Toisiotutkan ja transponderien käyttöönotto Suomessa?

[Pentti Salo 0]

Tutka sanan käyttö, on selvästi sodan jälkeen alkanut lähes yhtäaikaisesti. Myöhemmin esimerkiksi "viestimies"- lehdessä joulukuulta 1948 on mainittu sana "tutka" 12 kertaa. Lehdessä on pidempi artikkeli aiheesta ja luettelo suomennetuista julkaisuista, kuten: "SURVEILLANCE  RADAR DEFICIENCIES AND HOW THEY CAN BE OWERCOME"= Yhteenveto valvontatutkanpuutteellisuuksista ja ehdotuksia niiden poistamiseksi. Yleistajuinen.Suomennettu.

 

Aikaisemmassa joulukuun 1947 julkaisussa, lainattiin elokuun julkaisua "ELECTRONICS IN THE ANTARTIC" = Erilaisia tutka ja radiolaitteiden käytössä saavutettujea kokemuksia Etelänapamantereella tehdyn tutkimusretken aikana.

 

Radioluotain tai muu nimike ei ole lehdissä käytössä. Voidaan olettaa että tutka-sana tuli yleiseen käyttöön heti sotien jälkeen. Kuten edellä ketjussa todettiin, vuosi 1946 tuntuisi sopivalta, vanhoja asiakirjoja ja ohjesääntöjä lukiessani, en löytänyt aikaisempaa merkintää sanasta.

 

Pena

[Guest vaiskiii]

1)  Tutkalaitteista ruvettiin Suomessa vakavasti keskustelemaan vasta 1950-luvun puolivälissä – arkistossani on parin ao kokouksen pöytäkirjaotteita...mukana oli ministeritason ihmisiä.

 

2)  Ensimmäinen tutkakokeilu Vantaalla tehtiin toukokuussa 1955, laite oli jenkki Bendix Super Precision Approach Radar.

 

3)  Hankintasopimus tehtiin syksyn 1957 aikana Telefunkenin kanssa. (Pulssi)tehoa oli 500 kW ja toiminta säde 110 km.

4)  Asennustyöt kestivät ja kestivät, virallisesti käyttöön vasta maaliskuussa 1959. Samoihin aikoihin tuli TAR/PAR Poriin. Ensimmäinen säätutka tuli Vantaalle loppuvuodesta 1960.

 

5)  SSR tuli Vantaalle käyttöön 1974. Ilmailutekniset ry:n 25-v juhlarompulla (1980) on tuttavani tekn. Eino Närkiön kirjoitus silloisesta toisitutkasta. Varsinkin tutkaputket eli niiden näytöt ovat huimasti muuttuneet ajan kanssa. Toinen ystäväni Tauno Voipio antaisi tyhjentävää infoa, kun hän on Vantaan tutkista pitänyt huolta niin kauan kun muistan.

1) - Tästä löytyi tutkanhankintakokouksen pöytäkirja (Kulkulaitosministeriön ilmailutoimistossa 26.1.1952)...(vastaus #5)

 

2) - Ehkä mallia: PAR-2 (GCA)/B283, tuskin ASR-3  http://hometown.aol.com/bendixradio/Contracts.htm

 

3) - Aiheesta olisi: Uusi Suomi 11.10.1957

 

4) - Aiheesta olisi: HS 8.3.1959

 

5) - Aiheesta olisi: Ilmailu 3/1974  ...minulla ei ehkä rahkeita jäljittää näitä juttuja..

[Esa Karanko 1 225]

Helsingin lähestymislennonjohdon toisiotutkajärjestelmän käyttöliittymä 70 -luvulla oli lenonjohtajan näkökulmasta todella hankala. Rullapallon (hiiren) avulla pystyi näkemään kuvaputken viereisessä numeronäytössä tiedot yhdestä maalista kerrallaan. Viereiseltä putkelta sai tiedot samanaikaisesti toisesta maalista. Jos haluttiin katsoa samanaikaisesti kahden lentokoneen transpoderitietoja, esimerkiksi korkeuksien läpäisemistilanteessa, niin siihen tarvittiin kaksi lennonjohtajaa omien kuvaputkiensa äärellä.   

