Putkien riittävyydestä (OLI: Kuvauskalusto (part 2))

[Mauno Selin 30]

Kiitos hyvistä tarkennuksista ja sorry muille jos tämä menee liian teoreettiseksi. Jos laskin oikein niin täyskokoisella kennolla (B)

on n. 115 pikseliä/mm mikä pitää vielä jakaa kolmella tai peräti neljällä jos vihreitä kennoja on tuplasti. Kenno siis pystyy teoriassa toistamaan vain 30 - 40 linjaa/mm.  Huippuoptiikka toistaa käsittääkseni helposti 90 linjaa/mm.  Korjatkaa mikä tässä meni väärin koska en usko itsekään että kennon erotuskyky voi olla noin huono. 

[Nils Rostedt 13]

Ei tarvitse jakaa kolmella tai neljällä, ellei kuvaa hyvin erikoisia aiheita. Bayer-kenno on suunniteltu matkimaan silmän toimintaa, eli "mustavalkonäkö" on paljon tarkempi kuin "värinäkö".

 

Täysin mustavalkoinen (tai harmaasävyinen) aihe, jossa siis on joka kohdassa yhtä paljon kaikkia RGB-perusvärejä, toistuu kennolla täydellä erotuskyvyllä. Pahin tapaus olisi aihe, missä olisi ainoastaan puhtaat perusvärit sininen ja punainen. Silloin erotuskyky tippuisi neljäsosaan edellämainitusta. 

 

Normaaleissa kuva-aiheissa kennon joka pikselin kohdalle osuu kuitenkin yleensä valoa, johon sisältyy kaikkia kolmea perusväriä. Jolloin "tehollinen erottelukyky" on lähempänä mustavalkotapausta.  Tarkastelepa vaikka Photoshopilla niitä sinisen taivaan pikseleitä, huomaat että niissä on perusväreistä sinisen lisäksi huomattava määrä punaista ja vihreääkin.

 

Aiheesta varmasti löytyy paljon fiksumpiakin selostuksia, mutta tässä oli nyt meikäläisen   

 

[Jani Nissi 0]

200millinen piisaa hyvin "dokumentointiin", mutta ainakin itse tykkään vähän erillaisemmista kuvakulmista jotka vaativat enemmän polttoväliä, niin kuin esim. tämä:

Ja tässäkin kaipaisi vielä sen 200milliä ainakin lisää.

[Guest Aaltonen]

Tottahan se on että EFHK:lla pärjää tosiaan 300 ja 400 mm hyvin, itsekin harkitsin tuon Olympuksen jatkeeksi tuollaista " Big Mamaa " 50-500 mm 4.0-6.3 linssiä, mutta taitaa olla järkevämpi hankinta kuitenkin tälläinen,

 

 

Jep. 300mm on EFHK:lla melkeen vaatimus, jos haluaa rotaatioita kuvata tai vähän pidemmältä noita koneita. Toisaalta 400mm helpottaa kummasti, mutta on taas sitten paljon kalliimpi hommakin. Mutta toisaalta 70-200mm L Canonin putkelokin on toisaalta toisaalta tosiaan melkosen upeaa jälkeä tekevä putkelo, mutta riittääkö se EFHK:lla sitten noihin esimerkiksi MD-11 Rotaatioihin 04L finaalista ym.

 

[Guest Aaltonen]

200millinen piisaa hyvin "dokumentointiin", mutta ainakin itse tykkään vähän erillaisemmista kuvakulmista jotka vaativat enemmän polttoväliä, niin kuin esim. tämä:

Ja tässäkin kaipaisi vielä sen 200milliä ainakin lisää.

 

Eikä se 200mm riitä tossakaan....  A340/MD11 pitää olla, että tarkan kuvan saa 400mm:llä.....

