LOT:n Super Electrat Malmilla syyskuussa 1939

[Seppo Sipilä 8]

Lueskelin juuri Jukka Raunion LOT:n koneiden pakomatkasta syyskuussa 1939 kertovaa mainiota artikkelia "Lentävät pakolaiset" (SIHL). Siellä mainitaan kolmannestakin LOT:n Super Electrasta SP-BNF, joka olisi saapunut Malmille aerolaisten muistelujen mukaan (kirjassa Selvä nousuun Caravelle) "5.9. kello 12:20, samana päivänä kuin kaksi muuta Super Electraa".

 

Tässä muisteluksessa on virhe päivämäärässä, koska LOT:n kaksi muuta Super Electraa (SP-BPM ja SP-LMK) saapuivat jo 4.9., sanomalehtien mukaan kello 15:55.  Raunio arvioi, että SP-BNF:n saapuminen 4.9. on epätodennäköistä, koska siitä ei mainita kuun puolivälissä laadituissa kuulustelupöytäkirjoissa mitään.

 

Mutta nytpäs löysin netistä sattumalta sivun http://www.pme.org.pl/index.php?option=com_content&task=view&id=195&Itemid=45, jolla kerrotaan: "On September 4th in the morning at 7.10 am (Klemens) Długaszewski took off in Lockheed L14H marked SP-BNF with Helsinki as his destination.  They flew with another plane piloted by Zbigniew Wysiekierski. After four hours both planes landed in Helsinki." Tässä jutussa on selviä virheitä (Wysiekierskin kone SP-BPM saapui puljassa SP-LMK:n kanssa, ei SP-BNF:n kanssa) mutta mainittu lähtöpäivämäärä ja kellonaika täsmäisi kyllä saapumiseen Helsinkiin 4.9. kello 12:20, ellei kone sitten ole jäänyt päiväksi jonnekin Baltiaan. Mahtoikohan SP-BNF sittenkin saapua jo samana päivänä kuin kaksi muuta Super Electraa, vain muutamaa tuntia aiemmin?

 

Puolalaisten ilmailuhistoriagurujen avullahan tuon saisi kenties selville, löytyisi vain joku palsta jolla puhutaan muutakin kuin puolaa...

 

[Juha Paulavuo 21]

Mahdollisesti yahoon classic propliners-ryhmästäkin voisi olla apua. Voin kysäistä, jos haluat tai tietysti voit itsekin liitttyä : http://groups.yahoo.com/group/Classic-Propliners/

[Seppo Sipilä 8]

Mahdollisesti yahoon classic propliners-ryhmästäkin voisi olla apua. Voin kysäistä, jos haluat tai tietysti voit itsekin liitttyä : http://groups.yahoo.com/group/Classic-Propliners/

 

Kiitoksia vinkistä! Vahvistus löytyikin Uudesta Suomesta 6.9.:

 

"Maanantaina kello 12:30 saapui puolalainen lentokone (...) Kone on edelleenkin Helsingin lentoasemalla. (...) Maanantaina kello 15:55 saapui tänne kaksi puolalaista konetta (...)

 

Kyllä se SP-BNF sittenkin tuli jo 4.9.

 

[Juha Paulavuo 21]

En muista edes koskaan kuulleeni/lukeneeni tuosta tapahtumasta. Mitä noille koneille sitten tapahtui?

[Seppo Sipilä 8]

LOT hoiti kalustoaan pois Puolasta Aatun hyökkäyksen jaloista. Helsinkiin tulleet kolme Super Electraa häipyivät Tukholman kautta Englantiin, jossa ne otettiin käyttöön brittiläisin siviilitunnuksin.

 

 

[Kari Lumppio 252]

Salut!

