Arkistojen aarteita - vanhoja valokuvia

[Matti Kuosmanen 10]

Ainakin tuosta 1972 vauriosta minulla on värikuva. Tunnukset olivat jo vaihdettu muotoon OH-201.

Eikös purjekoneiden tunnukset muuttuneet numerollisiksi vasta -73. Itse olin kurssilla 1972 ja silloin lensimme vielä OH-KKK:lla, joka muuttui seuraavana vuonna OH-305:ksi.

 

[Asko Huupponen 9]

Kyllä 1973 oli jo numerot käytössä tunnuksissa. Muistan sen, kun itse kävin kurssi tuona vuonna.

[Jouni Laukkanen 47]

Eikös purjekoneiden tunnukset muuttuneet numerollisiksi vasta -73. Itse olin kurssilla 1972 ja silloin lensimme vielä OH-KKK:lla, joka muuttui seuraavana vuonna OH-305:ksi.

 

 

Ensimmäinen numerotunnuksen saanut kone, Kouvolan IY:n AS-W15 OH-407 rekisteröitiin 5.5.1972. En muista koskaan nähneeni ohjetta, mutta luultavasti siinä oli jokin siirtymäaika. Eikä kaikki välttämättä siitäkään huolimatta tehneet muutosta annettujen aikarajojen puitteissa.

[Juha Juurikas 151]

Räyskälässä lennettiin numerotunnuksisilla purjekoneilla jo kesäkuussa 1972. Jos oikein muistan, olivat OH-395 ja OH-396 kurssimme koulukoneina.

[Raimo Heikkinen 2 474]

Joku varmasti tietää, missä kokouksessa ja milloin tehtiin päätös purjelentokoneiden rekisteritunnusten muuttamisesta nykyisenlaisiksi eli kirjaimet vaihdettiin numeroiksi? Mikä oli muutoksen aikataulu? Kahlasin SIL:n Ilmailu -lehtiä läpi, enkä löytänyt aiheesta mitään kirjoituksia. Ehkä jäi vaan huomaamatta..   

[Niko Korpela 3]

Edellisissä viesteissä on ollut keksutelua näistä Vintage Purjekoneista, niin osaisiko jo tunnistaa tai peräti jopa muistaa rekisterin oheisessa huonolaatuisessa kuvassa.

 

Allekirjoittanut on itse kuvassa, ja kuvan ajankohta ajoittuu Nummelaan kesälle 1973.

 

[Jouni Laukkanen 47]

Edellisissä viesteissä on ollut keksutelua näistä Vintage Purjekoneista, niin osaisiko jo tunnistaa tai peräti jopa muistaa rekisterin oheisessa huonolaatuisessa kuvassa.

 

Allekirjoittanut on itse kuvassa, ja kuvan ajankohta ajoittuu Nummelaan kesälle 1973.

 

 

Tyyppi on Schleicher K-7 Rhönadler ja kyseessä on todennäköisesti HILY:n eli Helsingin Ilmailuyhdistyksen OH-323 vuodelta 1965. Edellisvuonna koneen rekisteritunnus oli OH-KKM. Kone myytiin Englantiin vuonna 1988 ja sai BGA:n tunnuksen 3335/FLA.

 

Edit: typot

[Niko Korpela 3]

Kiitos nopeasta tiedosta, omat muistikuvat tuolta ajalta hiukan jo kadoksissa.

[Seppo Koivisto 200]

Lensin 323:n kanssa purjelentokurssia Nummelassa kesällä 1977. Kone oli silloin Pikin omistuksessa. Loppukesällä se vaurioitui maastolaskussa, kun pitkä vilja oli ottanut peräsimiin kiinni.

[Tomi Kinnunen 0]

Kuvia isän albumista, kuvat on vuodelta 1968 ja luultavasti rissalasta .

 

 

 

 

 

>

[Raimo Nordsten 8]

Facebookissa Kouvolan Entiset Nuoret (KEN)-ryhmän kuvakansiossa oli kuva Fiat G50:stä ja kuvan lataaja kyseli tietoja kuvauspaikasta.

Löytyisikö täältä tietoa?

 

 

(Lähde:

)

[Raimo Heikkinen 2 474]

Hieno kuva! Fiat G.50, tunnus FA-26, saapui Ruotsista lentäen Suomeen 8.3.1940 ja laskeutui Utin Haukkajärvelle auratulle jääkentälle. Kuva on otettu Haukkajärven rannassa Lentolaivue 26:n tukikohdassa.

[Raimo Nordsten 8]

Hieno kuva! Fiat G.50, tunnus FA-26, saapui Ruotsista lentäen Suomeen 8.3.1940 ja laskeutui Utin Haukkajärvelle auratulle jääkentälle. Kuva on otettu Haukkajärven rannassa Lentolaivue 26:n tukikohdassa.

