Keskustelua aseiden hallussapidosta (OLI: Jokelan ampumistapaus)

[Jussi Aaltonen 0]

Aseita ei rauhan oloissa saisi koskaan käyttää ihmistä vastaan - ei edes ns. puolustautumiseen.

 

Eihän niitä saakaan käyttää... pääsääntöisesti... ei edes viranomainen (poliisi tai sotilas) virantoimituksessa.

 

Itsepuolustusta koskien puhutaan ns vastaavasta ja riittävästä voimasta riippumatta siitä onko kyseessä siviili vai viranomainen. Puolustajalla on poikkeuksetta oikeus käyttää vastaavaa voimaa kuin hyökkääjällä puolustaessaan itseään tai kolmatta osapuolta... omaisuutta tämä ei koske, ei missään Euroopassa, ja hyvä näin. Vastaavan voiman käsite on hieman häilyvä, mikä johtaa esimerkiksi siihen että jokainen kerta kun poliisi käyttää tuliasetta johtaa erilliseen tutkintaan. Siviilien kohdalla tuliaseen käytöstä itsepuolustukseen suoritetaan aina esitutkinta ja syyttäjä tekee päätökseen siitä syytetäänkö vai jätetäänkö syyttämättä.

 

Käytännössä tuliaseen käyttäminen itsepuolustukseen on aikuiselle miehelle (viranomainen tai siviili) yksiselitteisesti sallittua vain jos toinen aikuinen mies käy päälle tuliaseen kanssa ja on syytä olettaa että hän myös käyttää sitä. Oletuksen perusteeksi ei riitä pyssy kädessä vaan se melkeinpä edellyttää sitä että on jo ammuttu kohti... ja sittenkään ei millään verukkeella saa ampua surmaamistarkoituksessa tai ilman selvää sanallista varoitusta vaan pitää varoittaa ja pitää ampua pysäyttääkseen, ei tappaakseen... ja edelleenkin kaikki koskee niin siviilejä kuin viranomaisiakin.

 

Vastaava voima käsite menee häilyväksi kun on osoitettavissa selvä fyysinen alivoima... saako esim nainen ampua kirveen kanssa kimppuun käyvää miestä tai saako 16v nuori lyödä kirveellä veitsen kanssa heiluvaa aikuista itsepuolustukseksi.

 

Joka tapauksessa... sellaista mikä on jo kiellettyä ei tarvitse kieltää uudestaan. Ikävä kyllä suomalaiset tuntevat paremmin USA:n lait, kiitos rikossarjojen, kuin omat lakimme.

[Esa Lehtismäki 0]

Nyt vähän kummastelen Esan kommentointia tästä aiheesta. Mies kun on fiksu, analyyttinen ja tietäväinen. Aseasiassa vastustus tuntuu menevän kuitenkin fanaattisuuden puolelle. Jotenkin logiikka pettää, kun hän on taannoisten hyvien perustelujen jälkeen valmis myöntämään pienriistanmetsästäjille poikkeusluvan. Eikö se supinloukuttaja voi yhtä hyvin käyttää asettaa väärin? Luuletko, ettei mielenhäiriö iskisi metsästyskaudella? Mitkä mahtanevat olla ne muut tavat varmistaa, ettei asetta väärinkäytetä? Voisiko niitä samoja tapoja hyödyntää urheiluampujien piirissä, niin heilläkin olisi mahdollisuus jatkaa harrastustaan?

 

Atomipommivertaus oli tietenkin tahallista liioittelua, tarkoituksena osoittaa käsiaseiden puolustamisen heppoiset perusteet. En minä fanaattisesti aseita vastusta vaan järkiperäisesti. On typerää sallia tappovälinteet, jotka voi helposti salakuljettaa mihin vaan ja joilla tappaminen käy siististi ja vaivattomasti matkan päästä, kun niillä kuitenkaan ei ole juuri hyötykäyttöä. Sinä tässä pikemminkin fanaattiselta vaikutat, koskapa reagoit ilmeisen tunneperäisesti aseiden vastustamiseen. Mistä moinen?

[Mikko Maliniemi 5]

On typerää sallia tappovälinteet, jotka voi helposti salakuljettaa mihin vaan ja joilla tappaminen käy siististi ja vaivattomasti matkan päästä, kun niillä kuitenkaan ei ole juuri hyötykäyttöä.

 

On myös typerää leimata käsiaseet pelkästään tappovälineiksi. Ja ihan yhtä typerää on olla näkemättä asian toista puolta, eli sitä, että oikeasti käsiase voi olla joillekin harrastajille hyödyllinen väline. Eikä nuo ole edes lähellekkään niitä typerimpiä asioita nyt meneillään olevassa kohussa ja sen mahdollisissa seurauksissa...