[Guest vaiskiii]

Terve Esa, vanha mukava veijari! Olet muistelmillasi täälläkin tehnyt itsesi nk kuolemattomaksi, hi...

Olen touhunnut täällä niin paljon, ettei paljon kehtaa enää näyttäytyä. Oliko sinun aikana hommissa

vielä Lehdon Fredu, hän oli OH2UM. Nevasteen Hessu on usein varkautelaisten rinkulassa.

TÄSSÄ puretaan yhtä maailman suurimmista tutka-antenneista, lempinimeltään "Chernobyl-2, sääli.

Kokonaispituus = 800 m, korkeus isommalla 150 m, metallia näissä pelkästään noin 14 milj. kiloa.

Kahdessa yhteensä 600 tuollaista rysädipolia, hiukan on ruoste raiskannut mutta kiinalaiset ottaa...

[ attachment removed / expired ]

 

[Esa Karanko 1 225]

Heippa Väiski,

 

Fredu on tietysti tuttu. Tuossa linkki tarinaan, jonka olen kertonut hänestä.

 

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,51409.msg605120.html#msg605120

 

Esa

[Guest vaiskiii]

Kiitos Esa vinkistä.  Melkein hävettäisi jos en olisi näin invalidi - en saisi istua kun 5 min kerrallaan.

Samalta sivulta löytyi noottisi Andre "Anton" Remy'sta, en tiennyt hänen toista etunimeänsä mutta

André oli Jämillä samalla B-kurssilla kesällä 1951, "Luumu" oli myös.. En myöskään tiennyt Andrén hukkuneen.

Veljensä kävi meidän Olarin omakotitalossa kerran 60-luvulla (oli päivystävä lääkäri) ja kertoi Andrén kuolleen.

Kantola VOR vissiin sai nimensä kuusamolaisesta hammaslääkäristä, kun Anton kerran sai Andrésta.

 

Tutkajuttua: kaukotutkaa ruvettiin Suomeen tosissaan värkkäämään vuonna 1961, kun oli se nk noottikriisi.

Yksi jo edesmennyt kentsu (oli hamssi) sanoi projektin olleen suurimpia sähköteknisiä projekteja heille.

 

[Jarmo Kempas 0]

Onko tuo Väiskin kuva tästä, Woodpecker -nimen saaneesta härvelistä?

 

en.wikipedia.org/wiki/Russian_Woodpecker

 

pix.fine.kiev.ua/egor/gallery/0000b02w

 

Taitaa Ukrainalaista vehjettä vaivaavan ruosteen lisäksi myös radioaktiivinen laskeuma.

 

Oli aika erikoista nakutusta mitä se aikanaan piti, kuuluen lähes koko lyhytaaltoalueella.

t. JK

[Guest vaiskiii]

Sitäpaitsi, Esa, en voi lukea juttujasi kun kerran, minulta puuttuu puolet alaselkärangasta, mukava muutoin olisi nauraakin joskus...

Olen tuon sivun lukenut mutta kun olen viikkojen pituisessa narkoosissa saanut mm fentanyyliä ja on mennyt suurin osa muististakin...

mutta voin yrittää jatkaa tutkan ja ilmailun historian selvittämistä, siinä on melkein parempi, ettei ole selkärankaa...

[Markku Kanninen 447]

5) - Aiheesta olisi: Ilmailu 3/1974  ...minulla ei ehkä rahkeita jäljittää näitä juttuja..

Läräsin tuon Ilmailun numeron ja siinä oli parin palstan juttu Helsingin lentoaseman uuden lähestymistutkan käyttöönotosta kohdassa "Ilmailun uutisia". siinä kaikki.

