Arkistojen aarteita - vanhoja valokuvia

[Sippo Nevalainen 116]

Vanha värivalokuva Viima-koneesta 40-luvun puolivaiheilta:

http://images.google.com/hosted/life/l?imgurl=7cc8e627393f2211

 

(kannattaa katsoa; "Full size")

 

Tässä samasta reissusta elävääkuvaa. Jahti tapahtui 1949 Hetan pohjoispuolella.

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=84&t=970&a=2945

Filmissä pätkiä kuvattuna Viimasta. Filmillä vilahtaa myös Storch.

 

Sippo

[Arne Wallen 72]

Tuo oli ajoilta jolloin vielä maalaisjärki voitti lukiotyttöjen voiman.

[Mara Aulio 8]

Laitetaas muutama Fouga kuva, ne kun on aina mukavia katsella.

Vuodelta 1961 Kauhavalta. FM-8 saa evästä sisuksiinsa.

[ attachment removed / expired ]

 

Sama kone samassa paikassa samaan aikaan saamassa samaa tavaraa.

[ attachment removed / expired ]

 

Ehkä ajallisesti loogisempi olisi ollut pistää nämä vampit vuodelta 1955 ensin, mutta kun tulivatten käteen tässä järjestyksessä.

[ attachment removed / expired ]

 

Tässä kuvassa numero ykkönenkin vielä, kuva on heinäkuulta. Kolmonen ja kakkonen saavat ruokaa hienosta kioskiautosta.

[ attachment removed / expired ]

 

[Arne Wallen 72]

Jatka Mara, näitä ei koskaan katsele liikaa.

[Mara Aulio 8]

Jatketaan jossain vaiheessa, mutta osaako joku kertoa onko jossain muussa lentolaitteessa samanlaisia jarrusiivekkeitä kuin vampissa, näkyy VA-3 laskusiivekkeen ulkopuolella pystyssä. Mulla on Vampin ohjaajan käsikirja kyllä hyllyssä, ja siinä kehoitetaan olemaan käyttämättä moisia härpäkkeitä jyrkkien kaartojen aikana, muistaakseni, karkaa muuten laite lapasesta. On kuitenkin jo jokunen vuosi kun luin opuksen, joten SAATAN muistaa väärin tuon kiellon.

[Jussi Salminen 12]

Vampin lentojarrut.

 

Asiasta löytyy teoriapuolelta aineistoa vaikka kuinka, mutta lyhyesti: Kyseessä on flap+spoiler- yhdistelmä. Sen perimmäinen tarkoistus on laskussa jarruttaa & pakottaa virtaus irti siiven tyvestä ennen kärkeä (suurella kohtauskulmalla). Vampin siivessä on paljon trapetsisuutta. Ko. tasogeometriasta johtuen aerodynaaminen perusratkaisu on kärkisakkaja. Pienillä nopeuksilla (laskussa) kärkisakkaus taipumus voidaan hallita ko. flap/spoilerilla. Sensijaan pienillä nopeuksilla tehdyissä jyrkissä kaarroissa koneen/ siiven pystyy pakottamaan nopeus/kohtauskulma - sietorajojen yli. Virtauksen irtoamisesta siivenkärjestä seurauksena on syöksykierre. Porissa tapahtui tästä syystä onnettomuus, jossa kone tuhoutui & lentäjä kuoli. En ole lukenut Vampin käsikirjoja, mutta uskoisin, että kun kerran ko. asia on ollut suunnittelijoiden tiedossa. Asia on on hoidettu tiedoksi lentäjillekin. Vampin syöksykierre on vaarallinen monestakin eri syystä. Oikaisu vaatii paljon korkeutta & täsmällisiä oikaisutoimenpiteitä. Muistaakseni käsikirjoissa on ohje, että syöksykierteeseen jouduttaessa on syytä hypäpätä heti, ellei korkeutta oikaisuyritykseen ole rittävästii. Muistelen kuulleeni jossain min. 3000m. Noita flap/spoilereita saattaa olla useissakin koneissa. Ellei tsogeometria ole kärkisakkausherkkä. Spoiler-optiota ei tarvita.

