Serbian Fiat G-50

[Jukka Juutilainen 0]

BAIL OUT  .

[Jarmo Kempas 0]

Taitaa olla tämä kone:

 

www.preservedaxisaircraft.com/Italy/images/Fiat%20G50.jpg

www.preservedaxisaircraft.com/Italy/images/Fiat%20G50%20Wing.jpg

 

jk

[Jukka Takamaa 0]

Toi pitäis saada Suomeen. Fiiulla Ilmavoimissa 1/44 ilmavoitot. Ylivoimainen maailmanmestari.

[Arne Wallen 72]

Tosin Suomen Ilmavoimat 1918-1968 väittää että G-50 koneita olisi ollut 35, tosin talvisodan päättyessä 30 ja kunnossa 14 kpl.

Sitten taas jatkosodan alkaessa 32 kpl ja 1945 19 kpl.

Toki säilyttämisen arvoinen laite mtta mistä rahat.

[Jukka Takamaa 0]

Tosin Suomen Ilmavoimat 1918-1968 väittää että G-50 koneita olisi ollut 35, tosin talvisodan päättyessä 30 ja kunnossa 14 kpl.

Sitten taas jatkosodan alkaessa 32 kpl ja 1945 19 kpl.

Toki säilyttämisen arvoinen laite mtta mistä rahat.

 

Kyllä ja yhden pudotti ilmatorjunta ...2 ammuttiin alas ilmataistelussa..niillä ammuttiin 88 konetta alas. Ylivoimainen kone 1939.

 

Jatkosodassa 1943 jälkeen niillä ei saanut ylittää itärajaa IRC.

[Guest gbr]

Belgradin Fiat on tosiaan ainoa säilynyt yksilö maailmassa. Tosin kone on Bis-versio joten eri kuin Suomessa lentänyt kone.

Kävimme 90-luvun alussa museossa tutustumassa koneeseen isäni, Carl-Erik Bruunin kanssa. Callea vanhana Fiat-lentäjänä kone kiinnosti kovasti.

>Göran

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jukka Takamaa 0]

Vielä kävelykunnossa oleva setäni eversti evp. Tauno Kangas on lentänyt Blenheimin ja Mersun lisäksi Fiat G-50 koneella...sanoi sitä hyväksi lentää ja erittäin kestäväksi. Hän otti esimerkin Fiatin kestävyydestä, mutten enää tarkasti muista mistä siinä oli kysymys.

 

Brewstereiden tuonnista Suomeen kirjoittanut amerikkalainen lentäjä kertoi Fiatin pesseen hänet kisailuhenkisessä ilmataistelussa Trollhättänissa...en muista tarkkaan sitäkään mitä hän " Lento Suomeen " kirjassaan kirjoitti.

[Guest gbr]

Terve Jukka!

Kankaan Tauno oli isäni kurssikaveri Kauhavalla.

Fiatin lujuuskerroin oli 19. Esimerkiksi purjekoneet rakennetaan lujuuskertoimella 1,5.

Ohjausominaisuuksiltaan FA paras kone millä isäni oli lentänyt. Hänellä oli yhteensä

91 lentokonetyyppiä joten tiesi mistä puhui. Ainoastaan Tuulia I eli RF 4D oli saman veroinen.

> Göran

[Jukka Nisula 2 236]

 

Brewstereiden tuonnista Suomeen kirjoittanut amerikkalainen lentäjä kertoi Fiatin pesseen hänet kisailuhenkisessä ilmataistelussa Trollhättänissa...en muista tarkkaan sitäkään mitä hän " Lento Suomeen " kirjassaan kirjoitti.

 

Täytyy hieman selvittää tuota edellä mainittua, sillä juttu nimittäin meni kutakuinkin näin kuitenkin kirjan mukaan:

 

Italialainen koelentäjä Cugnasca oli tuo Fiat-pilotti, joka Robert A. Winstonin "voitti" tuossa ensimmäisessä leikkimielisessä "ilmataistelussa", johon Winston joutui hänen mukaansa vasten tahtoaan. Cugnasca Fiatissaan nimittäin yllätti koelennolla olleen Winstonin Brewsterin, ja pääsi piikille helposti, koska Winston omien sanojensa mukaan säästi moottoria eikä myöskään halunnut riskeerata konetta ja itseään huonossa ja matalassa kelissä. Hän ei aluksi tiennyt kuka oli hyökkääjä, ja valmistautui "oikeaan" taisteluun, mutta todetessaan sen Gucnascan Fiatiksi, hän luovutti tappelun suosiolla, ja sai siksi kuulla ivaakin osakseen kentällä.

