EU tutkii hypersoonisen matkustajakoneen käyttöönottoa

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Enpäs tiennyt, että myös Euroopan Unionilla - tai tarkemmin sanottuna European Space Agencyllä -  on meneillään kunnianhimoinen ns. LAPCAT-projekti, jossa on jo tutkittu mahdollisuutta valmistaa hypersoonisen nopeuden saavuttava matkustajakone. Brysselistä (tietysti?) Sydneyhin kahdessa tunnissa olisi tavoitteena... Termi "suborbital aircraft" tarkoittanee sitä, että lennettäisiin avaruuden alarajoilla.

 

Näköjään on tähän mennessä tultu siihen tulokseen, että vety voisi olla tällaisen koneen polttoaineena. Projektiin satsataan jatkossa 10 miljoonaa euroa, mikä ei kylläkään tunnu kovin suurelta summalta tavoitteeseen nähden. Tällaisen koneen koosta ja matkustajakapasiteetista ei toistaiseksi puhuta mitään. Tutkimus keskittyy jatkossa mm. niihin keinoihin, millä voitaisiin saavuttaa 5 ja 8 Machin nopeudet.

 

http://ec.europa.eu/research/headlines/news/article_07_11_09_en.html

[Kate Alhola 0]

Enpäs tiennyt, että myös Euroopan Unionilla - tai tarkemmin sanottuna European Space Agencyllä -  on meneillään kunnianhimoinen ns. LAPCAT-projekti, jossa on jo tutkittu mahdollisuutta valmistaa hypersoonisen nopeuden saavuttava matkustajakone. Brysselistä (tietysti?) Sydneyhin kahdessa tunnissa olisi tavoitteena... Termi "suborbital aircraft" tarkoittanee sitä, että lennettäisiin avaruuden alarajoilla.

 

Näköjään on tähän mennessä tultu siihen tulokseen, että vety voisi olla tällaisen koneen polttoaineena. Projektiin satsataan jatkossa 10 miljoonaa euroa, mikä ei kylläkään tunnu kovin suurelta summalta tavoitteeseen nähden. Tällaisen koneen koosta ja matkustajakapasiteetista ei toistaiseksi puhuta mitään. Tutkimus keskittyy jatkossa mm. niihin keinoihin, millä voitaisiin saavuttaa 5 ja 8 Machin nopeudet.

 

http://ec.europa.eu/research/headlines/news/article_07_11_09_en.html

 

Onhan se kivaa että nyt EU ja myös japani ja Australia alkavat ottaa vetovastuun tulevaisuuden lentokoneiden

kehhittämisestä. Nasallahan oli X43 Hyper-X scramjet joka saavutti 10 Mach scaled down mallilla ja sitten

X30 SSTO ( Single Stage To Orbit ) mutta Bush peruutti molemmat ohjelmat ja ohjasi kaikki rahat

että astronautteja saataisiin taas kuuhun puhelinkopissa  60-luvun alkupuolenApollo teknologialla.

 

Scramjet teknologian etuna rakettiteknologiaan on se että lentoon tarvittava happi otetaan ilmakehästä

ja raketissahan jokaista vetykiloa kohti on 16 kiloa happea. Aikamoinen säästö painossa.

 

Matkustajakoneissa taas säästetään kun suurin osa matkasta lennetään ilmakehän ulkopuolella ilman

vastusta päälle 100km korkeudessa. Sitten taas otetaan pieni kiihdytys yläilmakehän hapella ja takaisin

ilmakehän ulkopuolelle.

 

Se, miltä matkustajista tuntuu on sitten aika subjektiivista, lentä ilmakehän ulkopuolella menee

ballistista rataa, eli ihan kuten SpaceShip-one  tai Vomit Commet. Eli osa hypystä on

aina painotonta.