 

PS Vilkku Salminen Lensi VA-3.llalla ensimmäisen VA tyyppi-lentonsa. Tänä päivänä se mitä VA-3.sta on jäljellä ränsistyy Vesivehmaan museohallin ovipielessä.

 

Jussi Salminen

 

[Mara Aulio 8]

Kiitoksia valistuksesta. Muistaakseni tuo lapputärväinten (flap-spoiler) käyttökieltokehoitus oli kirjoitettu lyijykynällä tammikuussa 1956. Isäni lensi VA-2.lla ekan suihkumatkansa, ja kakkonen olikin eniten Ramin käytössä aivan loppuun asti.

[Markku Kanninen 447]

Kiitoksia valistuksesta. Muistaakseni tuo lapputärväinten (flap-spoiler) käyttökieltokehoitus oli kirjoitettu lyijykynällä tammikuussa 1956. Isäni lensi VA-2.lla ekan suihkumatkansa, ja kakkonen olikin eniten Ramin käytössä aivan loppuun asti.

VA-2 on onneksi säilynyt jälkipolville:

http://www.ilmailumuseo.fi/index.php?page=DH-Vampire-D-H-100

VA-2 aktiiviaikanaan joskus jossakin (Pori??)

[ attachment removed / expired ]

Aikanaan kone nostettiin Kuorevedellä sään armoille:

[ attachment removed / expired ]

Kuva: Mikko Jaakkola kesä 1973

[ attachment removed / expired ]

Kuva: Mikko Jaakkola kesä 1973

Markku

[Mara Aulio 8]

Tuli koko lapsuus, tai no, joinain päivinä käväisin koulussa, vietettyä hallien ympärillä, ja mukavampaa kuunneltavaa ei ollut kuin vamppien käynnistyminen ja lennon jälkeen moottorin sammutus. Miehet sekuntikellon kanssa joskus mittailivat moottorin sammumisaikoja. Ja hajujen maailma oli mahtava. 50-luvun kerosiini haisi aivan erilaiselle kuin nykyinen, ja Viimojen lakkaus haisi hallissa paremmalta kuin stokkan hajuvesiosasto.

[Mara Aulio 8]

Kesällä ukkonen hävitti 5ja½Teraa skannailtuja kuvia koneiltani, ja mukana meni muunmuassa kuva jossa pari lippalakkipäistä poikaa katselee silmät ymmyrkäisinä VA-2 huoltoa. Onneksi negat jäivät tallelle, täytyy aloittaa skannailu uudestaan, kadonneiden kuvien skannailun aloitin vuonna 1994, jolloin hommasin ensimäisen negaskannerin, toivottavasti uusinta sujuu nopeammin, mutta takaisin kuviin, kuka tunnistaa lentokentän?

 

Kuvattu kevättalvella 1960. Kuvausalustana FM-1.

[ attachment removed / expired ]

Miehet ruuvailivat luultavasti juuri tuolla kentällä lisäsäiliötä Fougan siivenkärkeen.

[ attachment removed / expired ]

 

[Jukka Hälinen 1]

toivottavasti uusinta sujuu nopeammin, mutta takaisin kuviin, kuka tunnistaa lentokentän?

 

Kuopio näyttää olevan.

[Mara Aulio 8]

Kuopioksi arvelin minäkin, seuraavat filmit olivat joltain leiriltä Kuopion alueelta. Kiitoksia.

[Orvo Välilä 3]

Mukavampaa kuunneltavaa ei ollut kuin vamppien käynnistyminen ja lennon jälkeen moottorin sammutus. Miehet sekuntikellon kanssa joskus mittailivat moottorin sammumisaikoja.

 

Kerrotko vielä tietämättömille että miksi juuri nämä sammutukset ja sammutusajat olivat erityisen mielenkiinnon kohteina? Siis omasi  ja sekuntikellomiesten 

[Mara Aulio 8]

Vampin moottorin laakerien kuntoa tarkkailtiin sammumiseen menneen ajan perusteella, kun pyörintäaika jäi tiettyä aikaa lyhemmäksi, piti laakerit huoltaa vaihtaa. Ohjekirja kertoo että ajan tulee olla 1,5-2 minuuttia polttoaineensyötön sulkemisesta pyörimisen loppumiseen. Pistän jossain vaiheessa valikoituja otteita ohjekirjasta.

