OH-tunnus, milloin käyttöön ?

[Juha Paulavuo 21]

Tämä voisi olla tyhmien kysymysten osastoa, mutta kun kyse on ilmailuhistoriasta ...

 

Milloin ja miksi Suomen maatunnus muuttui Ksta OHksi ?

[Pentti Hyvärinen 1]

Jonkinlainen vastaus voisi olla seuraava: Eino Ritarannan kirjan The Complete Civil Aircraft Registers of FINLAND since 1926 sivulla 4 on rek. no:lla 17 K-SILD, De Havilland DH.60X Moth, joka on rekisteröity 28.3.1930 oheisella tunnuksella. Seuraavana vuonna pvm:llä 10.3.1931 kone sai tunnuksen OH-ILD.

[Mikko Jaakkola 0]

Toinen kysymys samaa aihetta sivuten: Oliko suomalisten ilma-alusten kansallisuustunnus pelkkä K- vaiko K-S? Kirjallisuudessa tuntuu olevan kahta käsitystä.

[Joel Kajas 0]

 

Niin, ja mikä on OH-tunnuksen tausta? Mistä se on kehitetty/miksi OH?

[Juha Paulavuo 21]

Niin, ja mikä on OH-tunnuksen tausta? Mistä se on kehitetty/miksi OH?

 

Ilmailuhallinnon sivuilta

ITU:n radio-ohjesäännössä on jaettu valtioille kutsumerkkien kansallisuustunnusossat. Suomen kansallisuustunnuksia ovat OF, OG, OH, OI ja OJ, joita kaikkia käytetään merenkulussa.

 

ICAO on määrännyt Chicagon yleissopimuksen vuodelta 1944 liitteessä 7 valtiot valitsemaan ilma-alusten kansallisuustunnukset edellä mainituista. Suomi on aikoinaan valinnut viidestä mahdollisesta OH:n. Valintaperusteista ei valitettavasti ole tietoa.

 

On myös todettava, että vain harvoissa tapauksissa kansallisuustunnus viittaa kyseiseen valtioon. Ranska on  saanut koko F-sarjan. Näin ollen suomalaisten ilma-alusten kansallisuustunnuksena esim. FI  ei ole mahdollinen, koska se kuuluu  Ranskalle.

 

[Joel Kajas 0]

OK, kiitos tästä.

 

Vähän ehkä OT, mutta väitetään, että Suomi sai aikanaan ITU:lta puhelinliikenteeseen kansainväliseksi suuntanumeroksi tuon 358:n sen vuoksi, että Suomen edustajilla ei ollut varaa matkustaa konferenssiin, jossa nuo numerot jaettiin. Muut ns. länsimaat saivat kaksinumeroisen tunnuksen, mutta Suomi joutui tyytymään siihen mitä oli jäljellä.

[Nils Rostedt 13]

Haarukoidaanpa hieman.

 

Löysin "1912 London Convention" tunnuslistan. Suomea ei tässä vielä esiinny ja OFA.. OMZ kuului Itävalta-Unkarille ja Bosnia-Herzegovinalle. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen kartta piirrettiin uudelleen ja varmaan nuo tunnuksetkin meni uusjakoon.

Kansainvälisiä radiokonferensseja pidettiin mm. :

 

- 1927 Washingtonissa, missä perustettiin International Radio Consultative Committee (CCIR). (ja Yleisradio alkoi samana vuonna keräämään lupamaksuja).

 

- Seuraava merkkipaalu oli Madridin konferenssi 1932.  

 

- Merkittävä kansainvälinen kokous oli Washingtonissa 1928. Kopioin tästä oheisen tekstin:

"From 1929 all countries members of ITU had to revise their call signs in adding a national prefix in respect with acts signed at the Washington Conference that sit between December 10, 1928 and January 5, 1929. United States received letters A, N, W and KDA to KZZ, Germany (Deutschland) received letters DAA to DQZ, France and colonies received the letters FAA to FZZ, all Great Britain received letters G and M. R was assigned to all Russia, LXA to LZZ to Bulgaria, ONA to OTZ to Belgium and colonies, etc. The Grand Duchy of Luxembourg that was assigned the letters EX in 1913 asked "L" as second letter. It received UL then LX after WW II."