[Esa Lehtismäki 0]

Ja ihan yhtä typerää on olla näkemättä asian toista puolta, eli sitä, että oikeasti käsiase voi olla joillekin harrastajille hyödyllinen väline.

 

Millä lailla? Maalitauluun ampuminen voi tietty olla kivaa, mutta siihen ei tarvita järeää tulivoimaa. Metsästämisen harvat erikoistarpeet tulikin jo käsiteltyä.

[Mikko Maliniemi 5]

Millä lailla? Maalitauluun ampuminen voi tietty olla kivaa, mutta siihen ei tarvita järeää tulivoimaa. Metsästämisen harvat erikoistarpeet tulikin jo käsiteltyä.

 

Kuten jo aiemminkin sanoin, mikä kukaan ulkopuolinen, ei harrastaja, on sanomaan, että joku tietty asetyyppi pitäisi kieltää tai rajata sellaisen käyttöluvat esim. vain johonkin tiettyihin ammattiryhmiin? Mikä esimerkiksi sinä olet sanomaan, että "tarkkuusammuntaan riittää ilmapistooli" (teoreettinen esimerkki)? Ammunta on kuitenkin vain yksi suuri käsite, johon kuuluu miljoona erilaista "alatyyppiä". Ja jollekin se juttu siihen ammuntaan voi nimenomaan olla vaikka tarkkuusammunta järeällä käsiaseella, eikä sitä kukaan ulkopuolinen voi sanoa muiden puolesta, että se on turhaa. Se voi olla turhaa sinulle, kun et ole alan harrastaja, mutta se ei ole alkuunkaan turhaa niille, joille nimenomaan se on se juttu. Sehän se tässä surkeaa on, että me asioista mitään tietämättömät (siihen kastiin kuuluu valitettavasti myös 99% päättäjistä) ollaan päänä pahkana täällä huutamassa käsiaseiden kieltämisen puolesta ilman, että edes halutaan yrittää ymmärtää asiaa esim. harrastajien näkökulmasta.

Minä olen vakaasti sitä mieltä, että jonkun tietyn aseen ja luvan saamisen kieltäminen/vaikeuttaminen nykyiseen verrattuna on täysin väärä keino lähteä etsimään mitään ratkaisuja. Sen sijaan pitäisi tarkentaa valvontaa ja paneutua tarkemmin nimenomaan niihin hakijan piirteisiin, taustoihin jne. Muuten koko hommassa kustaan vain "kunnolisen harrastajan" kintuille ilman mitään todellista vaikutusta itse ongelmaan...

 

 

Ja ei, en harrasta ammuntaa, vaikka joskus on tullutkin käytyä jotain kiekkoja poksuttelemassa alaa harrastavien ystävien kanssa...

[Esa Lehtismäki 0]

Kyllä yhteiskunnalla eli meillä kaikilla on oikeus ja velvollisuuskin rajoittaa kansalaistensa vapauksia turvallisuuden nimissä. Kyse on vain sopivan tasapainon löytämisestä turvallisuuden ja yksilönvapauden välillä. Käsiaseisiin liitetään erilaisia mielikuvapohjaisia arvoja, jotka vääristävät suhtautumista niihin, ja noita mielikuvia minä olen tässä yrittänyt pöyhiä.

 

Jonkun mielestä isokaliberinen pistooli voi tehdä olon miehekkääksi, mutta onko tämä syy sallia hänelle isokaliberinen pistooli vai päin vastoin syy sen kieltämiseen häneltä? Olisin jälkimmäisellä kannalla, sillä itsetunto-ongelmaisen ihmisen egon boostaaminen helposti kuljetettavalla tappovälineellä on liian vaarallista muille. Mutta joku aseita harrastava ja niistä pitävä näkee asian ehkä toisin, koska ei halua ajatella aseita tappovälineinä. Niinpä voin yrittää valottaa omaa näkökantaani vertauksella johonkin muuhun vaaralliseen, eli vaikkapa kysymällä, saanko kuljettaa mukanani pernaruttobakteereja, jos se on minusta kivaa? Jos joku suuttuu tästä, hänen kannattaisi ehkä miettiä, onko hänen suhtautumisensa käsiaseisiin aivan terve.

 

Toinen, mitä aseiden puolustajat eivät ehkä halua ajatella tarpeeksi on niiden aseiden joutuminen vääriin käsiin. Rikollisilla on enimmäkseen varastettuja aseita. Ne kaikki on joku ostanut viattoman harrastuksen tai itsensä suojelemisen takia. Mitä enemmän ihmisillä on käsiaseita, sitä enemmän niitä on rikollisilla.