[Tuomas Kuosmanen 52]

Toisaalta ainakin kesällä noissa alkaa sit kuvan laatu kärsiä lämpöväreilyn ja ilmassa olevan pölyn ym takia melkoisesti myös, oli se linssi ihan mikä tahansa. Kyllä esim. 300mm kroppikertoimella riitti mulle aikanaan ihan OK. Nyt on vaan 200mm asti lasia - eikä tosin ole tarvettakaan tulla vantaalle koska se kenttä dokumentoidaan niin tarkkaan muutenkin

 

//T

[Kai Krause 0]

Kiitos hyvistä tarkennuksista ja sorry muille jos tämä menee liian teoreettiseksi. Jos laskin oikein niin täyskokoisella kennolla (B)

on n. 115 pikseliä/mm mikä pitää vielä jakaa kolmella tai peräti neljällä jos vihreitä kennoja on tuplasti. Kenno siis pystyy teoriassa toistamaan vain 30 - 40 linjaa/mm.  Huippuoptiikka toistaa käsittääkseni helposti 90 linjaa/mm.  Korjatkaa mikä tässä meni väärin koska en usko itsekään että kennon erotuskyky voi olla noin huono. 

 

Tuo mun esimerkki oli vähän huono eli korjataan sitä vielä vähän. Muutetaan lähtötilannetta siten, että otetaan kennolla A kuva esim. 100mm optiikalla (yhtä hyvät optiikat) ja sama kuva kennolla B 160mm optiikalla, jolloin saadaan siis kuvattua sama kohde samalla rajauksella. On totta, että KENNOLLA A absoluuttinen terävyys KENNOLLA pix/mm on teoriassa parempi, jos otetaan huomioon vain optiikan tuottama terävyys eikä huomioida optiikan ongelmia eikä kennon ongelmia. Mutta se mikä tietysti on se ratkaiseva asia on terävyys lopullisessa kuvassa, ei kennolla pix/mm. Eli lopullisessa kuvassa (oletetaan, että molemmilla kennoilla oleva kuva tulostetaan samaan kokoon) kennolta B (FF) tulostettu kuva on parempi, koska siinä on vähemmän nilsin mainitsemia optiikasta johtuvia virheitä ja siinä olleet pikselit isompikokoisina ovat saaneet enemmän valoa/pix tuottaen vähemmän kennosta johtuvia häiriöitä kuvassa (siis kohinaa ja väripintojen epäpuhtauksia yms.). Ja onhan tuo laskemasi teoreettinen resoluutio kennolla yli 100 pix/mm jo melkoinen sekin.

 

Em. seikoista johtuen kuvanlaatua lienee helpompi nostaa siirtymällä kroppikennosta fullframe kennoon kuin yrittää tunkea lisää pikseleitä kroppikennoon. Jotta kennon teoreettista pix/mm terävyyttä saisi nostettua 2 kertaiseksi pikseleitä tarvitaan jo 4 kertaa enemmän per neliömillimetri, joten häiriöiden määrä tod. näk. kasvaa nopeammin kuin kuvan laatu lisääntyneen terävyyden kautta.

 

Kroppikennon parempi terävyys pix/mm kennolla tasoittuu myös sitä kautta, että optiikan täytyy pienemmälle alalle piirtää sama terävyys pix/kenno eli pix/kuva. FF kennolle voidaan käyttää koko kuvaympyrän ala eli pienempi terävyys pix/mm kennolla riittää samaan terävyyteen pix/kenno eli kuvassa.

 

Kai

[Mauno Selin 30]

Laskin vielä tarkat arvot ja 350D:n croppikenno tuottaa vaakatasossa 154 pix/mm, eli teoreettinen max. piirtokyky 77 linjaa/mm (testitaulun musta ja valkoinen vuorottelee).

5D:n täyskuvakenno tuottaa vaakatasossa 122 pix/mm, eli teoreettinen max. piirtokyky 61 linjaa/mm. Tein muutaman kokeen tuolla 350D:llä eri putkilla testitaulua kuvaamalla, ja tosiaan - jopa kittilinssi sopivasti himmennettynä pystyy keskellä piirtämään max. resoluutiolla kuvattaessa siten, että kuvan suurennuksessa näkyy parhaassa sektorissa joka toinen pixelirivi mustana ja joka toinen valkoisena ja seuraavassa tiheämmässä sektorissa pixelit menee lähes tasaharmaiksi. Kenno näyttää siis toimivan piirtoa rajoittavana tekijänä myös käytännössä. Muistaakseni L sarjalaiset ja muut laatuputket piirtää yli 90 viivaa/mm.