Markku 

 

[Nils Rostedt 13]

Kiitoksia vain Väinölle näistä tiedon jyväsistä. Tsemppiä vain 

 

PS: Tässä toissa vuonna oli aiheeseen liittyvä tosi mielenkiintoinen ketju "Tutka Suomessa sodan aikana".

 

Se oli ennen transponderien aikaa, mutta siitä huolimatta todella mielenkiintoinen.

[Mauno Selin 30]

Terve vaan Väiski ja muut. Menee aavistuksen ohi aiheen, mutta täällä on nyt sen verran asiantuntemusta koolla että on pakko kysyä tietääkö joku mitä ne Pyhtään Haukkakalliolla olevat kaksi isoa vaaleeta lieriötä oikein ovat. Kaukovalvontatutkiako?  Evät näy metsän takia H:ki – Vaalimaa tielle mutta ilmasta erottuvat kauas vaalean värinsä takia.

[Guest vaiskiii]

Terve Mauno, ei ole kukaan liikkumaan vielä kykenevä kommentoinut. Olisit osoittanut paikan, löysin kyllä Haukkakallion muttei muuta.

Ei ainakaan kaukovalvontatutka voi olla lieriön sisällä. Valvontatutkan mahdollinen radome taitaa kyllä enemmän olla vaikka pallon muotoinen.

Artjärven Viestikalliolla oli joku vuosi sitten vanha laivatutka, jonka eräs Pekka vanhana tutkamiehenä korjasi ja sitä kokeiltiinkin - muttei pitkään...

Silloin noottikriisin jälkeen 1961 kaukotutkia muuten ostettiin tänne briteiltä, DECCAlta ja korkeusmittausvälineistöä Marconilta.

[Mauno Selin 30]

Tässä olisi kuva kyseisistä pömpeleistä. Muistatko Väiski vielä OH2WM:n (wiskimuki)? Ollaan oltu hänen kanssaan pitkään samassa duunipaikassa.

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Samuli Sorvakko 1]

Tässä olisi kuva kyseisistä pömpeleistä.

 

Vastaavat pömpelit on ainakin joissain yhteyksissä yhdistetty Viestikoelaitoksen toimintaan. Se että mitä niillä tarkalleen kuunnellaan lieneekin sitten astetta enemmän hyshyshommia...

[Guest vaiskiii]

.... Eräs SSR-kummallisuus Suomessa oli. Tietääkseni ei Convaireihin transponderia koskaan hankittu, siihen oli kai joku syy, joka voisi Lammen kirjasta "Sähköä ilmassa" löytyä. Kun ostimme ALK:n Piper Arrowiin kai 1974 aikoihin ATC-transponderin, totesimme, että se lienee avioniikkavehkeistä halvin hinnaltaan. DME:n ostimme 1975, se oli tosi kallis mutta kun ei voinut enää lähteä edes Tanskaan IFR:ssa ilman DME-vehjettä. Seuraa keräämäni pikahistoria, jota ei pidä ottaa kirjaimellisesti mutta pitänee suurinpiirtein paikkansa.

 

Tutkalaitteista ruvettiin Suomessa vakavasti keskustelemaan vasta 1950-luvun puolivälissä – arkistossani on parin ao kokouksen pöytäkirjaotteita...mukana oli ministeritason ihmisiä.

 

Ensimmäinen tutkakokeilu Vantaalla tehtiin toukokuussa 1955, laite oli jenkki Bendix Super Precision Approach Radar.

 

Hankintasopimus tehtiin syksyn 1957 aikana Telefunkenin kanssa. (Pulssi)tehoa oli 500 kW ja toiminta säde 110 km. Asennustyöt kestivät ja kestivät, virallisesti käyttöön vasta maaliskuussa 1959. Samoihin aikoihin tuli TAR/PAR Poriin. Ensimmäinen säätutka tuli Vantaalle loppuvuodesta 1960.