[Guest arttula]

Käsiaseiden vertaaminen pernaruttobakteereihin osoittaa samanlaista typeryyttä, kuin aiempi vetypommivertaus. Miksi jälleen näin ?

[Esa Lehtismäki 0]

Niinkö sinusta? No, käsiase on täsmätappamiseen ja pernarutto satunnaisempaan massamurhaamiseen, mutta molemmat ovat väärissä käsissä vaarallisia.

[Guest arttula]

On silti merkillepantavaa, että käsiaseilla surmataan Suomessa edelleen hyvin harvoin huolimatta siitä, että niitä paljon täällä on - ja on aina ollut. En ymmärrä, miksi ne nyt yhtäkkiä ovat muuttuneet niin hirvittävän vaarallisiksi, että ne tulisi poistaa.

 

Kerropas minulle: Jos nämä koulusurmaajat olisivat käyttäneet aseinaan katkaistuja haulikkoja (=melko pienikokoisia, helppo kuljettaa kouluun salaa), olisitko nyt vaatimassa kaikkien haulikkojen täyskieltoa Suomeen ?

[Esa Lehtismäki 0]

Ei noilla kouluammuskeluilla ole juurikaan vaikutusta mielipiteisiini. Ne ovat harvinaisia erikoistapauksia, ja kuten jo aiemmin tässä ketjussa sanoin, ainakin jälkimmäinen oli ilmeisesti suunnitellut juttua niin kauan, että olisi hankkinut aseen laeista riippumatta. Minua hermostuttaa eniten rikollisten käsiin päätyvät varastetut aseet, joita on sitä enemmän, mitä enemmän ihmisillä on käsiaseita kotonaan. Ja toiseksi eniten kännipuukotusten vaihtuminen känniammuskeluksi, joka käsiaseiden lisääntymisestä myös väistämättä seuraa. Ja kolmanneksi eniten käsiasetta silkkaa tyhmyyttään mukanaan kuljettavat tyypit, joita myös on jo jonkin verran meilläkin. Mielellään toivoisin, ettei suomenkielistä vastinetta termille "drive by shooting" tarvitse keksiä, vaikka "kouluammuskelu" onkin jo vakiintunut kieleen.

[Juha Lampi 266]

Aikoinaan, kun kirjoittelin juttua tilastoiduista kuolemanuhista, tarkasteluajanjaksolle osui 30 ampuma-aseella tehtyä surmaa (kaikkiaan 154:stä surmatyöstä). Siis joka viides surmattu ammuttiin. Vuoden aikana tässä on nyt tapahtunut aika merkittävä 20 uhrin pomppa tilastoihin ja mikä merkitsevintä, surmatyyppi on ollut aiemmin meillä harvinainen silmitön ammuskelu laillisella murhakäyttöön hankitulla aseella satunnaisia avuttomia uhreja kohti.

 

Yhteiskuntamme on kypsyttänyt keskuuteemme merkittävän määrän riskiainesta. Vielä ei osata sanoa, mitkä kaikki syyt tähän ovat johtaneet, mitä kaikkia toimenpiteitä ongelman korjaaminen vaatii ja kuinka kauan se vie. Varsinaisen hoidon tehoamista odotellessa on kyllä syytä hoitaa myös oireita - eli olla tavallista tarkempi pyssyjen kanssa: ei vain lupia myönnettäessä vaan myös ampumapiireissä ja ihan läheispiireissäkin!

 

Jos kahteen matkustajakoneeseen ilmestyy onnettomuuteen johtanut vakava häiriö, jonka syntyjä ei ymmmärretä, saattaa koko tyyppilaivasto mennä lentokieltoon. Jos harrasteilmailija sairastuu Ilmailuhallinnon mielestä riittävän ilkeään tautiin, lähtee medikaali ja lupakirja hyllylle. Molemmissa tapauksissa kyseessä on todennäköisesti iso voivoi joko taloudellisesti tai henkilökohtaisesti, mutta ei auta selittely  -  vaikka kyseessä olisikin vain väliaikainen ja helposti korjattava ongelma.

 

Tokko niitä kaikkia pyssyjä pois kerätä tarvii, mutta suunnankorjaus on tarpeen ase- ja asennepolitiikassa. Ampumaurheilun ja metsästyksen harrastajilla asiat ovat pääsääntöisesti kunnossa, mutta tietynlaiset sooloilijat täytyisi saada haaviin tehokkaammin. Edelleen olen sitä mieltä, että oikeus aseen hallussapitoon täytyy progressiivisesti ansaita ja asenteiden kypsymiselle on annettava aikaa: paremmin siinä karisevat äkkilevottomat matkasta. Eihän lentolupaakaan ihan kaverin suosituksella saa

 

Asenteista pikku ot: muistan, kun 80-luvulla allergisen perheen isänä turhaan yritin kysellä laivojen puhveteista savuttomia ruokailutiloja. Mutta eihän sellaisia VOI osoittaa, eihän tupakointia VOI rajoittaa jne.  