 

Winston haastoi Cugnascan uuteen ilmataisteluun paremmassa säässä ja 3000 metristä alkaen muutama päivä myöhemmin. Nyt oltaisiin tosissaan, ja lähdettäisiin taisteluun tasa-asemista. Siinä kävikin sitten niin, että Winston Brewsterillä hakkasi Cugnascan pitkässä kunnon "ilmataistelussa", jossa koneiden korkeudet ja asemat vaihtelivat jatkuvasti. Lopulta Fiat meni syöksykierteeseen kun Brewster pääsi tiukassa kaartotaistelussa taakse, eikä Fiat pystynyt kaartamaan yhtä tiukasti. Sen jälkeen Fiat ei päässyt millään irti Brewsteristä, ja Winston hallitsi tilanteen takana. Tämän todettuaan Cugnasca luovutti, veti vaakalentoon ja laskeutui. Hieman nopeampi Fiat ei siis pystynyt yhtä tiukkaan kaartoon kuin notkeampi Brewster ja siksi sakkasi, joka ratkaisi taistelun Brewsterin hyväksi. Winston teki vielä lopuksi kentän päällä komeat taitolentokoukerot ja räimi matalalla kenttää vilistäen lukuisten "tappelua" seuraavien katsojien ohi.

 

Tämän jälkeen Cugnasca oli kuulemma häipynyt pois kentältä vähin äänin ...Tuon lennon jälkeen, kun Joppe Karhuselta kysyttiin mitä mieltä hän on Brewsteristä, "ilmataistelua" tarkasti seurannut Karhunen totesi ja taputti sileää runkoa hellästi: "Mycket bra!" hän sanoi hyväksyvästi. "Mycket kirotun bra!"

 

Jukka

 

[Juha Lampi 266]

Täytyy hieman selvittää tuota edellä mainittua, sillä juttu nimittäin meni kutakuinkin näin kuitenkin kirjan mukaan:

 

Italialainen koelentäjä Cugnasca oli tuo Fiat-pilotti, joka Robert A. Winstonin "voitti" tuossa ensimmäisessä leikkimielisessä "ilmataistelussa", johon Winston joutui hänen mukaansa vasten tahtoaan. Cugnasca Fiatissaan nimittäin yllätti koelennolla olleen Winstonin Brewsterin, ja pääsi piikille helposti, koska Winston omien sanojensa mukaan säästi moottoria eikä myöskään halunnut riskeerata konetta ja itseään huonossa ja matalassa kelissä. Hän ei aluksi tiennyt, kuka oli hyökkääjä, ja valmistautui "oikeaan" taisteluun, mutta todetessaan sen Gucnascan Fiatiksi, hän luovutti tappelun suosiolla, ja sai siksi kuulla ivaakin osakseen kentällä.

 

Winston haastoi Cugnascan uuteen ilmataisteluun paremmassa säässä ja 3000 metristä alkaen muutama päivä myöhemmin. Nyt oltaisiin tosissaan, ja lähdettäisiin taisteluun tasa-asemista. Siinä kävikin sitten niin, että Winston Brewsterillä hakkasi Cugnascan pitkässä kunnon "ilmataistelussa", jossa koneiden korkeudet ja asemat vaihtelivat jatkuvasti. Lopulta Fiat meni syöksykierteeseen kun Brewster pääsi tiukassa kaartotaistelussa taakse, eikä pystynyt kaartamaan yhtä tiukasti. Sen jälkeen Fiat ei päässyt millään irti Brewsteristä, ja Winston hallitsi tilanteen takana. Tämän todettuaan Cugnasca luovutti, veti vaakalentoon ja laskeutui.  Fiat ei siis pystynyt yhtä tiukkaan kaartoon kuin notkeampi Brewster ja siksi sakkasi, joka ratkaisi taistelun Brewsterin hyväksi. Winston teki vielä lopuksi kentän päällä komeat taitolentokoukerot ja räimi matalalla kenttää vilistäen lukuisten "tappelua" seuraavien katsojien ohi.