 

 

Kate

[Seppo Pietikainen 0]

Onhan se kivaa että nyt EU ja myös japani ja Australia alkavat ottaa vetovastuun tulevaisuuden lentokoneiden

kehhittämisestä. Nasallahan oli X43 Hyper-X scramjet joka saavutti 10 Mach scaled down mallilla ja sitten

X30 SSTO ( Single Stage To Orbit ) mutta Bush peruutti molemmat ohjelmat ja ohjasi kaikki rahat

että astronautteja saataisiin taas kuuhun puhelinkopissa  60-luvun alkupuolenApollo teknologialla.

 

Scramjet teknologian etuna rakettiteknologiaan on se että lentoon tarvittava happi otetaan ilmakehästä

ja raketissahan jokaista vetykiloa kohti on 16 kiloa happea. Aikamoinen säästö painossa.

 

Matkustajakoneissa taas säästetään kun suurin osa matkasta lennetään ilmakehän ulkopuolella ilman

vastusta päälle 100km korkeudessa. Sitten taas otetaan pieni kiihdytys yläilmakehän hapella ja takaisin

ilmakehän ulkopuolelle.

 

Se, miltä matkustajista tuntuu on sitten aika subjektiivista, lentä ilmakehän ulkopuolella menee

ballistista rataa, eli ihan kuten SpaceShip-one  tai Vomit Commet. Eli osa hypystä on

aina painotonta.

 

 

Kate

 

Tarkoittaa siis sita, etta drinkit lennon aikana ovat poissuljettu viihdyke? 

 

[M Santala 39]

Enpäs tiennyt, että myös Euroopan Unionilla - tai tarkemmin sanottuna European Space Agencyllä -  on meneillään kunnianhimoinen ns. LAPCAT-projekti, jossa on jo tutkittu mahdollisuutta valmistaa hypersoonisen nopeuden saavuttava matkustajakone. Brysselistä (tietysti?) Sydneyhin kahdessa tunnissa olisi tavoitteena... Termi "suborbital aircraft" tarkoittanee sitä, että lennettäisiin avaruuden alarajoilla.

 

Täältä löytyy lisää infoa: http://www.reactionengines.co.uk/lapcat.html

 

Väittävät, että lentolipun hinta olisi samaa suuruusluokkaa kuin business-lippu nykyään.

Ensilento ei liene kovin pian, nyt tehdään moottoriteknologian perustutkimusta.

[Guest romurallye]

Kun on Eeuusta kyse, niin tämän projektin lopputulosta ei ole vaikea arvata:

keskiverto matkustajakoneen painon verran  kaavakkeita, 5000 uutta virkamiestä joista jokainen tekee ainakin 50 toistensa kanssa ristiriidassa olevaa direktiiviä,  rahaa poltetaaan 10 kertaa yli budjetin ( virkamiesten palkat). Ainoa mikä projektin jälkeen lentää on räkättirastas.

 

[Markku Koivurova 367]

Tarkoittaa siis sita, etta drinkit lennon aikana ovat poissuljettu viihdyke? 

 

 

Tuttipullosta? Kyllä tuotekehitys jotain keksii.

 

 

[Jukka Takamaa 0]

Vai tutkii EU nyt tätä.

 

Kun tuo viimeinen sukkula katastrofi tuli ( lähdössä uretaani repi reiän siipeen ) luonnostelin/suunnittelin heti konseptin mothership tyyppisestä aluksesta, jonka selästä sinkoaa sukkula avaruuteen ( reusable jne ). Pian sitten tulikin X-prize kisa ja Scaled Compositen Space Ship One.

 

Edelleen olen sitä mieltä, että vaikka kantoalus kävisi avaruudessa tulisi sen kantaa jotain pienempää alusta jolla varsinainen space voyage tulisi tulisi tehdä...tuo avaruuteen pääsy nimittäin vie sen verran energyä, että ei sinne kannata kovin isolla aluksella mennä..näillä tunnetuilla tekniikoilla ja energiamuodoilla. Mikä estäisi sen mothershipin/emoaluksen menemistä avaruuteen asti jolloin alkuvauhti saatais jonnekin 50 000 km/t hujakoille jolloin omalla energialla pienempi kapseli vois vielä lisätä hönkää vaikka 200 000 - 300 000 km/t tienoille kun oma massa on miltei olematon ? Sukkulan irrotuksen/startin jälkeen avaruudessa sillä voisi olla oma jettisonable boosteri mukana.