 

Tämä mies onneksi alkoi riehua "vain" vasaran kanssa: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Varusmies+riehui+vasaran+kanssa+Karjalan+prikaatissa/1135239824670

[Esa Lehtismäki 0]

Tämä mies onneksi alkoi riehua "vain" vasaran kanssa: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Varusmies+riehui+vasaran+kanssa+Karjalan+prikaatissa/1135239824670

 

Minäkin armeija-aikana mietin, kun olin vartion vaihdonjohtajana, jonka tehtäviin kuului mennä keskellä yötä yksin tarkastamaan portin ulkopuolella oleva parkkipaikka, jolla oma autoni oli parkissa ja avaimet taskussa ja olalla rynkky ja lipas täynnä kovia, että onkohan tämä homma nyt ihan loppuun asti mietitty. Vielä kun asiaan kuuluu jatkuva kestovatutus ja yön valvominen ei siihen isommin auta. Siinä kun kilahtaa mittari täyteen ja päättää lähteä kaupungille ammuskelemaan, niin kukaan ei huomaa ennen kuin poliisi hälyttää apua. Ihmeeksi ei ole sitäkään sattunut.

[Guest sasu]

On kiire jalkapallopeliin, mutta haluaisin vastata muutaman Esan väitteeseen.

 

Miksi puhut isokaliberisista aseista? Nämä murhathan tehtiin lähes pienimmällä mahdollisella.

 

Yhdessä vaakakupissa on muutenkin harvinaisen henkirikostyypin todennäköisyyden pienentäminen teoriassa (siis lähes nollasta vielä pienemmäksi, ehkä), toisessa vaakakupissa ehkä parinsadan tuhannen ihmisen harrastus (650.000 aseenomistajaa, olisiko näistä 100-200.000 myös käsiaseen omistajia?). Olisiko hyötysuhde oikeasti hyvä? Eikö tavallinen ihminen turhaudu, jos hänen turvalliseen harrastukseensa puututaan lähes mielivaltaisesti? Eikä tällaiselle turhautumiselle ja sen vaikutuksille yhteiskuntaan lasketa mitään hintaa?

 

Puhut varastetuista aseista. Olen kuullut välikäden kautta poliisin kertomana, että asetuksen jo nyt vaatimiin asekaappeihin ei käytännössä murtauduta. Koville tekijöille aseet eivät ole vaivan arvoisia (ilmeisesti mustan pörssin arvo muutaman satasen per ase). Pikaista käteistä hakevat pikkurosvot eivät osaa eivätkä jaksa murtaa asekaappia. Enemmän laittomia aseita tulee ilmeisesti ulkomailta ja esim. Ruotsissa ja USA:ssa niitä haetaan myös armeijan varikoilta. Lisäksi aseiden valmistaminen on nykyään helppoa, metallurgiasta ja asetekniikasta löytyy tietoa ja sopivia työkaluja ja koneita löytyy kohtuurahalla.

 

Briteissä kiellettiin ja kerättiin pois kaikki käsiaseet. Silti sen jälkeen aseilla tehtyjen henkirikosten määrä jatkoi kasvua. Rikollisilla on riittävästi aseita ja niistä on tullut nuorisojengeillekin statussymboli. Jopa poliiseja on jäänyt briteissä kiinni pimeiden aseiden myymisestä. Kun kielto ei auttanut, laitettiin aseen hallussapidosta automaattinen vankeustuomio, muistaakseni kaksi tai viisi vuotta. Tähän rikolliset ovat vastanneet mm. antamalla aseita alaikäisten säilytettäväksi, alaikäistä kun ei laiteta siitä vankilaan.

 

Varasin muuten huomiseksi ajan työpaikan lääkäriltä, aiheena "mielenterveystodistus aselupaa varten". Katsotaan kuka lääkäri laittaa sellaiseen paperiin nimensä. Ja millä perusteilla hän päätelmän tekee. Uudet lupaohjeet tulivat tänään www.poliisi.fi-sivuille. Lääkärikeskuksessa eivät tosin tienneet, kelpaako yleislääkärin lausunto vai pitääkö olla psykiatri, joten aloitan yleislääkäriltä.

 

[Guest arttula]

Mielellään toivoisin, ettei suomenkielistä vastinetta termille "drive by shooting" tarvitse keksiä, vaikka "kouluammuskelu" onkin jo vakiintunut kieleen.