 

LOT lensi neljä Electraa pohjoisen suuntaan: SP-BNF, -LMK, -BPM ja -BPN. Näistä SP-BPN internoitiin Virossa. Erittäin mielenkiintoista on se, että Riigiarhiiv:ssa on kolme valokuvaa SP-LMK:sta, muttei yhtään sinne jääneestä SP-BPN:stä! Kuvien alkuperäinen teksti on "Ülemiste aerodromil maandunud poola lennuk SP-LMK". Kuvat on lähes varmasti tehty evakuointilennolta (4.9.1939?). Yhdessä kuvassa näkyy kuitenkin samalla korkeudella oleva siivenkärki, mahdollisesti -BPN:n. Ehkä SP-LMK ja -BPN lensivät puljassa? Tai sitten kaikki neljä ja vain kolme kykeni jatkamaan Tallinasta Suomeen.

 

Kaveri nimeltä Franek Grabowski kirjoittaa paljon 12 O'clock High! -foorumilla ( http://forum.12oclockhigh.net/ ) ja tietää ilmeisesti kaikki puolalaiset ilmailuhistoriaa tuntevat ja harrastavat. LOT:n evakuointi mahtuu kirkkaasti foorumin aihepiirin sisälle (Allied and Soviet Air Forces -alateemaan).

 

 

Kari

 

Nettilähteitä:

 

 

http://www.polrail.com/Aerolot/articles/firstplanes.html

Englanniksi LOT:n ensimmäisistä koneista. Väittävät LP-BNP:n internointia Virossa laittomaksi. Ei ollut, jos kone ei kyennyt lähtemään 24 tunnin kuluttua saapumisesta. Mielenkiintoista, että Romania vain "takavarikoi" sinne tulleet puolalaiskoneet mm. 8 Lockheed-konetta, kts. taulukko täällä: http://www.samoloty.ow.pl/str351.htm . Ainakin yksi valokuva Squadronin Rumanian Air Force -kirjassa.

 

http://www.samoloty.ow.pl/str352.htm

Puolaa, mutta joukossa selvälukuinen taulukko Suomen suuntaan tulleista neljästä koneesta, mm. sarjanumerot.

 

 

[Arne Wallen 72]

Ja taas kerran Wegg in mainiossa kirjassa valokuva josta juuri ja noin näkyy kaksi electraa malmilla,vuotta ja päivää ei ole mainittu mutta samanaikaisesti tallissa on BU 131 Jungman OH-SIK, Salama sekä D-AGIS ja D-AVUL kuvan on ottanut Neittamo O/Y, tietty myös Sampo OH-ALK näkösällä.

[Guest vaiskiii]

SLL juhlakirjassa "Ylitse maan ja veen", sivulla 50:

"Puolalainen LOT liikennöi Suomeen pienemmillä Lockheed Electra koneilla. Sen vuonna 1937 avaama lentolinja Helsinki-Jerusalem oli aikanaan Euroopan pisin linja, jonka lentäminen päästä päähän kesti puolitoista vuorokautta. Pitkään ei tämä vuoro elänyt, sillä Jerusalemin kentän tuhouduttua Palestiinan  levottomuuksissa LOT siirsi Lähi-idän linjansa päätepisteen Bagdadiin vuonna 1938."

Lensikö LOT kuitenkin tuota väliä DC-2 eikä Electra koneella?  Arnelle: Jungman oli kai OH-SIL?

 

[Juha Paulavuo 21]

Kyllä lentomatkan puolesta Helsinki-Jerusalem on voinut olla mahdollinen. Super Electran kantama on 3400 km ja väli Helsinki-Jerusalem on n. 3 200 km

[Osmo Jalovaara 188]

Mika Waltari kuvaa tämäntyyppistä lentomatkaa Helsingistä itäiseen Keski-Eurooppaan/Balkanille ja siitä koituneita seikkailuja pienoisromaanissaan "Sellaista ei tapahdu" (WSOY 1939). Hyvää viihdettä ja ajankuvausta - varsinkin ilmailuhistorian harrastajille.

[Guest vaiskiii]

Ei tullut luettua moista opusta mutta Osmolle onnittelut mm taannoisesta kunniamerkistä. Oma fysiikkani ei taitolentoa ole kestänyt, olen joskus ollut Aulion Ramin B1-tarkkarilla ja kyllä hän näytti mallia. Tutuista radiomies/taitolenjäjistä tulee mieleen ensinnä Pekka Ketonen ja Tommi Antila.