 

Tällätapaa esimerkiksi Jupiterissä käynti saatais ajallisesti kestämään n. 4 kk. Onko Jupiteriin menijöitä ?

[Antti Laukkanen 15]

Edelleen olen sitä mieltä, että vaikka kantoalus kävisi avaruudessa tulisi sen kantaa jotain pienempää alusta jolla varsinainen space voyage tulisi tulisi tehdä...tuo avaruuteen pääsy nimittäin vie sen verran energyä, että ei sinne kannata kovin isolla aluksella mennä..näillä tunnetuilla tekniikoilla ja energiamuodoilla. Mikä estäisi sen mothershipin/emoaluksen menemistä avaruuteen asti jolloin alkuvauhti saatais jonnekin 50 000 km/t hujakoille jolloin omalla energialla pienempi kapseli vois vielä lisätä hönkää vaikka 200 000 - 300 000 km/t tienoille kun oma massa on miltei olematon ? Sukkulan irrotuksen/startin jälkeen avaruudessa sillä voisi olla oma jettisonable boosteri mukana.

 

Minähän nyt en mitään avaruusasioista ymmärrä, mutta kummastelenpa silti, että kun mielestäsi avaruuteen pääsy vie niin paljon "energyä", ettei kannata mennä kovin isolla, aluksella, niin kannattaa sen sijaan ottaa mukaan vielä lisää massaa, jota voidaan käyttää sitten, kun ollaan painottomassa ja ilmanvastuksettomassa tilassa. Sitte ihan selkeyden kannalta arvostaisin kovasti, jos yrittäisit kirjoittaa ihan suomea. Termien "space voyage", "energy", "mothership", "startti" ja "jettisonable boosteri" käyttäminen ei ainakaan vähäisessäkään määrin lisää muutenkin hieman haasteellisesti ymmärrettävän lausahduksen sisältöä.

 

-A-

[Mika Tamminiemi 10]

Mikä estäisi sen mothershipin/emoaluksen menemistä avaruuteen asti jolloin alkuvauhti saatais jonnekin 50 000 km/t hujakoille jolloin omalla energialla pienempi kapseli vois vielä lisätä hönkää vaikka 200 000 - 300 000 km/t tienoille kun oma massa on miltei olematon ?

 

 

Maan pakonopeus on hieman alle 40 000 km/h, joten aikas "pitkän mutkan" taitaisi emoalus tehdä... Näin topicin puitteissa konseptin nopeudet kannattaisi pitää alle 28000 km/h. Noilla kapselinopeuksilla päästään vaihtamaan aurinkokuntaakin mutta linnunradan sisällä sentään pysytään. Vega, Polaris, Proxima Centauri anyone?

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pakonopeus

 

 

 

 

[Jukka Takamaa 0]

Minähän nyt en mitään avaruusasioista ymmärrä, mutta kummastelenpa silti, että kun mielestäsi avaruuteen pääsy vie niin paljon "energyä", ettei kannata mennä kovin isolla, aluksella, niin kannattaa sen sijaan ottaa mukaan vielä lisää massaa, jota voidaan käyttää sitten, kun ollaan painottomassa ja ilmanvastuksettomassa tilassa. Sitte ihan selkeyden kannalta arvostaisin kovasti, jos yrittäisit kirjoittaa ihan suomea. Termien "space voyage", "energy", "mothership", "startti" ja "jettisonable boosteri" käyttäminen ei ainakaan vähäisessäkään määrin lisää muutenkin hieman haasteellisesti ymmärrettävän lausahduksen sisältöä.

 

-A-

 

Joo siis lentokoneena liikkuminen ilmakehässä on taloudellisempaa kuin pystyyn nouseminen..siksi siis se muthaship kuluttaa vähemmän energyä ( enkä tarkoita radiokanavaa ). Kyllä space hommiin menevien pitää osata englantia...kuten eteläpohjalaislähtöisen kuukävelijä Buzz Aldrininkin perheen piti osata.

