Sterlingin Caravellen seikkailu Härmälään

[Juha Ritaranta 930]

48 minutes ago, Tauno Hermola said:

Eikö Tukholman lennonjohto sitten mitään kantaa ottanut siihen, että kone lähtee tukossa olevalle kentälle? Joku selvityshän sille on kuitenkin pitänyt antaa? Vai huononiko Helsingin sää vasta koneen lähdettyä Tukholmasta?

Ymmärtääkseni huononi. Mutta eipä se koneen päällikön päätös lennonjohdolle kuulu. Korkeintaan voi kertoa sään, ja kysyä aikomukset.

[Tommi Hinkka 32]

Kahden etualalla olevan Cessnan väritys täsmäisi OH-CFP ja OH-CFJ yksilöihin.

[Esa Karanko 1 225]

19 tuntia sitten, Tauno Hermola kirjoitti:

Eikö Tukholman lennonjohto sitten mitään kantaa ottanut siihen, että kone lähtee tukossa olevalle kentälle?

 

Ilmailussa vastuunjako on selvä. Maan pinnalla ei tehdä lentoa koskevia operatiivisia päätöksiä. Ne tehdään lentokoneen ohjaamossa.  

 

Kun lentokoneen päällikkö päättää mennä varakentälle, lennonjohtoa ei kiinnosta syy. Päälliköllä on ylin käskyvalta. Sitä ei kyseenalaisteta. Päällikkö tietää mikä on parasta hänen lentokoneelleen.

 

Lennonjohtopalvelun tarkoituksena on yhteentörmäysten estäminen ja jouduttaminen. Lenonjohoselvitys perustuu liikennetilanteeseen. Päälliköllä on myös oikeus pyytää vaihtoehtoista selvitystä. Ilmaliikennepalveluelimet antavat tarvittaessa lentotiedotuspalvelua. Tuolloin oli lisäksi VOLMET ja ATIS.

 

Helsingin lähestyminen antoi Sterlingille selvityksen Ouluun heti, kun se pyysi sitä. Sitten se pyysi selvitystä Tampere-Härmälään ja sai sen heti. Lisäksi sille annettiin tiedot lähestymistä varten. Päällikkö sai Tukholmalta, Helsingiltä, Tampereen alueelta kaiken haluamansa.

 

Esa

 

PS. Maantiekelpoinen kerosiina tankkaava auto löytyi muistaakseni ilmavoimilta Porista.

[Juhani Sarell 114]

1 tunti sitten, Esa Karanko kirjoitti:

 

 

 

" yhteentörmäysten estäminen ja jouduttaminen." Hmm...

 

 

.

 

[Tauno Hermola 111]

Oliko Turussakin huono sää? Muutenhan se olisi kai ollut paras vaihtoehto?

Risto Korkeen muistelmissa näytää lukevan "Aamulla oli jo sumua, AY331 Tampere-Helsinki joutui lentämään varakentälle Turkuun", joten ainakin silloin Turun sää oli vielä hyvä ja Sterling laskeutui Tamperelle jo 08:09.

 

Muokattu: Huhtikuu 24, 2021, käyttäjä: Tauno Hermola
AY331

[Esa Karanko 1 225]

Sterlingin päällikkö valitsi varmasti parhaan vaihtoehdon, kun hän pyysi Hekalta selvityksen Ouluun, mutta hän oli jo maalannut itsensä nurkkaan. Hän salasi vaikean tilanteensa koko ajan. Lennonjohdolle hän kertoi vasta vähän ennen Vesiä, että polttoaine loppuu. Hän ei julistanut hätätilaa, mutta me Helsingin lähestymisessä julistimme.

Onneksi alueessa oli vuorossa lentävä lennonjohtaja, joka osasi kertoa miltä Härmälän finaalissa näytti. Sterling laskeutui Härmälään toisella yrityksellä.

 

Iltapäivällä miltei jokainen Finnairin Euroopasta kotiin palaava lento esitti avauskutsun jälkeen saman kysymyksen. Miten sille Sterlingille kävi?

 

Esa 

[Juha Ritaranta 930]

Sopinee tähän jatkoksi tositarina siitä, kun seuraava lennonjohtaja tuli vuoroon päästämään Aallon Jonttea pois. En muista oliko Laineen Viki vai Hakkaraisen Esa. Jontte oli istunut tornissa jalat pöydällä ja platalle viitaten sanonut tulijalle: ”Pistä paremmaksi.