 

Mutta kuten tässä on jo aiemminkin monesti todettu, niin hyvät kuvat on monesta muustakin kiinni kuin pelkästä kennon tai optiikan piirtokyvystä tai tekniikkapuolesta yleensäkään

 

[Sami Virkkula 0]

 

Tämä taitaa olla nyt sitä jaloa pikselin run**sta 

[Mauno Selin 30]

Tämä taitaa olla nyt sitä jaloa pikselin run**sta

Sinulle sitä, jollekin muulle tiedettä, jne. 

[Kai Krause 0]

kyllä noita asioita on ihan mukavaa pohtia ja selvittää mielessään miten ne oikeasti menee. Aina sitä jotain käytännön hyötyäkin on kun mieltää teoria-asioita oikein. Vielä sen verran edelliseen, että kroppikennolla revitään kaikki kuvaan tuleva informaatio pieneltä alalta kuvan keskeltä, joten siinä täytyykin olla sitä piirtoa suhteellisen paljon. 8)

 

Kai

[Esa Lehtismäki 0]

No, pieneltä ja pieneltä. Kinokokoinen kenno on kooltaan 1.4-kertainen DX-kokoiseen verrattuna, eli 1.4 kertaa kovemmat terävyysvaatimukset on DX:llä samaan tulokseen pääsemiseksi. Samasta syystä DX-kenno on yhden aukon verran heikompi valon kerääjä, mikä näkyy ISO-arvoissa. Vertailun vuoksi, ero on samaa luokkaa tai ehkä hiukan pienempi kuin full frame CCD -kennon ja mikrolinssittömän CMOS-kennon välillä (CCD:n eduksi). Vastaavasti DX-objektiivin voi tehdä halvemmalla, tai samalla hinnalla paremmaksi kuin kinokokoon tarkoitetun. Rullafilmikokoisella digiperällä saa sitten vielä parempaa laatua vielä isommalla rahalla, ja digipokkarilla taas huonompaa laatua pienemmällä rahalla. Ja laakafilmi on lyömätön. Median koko on aina kompromissi, jossa muuttujina ovat kuvan laatu, hinta ja kaluston käytettävyys.

[Kai Krause 0]

Muutama lainaus Markku Metsämäen artiikkelista "Tulevaisuus alkaa tänään" kameralehdestä 12/2007:

 

"Digikamera toimii fysiikan lakien mukaan. Filmikameroista tuttu filmin koon ja kuvan tarkkuuden suhde pätee myös digikuvaukseen. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että mitä pienempi kuvakoko kennolla sitä epätarkempi kuva. Kennon pikselien lisääminen ei tuo paljon helpotusta. Isojen kennojen yleistyminen laatua tavoittelevien kuvaajien parissa jatkuu. Järjestelmäkameroiden suuret kennokoot ovat parhaimmillaan 35mm ruutukokoa."

 

"Pienten kennojen objektiiville asettama piirtokykyvaatimus on liian kova keskihintaisia objektiiveja ajatellen. Kennon kohina huonontaa tilannetta lisää."

 

Kai

[Sami Virkkula 0]

Eikö tuo ole nyt päivän selvä asia, jopa niille jotka ei ole "vihkiytynyt" asialle?  ???

[Kai Krause 0]

Eikö tuo ole nyt päivän selvä asia, jopa niille jotka ei ole "vihkiytynyt" asialle?  ???

 

Niinpä, oli vaan tossa edellä spekulaatiota siitä onko pienempään tilaan ahdettujen pikselien tuoma lisäterävyys viivaa/mm kennolla todellista terävyyttä itse kuvassa. Ko. artikkelissa oli myös kiintoisaa infoa filmi/digi terävyydestä. Kuta asia kiinnostaa voi lukea ko. jutun itse.

 

Kai