 

Tamminiemi lienee oikessa tuo pakonopeuden kanssa.

[Antti Laukkanen 15]

Joo, mä tunnustinkin jo alkuun, etten ymmärrä. En ymmärrä enää sitäkään vähää, mutta mitäpä sitä ihminen vajavaisille ajattelunlahjoillensa voi.

 

-A-

[Juha Kallioinen 2]

Edelleen olen sitä mieltä, että vaikka kantoalus kävisi avaruudessa tulisi sen kantaa jotain pienempää alusta jolla varsinainen space voyage tulisi tulisi tehdä...tuo avaruuteen pääsy nimittäin vie sen verran energyä, että ei sinne kannata kovin isolla aluksella mennä..näillä tunnetuilla tekniikoilla ja energiamuodoilla. Mikä estäisi sen mothershipin/emoaluksen menemistä avaruuteen asti jolloin alkuvauhti saatais jonnekin 50 000 km/t hujakoille jolloin omalla energialla pienempi kapseli vois vielä lisätä hönkää vaikka 200 000 - 300 000 km/t tienoille kun oma massa on miltei olematon ? Sukkulan irrotuksen/startin jälkeen avaruudessa sillä voisi olla oma jettisonable boosteri mukana.

 

Olet varmaan aikanaan konsultoinut aikoinaan NASAa tämän ideasi kanssa, koska se ei kuulosta oikein tuoreelta? Tämä emoalus/kapseli-tapa on ollut kantavana ideana käytännössä kaikissa avaruuteen suunnatuissa lennoissa.

 

Otetaan nyt vaikka esimerkkinä 60-luvun lopulla  suoritetut kuulennot. Saturn-V kantoraketti koostui useista eri vaiheista, joista ensimmäinen vaihe - emoalus - vei kapselin alempiin ilmakehän osiin. Tämä yhdistelmä painoi maasta lähtiessään noin 3 miljoonaa kiloa. Tässä kapselissa oli "jettisonable boosteri" mukana ja "emoaluksen" irtaututumisen jälkeen kapseli omasi enää hienoisen 480 000 kilon massan.

 

Toisen vaiheen boosteri kantoi kapselin ja kolmannen vaiheen boosterin yläilmakehän osien läpi, jonka jälkeen se pudotettiin kyydistä jättäen jäljelle käytännössä olemattoman 119 000 kilon massaisen kapseli + kolmannen vaiheen booster -yhdistelmän.

 

Tämä kapseli-booster yhdistelmä käytti osan polttoaineestaan maan kiertoradalle pääsyyn ja hetkeä myöhemmin loput polttoaineestaan ampaistakseen kuun suuntaan kiihdyttäen kapselin n. 11.2 km/s nopeuteen. Tämän jälkeen kolmannen vaiheen boosteri pudotettiin kyydistä ja kapseli oli matkalla kohti kuuta.

 

Komentomoduli ja kuulaskeutuja painoivat yhteensä noin 45 000 kiloa, josta laskeutujan osuus oli noin 15 000 kiloa.

 

Eli pelkästään kuuhun suuntautuvan matkan hyötykuorma painoi 45 000 kiloa, joka on hyvin kaukana "lähes olemattomasta" massata. Lisäksi tämän massan kiihdyttäminen tarvittavaan nopeuteen vaati emoaluksen poistumisen jälkeen yli  400 000 kiloa polttoainetta.

 

Voisi siis helposti kuvitella, että miehitetty avaruusalus, joka suuntaisi esim. jupiteriin painaisi polttoaineineen paljon enemmän kuin tämä kuulennolle lähetetty alus. En osaa edes kuvitella kuinka paljon polttoainetta vaadittaisiin moottorivoimalla tapahtuvaan paluuseen jupiterin painovoimakentästä. Tätähän ei tietenkään tarvittaisi, jos matkalaiset haluaisivat tehdä vain yhdensuuntaisen reissun jupiterin kiertoradalle.