 

SSR tuli Vantaalle käyttöön 1974. Ilmailutekniset ry:n 25-v juhlarompulla (1980) on tuttavani tekn. Eino Närkiön kirjoitus silloisesta toisitutkasta. Varsinkin tutkaputket eli niiden näytöt ovat huimasti muuttuneet ajan kanssa. Toinen ystäväni Tauno Voipio antaisi tyhjentävää infoa, kun hän on Vantaan tutkista pitänyt huolta niin kauan kun muistan.

Tämä osasto on ollut hiljainen ja keskustelu näkyy jatkuvan sodan aikaisista tutkista, hyvä niin...

NYT käsiini saama uusi lähde: Lennonjohtajien 50 vuotishistoriikki (2002) sanoo: "Esimerkiksi vuonna 1978, kun Tampereen aluelennonjohto sai ensimmäisenä

lennonjohtona Suomessa toisiotutkan, huomattiin se lehdissä..."  Viitteenä siinä on: Uusi Suomi 16.4.1978 ja Ilmailu 4/1978: Jyri Raivio "Lennonjohto 78".

Tuntuu vaan niin myöhäiseltä ajankohdalta mutta kun ei ole omia merkintöjä edes lentopäiväkirjassa... Luulisi lennonjohtajien tietävän...

[Guest vaiskiii]

10.7.1977 neuvostoliittolainen Tupolev-matkustajakone kaapataan kotimaan lennolla. Kaappaajat, kaksi nuorta miestä, pyrkivät Tukholmaan, mutta polttoaineen puutteen vuoksi kone joutuu laskeutumaan Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Kaappaajat vapauttavat osan matkustajista ja kun viimeisetkin panttivangit pääsevät pakenemaan, antautuvat nuorukaiset 12.heinäkuuta Suomen viranomaisille. Kaappaajien hallussa ollut käskranaatti osoittautuu tyhjäksi kuoreksi. Suomen ja Neuvostoliiton välisen sopimuksen mukaisesti kaappaajat luovutetaan 13.7. kotimaahansa.      Jukka

Onko kellään muistikuvaa siitä, pääsikö joku katsomaan oliko Tu-134 koneessa minkälaiset laitteet.

Siinä ei liene ollut ICAO-tyyppistä transponderia, vaan neukkujen oma. Onko ollut esim. Hki-Vantaan kartat - tuskin ? Tuskin oli missään näissä Jeppesenit ...

Aiheesta ei varmaan ole julkaistu mitään oleellista, jota meikäläinen tavallinen ihminen pääsisi näkemään...?

VOR-majakoita ei NL:ssa ollut mutta oli RSBN lähestymistä varten ja oman versioinen "ILS" (SP-82). RSBN oli myös vanhassa Tallinnassa

ja viilattu, toimiva neukku ILS mallia SP-82 on siellä Tallinnassa kai ainakin radalle 26 edelleenkin.

[Guest vaiskiii]

Neukut eivät aiemmin käyttäneet Jeppesenin karttoja vaan heillä oli omansa. Sinänsä aivan hyvät.

Nykyään Jeppesen tekee heille oman version. " Butolevin " ohjaamossa tuli käytyä mutta en katsonut sillä silmällä.

Uusimmissa koneissa ohjaamo on aivan hyvän näköinen.

Heikki

Siirsin tämän jutun tänne mihin se paremmin kuuluu. SSR aiheesta on asiaa jonkun verran hämärän peitossa ja historian kannalta selvittämättä.

Mm ATC-ihmiset ovat kirjoittaneet, että ao Tupolev ei 1977 lähettänyt "7500" koodia. Ensinnäkään siinä ei taatusti ollut ICAO-transponderia,

vaan ruskien ihan oma ja toisekseen jos ensimmäinen SSR olisi Suomessa otettu käyttöön vasta 1978 (Tampereelle), eihän Vantaalla olisi voitu asiaa edes todeta.

Tupolevissa tuskin on ollut tietoa edes Vantaan taajuuksista eikä siinä varmaan ole ollut ICAO-tyypin VHF-NAV-vastaanotinta (VOR/ILS-LLZ), ADF kyllä tietysti.