 

Alapa keksimään vastinetta: http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id102999.html

 

Huomaa, että ase oli "tiettävästi laiton". Eli aselupien kiristäminen ei tuota(kaan) olisi estänyt.

[Antti Laukkanen 15]

Atomipommivertaus oli tietenkin tahallista liioittelua, tarkoituksena osoittaa käsiaseiden puolustamisen heppoiset perusteet. En minä fanaattisesti aseita vastusta vaan järkiperäisesti. On typerää sallia tappovälinteet, jotka voi helposti salakuljettaa mihin vaan ja joilla tappaminen käy siististi ja vaivattomasti matkan päästä, kun niillä kuitenkaan ei ole juuri hyötykäyttöä. Sinä tässä pikemminkin fanaattiselta vaikutat, koskapa reagoit ilmeisen tunneperäisesti aseiden vastustamiseen. Mistä moinen?

 

Minusta tuo käsiaseet pois kaikilta siviileiltä -mentaliteetin lietsominen ei ole aivan täysin järkiperäistä, vaan vähintäänkin osin tunnepuolen juttuja. Minä reagoin kenties tunneperäisesti tähän nyky-Suomen mentaliteettiin, jossa kieltäminen ja rajoittaminen on olevinaan ratkaisu jokaiseen ongelmaan. Poissa on se ajattelumalli, että puututtaisiin tällaisia tekoja oikeasti aiheuttaviin syihin puhumattakaan siitä, kuinka idioottimaista on näistä kielloista ja määräyksistä päättämisen jättäminen asioista useimmiten juurikaan mitään ymmärtämättömien ihmisten harteille. Kun asioita lietsotaan massamediassa ja internetissä, saadaan vielä vähemmän asioista ymmärtämätön kansa niiden taakse ja pian on taas yksi kiihkoilun aihe lisää. Mikä se nyt sitten milloinkin sattuu olemaan.

 

Kiikarikivääri on äärimmäisen paljon tehokkaampi, siistimpi ja vaivattomampi tappoväline, kuin itselataava pistooli, jolla suurin osa yrittäjistä ei edes osu kohteeseen kymmenen metrin päästä. Sellaisenkin kuljettaminen onnistuu aivan huomaamatta vaikka metrojunassa.

 

Olen kasvanut yhteisössä, jossa on aina ollut metsästäjiä ja ammunnan harrastajia. Ihmisiäkin lienevät vanhemmat heistä ampuneet, mutta 1939-45 olosuhteet olivat siihen toisenlaiset. Minulle on pienestä pitäen, niin pienestä kuin joku leikkipyssy alkoi kiinnostaa, opetettu kunnioittamaan aseita ja suhtautumaan niihin oikein (kunnioitus on siis täysin eri termi kuin palvonta). Selkäsauna oli varmasti luvassa, jos edes nallipyssyllä osoitti toista kohti. Ajan kuluessa pääsin sitten kokeilemaan erilaisia aseita. Ensin oli sangen lutku ilmakivääri, jolla ei saanut suurta vahinkoa aikaan, sitten vähän tehokkaampi. Kilpa-ammuntaa harrastanut tädin mies sitten mahdollisti kokeilemisen kunnollisilla kilpa-aseilla. Tosin ilmasellaisilla ja korkeintaan pienoiskiväärillä. Sitten tulivat haulikot, hirvikiväärit, ukin viisi vuotta Karjalaa kiertänyt taskuase, sotilaspistooli jne. Puolustusvoimat kasvatti kokemusta rynnäkkökiväärillä, astetta jykevämmällä sotilaspistoolilla ja vieläpä IT-kanuunalla. Jokaisessa vaiheessa, jokaisen aseen käteen saamisen edellytyksenä on ollut koulutus ja muistutus siitä, miten vaarallinen laite ase on väärinkäytettynä. Vaan eipä minulle ole kaikesta tuosta tullut tappamisen hinkua. Lähimpänä sitä kävin joskus ampuessani haulikolla marjat syöneitä räksiä. Sekin kaduttaa minua tänä päivänä suuresti.

 

Kun nyt ajattelen kaikkia tuntemiani ammuntaa harrastavia ihmisiä, he ovat saaneet elämässään hienoja kokemuksia. Ovat olleet sosiaalisessa kanssakäymisessä erilaisissa harrastus- ja kilpailutilanteissa ja sitä kautta saaneet tuulettaa aivojaan arjen ikävyyksiltä. Kukaan heistä ei ole ikinä käyttänyt asettaan väärin. Tallaisia henkilöitä lienee maa pullollaan. En vain jaksa ymmärtää, miksi näille aina suhteellisen tarkan seulan läpäisseille ihmisille pitäisi asettaa entistä suurempia hankaluuksia harrastuksensa toteuttamiseen. Hyvät harrastukset ovat elämän suola ja yksi parhaita mielenterveysongelmia ehkäiseviä tekijöitä. Silti useimmilla harrastusvälineillä voi mieleltään pimentynyt henkilö saada vahinkoa aikaan tai jopa tappaa.