 

Tämän jälkeen Cugnasca oli kuulemma häipynyt pois kentältä vähin äänin ...Tuon lennon jälkeen, kun Joppe Karhuselta kysyttiin mitä mieltä hän on Brewsteristä, "ilmataistelua" tarkasti seurannut Karhunen totesi ja taputti sileää runkoa hellästi: "Mycket bra!" hän sanoi hyväksyvästi. "Mycket kirotun bra!"

 

Jukka

 

 

Eipä ihme, että Hemi-setäni tykkäs nimenomaan Ruusterista

 

Jännä juttu, että tuosta notkeudesta huolimatta koneelle kehitettiin nimenomaan "heiluritaktiikkaa". Noo, sen ymmärtää ainakin  I-153:a ajatellen...

[Guest gbr]

Terve Jukka N!

Kyllä BW oli parempi kone. Kun Calle keväällä -44 oli lentänyt 10 minuuttia BW:llä niin laivue24:n sädekehä

valahti. Mikä oli tällaisilla koneilla taistella! BW oli jo silloin vanhentunut mutta laivue 26 pärjäsi niillä vielä hyvin

kesän kovissa torjuntataisteluissa. Ohjausharmonia FA:lla oli kaikilla nopeuksilla

erinomainen ja syöksyssä ylivoimainen. FA:ssa painauduit selkänojaa vasten koneen kiihtyessä kun taas BW:llä roikuit vöissä.

> Göran

[Jukka Nisula 2 236]

Terve Jukka N!

Kyllä BW oli parempi kone. Kun Calle keväällä -44 oli lentänyt 10 minuuttia BW:llä niin laivue24:n sädekehä

valahti. Mikä oli tällaisilla koneilla taistella! BW oli jo silloin vanhentunut mutta laivue 26 pärjäsi niillä vielä hyvin

kesän kovissa torjuntataisteluissa. Ohjausharmonia FA:lla oli kaikilla nopeuksilla

erinomainen ja syöksyssä ylivoimainen. FA:ssa painauduit selkänojaa vasten koneen kiihtyessä kun taas BW:llä roikuit vöissä.

> Göran

 

Moi Göran!

 

Varmastikin Fiat G 50 oli hyvä ja miellyttävä lentää kuten kerrot, mutta sotakoneena se hävisi BW:lle mm. huonomman aseistuksen (vain 2 kk:ta) ja vaikean huollettavuuden takia. Koneen paineilmajärjestelmällä oli taipumus reistailla, moottoriöljynä käytettiin risiiniöljyä joka jähmettyi kylmässä aiheuttaen moottorihäiriöitä ym. Varmastikin nuo asiat vaikuttivat koneen taisteluarvoon.

 

"Lento-ominaisuuksista pidettiin vaikkakin esimerkiksi nopeus ja nousukyky olivat I-153 ja I-16 koneita huonommat. Tekniikka aiheutti paljon ongelmia varsinkin alkuaikoina, Suomessa konstruoitiinkin useita parannuksia ja koneen käytettävyys parani." (Lentäjän näkökulma II, Jukka Raunio)

Terv. Jukka

 

[Guest gbr]

Näinhän oli. Tässä verrattiinkin vain lento-ominaisuuksia. Taistelussa BW oli ylivoimainen ja todella helppo lentää. Kenelle tahansa yksityislentäjälle olisi voinut antaa BW. FA oli vaativampi kone etenkin laskussa.

Suomessa lennettiin niillä koneilla mitä oli ja taisteltiin menestyksellisesti.

FA:n aseet olivat huonoja johtuen huonosta ripustuksesta. Sen lisäksi alussa

ei ollut panssaroituja ammuksia ja ammuttiin potkurikehän läpi jolloin ampumanopeus hidas.