 

Näyttää siis todennäköiseltä että nuo Suomen radiotunnukset OF...OJ on jaettu viimeistään 1928 Washingtonissa.

 

 

[Carl-Fredrik Geust 851]

Hei,

 

entisenä teleinsinöörinä jatkan OT-keskustelua. Sisäpiiritiedon mukaan Suomen edustaja oli kylläkin paikalla Genevessä kun suuntanumerot oli tarkoitus jakaa, mutta "ei ehtinyt" aamupäiväistuntoon edellisen illan ravintolakierroksen jälkeen...

 

Tässä kokouksessa oli myös tiettävästi virallisesti äänestetty ensimmäisen kerran tämän YK:n erikoiselimen historiassa (ITU:n asialista on yleensä varsin tekninen, ja asiat päätetään konsensuspohjalta teknisten argumenttien perusteella):

 

Länsimaat yrittivät saada jaetulle Saksalle yhden ainoan suuntanumeron, mutta tämä kaatui NL:n ehdottomaan vetoon. ja tuloksena varattiin L-Saksalle "49" ja DDR:lle "37". Kun Saksa yhdistyi 1990-luvun alussa, niin "37"-suuntanumero vapautui. Suomi tavoitteli nyt 2-numeroista suuntanumeroa kulissien takana, mutta koska oli paljon muitakin ottajia, eli uusia itsenäisiä maita NL:n hajoittua,  DDR:n entinen numerosarja pilkottiin kolmi-numeroiseksi. Niinpä telealan supervalta Suomi joutuu nyt loppuiäksi tyytymään kolminumeroiseen suuntanumeroon, kääpiövaltojen ja kehistysmaiden sarjassa!!

 

 

[Guest vaiskiii]

Toinen kysymys samaa aihetta sivuten: Oliko suomalisten ilma-alusten kansallisuustunnus pelkkä K- vaiko K-S? Kirjallisuudessa tuntuu olevan kahta käsitystä.

Ettei vaan S tulisi sanasta Suomi...?

Vanhana Geneven kävijänä (radioasioissa) olen Kallen kanssa samoissa aatoksissa - ja samalla nostan Kallelle hattua niin paljosta !

[Jouni Laukkanen 55]

Saattaisin laittaa roponi K-S:n puolesta. Erittäin hyvä peruste sille olisi se, että yhdistelmillä SAAA-SZZZ saadaan riittävän monta yhdistelmää aikaiseksi. Vielä pitävämpi todiste on se, että jos jollakin toisella maalla on ollut K- käytössä. Vastaavasti Ruotsille oli määritelty S-AAAA - AZZZ.

 

Tästä ja tästä listasta löysin Kuwaitille merkinnän K. Periaatteessa Kuwait oli jo tuolloin tunnettu nimenä ja alueena, mutta nuo listat eivät välttämättä ole ihan viimeisen päälle vakuuttavia tai yksiselitteisiä.

 

[Osmo Jalovaara 188]

Kun Kalle Geust jo aloitti kolminumeroisen maatunnuksen "taustasyiden" esittelyn, niin mainittakoon vielä toinenkin, jonka olen kuullut. Telepiireissä kerrottiin tuohon aikaan vallinneen käsityksen, jonka mukaan Suomen ulkomainen puhelinliikenne olisi kuitenkin niin vähäistä, ettei kaksi- tai kolminumeroisuudella olisi mitään käytännön merkitystä!

[Seppo Pietikainen 0]

Kun Kalle Geust jo aloitti kolminumeroisen maatunnuksen "taustasyiden" esittelyn, niin mainittakoon vielä toinenkin, jonka olen kuullut. Telepiireissä kerrottiin tuohon aikaan vallinneen käsityksen, jonka mukaan Suomen ulkomainen puhelinliikenne olisi kuitenkin niin vähäistä, ettei kaksi- tai kolminumeroisuudella olisi mitään käytännön merkitystä!

 

Olen kuullut saman selityksen jostain! 

[Markku Kanninen 447]

Saattaisin laittaa roponi K-S:n puolesta. Erittäin hyvä peruste sille olisi se, että yhdistelmillä SAAA-SZZZ saadaan riittävän monta yhdistelmää aikaiseksi. Vielä pitävämpi todiste on se, että jos jollakin toisella maalla on ollut K- käytössä. Vastaavasti Ruotsille oli määritelty S-AAAA - AZZZ.