 

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että hallussapitolupien saajien taustat täytyy tutkia riittävällä tavalla. Olivat sellaisia sitten vaikka mielenterveyden kartoittaminen, terveystietojen tarkastaminen tai asepalveluksen rekistereiden selvittäminen. Ehdottomasti olen sitäkin mieltä, ettei ampuma-aselupia tule antaa muille kuin riittävällä varmuudella niiden antaman vastuun kantamiseen kykeneville henkilöille. Ampuma- tai metsästysseuran tai reserviläisjärjestön jäsenyyden tulisi itsestään selvä asia. Kaikkinainen uhkailu, edes siihen viittaaminen tai muu arvostelukyvyn puute pitäisi heti olla lupien hylkäämisperusteena. Mutta hei, eikös tilanne ole teoriassa näin - lukuunottamatta tietty tuota elintärkeää terveystietopuolta? Miksi käytäntö pettää? Mitä entistä tiukemmat lait tekevät asialle, jos niitä ei noudateta riittävällä tarkkuudella?

 

Kaiken kaikkiaan ammunta on hieno harrastus. Sitä harjoitetaan monenlaisella kalustolla ja minusta niin haluaville täyspäisille ihmisille tulisi edelleenkin suoda siihen mahdollisuus. Vastasiko tämä vuodatus, Esa, kysymykseesi?

 

-A-

[Esa Lehtismäki 0]

Miksi puhut isokaliberisista aseista? Nämä murhathan tehtiin lähes pienimmällä mahdollisella.

 

Yhdessä vaakakupissa on muutenkin harvinaisen henkirikostyypin todennäköisyyden pienentäminen teoriassa (siis lähes nollasta vielä pienemmäksi, ehkä), toisessa vaakakupissa ehkä parinsadan tuhannen ihmisen harrastus (650.000 aseenomistajaa, olisiko näistä 100-200.000 myös käsiaseen omistajia?). Olisiko hyötysuhde oikeasti hyvä? Eikö tavallinen ihminen turhaudu, jos hänen turvalliseen harrastukseensa puututaan lähes mielivaltaisesti? Eikä tällaiselle turhautumiselle ja sen vaikutuksille yhteiskuntaan lasketa mitään hintaa?

 

Puhut varastetuista aseista. Olen kuullut välikäden kautta poliisin kertomana, että asetuksen jo nyt vaatimiin asekaappeihin ei käytännössä murtauduta. Koville tekijöille aseet eivät ole vaivan arvoisia (ilmeisesti mustan pörssin arvo muutaman satasen per ase). Pikaista käteistä hakevat pikkurosvot eivät osaa eivätkä jaksa murtaa asekaappia. Enemmän laittomia aseita tulee ilmeisesti ulkomailta ja esim. Ruotsissa ja USA:ssa niitä haetaan myös armeijan varikoilta. Lisäksi aseiden valmistaminen on nykyään helppoa, metallurgiasta ja asetekniikasta löytyy tietoa ja sopivia työkaluja ja koneita löytyy kohtuurahalla.

 

Sanomallani ei ollut mitään tekemistä Kauhajoen tapahtumien kanssa, se oli vain yksi esimerkki tyypistä, jonka ei pitäisi saada omistaa käsiasetta.

 

Se on hyvä, että meillä on tiukat vaatimukset ampuma-aseiden säilyttämisestä. Valitettavasti niiden noudattamista on hintelä valvoa, kun puhutaan ihmisten kodeista. Jos joku pitää pyssyä tyynyn alla, tuskin hän siitä kiinni jää.

 

Se, että käsiaseet ovat jollekin harrastus, ei varsinaisesti ole syy niiden sallimiseen. Varmasti konetuliaseetkin olisivat joillekin harrastus, jos ne olisivat sallittuja. Ja kyllä pommien rakentaminenkin on epäilmättä mielenkiintoista puuhaa. Kysymys kuuluukin siis, saako luvan käsiaseeseen liian helposti verrattuna niiden vaarallisuuteen, ja minusta saa. Käsiaseet ovat lähes yhtä vaarallisia kuin konetuliaseet. Pistooli on pieni siitä huolimatta että sen tarkkuus ja teho kärsivät. Syy pienuuteen on helppo mukana kuljettaminen. Siksi minusta käsiaseiden lupakäytännön pitää olla nykyistä tiukempi ja ammunnan harrastajien soisin suosivan hieman huonommin murhaamiseen soveltuvia malleja.

