Syöksy- ja lattakierteistä (OLI: Erikoisia tapauksia ilmailun parissa.)

[Jaakko Kuusisto 3]

Jos kiinnosta Jaska niin voin editoida kotisivulleni tumppi-Redigon "pitkän kierteen", pyörimisnopeus noin kierros/sekunti  ja peräremontin jälkeisen  FAR23:n mukaisen 5 kierrosta ja oikaisu.  Vuonna 1990- 1992  tuli Redigolla pyörittyä parituhatta kierrosta pelkkiä keolentoja.   

 

Erkki, kyllä kiinnostaa 

[Risto Niemi 0]

Erkki, kyllä kiinnostaa

 

Kiinnostaa Erkki kovasti minuakin

 

Voisin hyvinkin ajatella, että niin Vinkassa kuin tumppi-Redigossakin olisi ollut juuri samantapaisia ongelmia ainakin lattakierteen oikaisun suhteen kuin oli PIK15:kin.

 

Niissä on lyhyt tai lyhyehkö rungon takaosan pituus, sweep-back sivuvakautin-peräsin yhdistelmä ja korkeusvakautin-peräsinyhdistelmä sellaisessa asemassa sivuvakauti-peräsinyhdistelmään nähden, että lattakierteen mukaisilla kohtauskulmilla varsin suuri osa sivuvakauttimesta ja sivuperäsimestä jää virtauksessa katveeseen korkeusvakautin-peräsinyhdistelmän taakse (mahdollista potkurivirtaa lukuunottamatta, kun teho on päällä, mutaa tosin sekin aikalailla taittunee jo noilla kohtauskulmilla).

[Erkki Ikonen 11]

Sivulla löytyy. Redigosta voisi kertoa monta juttua mutta ei näin.  Jos tuulitunnelikokeet oli tehty ennen proton ensilentoja niin vanhuseläkeläisiä olisi enemmän. 

[Ari Kataja 1]

Sivulla löytyy.

 

Onkos tämä joku inside-juttu, vai millähän sivulla mahdollisesti voisi löytyä? Käyttäjätiedoissasi ei mainita kotisivua..

 

EDIT: Google auttoi jo: http://www.kolumbus.fi/erkki.ikonen/FILMS/videot.html

 

--

Ari

[Juha Lampi 270]

[OT]

 

Tuo Erkin vanhuuseläkeviittaus kosketti.

 

Saatan taas muistaa väärin mutta, kaukaisessa nuoruudessani taisin nähdä Helsingin edustalla Ilmavoimain lentonäytöksen, jossa erityisesti Fouga-kvartetti ja hopeanhohtoinen MiG kunnostautuivat. Sittemmin sekä Fouga-osaston ykkönen, että MG-solisti lensivät myöhemmän uransa päätteeksi Viimeiseen Laivueeseen turbopropilla...  :'(

 

Mites se teksti menikään: "Me lensimme, jotta te lentäisitte"

 

[/OT]

[Kimmo Wjuga 1]

Usko nyt vaan, että kone kiertää lattakierteessäkin kaarevaa lentorataa pitkin kyseisen kaaren keskipisteen ympäri.

 

Uskon, että kone ei pelkästään pyöri massakeskiönsä ympäri, vaan myös liikkuu. Mutta nyt kannattaa kerrata ihan perusfysiikkaa, jotta ymmärtää koneen liikkeen. Tuolla edellä höpistiin kaiken maailman staattisista tasapainoista ja muusta ja onhan ne ihan hienoja termejä viljeltäviksi, mutta menettävät merkityksensä jossei täysin ymmärrä sitä fysiikkaa, mikä tuolla vallitsee.

Koneen liikehän voidaan jakaa kahteen komponenttiin: translaatioon (suoraviivainen liike) ja rotaatioon (pyöriminen). Rotaatio tapahtuu käytännöllisesti aina massakeskiön ympäri. "usko hyvällä" on hieman huono esimerkki liikkeestä, joka tapahtuu muun pisteen kuin massakeskiön ympäri. Edellä kirjoiteltiin, että sopivilla voiman asetteluilla kone pyörii muun kuin massakeskiön ympäri. Tuosta kaipaisin esimerkkejä, että minkä ohjainpinnan poikkeutus aiheuttaa kulmaliikettä muun kuin massakeskiön ympäri?

Jos siivekettä poikkeuttaa, syntyvät momentit pyörittävät massakeskiön ympäri. Sama korkeusperäsimen tapauksessa. Ja sivuperäsimen. Ja monen muun ohjainpinnan...

Ihmiset ymmärtävät lentämisen fysiikan useasti hieman "hassusti" johtuen juuri syntyvien liikkeiden monimuotoisuudesta. Kierteet eivät niistä ole helpoimpia, mutta nekin jakautuvat aivan yksinkertaisesti kulmasiirtymiin ja suoraviivaisiin siirtymiin. Ja sekä primääriset, että sekundääriset efektit koneen ohjainpinnoissa aiheuttavat momentteja ties mihin suuntiin, mutta se kohta minkä ympäri ne konetta pyörittävät on nimeltään massakeskiö.

Usein ihmisillä on vaikeuksia erottaa käsitteitä massakeskiö, aerodynaaminen keskiö, nostovoimakeskiö, jne. Noiden merkityksen kun saa tehtyä itselleen selväksi, niin koneen liikehdinnän hahmottaminenkin varmasti helpottuu huomattavasti.

[Vieras]

Miten asiat muuttuu jos koneessa olisi keulalla kaksi vastakkaisiin suuntiin pyörivää potkuria ? Meneekö oikaisu vaikeammaksi vai helpommaksi ?