Neukuilla oli tiukat säännöt ja kovat ukaasit puhtaasti kotimaan liikenteessä kulkeville koneille. KE007 koneen tuhoaminenkin tapahtui vasta 1.9.1983.

Sen muistan, että jenkkien ensimmäinen alan vierailu Leningradiin (ÁUSRIRE) tapahtui 1976, mukana oli mm TACANin (AN/ARN-21) suunnittelija Sven Dodington

ja hänelle paikalla ollut Neuvostoliiton eräänlaisen Tacan kopion eli RSBN:n kehittäjä Paholkov leikillään oli sanonut tulleensa "oppi-isäänsä viisaammaksi".

 

[Guest vaiskiii]

Oheinen Tallinnan lähestymiskartta (266) on neuvostoajan loppupuolelta, lähestymislajit ovat: "ADF" (KUR) ja RSBN (RSBN-majakkatornihan pöllötti pitkään siellä miltei keskellä kenttää...). Tallinnaanhan suomalainen iskuryhmä sitten uusi majakoita, mm LK on Nautelin 500 W (säteilyteho EMRP = huikeat 30 W). 09:lle jätettiin neukku ILS (siitäkin on vanha kartta).

EDIT:  Tekstejä kartassa:  НПОР = kynnyksen korkeus (40 m), НКР (visota krug)= jos ei ”Circling MDA”, niin sinne päin (500 m)..

 

Neukkulainen "racetrack" tai lähestymiskuvio on kulmittainen ja kaarro (razvorot) on numeroitu: 1, 2, 3, ja 4.

Alinna annettu: (esimerkkinä) -  kaarron No 3 alussa: KUR (Relative Bearing eli RB) = 230 , RSBN:lla Azi (A) = 133 ja Distace (D) = 18.6 km jne.

Mielenkiintoista on, että kaikille tuttu majakka "LimaKilo" on hiljan siirretty kauemmaksi, 4 km etäisyydelle kynnyksestä, sen taajuushan oli koko neuvostoajan 850 kHz.  Tv-tornin korkeudeksi merkitty 298 m. Lasnamäen kentästä en koskaan löytänyt karttaa - onko jollakin sellainen?

[ attachment removed / expired ]

 

[Guest vaiskiii]

Vielä yksi arkiston aarre eli Tallinnan RWY 26 ruski ILS SP-82 Localizer antenni, kuvattuna maaliskuussa 1993, meidän työauto kuvassa myös.

EDIT:  Tullut ajatusvirhe - tämä on RWY 09 Localizer eikä 27 - rakennuksessa ollut RWY 27 sisempi locator, maaverkko näkyvissä...nyt Lima (418 kHz) on idempänä. EDIT: korjailtu

[ attachment removed / expired ]

 

[Guest vaiskiii]

Niin myöhään kun 1996 tehtyä arkistomateriaalia Tallinnan RSBN-lähestymistä varten -- kai jos RSBN tulee takaisin käyttöön -- ei sentään tule... taajuusvaraussyistäkään.

Vieläkö lentokouluissa askarrellaan QDM-QDR laskelmien kanssa, ruskit eivät sellaisia lyhenteitä käytä, "KUR" vastaa: Relative Bearing, RB;  RSBN:n "A" vastaa käsitettä: QTE.

RSBN muuten liittyy ruskeilla kiinteämmin threadin vars. aiheeseen eli SSR-järjestelmään - kiinteämmin mitä länsimaissa TACAN (tai VOR/DME) liittyy.  EDIT: virheitä korjattu.

[ attachment removed / expired ]

 

[Guest vaiskiii]

Vaikka Tallinnaa on tainnut tulla kyllästymiseen saakka, laitetaan tämäkin eräänlainen laitekuva, melkein kynnykseltä EETN RWY08:

Samanlainen SP-82 ILS/LLZ on täälläkin päässä (tämä on ILS/LLZ 26), näkyy myös LM08 (locator)"I" (357kHz), tyypillinen ruski "T-antenni" ja MM08 (Marker).