 

Vastasiko tämä vuodatus, Esa, kysymykseesi?

 

Kyllä, ymmärrän kantasi paremmin, joskaan en ole kanssasi edelleenkään samaa mieltä.

 

Kunnan nimi korjattu, tattis Henri

[Antti Laukkanen 15]

 

Kyllä, ymmärrän kantasi paremmin, joskaan en ole kanssasi edelleenkään samaa mieltä.

 

 

Hyvä niin. Eri mieltä saa toki olla. En pyri käännyttämään ketään uskossaan. Varaan myös oikeuden olla väärässä mielipiteineni, mutta sen näyttää aika. Sen verran nyt kuitenkin vielä kommentoin, että semmoinen vähemmän murhaamiseen soveltuva asekin soveltuu murhaamiseen. Ilman minkäänlaista lupaa myytävillä tehokkaimmilla ilma-aseilla rapsahtaa lyijymöykky kallon läpi, että rapsis vaan kuuluu.

 

-A-

[Guest arttula]

Ilman minkäänlaista lupaa myytävillä tehokkaimmilla ilma-aseilla rapsahtaa lyijymöykky kallon läpi, että rapsis vaan kuuluu.

 

-A-

 

Toisaalta .22 pistoolilla ei henkeä saa joskus pois edes yrittämälläkään. Nähty on.

[Antti Laukkanen 15]

Juu ei. Meillä kotikylilläkin oli semmoinen kaveri, joka oli ampunut itseään päähän haulikolla. Vähän ruma se oli, mutta muuten ainakin kykeneväinen liikuskeluun ja kalianjuontiin. Sangen monet sitä ovat selvinneet hengissä mitä ihmeellisimmistä yrityksistä. Yksi näistä aiemmin mainitsemistani sukulaisista oli jopa saanut räjähtävän luodin vatsaansa. Siltikin porskutteli, vaikka toisella kertaa oli vielä jalkakin mennyt tohjoksi. Toisissa sitä on henki tiukemmassa kuin toisissa, mutta periaatteesta olikin kyse.

 

-A

 

[Guest Masa]

Nyt olisikin jo ihan passeli aika lopettaa sen mantran hokeminen, jonka mukaan "kyllä se olisi sen aseen sitten varastanut jonsei olisi lupaa sille saanut".

 

Kaikki te yli 18-vuotiaat ajatteluun kykenevät lienette samaa mieltä kanssani siinä, että nämä tällaiset omaa käsiasettaan palvovat Saaret ja Auviset sekä heidän heimoveljensä, jotka baarista uloslennettyään konttaavat kotiin - joskus hyvinkin pitkän matkan päähän - hakemaan asetta ja palaavat sitten baariin maksamaan velkojaan, eivät olisi sitä asetta lähteneet varastamaan, saatikka saaneet varastetuksi, kun se tilanne tuli päälle.

[Guest arttula]

Nyt olisikin jo ihan passeli aika lopettaa sen mantran hokeminen, jonka mukaan "kyllä se olisi sen aseen sitten varastanut jonsei olisi lupaa sille saanut".

 

Kaikki te yli 18-vuotiaat ajatteluun kykenevät lienette samaa mieltä kanssani siinä, että nämä tällaiset omaa käsiasettaan palvovat Saaret ja Auviset sekä heidän heimoveljensä, jotka baarista uloslennettyään konttaavat kotiin - joskus hyvinkin pitkän matkan päähän - hakemaan asetta ja palaavat sitten baariin maksamaan velkojaan, eivät olisi sitä asetta lähteneet varastamaan, saatikka saaneet varastetuksi, kun se tilanne tuli päälle.

 

Olen yli 18, mutta en tiedä, kykenenkö kriteeriesi mukaan kuitenkaan ajattelemaan. Jos nyt rinnastat kouluammuskelut baariammuskeluihin, niissä on vaan se ero, että valtaosa baariammuskelijoista kantaa laitonta asetta, ja omaavat usein rikoksia ja rötöksiä, jolloin he eivät luvallista asetta saisikaan.

[Guest Count]

Varmasti konetuliaseetkin olisivat joillekin harrastus, jos ne olisivat sallittuja.

 

Uh, kyllä ne ovat harrastus (ainakin kahdelle tuntemalleni henkilölle), asekeräilijöitä kun ovat ja olen itsekin luvallisella sarjatuliaseella ampunut. Ja ei, en intissä, koska siellä en ole käynyt.

[Guest sasu]

Kyllä niitä sarjatuliaseita on minunkin tutuilla. Ovat aivan tavallisia asekeräilijöillä. Keräilijöitä on Suomessa muistaakseni reilut tuhat.