Edit: Piti tämä laittaa siihen uudempaan ketjuun, mutta löytyneepä näinkin…

Muokattu: Heinäkuu 30, 2022, käyttäjä: Juha Ritaranta
Lisäys

[Tauno Hermola 111]

4/24/2021 at 21.34, Esa Karanko kirjoitti:

Sterlingin päällikkö valitsi varmasti parhaan vaihtoehdon, kun hän pyysi Hekalta selvityksen Ouluun, mutta hän oli jo maalannut itsensä nurkkaan. Hän salasi vaikean tilanteensa koko ajan. Lennonjohdolle hän kertoi vasta vähän ennen Vesiä, että polttoaine loppuu. Hän ei julistanut hätätilaa, mutta me Helsingin lähestymisessä julistimme.

Esa 

En kyllä ymmärrä tätä vastausta; Oulu tuntuu täysin järjenvastaiselta valinnalta ja tuossa uudemmassa ketjussahan kirjoitetaankin, että määräkenttä olisi ollut Vaasa tai Jyväskylä. Noita lähempänä olisi ollut ainakin Turku, Pori ja Tallinna, olivatko ne kaikki kiinni tai muuten poissuljettuja?

[Simo Lallukka 198]

Turun kiitotie on pidennetty  v. 1980 2500 metriin. Vuonna 1978 Turku oli kai huonosti Caravelle -kelpoinen.  Mainittu Tampere - Helsinki vuoro, joka kääntyi Turkuun oli Convair.

[Juha Juurikas 151]

1 tunti sitten, Tauno Hermola kirjoitti:

En kyllä ymmärrä tätä vastausta; Oulu tuntuu täysin järjenvastaiselta valinnalta ja tuossa uudemmassa ketjussahan kirjoitetaankin, että määräkenttä olisi ollut Vaasa tai Jyväskylä. Noita lähempänä olisi ollut ainakin Turku, Pori ja Tallinna, olivatko ne kaikki kiinni tai muuten poissuljettuja?

Tallinna lienee ollut tuohon maailman aikaan rautaesiripun takana....

[Tauno Hermola 111]

Mitkä tuohon aikaan olivat normaalit varakentät Caravelle-lennoilla, kun lennon määränpää oli Helsinki? Sterlingillehän Helsinki oli Tukholman varakenttä, kuten on jo aikaisemmin kerrottu.

[Markku Koponen 61]

Aika outo on ollut yhtiössä tuo toimintakultuuri ja syntynyt tapa noilla lennoilla, että lentosuunnitelman mukaiselle määräkentälle ei mennäkään laskuun , vaan jatketaan lentoa plaanissa olevalle varakentälle. Tehdään plaani Tukholmaan, varakentäksi Helsinki, joka on turistilennon lopullinen määränpää. Aikomuksena ei ilmeisesti ole koskaan ollutkaan mennä laskuun Tukholmaan...hmmm. Lieneehän heillä kuitenkin ollut tehtynä plaani Tukholma-Helsinki...

Muokattu: Elokuu 2, 2022, käyttäjä: Markku Koponen

[Mikko Tuomi 390]

6 minuuttia sitten, Markku Koponen kirjoitti:

Aika outo on ollut yhtiössä tuo toimintakultuuri ja syntynyt tapa noilla lennoilla, että lentosuunnitelman mukaiselle määräkentälle ei mennäkään laskuun , vaan jatketaan lentoa plaanissa olevalle varakentälle. Tehdään plaani Tukholmaan, varakentäksi Helsinki, joka on turistilennon lopullinen määränpää. Aikomuksena ei ilmeisesti ole koskaan ollutkaan mennä laskuun Tukholmaan...hmmm. Lieneehän heillä kuitenkin ollut tehtynä plaani Tukholma-Helsinki...

En tieda miten Sterlingilla tuo aikoinaan on tehty, mutta nykypaivanakin tama on ihan normaali tapa pidemmilla lennoilla. Naita lentoja kutsutaan redispatch lennoiksi. Eli paperitoiden mukaan halutaan lentaa A-B ja varasuunnitelmana A-C, jossain naiden valimaastossa on piste X, jossa sitten paatetaan etta onko tarpeeksi polttoainetta menna A-B vai pitaako menna vain A-C.

Tuo Sterlingin touhu tietty kuulostaa vahan vahemman hallitulta toiminnalta.