[Jouni Laukkanen 55]

Vampin moottorin laakerien kuntoa tarkkailtiin sammumiseen menneen ajan perusteella, kun pyörintäaika jäi tiettyä aikaa lyhemmäksi, piti laakerit huoltaa vaihtaa. Ohjekirja kertoo että ajan tulee olla 1,5-2 minuuttia polttoaineensyötön sulkemisesta pyörimisen loppumiseen. Pistän jossain vaiheessa valikoituja otteita ohjekirjasta.

 

Samanlaisia arvoja mittailtiin Fougasta, Hawkista ja DK:sta vielä 80-luvulla. Kuski piti sekuntikellon käyntiin sammuttamisen jälkeen ja mekatsu kuunteli. Kun moottorin ratlatus loppui, löi mekatsu koneen kylkeen ja kuski sammutti sekkarin. No Fougahan ei varsinaisesti ratlattanut...

[Jukka Hälinen 1]

Moottoreista, joissa ei ole automaattista kunnoseurantaa (esim RR 250-sarjan mylly RG:ssa), seurataan käynnistymis-/sammumisaikoja edelleenkin.  Tosin seuranta keskittyy enempi huollon koekäyttöihin, mutta kyllä kuskitkin antavat palautetta, jos käynnistyminen kestää normaalia pitempään tai moottorin kierrokset laskevat sammutuksessa liian nopeasti. Tarkoitus on sama - eli ennakoida alkavia laakerivikoja ja moottorin yleistä kulumista.

[Pekka Suikka 0]

Onkohan tammoiset koneet joskus lentäneet todella (vaikka Malmille, onko kuvaa)?

 

Nämä suoraan ylös nousevat näyttävän olevan taas muodissa. Ostihan USMC 74 kpl englantilaisia Harriet hävittäjiä omaan käyttöönsä (aivan tuore uutinen).

 

Tuossa alla olevassa kuvassa olevaa "tynnyrisiipeä" on kai kehitellyt amerikassa asunut saksalaissyntyinen tiedemies Aleksander Lippisch. Käytti koneesta nimitystä "Aerodyne" (onkohan sukua Rocketdynelle?).

(Lähde kuville ja tiedoille: Tekniikan kirja 2 WSOY Porvoo 1964 (osa2, sivut 173,174. Alkuteos Das Grosse Buch der Tecnik, C. Bertelsmann Verlag)).

 

Tietääkö joku näistä enemmän? Saksalaisillahan oli sitten se Horten konekin.

 

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jarmo Kempas 0]

VTOL

 

 

jk

[Tumi Hämäläinen 716]

Hieno tyyppinimike tuo "pystylähtöhävittäjä"! 

[Markku Kanninen 447]

Tuolla, tosin ranskaa mutta googlehan "osaa"

http://jpcolliat.free.fr/vj101/vj101a.htm

http://jpcolliat.free.fr/xfv1/xfv1-8.htm

Markku

P.S tuo sakemannien värkki löytyy Münchenin teknisestä museosta:

[ attachment removed / expired ]

 

[Mara Aulio 8]

Palataampas suameen. Arvaus/tietokilpailu. Mitähän tässä tapahtuu, ja miksi? Kone on VT-3, lentäjä toimipaikallaan.

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jari Ahonen 0]

Tuskin tuo aseiden suuntausta on, joten veikkaan nokkapyörän vaihtoa Vai keinohorisontin testausta...?

[Mara Aulio 8]

Ei ole asteiden testausta eikä edes keinuhorisontin asennusta, vaan kyseessä vakava puuha. Ohjekirjan mukaan.

[Jaakko Kuusisto 3]

Valutetaanko siinä moottoritilassa lilluvat ylimääräiset kirassit pois, heti  lennon jälkeen 

[Mara Aulio 8]

No kyllä lennon aikana kaikki saatiin käytettyä, mitä tuuttiin tarjottiin, siis ei jälkeisiä.