 

Sarjatuliaseen vaarallisuuskin on tosin vain myytti. Sarjatulesta on hyötyä lähinnä sotatilanteessa, jossa osa porukasta antaa peittotulta. Mutta sitäkin voi antaa vain hetken, sillä isokin lipas tyhjenee parissa sekunnissa. Eikä todennäköisesti osu juuri mihinkään. Osumat ammutaan kertatulella.

 

Poikkeuksen tähän saattaa muodostaa pienikaliberinen (9 mm) konepistooli, jonka voisi ehkä hallita sen verran hyvin että sisätiloissa saisi tulitettua tehokkaasti.

 

Käsiaseista eli pistooleista ja revolvereista sanoisin sen, että ne ovat käytössä huomattavasti kivääriä vaarattomampia. Patruunassa on vähemmän tehoa, mutta ennen kaikkea ampuminen niillä on erittäin vaativaa. Käsiaseella alkaa osua ihmisen kokoiseen maaliin esim. 25 metristä vasta tuntuvan harjoittelun jälkeen, ja jos niitä osumia haluaa saada kiireessä tai paineessa, harjoitusta on oltava vähintään tuhansia laukauksia. Ei tämä kouluampujakaan osunut muihin kuin luokassa oleviin, ulkopuolelle suunnatut laukaukset eivät osuneet keneenkään kovasta yrityksestä huolimatta. Kiväärillä olisi tullut ehkä enemmän ruumiita. Pistoolin ainoa etu on kätkettävyys ja helppo kuljettaminen. Jos joku tietää joutuvansa tulitaisteluun, hän ei varustaudu pistoolilla vaan kiväärillä. Kuten Clint Smith on sanonut: "Pistol is the gun you use to fight your way to your rifle."

 

Ja jos joku keksii ruveta syyttämään minua tunteettomaksi militaristiksi kun tällaisia edes mietin, niin muistuttaisin mm. siitä, että isänmaalla on oikeus kutsua minut puolustamaan maata henkeni uhalla. On se kumma jos minulla ei vastavuoroisesti ole oikeutta valmistautua tähän tehtävään, sekä fyysisesti että taitoja ja tietoja keräämällä. Vai miinanpolkijoiksiko meidät on tarkoitettu? Lisäksi Suomessa on nytkin lainvalvonnan ja turvallisuuden ammattilaisia, jotka työkseen tutkivat ja tekevät näitä asioita, eikä uutisissa silti nähdä että he tämän tiedon ja koulutuksen takia hyökkäilisivät ihmisten kimppuun.

[Jussi Aaltonen 0]

Jos halutaan miettiä mikä on oikeasti vaarallisin tuliase sekopään käsissä niin se todennäköisesti on juurikin se mikä viimeiseksi kiellettäisiin jos aseita aloitettaisiin kieltämään.

 

Haulikko

 

Niillä etäisyyksiltä miltä asetta käytetään sisätiloissa on haulikko sopivasti valituilla panoksilla aivan ehdottomasti vaarallisin ase  jos käyttäjä on huono tai tottumaton ampuja. Lähietäisyydeltä haulikolla osuu aina, jos kohteet ovat lähekkäin osuu jopa useampaan kerralla. Isolla hauli ei juurikaan häviä liike-energiassa .22 luodille ja hauleja on aina ilmassa vähintään kymmenkunta.

 

Suomi on täynnä viimevuosisadan alkupuolen 16cal perintö-Husqvarnoja, jotka eivät ole missään kirjoissa ja kansissa. Niitä ja niiden panoksia yhdellä jos toisella kesämökillä tms. Jos rautasaha ja timpurinsaha pysyvät käsissä niin 1.5metrinen perintö-Husqvarna muuttuu varsin tulivoimaiseksi kertalaukeavaksi povitaskupyssyksi alle vartin. Vaarin vanhan husqvarnan lataaminen ottaa saman verran aikaa kuin itselataavan pistoolin lippaanvaihto ja kerran kun painaa liipasinta niin lyijyä on ilmassa saman verran kuin kymmenellä painalluksella .22lr:n liipasimesta.

[Guest sasu]

Tuli muuten signaaleista mieleen, kun tämä termi on nyt niin muodikas.

 

Tällä kohkaamisella ja lakien kiristämisellä annamme potentiaalisille tappajille signaalin, että yksi ihminen voi saada koko maan polvilleen ja vaikuttaa koko maan poliittiseen päätöksentekoon.

 

Aseita kieltämällä ja demonisoimalla annamme signaalin, että käyttämällä tietynlaista asetta saa yleisöä ärsytettyä vielä enemmän ja sillä tavalla itselleen mainetta vielä muhkeammin.

 

Haluammeko tosiaan antaa tällaisia signaaleja?