 

Mainittakoon vielä, että nopein ihmisen tekemä objekti on Helios 2 luotain, joka 70-luvulla kiertäessään aurinkoa elliptisellä kiertoradalla saavutti perihelionissaan n. 240 000 km/h nopeuden. Tämä nopeus saavutettiin hyödyntäen auringon gravitaatiokenttää, eikä suinkaan aluksen omilla moottoreilla.

 

Tuo havittelemasi 200 000 - 300 000 km/h nopeus "olemattoman massaisella" aluksella tuntuu jokseenkin utopialta. Mutta toki on mahdollista, että olet suunnitellut äärettömän kevyen avaruusaluksen ja vieläpä sellaisen, jonka ei tarvitse kuljettaa polttoainetta mukanaan.

 

t. Juha

[Jukka Takamaa 0]

Olet varmaan aikanaan konsultoinut aikoinaan NASAa tämän ideasi kanssa, koska se ei kuulosta oikein tuoreelta? Tämä emoalus/kapseli-tapa on ollut kantavana ideana käytännössä kaikissa avaruuteen suunnatuissa lennoissa.

 

Taisit unohtaa alkulauseeni;

Kun tuo viimeinen sukkula katastrofi tuli ( lähdössä uretaani repi reiän siipeen ) luonnostelin/suunnittelin heti konseptin mothership tyyppisestä aluksesta, jonka selästä sinkoaa sukkula avaruuteen ( reusable jne ). Pian sitten tulikin X-prize kisa ja Scaled Compositen Space Ship One.

 

Tuo REUSABLE taisi unohtua...oliko Saturn boosterit reusable ?

 

Muuten mielestäni 45 000 kiloa on paljon massaa.

 

Ensihätään varmaan riiittää että Jupiter ohitetaan ja vetovoimasta saadaan linkousapua tulomatkaan...mikä estää käyttämästä aurinkoa linkoamiseen myös lähdössä.

 

Pikaisesti laskin että 250 kiloa muonaa ja nestettä riittää yhdelle ukolle matkaa varten ja pilotti painaa 85 kiloa...vielä on paljon matkaa 45 000 kiloon ja jopa siihen 30 000 kiloon. Mikäli tuon muonan ja ukon kiihdytys vaatisi vielä 10X määrän löpöä kuormakiloa kohti olisi sen tarve 3350 kiloa boosterin painosta.

 

---------------------------

 

Tässä vielä luonnostelemani sketsi "mothership" ja sukkula combosta. Olin aika järkyttynyt tuon sukkulaonnettomuuden tiimoilta. Niin ja se Jupiter Matkaaja olisi todellakin pienempi kuin sukkula...todella pieni. En aio esittää sen kuvia..alustava ( 6/2010 ) oli scramjet putkien ympärille tehty kantoalus ( eli ilmaa hengittävä taloudellinen kantoalus ).

 

--KUVA POISTETTU--

 

X-prize palkinto myönnettiin 20 kk myöhemmin Burt Rutanille siitä kun esittelin tuon mothership konseptin ( kyseessä varmaankin puhdas sattuma ). http://space.xprize.org/ansari-x-prize

 

 

 

[Guest teemuki]

...

X-prize palkinto myönnettiin 20 kk myöhemmin Burt Rutanille siitä kun esittelin tuon mothership konseptin ( kyseessä varmaankin puhdas sattuma ).

...

 

 

Ei se voinut olla sattumaa. Burt-setä sai ihan varmasti vihiä tuosta suunnitelmastasi, ja sen pohjalta vaan veteli siipien sivusuhteet isommiksi.

[Jukka Takamaa 0]

 

Ei se voinut olla sattumaa. Burt-setä sai ihan varmasti vihiä tuosta suunnitelmastasi, ja sen pohjalta vaan veteli siipien sivusuhteet isommiksi.