 

[Heikki Pullinen 134]

Olihan eillä hallittu menetelmä päästä vuoren yli. Kuitenkin yksi heistä kajautti siihen minkä yli piti päästä. Muistaakseni siinäkin oli ylipitkä legi.

[Simo Lallukka 198]

Turun kiitotiestä: Helsingin Sanomien arkistossa sanottiin, että Turun kiitotien pituus oli 1970 -luvun lopulla 2300 m (pidennettiin kai 200 m vuonna 1980).

Ehkä Turku kelpasi varakentäksi Super-Caravelle:le 1970-luvulla. Aeron Super Caravelle kävi Turussa kesällä 1964. SAS:n Caravelle kävi koulutuslennoilla Turussa vuonna 1959 lehden mukaan.    

Muokattu: Elokuu 2, 2022, käyttäjä: Simo Lallukka

[Esa Karanko 1 225]

2 tuntia sitten, Heikki Pullinen kirjoitti:

Olihan heillä hallittu menetelmä päästä vuoren yli. Kuitenkin yksi heistä kajautti siihen minkä yli piti päästä. Muistaakseni siinäkin oli ylipitkä legi.

NB 296 törmäsi Dubain itäpuolella vuoreen 14.3.1972. Paikannus ja estevaran säilyttäminen oli lentäjien vastuulla. 

Menin Dubaihin vuonna 1980. Silloin tutka ja DME (Distance Measuring Equipment) oli saatu käyttöön.

 

Caravellen onnettomuus oli syvällä Dubain lennonjohdon perimässä. Yöllä oudompia lentoyhtiöitä varoitettiin herkästi korkeasta maastosta Dubain itäpuolella. Lennonjohtoselvityksissä otettiin huomioon radioyhteyden katkeamisen mahdollisuus "in case of radio failure make your own turn to".

 

Esa

[Tauno Hermola 111]

5 tuntia sitten, Simo Lallukka kirjoitti:

Turun kiitotiestä: Helsingin Sanomien arkistossa sanottiin, että Turun kiitotien pituus oli 1970 -luvun lopulla 2300 m (pidennettiin kai 200 m vuonna 1980).

Ehkä Turku kelpasi varakentäksi Super-Caravelle:le 1970-luvulla. Aeron Super Caravelle kävi Turussa kesällä 1964. SAS:n Caravelle kävi koulutuslennoilla Turussa vuonna 1959 lehden mukaan.    

Jyväskylä ja Pori suunnilleen 220 km "Seutulasta", Mikkeli vähän alle 200 km, mites näiden "Caravelle-kelpoisuus" tuohon aikaan?

[Heikki Pullinen 134]

Mikkeli oli lyhyempi ja pahempi monttu kuin Härmälä.

[Simo Lallukka 198]

8/2/2022 at 23.01, Tauno Hermola kirjoitti:

Jyväskylä ja Pori suunnilleen 220 km "Seutulasta", Mikkeli vähän alle 200 km, mites näiden "Caravelle-kelpoisuus" tuohon aikaan?

HS:n mukaan Porin kiitotie pidennetty "Caravelle-luokkaan" v. 1964, kiitotien pituus 2000 m.  Jyväskylän ja Oulun kiitoteiden pidennys 2500 metriin on ollut noin v. 1965. EDIT: Mikkelin kiitotie on ollut v.1971 pituudeltaan 900 m (sorapintainen). V. 1972 Mikkelin radan pituus 1350 m ja rata kestopäällystetty (Convair -kelpoinen).    

Muokattu: Elokuu 4, 2022, käyttäjä: Simo Lallukka

[Simo Lallukka 198]

Tanskalaisaihetta sivuten (HS:n arkisto):

Tanskalainen Boeing 720 meni laskussa pitkäksi lumipenkkaan 20 metriä Turussa 14.2.1973. Koneessa oli 141 henkilöä miehistöineen.  Kone oli suurimpia Turkuun laskeutuneita koneita siihen mennessä, tosin Finnairin DC-8 oli laskeutunut Turkuun joskus aiemmin ilman matkustajia. Kosketus oli myöhässä, oli kova sivutuuli. Kone saatiin ehjänä irti lumesta ja myöskään henkilövahinkoja ei sattunut. Koneen tanskalainen kapteeni olisi halunnut palata pian koneella Tanskaan, mutta koneen lähtöä viivästettiin iltaan asti tutkimusten takia. Lentoyhtiötä ei sanottu, ehkä tanskalainen Conair of Scandinavia.