Tästä ja tästä listasta löysin Kuwaitille merkinnän K. Periaatteessa Kuwait oli jo tuolloin tunnettu nimenä ja alueena, mutta nuo listat eivät välttämättä ole ihan viimeisen päälle vakuuttavia tai yksiselitteisiä.

Ensimmäiset siviilirekisteritunnukset jaettiin jo v.1910, seuraava luettelo oli vuodelta 1913 joissa olivat "suuret ilmailumaat" jakaneet yksi tai kaksikirjaimisia tunnuksia: Ranska F-, Saksa D-, italia I- ja Ruotsi! S- jne. Ensimmäisen maailmankahakan jälkeen oli vielä yksikirjaiminen käytäntö mutta kun ilmailu laajeni eri maihin alettiin erotella eri valtioita tuolla viivan jälkeisellä kirjaimella. Suomella oli tuo K-S*** vuodesta 1926. Muita K-alkuisia: Gostarika K-C, Kambotsa K-W. Tuo Kuwait on jossakin listoilla pelkkä K- vuoteen 1960 (ei käytetty?) ja sitä eteenpäin 9K-. Ruotsilla oli 1919-1929 S-A mutta S-G oli Kreikka ja S-P oli Panama. Ranskalla oli F- mutta siirtomaatunnus oli F-O, Marokko F-D, Laos F-LA jne. Englanti G- ja Australia G-AU, Kanada G-C, Intia G-I, jne. Seuraava mullistus oli 1929 jolloin tulivat käyttöön nykyiset kaksi kirjainta ja viiva, mutta nuo "suuret ilmailumaat" pitivät nuo G-ensä I-nsä jä F-änsä. Miksi Suomi siirtyi tuohon OH-tunnukseen vasta 1931 ei minulle ole valjennut.

Markku

[Carl-Fredrik Geust 851]

Olipa kv. puhelinliikenne silloin vähäistä vai ei, mutta päätöksentekohetkellä kun Suomi sai 358-tunnuksen se tuli nimenomaan maksamaan paljon. Keskukset olivat silloin  sähkömekaanisia, ja jokaista numeroa kohti tarvittiin omaa kallista ja hidasta valitsijaporrasta riippumatta liikenteen määrästä.

 

Kun toisaalta liikenne tänä päivänä välitetään digitaalisesti tai siirretään internetin kautta, niin numeroiden määrä ei juuri aiheuta mitään kustannuksia (tietokoneen muisti halpenee jatkuvasti kuten hyvin tiedetään), vaan haitta on lähinnä kosmeettinen. Tätyy vain olla tarkkana kun soittaa ulkomailta kotiin, ettei osu esim Kyprokseen (suunta 357), Gibraltariin (suunta 350) tai vaikkapa Mozambiqueen (suunta 258)...

[Guest vaiskiii]

Kävin pikaisesti läpi joitakin dokumentteja ja Suomi on juuri siinä porukassa mihin kuuluukin. Ihmettelen, että Portugalilla on kolmenumeroinen...

se kuitenkin on vanha sivistysmaa ja kuuluu Eurooppaan - mihin Suomi ei maantieteellisesti kuulu, poikkeus on myös Romania, kaksinumeroinen.

 

Olen ikäni joutunut seuraamaan nk radiolyhenteitä. Nimenomaan nk ITU-luettelossa maiden symbooleissa on kaikenlaisia omituisuuksia.

Tarkkailu- ym luetteloiden pitäjät ovat kiroilleet, kun vanhoilla sivistysmailla on yksi kirjain ja melkein kaikilla muilla kolme kirjainta. Mm aikanaan

laajin, jenkkivetoinen tarkkailu (FBIS ym), jossa olin nuorempana mukana, muutti omassa käytännössä kaikki maalyhenteet kolmikirjaimisiksi.

Radioamatööreillä jenkit ensiksi sekoittivat koko kutsusysteemin ja muut seurasivat perässä, Ficora olisi hiukan paremmin saanut pysytellä raiteilla.

 

Suomessa ei kai koskaan ole ollut autoritaarista porukkaa edes lyhenteitä laatimassa, esimerkkinä vain postikäyttöön ensin laitettu "FIN".