 

Joo voisin uskoa että tuon kuvan esittämä laite on ollut sen verran "veret seisauttava" , että se on voinut jopa NASAssakin aiheuttaa pientä kuivaa hymyä kahvipöydässä. Ihan julkisella ilmailuforumilla sen tuoreeltaan 4. päivä helmikuuta 2003 esittelin...vilpittömästi näin se edut...mutta kooltaanhan se todella olisi jättiläinen ( 2 x jumbo jet ? ).

[Kimmo Huoviala 1]

Ei mitään uutta, Jukka on keksinyt Sängerin uudelleen.

 

http://www.astronautix.com/lvs/saegerii.htm

[Jukka Takamaa 0]

Ei mitään uutta, Jukka on keksinyt Sängerin uudelleen.

 

http://www.astronautix.com/lvs/saegerii.htm

 

No kappas...tuohan on tuo mun eka viritys näemmä...eli ei todellakaan mitään uutta ( varmaan ollut jossain alitajunnassa vuosikymmenen ).

 

Kyllä se mun pieni avaruuszydeemi on aivan erihenkinen, mutta konfuusion estämiseksi en esittele sitä.

 

EU lienee keksinyt sen Sängerin originaaliversion siviilikäytön nyt uudelleen.

[Juha Klemettinen 28]

Kyllä se mun pieni avaruuszydeemi on aivan erihenkinen, mutta konfuusion estämiseksi en esittele sitä.

 

Vau! Pieni ja taloudellinen avaruusalus! Twini kenties? Muista sitten Jukka, että jos se painaa alle 70 kiloa, sillä ulkoavaruuteen lentämiseen ei tarvita avaruuslentolupakirjaa.

Juha

[Antti Laukkanen 15]

Vau! Pieni ja taloudellinen avaruusalus! Twini kenties? Muista sitten Jukka, että jos se painaa alle 70 kiloa, sillä ulkoavaruuteen lentämiseen ei tarvita avaruuslentolupakirjaa.

Juha

 

Mites muuten, kun siinä joudutaan kuitenkin lentämään A-ilmatilan läpi, ni mitenkäs tuo määräyspoliikka koskee alle 70-kiloista aravuusalusta ja sen varuste+lupakirjavaateita?

 

-A-

[Joel Kajas 0]

No mut jos se on IFR-kelpoinen ja kuskillakin on I-pahvi niin eihän siinä mitään sitte. Plaanin kun vaan muistaa soittaa ennen lähtöä.

[Oskari Tähtinen 0]

Muistakaahan sitten asentaa laitteeseen myös DME, jos lähdetään Stadi-Vantaan TMA:n alta...

 

-Oskari

[Antti Laukkanen 15]

No mut jos se on IFR-kelpoinen ja kuskillakin on I-pahvi niin eihän siinä mitään sitte. Plaanin kun vaan muistaa soittaa ennen lähtöä.

 

Niin mutta entäs jos ei. Sitähän tuommoisessa kevyessä laittessa olisi näppärää suunnistaa celestiaalilla noin tähtiä kohti kuitenkin ratsastettaessa, niin välttäisi painavat navigointihimmelit.

 

-A-

[Juha Klemettinen 28]

Plaanin kun vaan muistaa soittaa ennen lähtöä.

 

Mites muuten tämän plaanin kanssa? Pitääkö se soittaa ESA:lle vai riittääkö e-spaceplaani Ilmatieteenlaitokselle?

Juha

[Matti Huoviala 84]

Te sit ette osaa suhtautua vakavasti mihinkään!

 

-M-

[Joel Kajas 0]

Niin mutta entäs jos ei. Sitähän tuommoisessa kevyessä laittessa olisi näppärää suunnistaa celestiaalilla noin tähtiä kohti kuitenkin ratsastettaessa, niin välttäisi painavat navigointihimmelit.

 

-A-

 

No mutta kun avaruuteen mennessä joutuu kuitenkin lentämään A-ilmatilassa niin silloin VFR ei vaan ole sallittua, vaikka kysessä olisi mikä ultraakin kevyempi himmeli. Eikö tää nyt mene jakeluun, voihan sen lentosäännöistä ja AIPistakin lukea!