Siitä Waltarin kirjasta saattaisi selvitä montako välilaskua ja yöpymistä Jerusalemin lennolla tehtiin, ainakin pari. Samalla tapaa kun Karhumäen ensimmäisillä Baleaarien ja Kanarian lennoilla alkaen syksyllä 1956. Ei missään nimessä non-stoppina...

[Guest vaiskiii]

Jerusalemin lennolla ilmeisesti yksi välilasku ja yöpyminen, koska "matka kesti puolitoista vuorokautta", voi tätä vanhan invalidin päätä...

 

Mutta Seppo Sipilä kirjoittaa muualta löytyvissä hienoissa artikkeleissaan mm:

"American Overseas Airlines ja Pan American Airways ulottivat reittinsä Malmille. Aeroflot avasi vuonna 1948 yhteyden Moskova-Leningrad-Helsinki, ja vuotta myöhemmin Czechoslovak Airlines (CSA) aloitti lennot Helsingistä Prahaan ja Kööpenhaminaan. Vuonna 1947 Aero kuljetti 38 811 matkustajaa, mutta vuonna 1951 luku oli jo 91 387. Yhtiön omat reittilentokohteet ulottuivat jo Tanskaan, Länsi-Saksaan ja Hollantiin.."

 

Olen aikaisemmin jossain maininnut, että olin Malmilla paikalla ja jopa tornissa, kun ensimmäinen Aeroflot saapui ilmeisesti juuri vuonna 1948, mikähän oli päivä?

Ei valitettavasti ollut kameraa mukana mutta tornissa olivat ainakin lennonjohtajat Eki Emaus ja Leksa Louhija, en muista puhuiko jompikumpi venäjää...

Huomaa myös, että Finnair sai luvan lentää Leningradiin muistaakseni vasta vuonna 1964 (Moskovaan jo 1956) ... sitä suurta ystävyyttä...

[Arne Wallen 72]

Tervehdys Väinö, kyllä tuo Bucker on OH-SIK, on ensimmäisenä kuvassa ja selvästi näkyy tuo tunnus, mikäli minulla olisi tuollainen skannauslaite voisin sinulle tuon kuvan lähettää.

Tiedän Orvo ja tarkoituksena on tuollainen hankkia.

Ja tämä viime lause oli sitten sisäpiirijuttu.

[Seppo Sipilä 8]

SLL juhlakirjassa "Ylitse maan ja veen", sivulla 50:

"Puolalainen LOT liikennöi Suomeen pienemmillä Lockheed Electra koneilla. Sen vuonna 1937 avaama lentolinja Helsinki-Jerusalem oli aikanaan Euroopan pisin linja, jonka lentäminen päästä päähän kesti puolitoista vuorokautta. Pitkään ei tämä vuoro elänyt, sillä Jerusalemin kentän tuhouduttua Palestiinan  levottomuuksissa LOT siirsi Lähi-idän linjansa päätepisteen Bagdadiin vuonna 1938."

 

Hmm... lokakuun 1937 levottomuuksissa Lyddan kentältä tuhoutui rakennuksia, mutta itse kenttä ei tuhoutunut. (Löysin taustatutkimuksissa omaa sepustustani varten Palestiinan brittiläisen mandaattihallinnon raportin levottomuuksista: http://domino.un.org/UNISPAL.NSF/3d14c9e5cdaa296d85256cbf005aa3eb/7bdd2c11c15b54c2052565d10057251e )

 

Suomalaisten lehtien kertoman mukaan mandaattihallinto oli höveli ja tarjosi säästyneitä sotilashangaarejaan LOT:n käyttöön. Ainakin vuonna 1938 Lufthansan painaman Euroopan kesäkauden reittikartan mukaan LOT lensi Lyddaan samaa reittiä kuin edellisvuonna (Bukarest-Sofia-Saloniki-Ateena-Rhodos-Lydda). Lufthansa puolestaan lensi Ateenasta Bagdadiin kerran viikossa Damaskoksen kautta.