FA:ssa oli sama kaliiperi kuin BW:ssä mutta kärki oli tylppä, ei läpäissyt samalla tavalla kuin BW:n teräväkärkinen ammus.

Katso kuva.

FA:lla pärjättiin hyvin sodan alussa. Yhteensä ilmavoittoja FA:lla 101 tai 102 kpl riippuen

mitä lähteitä käyttää. Calle sanoi että säilyi hengissä suurhyökkäyksessä siitä ansiosta että saivat BW-kaluston.

FA oli silloin liian hidas ja vanha. Tosin silloin kaikki epäkohdat oli saatu korjattua kuten öljyn vaihto mineraaliöljyyn ym.

 

[ attachment removed ]

 

FA:n harjotusammus vasemmalla ja BW:n panssariammus oikealla

 

[Orvo Välilä 3]

Joskus jossain silmäillyt että vaikka kummankin koneen aseet ovat puolituumaisia niin ammuksessa on olevinaan hienoinen ero eli siinä missä Breda-SAFAT käyttää kaliberia 12.7x81SR niin M2 Browning ( ja Lahti-Saloranta ) kaliberi on 12.7x99.

 

Tuota eroa ei vain oikein havainnollista ennen kuin näkee molemmat kuvassa vierekkäin. Kiitoksia tuosta kuvasta. 

[Jukka Takamaa 0]

Lopulta Fiat meni syöksykierteeseen kun Brewster pääsi tiukassa kaartotaistelussa taakse, eikä Fiat pystynyt kaartamaan yhtä tiukasti. Sen jälkeen Fiat ei päässyt millään irti Brewsteristä, ja Winston hallitsi tilanteen takana.

 

Olipa hyvä, että tarkistit asian...BWn 33/1 ja Fiatin 44/1 ilmavoitot jakautuu niin että Fiat päti talvisodassa ( 44/1 ei ole laskettu jatkosotaa ) ja Brewster sitten jatkosodassa ( jopa paremmin kuin Me-109 ). Jatkosodassa, kuten mainitsin Fiat G.50:llä oli kielletty lentämästä itärajan yli, olisko ollut 1942/1943 vuoden vaihteen jälkeen.

 

Tosin tuo mock fight ei kerro mitään taistelukelpoisuudesta jossa käytetään hävittäjätaktiikka...mutta tuo hidas tulinopeus ja puhditon ammus voi olla vakavampi puute..nyt tulee myös muistaa että Fiateilla taisteltiin jo Talvisota ja Brewsterit otettiin koipalloista vasta Jatkosodassa, joten ne olivat uudempia.

 

Tuohon aikaan häätäjät vanhenivat nopeasti...kun laivue 24 siirtyi Me-109 G2:sta G-6 kalustoon nousivat pudotukset jälleen ankarasti. G-2 koneet olivat ikäloppuja + käyttötunnit lopussa kesällä 1944.

 

Fiattien maahan tuontiin liittyy erikoinen episodi Sassnitzissa Saksassa. Molotov-Ribbentrop sopimukseen vedoten saksalaiset eivät antaneet lupaa laivata koneita Saksan kautta Suomeen. Loput koneet tuotiin meritse Saksa kiertäen.

[Janne Saarijärvi 0]

Wikipediassa on mainio artikkeli Breda-SAFAT:sta. Osumaenergia on .50BMG:llä todellakin yli puolitoistakertainen, ja ammusvalikoima siihen on suorastaan loistava. Räjähtäviinkin saatiin ihan eri tavalla hyötykuormaa mukaan:

 

Despite the availability of high explosive shells, Italian pilots preferred in general the armor-piercing and incendiary ammunitions to the weak destructive capability of a mere 0.8 grams of explosives. It's untrue that other countries did not adopt high explosive 12.7-13mm caliber shells. Almost all did so, but they rated this ammunitions too weak to justify its cost and did little damage to metal structures. On top of this, they were not effective against armor. Even so, the 12.7x99 or 12.7x108 had 2.5-3 grams of payload, much higher than the Breda's ammunition and not so different than some 20mm shells.

Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Breda-SAFAT_machine_gun

 

 

Janne