Ei nyt äkkiä tule mieleen kenen keksintöä lentsikoiden OH on, varmasti se liittyy radiokutsuihin, onko lentsikoissa ollut muita, esim. OG tai OJ?

[Guest vaiskiii]

Näyttää siis todennäköiseltä että nuo Suomen radiotunnukset OF...OJ on jaettu viimeistään 1928 Washingtonissa.

 

JUHA siteerasi Ilmailuhallintoa:  ITU:n radio-ohjesäännössä on jaettu valtioille kutsumerkkien kansallisuustunnusossat. Suomen kansallisuustunnuksia ovat OF, OG, OH, OI ja OJ,

joita kaikkia käytetään merenkulussa.

Siltä näyttää, että Washingtonissa ... ja kuten aina kutsujakin jaettiin ja kaupattiin kokoussalin ulkopuolella - kuten myös jopa yleisradiotaajuuksia...

Koko sarja on ollut myös ilmailun radioliikenteessä käytössä nimenomaan sähkötyksellä, esim Helsinki oli 1937 OFB mutta kumma kyllä myös OCC, Turku oli OGX ja OGY.

[Guest fsfinland]

Osaisiko joku kertoa mistä tuo finnairin ''OH-L**'' alkuinen reksiteri tulee?

[Kasimir Torri 0]

Osaisiko joku kertoa mistä tuo finnairin ''OH-L**'' alkuinen reksiteri tulee?

Bruno Lucander.

Eli Aeron perustaja.

[Markku Kanninen 447]

Tämmönen sivusto löyty mutta:

http://daveg4otu.tripod.com/pref.html

Sen luotettavuudesta voi (taas) olla montaa mieltä

tuossa Suomen kohdalla seisoo näin:

#         KS-xxx   Finland           Civil  193?-?

ja

OFA-OJZ    Finland        

# OH-xxx Finland                   Civil   1933-

                OH-Xxx  Experimental 

ettei niinkuin mitään oikein... no tuo Xksä

Markku

[Guest vaiskiii]

Virhe näyttäisi olevan siinä, että KS-xxx ryhmässä on viiva väärässä kohtaa. Onkohan varmaa, ettei alunperin suunniteltu tuollaiseksi - senkin takia, kun mahtimaa USA oli K-xxxx. Kuwait ainakin taisi olla 1968-69 Irakin maakunta - niinkuin k-pää Saddam Hussein väittikin. OH-xxx kai on ollutkin tuossa mainittuun aikaan papereissa. Ilmailussa on monet asiat kumminkin yleensä aina olleet paremmin mitä muilla aloilla, esimerkiksi radio/radioliikennehommissa ja paljossa muussa lyhenteet ja nimitykset ovat etenkin nykyisellään usein aivan metsässä. Tutkimus jatkuu...

[Antti Laukkanen 15]

 

"From 1929 all countries members of ITU had to revise their call signs in adding a national prefix in respect with acts signed at the Washington Conference that sit between December 10, 1928 and January 5, 1929. United States received letters A, N, W and KDA to KZZ, Germany (Deutschland) received letters DAA to DQZ, France and colonies received the letters FAA to FZZ, all Great Britain received letters G and M. R was assigned to all Russia, LXA to LZZ to Bulgaria, ONA to OTZ to Belgium and colonies, etc. The Grand Duchy of Luxembourg that was assigned the letters EX in 1913 asked "L" as second letter. It received UL then LX after WW II."

 

 

Hmm, tämä poikii nyt jatkokysymyksen. Eli kuinka 1929 R varattiin Venäjälle, kun Venäjä oli lakannut olemasta Venäjä vuonna 1922 ja muuttunut Neuvostoliitoksi. Siellähän tunnetusti käytettiin tunnusta CCCP (eli SSSR länsimaisittain). Vai käytettiinkö vasta myöhemmin? Venäjähän sai sitten tunnuksen RA koettuaan reinkarnaation.