 

Suomalaisista sanomalehdistä (1937) sai sen käsityksen, että Electralla olisi menty koko matka. Oli siellä tosin yksikin hieno kuva Electrasta ja alla kuvatekstinä "LOT:n Douglas-kone, jolla Palestiinan-reittiä lennetään". Ota näistä selvää...

 

Vuonna 1939 LOT muutti Palestiinan-linjan vain kahdesti viikossa lennettäväksi (aiemmin kolmesti) ja aiemman Bukarestin-mutkan ja yöpymisen sijaan tuli viiden ja puolen tunnin välilaskuton yölento Varsovasta Ateenaan. Jatko Ateenasta Lyddaan muuttui myös välilaskuttomaksi. Lyddasta reitti jatkui vielä Beirutiin. LOT:n kesäkauden karttaan on myös merkitty jatkoyhteys Beirutista Bagdadiin, mutta ilman aikatauluja. Bagdadiin kylläkin pääsi Ateenasta jonkin toisen yhtiön reitillä Rhodoksen ja Haifan kautta, mutta kyseessä ei liene ollut Lufthansa.

 

Joko nämä ovat mielenkiintoisia juttuja, tai sitten minä olen ihan toivoton nörtti

 

[Juha Paulavuo 21]

 

 

Joko nämä ovat mielenkiintoisia juttuja, tai sitten minä olen ihan toivoton nörtti

 

 

IMHO tuo ensin mainittu 

Ainakaan mulla ei ollut tästä(kään) episodista mitään hajua ennen tätä

[Seppo Sipilä 8]

Mutta Seppo Sipilä kirjoittaa muualta löytyvissä hienoissa artikkeleissaan mm:

"American Overseas Airlines ja Pan American Airways ulottivat reittinsä Malmille. Aeroflot avasi vuonna 1948 yhteyden Moskova-Leningrad-Helsinki, ja vuotta myöhemmin Czechoslovak Airlines (CSA) aloitti lennot Helsingistä Prahaan ja Kööpenhaminaan. Vuonna 1947 Aero kuljetti 38 811 matkustajaa, mutta vuonna 1951 luku oli jo 91 387. Yhtiön omat reittilentokohteet ulottuivat jo Tanskaan, Länsi-Saksaan ja Hollantiin.."

 

Älä ny  ... kunnia sille kulle kuuluu - tuo pätkä taitaa muistaakseni olla referoitu jokseenkin yksinomaan Weggistä

 

[Guest vaiskiii]

Kaikki tämäntapaiset jutut ovat ymmärtääkseni nuoremmillekin olleet aivan tavattoman mielenkiintoisia ja vartoamme kieli pitkällä Malmin kirjaa  .

Kun tuosta ekasta Aeroflotin saapumisesta 1948 (päivä?) on jäänyt ikiajoiksi kaikenlaisia muistoja, olisi mukava siitäkin kuulla lisää ja nähdä kuvia.

Oma syntini on, ettei isän perintö-laatikkokamera ollut matkassa juuri silloin, en edes tainnut tietää ao koneen saapumisesta etukäteen.

 

"Misteri" Mäki oli ihan hiljan kertomansa mukaan ollut Puistolassa paikalla, kun He-111 koneen aivan viereemme pudottamaa pommia kiskottiin maasta ylös mutta emme tunnistaneet toisiamme. Paikalla oli pitkään mustaan nahkatakkiin pukeutunut ("SS")mies - tai pilotti - ja melkoinen vinssiauto. Vuodestakaan en ole varma mutta luultavasti 1944, tuskin 1943?

Arnelle:  varmaan olet Jungmannin tunnuksesta oikeassa, se myöhemmin sitten oli OH-SIL ja näin sen mm Jämillä 1950 ja 1951.

 

Myös Asko Myllykseltä Sveitsistä tuoreet terveiset, hän on niin vanha ilmailumies, että moni varmaan tuntee, olimme sodan aikana samassa kansakoulussa ym.

 

 

[Osmo Jalovaara 188]

Siitä Waltarin kirjasta saattaisi selvitä montako välilaskua ja yöpymistä Jerusalemin lennolla tehtiin, ainakin pari. Samalla tapaa kun Karhumäen ensimmäisillä Baleaarien ja Kanarian lennoilla alkaen syksyllä 1956. Ei missään nimessä non-stoppina...