On niillä ainakin huumorintajua, vaikkei moni varmaan radalle 08 laskeutuessaan ole ilmasta käsin moista kuutamoukkoa kerinnyt havaitsemaan...

Tallinna on suomalaisille alan ihmisille ollut monessakin suhteessa merkittävä paikka. Onko ILS:n ym toiminnasta siellä jäänyt mieleen erityisiä havaintoja?

[ attachment removed / expired ]

 

[Esa Karanko 1 225]

Helsingin lentoaseman ensimmäinen toisiotutka

 

Keskustelin tutkateknikko Eino "Eikka" Närkiön kanssa. Helsingin lähestymislennonjohtoon asennettiin ensimmäinen toisiotutka (SSR) vuonna 1972 silloin, kun lennonjohto siirrettiin kalliosuojaan rakennettuihin tiloihin.

 

Kuvaputkella toisiotutkavastaukset näkyivät ensiökaiun takana noin puoli senttimetriä pitkänä parruna (pyyhkäisyjonona). Parrun pituus kasvoi kuvaputken reunalla. Kaikki pyyhkäisyn aikana kustakin transponderista tulleet 10 - 15 vastausta esitettiin PPI-näytöllä raakana sellaisenaan. Järjestelmään kuului rullapallolla ohjattava passiividekooderi. Sen avuilla pystyi kerrallaan tarkastelemaan yhden maalin koodia ja korkeustietoa. Squawk Ident ja hätäkoodit pystyi valitsemaan dekooderin ohjaupanelista näkymään useampana parruna.

 

Ranskalaisen Thompsonin rakentama antenni, jonka ensiöheijastimen yläpuolella on toisiotutkan rakoantenni, on pultattu kallioon ilmailumuseon eteen Vantaalla. Tutkatyöpistettä voi ihastella ilmailumuseossa sisällä.

[Guest vaiskiii]

Kiitos Esa ja vuotta 2008!  Näin Eikan viimeksi syksyllä OH2AP leirillä.  LJ-juhlakirjassa "Torni kutsuu" 2002 sanotaan,

että eka SSR Suomeen tuli Tampereelle 1978. Minusta se tuli aikaisemmin Vantaallekin mutta ei ole omia merkintöjä kirjattu.

[Esa Karanko 1 225]

Heippa Väiski ja hyvää vuoden jatkoa,

 

Tampereen alue sai muistaakseni vuonna 1978 SSR aktiividekooderin ja rasterinäytön. Luulen, että lehtimiehet sekoittavat sen SSR:n käyttöön ottamiseen Suomessa. Lentokoneiden kutsumerkit ja korkeudet näkyivät maaleja seuraavissa "labeleissa".  Helsingin lähestymiseen asennettin myös noihin aikoihin yksi Tampereen rasterinäyttölaite helpottamaan yhteistyötä.

[Guest vaiskiii]

Yhteenvetona Nilsin alkuperäiseen kysymykseen: SSR passiividekooderi on tullut aikavälillä 1972-74 ja aktiividekooderi vuonna 1978.

Olen mielenkiinnolla lukenut lennonjohtajien juhlakirjaa. Kukahan se kirjoittaja Jari Hanski on ... viitteitä kirjassa on suuri määrä.

 

Tässä kuva Tallinnan Lasnamäen kentästä vuodelta 1922, jolloin sinne tuli uusi komea halli. Saman lähteen mukaan Ülemiste uusi kenttä

olisi valmistunut jo 1924.  Eikö kellään ole neukkuajan Lasnamäen kentästä minkään valtakunnan aineistoa? Kai joku muukin siellä jo silloin kävi.

EDIT:  Tuli pieni virhe, Ülemiste uusi kenttä oli avattu 2.5.1934, ei suinkaan vuonna 1924 !

[ attachment removed / expired ]