 

Kiitos tiedoista! Eipä taida olla mitään, mitä täällä ei tiedetä!

[Raimo Nordsten 8]

Samasta Facebook-ryhmästä (https://www.facebook.com/groups/KENit/photos/), missä oli tuo Utin Fiat, löytyi lisäksi tällaisia kuvia. Alkuperäisissä kuvissa oli mukana isojakin pikselikokoja. Nämä on pienennetty Forumin sallimiin mittoihin.

 

 

 

 

p> 

 

[attachment]381580_pommari.jpg[/attachment]

 

>

p>

p>

[Arne Wallen 72]

Liekkö tuo Junkers JU-132 vai mikä näistä W-34 sista jos tuo nyt sellainen mahtaa olla, kokardit vielä siivissä että sodanjälkeisiä, voisiko tuo olla vieläkin Utista tuo kuva?4 kpl taisi suomen käytössä kaikenkaikkiaan olla.

[Heikki Sten 1]

Liekkö tuo Junkers JU-132 vai mikä näistä W-34 sista jos tuo nyt sellainen mahtaa olla, kokardit vielä siivissä että sodanjälkeisiä, voisiko tuo olla vieläkin Utista tuo kuva?4 kpl taisi suomen käytössä kaikenkaikkiaan olla.

Minun mielestäni tuo kuva on otettu Luonetjärvellä. Halli sekä maisema sopii muistikuviini tuollaisena.

[Raimo Nordsten 8]

Minun mielestäni tuo kuva on otettu Luonetjärvellä. Halli sekä maisema sopii muistikuviini tuollaisena.

 

Entäs Immola? Sielläkin on ollut (nykyisyydestä en tiedä) tuollainen halli (SA-kuva 153565).

[Jouni Laukkanen 47]

Liekkö tuo Junkers JU-132 vai mikä näistä W-34 sista jos tuo nyt sellainen mahtaa olla, kokardit vielä siivissä että sodanjälkeisiä, voisiko tuo olla vieläkin Utista tuo kuva?4 kpl taisi suomen käytössä kaikenkaikkiaan olla.

 

1x W34fa (1930, JU-122), 6x K43fa (1931, JU-123/128) ja 5x W34hi (1944, JU-131/135). Sodan jälkeen jäljelle jääneet (124, 127 ja 128) 30-luvulla tuodut koneet siirrettiin 1945 merivartiolaitokselle (OH-MVH, OH-MVI ja OH-MVF).

 

W34hi sarjasta kaputoitiin JU-131 1945 ja JU-134 1944. Käytännön vaihtoehtoja olivat siis JU-132, 133 tai 135.

[Ismo Nurmi 2]

Tuo Myrsky-kuva oli kyllä mielestäni uusimmassa Mobilistissa...

[Raimo Heikkinen 2 474]

Näistä mielenkiintoisista - ja kokonaisista - kuvista suurin osa on julkaistu kirjoissa joiden kuvatekstejä osittain lainaten tein koosteen:

 

Kuva 1: 3/LLv 26:n Fiat FA-20 lasku Lunkulaan päättyi nokilleen 1.8.1941. (Fiat-laivue - Lentolaivue 26 sodassa, Stenman).

Kuva 2: Fiat G.50 ympäri?

Kuva 3: Junkers W 34 Luonetjärvellä.

Kuva 4: 2/LLv 28:n Morane-Saulnier 406C (MS326) Säkylässä helmikuussa 1940. Kone oli saapunut Suomeen 26.2.1940. (SIH4, Keskinen, Stenman).

Kuva 5: VL Myrsky I (MY-1) -hävittäjän prototyyppi kesällä 1942. (SIH14, Keskinen, Stenman).

 

Kuva 6: Kuvassa kaksi Suomen Ilmavoimille luovutettua Dornier Do 17Z -pommikonetta Helsingin lentoasemalla (Malmi). Lähin kone (myöh. DN-64) saapui Suomeen tammikuun alussa 1942. Siitä tehtiin valokuvauslaittein varustettu kone, jota ei käytetty pommarina lainkaan. (Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti 4/2006). Koneen alla auki-asennossa oleva miehistön kulkureitin luukku vaihdettiin kamerakupuun 15.5.1942.

 

Kuva 7: Olisiko vielä venäläistunnuksin oleva sotasaalis Polikarpov I-153 Kenttälentovarikon miesten tutkittavana, tai sitten jo suomalaismerkkeihin maalattu kone - Utissa? Takana osittain näkyvä venäläisvalmisteinen teräväharjainen lentohalli on alkujaan peräisin joko Ahvenanmaalta tai Turun Vähä-Heikkilästä. Näitä halleja purettiin ja kuljetettiin uudelleen kokoamista varten: Uttiin, Sortavalan Kasinhäntään, Viipurin Neitsytniemeen ja Tervaniemeen.