 

Kiitokset Väinö onnitteluista.

 

Kirjan päähenkilö lähtee tosiaan maaliskuisena aamuna 1939 Helsingistä Ateenaan. Välilaskujen (Tallinna,Riga?) jälkeen hän on lounasaikaan suuren kaupungin (Varsovan?) lentokentällä. Jatkoyhteyden kanssa on vaikeuksia sekä sään että sähköttäjän pidätyksen vuoksi. Jälkimmäinen on vaikeasti ymmärrettävä detalji, jos kysymys on LOTista. Kone, joka on suurempi kaksi- (kolmimoottorisuus ei poissuljettu) moottorinen, lähtee kapteenin päätöksellä suoralle lennolle Ateenaan mukanaan vain kaksi matkustajaa, päähenkilö ja Egyptiin matkalla ollut nainen. Karpaattien ohituksen jälkeen kapteeni yrittää laskua varakentälle, mutta sieltä tulee it-tulta, joka repii polttoainesäiliön siivessä rikki ja rikkoo koneen radion. Konetta kuvataan suureksi ja uhkaavan metallinharmaaksi. Hieman ennen pakkolaskua koneen lennettyä neljän valtakunnan rajoilla (Romania, Bulgaria, Jugoslavia,Unkari?) moottorit pysähtyvät, mutta jonkin ajan kuluttua "alkoivat molemmat sivumoottorit jälkeen käydä epätasaisesti hakaten". Pakkolaskussa "potkurit murtuivat ja moottorit musertuivat ulvoen" Lentäjä ja sähköttäjä kuolevat, mutta matkustajapari selviää. Täytyyhän tarinan jatkua.

Kirjailijallahan on aina omat vapautensa, mutta LOT ilmeisesti lensi DC-2:lla Ateenaan. Max. lentomatka 1770 km juuri ja juuri riittäisi siihen. Kuitenkin kuvaus koneesta tuo mieleen lähinnä Ju52:n. Lensikö Lufthansa Varsovan kautta esim Budapestiin, joka oli kirjan päähenkilöllä aamulla lähtiessään mielessä vaihtoehtoisena yöpymispaikkana? Samoin sähköttäjän kohtelu viittaisi Puolan ja Saksan välisiin suhteisiin vuonna 1939.

Tämähän on kaikki spekulaatiota, mutta on mielenkiintoista pohdiskella, mitä aikatauluja Waltari on novelliaan kirjoittaessaan tutkinut.

[Guest vaiskiii]

Tervehdys Väinö, kyllä tuo Bucker on OH-SIK, on ensimmäisenä kuvassa ja selvästi näkyy tuo tunnus, mikäli minulla olisi tuollainen skannauslaite voisin sinulle tuon kuvan lähettää.

Arnelle ja muille:  Tämä Jungmann juttu vasta selvisi minulle, kun lopulta vaivauduin kirjallisuutta tutkimaan.

Kirjoitin SRHS-jäsenlehteen 4/2004 jutun Paavo Johannes Aikalasta, joka tuli tunnetuksi paitsi taitolentäjänä, niin myös radioamatöörinä.

Oheista kuvaa silloin valmistellessani en tajunnut, että kyseinen kone täytyykin olla OH-SIK - ihmettelin vaan, että kirjaimet eivät ole samaa "fonttia" mitä OH-SIL koneen kuvissa.

OH-SIK rekisteröitiin Suomen Ilmailuklubille 1937 mutta tuhoutui Iitissä jo elokuussa 1938,jolloin jäsen Karl Estlander sai surmansa. OH-SIL rekisteröitiin 17.3.38 ja lensi kai vuoteen 1955 saakka.

Kummalla Jungmannilla Aikala sitten lensi Malmin vihkiäisissä 18.5.1938? Aikala liittyy Malmin historiaan myös siten, että tietääkseni sai surmansa siellä 30.7.1942 syöksyssä koneella HC-455

[ attachment removed / expired ]