 

-A-

[Markku Kanninen 447]

Virhe näyttäisi olevan siinä, että KS-xxx ryhmässä on viiva väärässä kohtaa. Onkohan varmaa, ettei alunperin suunniteltu tuollaiseksi - senkin takia, kun mahtimaa USA oli K-xxxx. Kuwait ainakin taisi olla 1968-69 Irakin maakunta - niinkuin k-pää Saddam Hussein väittikin. OH-xxx kai on ollutkin tuossa mainittuun aikaan papereissa. Ilmailussa on monet asiat kumminkin yleensä aina olleet paremmin mitä muilla aloilla, esimerkiksi radio/radioliikennehommissa ja paljossa muussa lyhenteet ja nimitykset ovat etenkin nykyisellään usein aivan metsässä. Tutkimus jatkuu...

Mistä tuo tieto Jenkkien K:ta on? Mun tietojen mukaan se on aina ollut N- ( Annex A v.1919) (alkuaikoina myös NC, NG, NL, NP, NR, NL, NX.)  Erään painotuotteen (ks.ps.) mukaan mikäli oikein ymmärsin tuo K-S*** ois varattu jo tuolloin (v.1919) Suomelle mutta sattuneista syistä ensimmäinen tunnus sudittiin koneen (Junkers F13 ex D-506 > K-SALB) kylkeen v.1926. Vuoden 1929 uusjaossa Suomelle tuli tämä OH-*** mutta kuten sanoin en tiedä miksi maalarit pantiin hommiin vasta v.1931. Eli tuon nettilinkissä olevat vuosiluvutkin on kaikki väärin.

Markku   

p.s.

http://luchtvaartkennis.net/projecten.html

"A t/m Z, nationaliteitskenmerken in de burgerluchtvaart van 1919 tot heden" Harm J. Hazewinkel

tuo opus on "Air Britain":n luotettavaa laatua mutta hollannin kieli "vähän" vaikeaselkoista...

Kaunis kiitos muuten Ritarannan Eikalle tämän opuksen kopiosta...

[ attachment removed / expired ]

 

[Markku Kanninen 447]

Hmm, tämä poikii nyt jatkokysymyksen. Eli kuinka 1929 R varattiin Venäjälle, kun Venäjä oli lakannut olemasta Venäjä vuonna 1922 ja muuttunut Neuvostoliitoksi. Siellähän tunnetusti käytettiin tunnusta CCCP (eli SSSR länsimaisittain). Vai käytettiinkö vasta myöhemmin? Venäjähän sai sitten tunnuksen RA koettuaan reinkarnaation.

-A-

Tämä yllämainitsemani Hollantilaisopus tarjoaa tähän Neukkupropleemiin seuraavia tunnuksia ja vuosilukuja:

jo tuossa 1910 luettelossa tarjotaan Venäjälle R:ää

RR ja numerot    1922-29

R-R                      1925-29

CCCP-numerot    1929-91

URSS-numerot    1929-39

RA-                      1992----

Markku

[Harri Koskinen 290]

Asioista perillä oleva lähde ihmettelee, että kukaan ei tajua katsoa, mitä Ritaranta-Mäkisen rekisterikirja sanoo asiasta...

 

- Konferenssissa Pariisissa 1919 Suomen tunnukseksi K-S,

- 1929 tunnus OH, ilmeisesti voimaan viimeistään 1.5.1931. Tämä muutos on määrätty asetuksella, ja se on julkaistu mm. Aero-lehdessä. Numeroa hän ei valitettavasti tähän hätään löytänyt.

[Guest vaiskiii]

Radiohistorijoitsija kirjoittaa v 1929 kohdalla seuraavasti. Letsikan osaltakin kyse oli alunperin nimenomaan radioaseman "kutsuhuudosta"..:

(radion historiaa olen itsekin lähinnä kirjoitellut, tässä vasta loppuun jo kuluneena opettelen ilmailun historiaa tutkimaan...eikä ole ao kirjoja)

 

"Vuoden 1929 alusta määrättiin käyttöön otettavaksi kutsuhuutojärjestelmä, jossa alkuosa ilmoittaa valtion ja kirjaimien lukumäärä radioaseman käyttötarkoituksen. Suuret valtiot kahmivat itselleen runsaasti kutsuja mutta esim. Suomi sai vain yhden sarjan eli OHA-OHZ. Kiinteän aseman kutsussa piti olla kolme kirjainta, esim. OHA, laiva-asemalla neljä kirjainta, esim. OHDA, ilmailuasemalla viisi kirjainta, esim. OHALK..."