 

 

[Jukka Nisula 2 235]

Myrsky MY-1 -kuva on mitä todennäköisimmin Tampereelta. Jukka Raunion koosteiden mukaan se lensi kaikkiaan 142 h 20 min. Eli eniten kaikista Myrskyistä. Onko tietoa lensikö kone muualta kuin Tampereen Härmälästä käsin eli kävikö kone esim. Kuorevedellä koelennoilla? Ensilentoa varten 23.12. 1942 aurattiin kylläkin jäärata läheisen Pyhäjärven jäälle, koska Härmälän kenttä oli liian lyhyt siihen.

 

Fiat selällään vasen teline murtuneena voisi olla Malmilta 4.6.1942. Lentomestari Oiva "Oippa" Tuomiselle tapahtui tuollainen kaputti sivutuulilaskussa ja hän loukkaantui. Koneen takana näkyy ehkä päällystetty kiitotie, useimmilla kentillä niitä ei varsinaisesti ollut. Maisema myös viittaa Malmille. Koneyksilö oli FA-1. (SIH 8 Keskinen-Stenman-Niska; Fiat G.50, sivu 88, konekohtaiset historiat)

 

Jukka

 

 

[Raimo Heikkinen 2 474]

Jukan tulkitsema Fiat-kaputti tuli itsellenikin mieleen, mutta en tohtinut arvailla, on sentään Mannerheim-ristin ritari

[Heikki Pullinen 134]

Tekevälle sattuu !

 

Heikki

[Raimo Heikkinen 2 474]

 

Myrsky MY-1 -kuva on mitä todennäköisimmin Tampereelta. Jukka Raunion koosteiden mukaan se lensi kaikkiaan 142 h 20 min. Eli eniten kaikista Myrskyistä. Onko tietoa lensikö kone muualta kuin Tampereen Härmälästä käsin eli kävikö kone esim. Kuorevedellä koelennoilla? Ensilentoa varten 23.12. 1942 aurattiin kylläkin jäärata läheisen Pyhäjärven jäälle, koska Härmälän kenttä oli liian lyhyt siihen.

 

Jukka

 

 

Minulla ei ole tietoa missä kaikkialla MY-1 koelentoja lennettiin, mutta niiden päätyttyä käytiin kirjeenvaihtoa Ilmavoimien esikunnan Sotavarustusosaston ja Lentovarikon kesken koneen luovutuksesta laivueisiin. Lentovarikon päällikkö ev.ltn Stenbäck ja Koelentolaivueen komentaja kpt Sovelius kertoivat MY-1:n lento-ominaisuuksien olevan sen verran vaaralliset ja koneen vaikeasti lennettävän, ettei se ole rintamakelpoinen eikä myöskään ole suositeltavaa käyttää sitä koulu- tai harjoituskoneena laivueissa. Niinpä MY-1 poistettiin käytöstä 26.1.1944. Kone purettiin käyttökelpoisista osista, jonka jälkeen aihio luovutettiin VL:lle lujuuskokeita varten ja loppu romutettiin. Viimeisen kerran MY-1 oli lentänyt 26.11.1943.

[Markku Kanninen 447]

 

Kuva 7: Olisiko vielä venäläistunnuksin oleva sotasaalis Polikarpov I-153 Kenttälentovarikon miesten tutkittavana, tai sitten jo suomalaismerkkeihin maalattu kone - Utissa? Takana osittain näkyvä venäläisvalmisteinen teräväharjainen lentohalli on alkujaan peräisin joko Ahvenanmaalta tai Turun Vähä-Heikkilästä. Näitä halleja purettiin ja kuljetettiin uudelleen kokoamista varten: Uttiin, Sortavalan Kasinhäntään, Viipurin Neitsytniemeen ja Tervaniemeen.

 

Palataanpa tähän Tsaikka-propleemiin: Kun vertailee tuon koneen maalausta SIH 7 "Venäläiset hävittäjät" sivun 20-21 kuviin, ei voi tulla muuhun lopputulemaan kuin. että kyseessä on VH-101. Koneen historiassa  lukee, että kone luovutettiin 18.4.1940 LLv 14:ta ja 22.4.1940 LLv 26:lle sekä takaisin LLv 14.ta 18.10.1940. Ainakin LLv 26 toimi keväällä 1940 Utissa ja taustalla oleva halli näyttää minusta Uttilaiselta. Minä vedän tästä kyllä sellaisen poikkitieteellisen päätelmän että LLv 26:n väki parveilee VH-101:n ympärillä.

VH-101 Tampere helmikuu 1940

Markku