 

Hannu

[Risto Niemi 0]

Uskon, että kone ei pelkästään pyöri massakeskiönsä ympäri, vaan myös liikkuu. Mutta nyt kannattaa kerrata ihan perusfysiikkaa, jotta ymmärtää koneen liikkeen. Tuolla edellä höpistiin kaiken maailman staattisista tasapainoista ja muusta ja onhan ne ihan hienoja termejä viljeltäviksi, mutta menettävät merkityksensä jossei täysin ymmärrä sitä fysiikkaa, mikä tuolla vallitsee.

Koneen liikehän voidaan jakaa kahteen komponenttiin: translaatioon (suoraviivainen liike) ja rotaatioon (pyöriminen). Rotaatio tapahtuu käytännöllisesti aina massakeskiön ympäri. "usko hyvällä" on hieman huono esimerkki liikkeestä, joka tapahtuu muun pisteen kuin massakeskiön ympäri. Edellä kirjoiteltiin, että sopivilla voiman asetteluilla kone pyörii muun kuin massakeskiön ympäri. Tuosta kaipaisin esimerkkejä, että minkä ohjainpinnan poikkeutus aiheuttaa kulmaliikettä muun kuin massakeskiön ympäri?

Jos siivekettä poikkeuttaa, syntyvät momentit pyörittävät massakeskiön ympäri. Sama korkeusperäsimen tapauksessa. Ja sivuperäsimen. Ja monen muun ohjainpinnan...

Ihmiset ymmärtävät lentämisen fysiikan useasti hieman "hassusti" johtuen juuri syntyvien liikkeiden monimuotoisuudesta. Kierteet eivät niistä ole helpoimpia, mutta nekin jakautuvat aivan yksinkertaisesti kulmasiirtymiin ja suoraviivaisiin siirtymiin. Ja sekä primääriset, että sekundääriset efektit koneen ohjainpinnoissa aiheuttavat momentteja ties mihin suuntiin, mutta se kohta minkä ympäri ne konetta pyörittävät on nimeltään massakeskiö.

Usein ihmisillä on vaikeuksia erottaa käsitteitä massakeskiö, aerodynaaminen keskiö, nostovoimakeskiö, jne. Noiden merkityksen kun saa tehtyä itselleen selväksi, niin koneen liikehdinnän hahmottaminenkin varmasti helpottuu huomattavasti.

 

No mietipä tuota asiaa vaikkapa seuraavaan tapaan, joka ehkä havinnollistaa asiaa. Tilanne on hieman vastaava kuin planetaariset liikkeet, esimerkiksi aurinko / maapallo ja maapallo / kuu, joskin noissa tapauksissa kierävän kappaleen kehä on ympyrä tai tarkkaan ottaen hieman ellipsi.

 

Syöksykierteissä ja lattakierteissä taas radan kehä on ruuvikierteen muotoinen kierrukka, joka on syöksykierteessä hieman kauempana ja lattakierteessä taas lähempänä kierteen eli ratakehän pystysuoraa akselia, jonka ympäri kiertyminen ja samalla myös koneen kääntyminen tapahtuu. Radalla kiertävä kone kaikkine omine kolmine (pysty-, pikittais- ja pitkittäisakseleineen) siis enemmän tai vähemmän lentää tuota kiertorataa pitkin alaspäin.

 

Koneen asento tolla radalla on syöksykierteessä hieman erilainen kuin lattakierteessä, mutta molemmille on ominaista, että kone "näyttää" koko ajan saman kylkensä kieroradan keskiötä kohden, koska kone lentää kehällä tangentiaalisesti sen kulmanopeuden ollessa täsmälleen sama kuin koko ratakierron. Tässä siis ero esimerkiksi maapallon kiertoon auringon ympäri, jossa maapallo lisäksi pyörii oman akselinsa ympäri paljon paljon suuremmalla kulmanopeudella kuin mikä on ratakierron kulmanopeus.

 

Sitten tulevat tietenkin lisäksi kuvaan nuo oskillaatiot. Niissä kone heilahtelee enemmän tai vähemmän edestakaisin mahdollisesti kaikkien omien kolmen akselinsa ympäri. Nämä liikkeet eivät kuitenkaan ole, eivätkä voikaan olla, kovin suuria, koska tuolloin kierre loppuisi. Myös kierron kulmanopeus voi vaihdella edellä mainituista syistä. Kierto, siis syöksy- tai lattakierre joka tapauksessa jatkuu koko ajan samaan suuntaan, vaikka kulmanopeusvaihteluista johtuen ohjaajan havaitsema horisonttivilinän vauhti voikin vaihdella merkittävästi, jopa hetkellisesti lähes pysähtyen.

 

Kyllä minullekin rotaatio- ja translaatioliikkeet tuttuja ovat. Jos nyt tarkastellaan tilannetta vain yhdessä projetiotasossa, eli vaakasuorassa tasossa, joka on kohtisuorassa syöksy- tai lattakierteen pystysuoraa kiertokselia vastaan, syntyy rotaatio- ja translaatiolikkeestä yleinen tasoliike.

Kierteiden tapauksessa vaan on niin, että liike on "pakotettu" aerodynaamisin tukivoimin lentämään kuvatun muotoista rataa, eli kappale, tässä tapauksessa lentokone ei pyöri vapaasti akseliensa ympäri, ei myöskään massakeskiönsä. Se "pyörii" kyllä niidenkin suhteen, mutta vain suhteellisesti ruuvikehällä akselineen kaikkineen kiertäen ja samalla käänyen ja rullaten näiden liikkeiden keskipisteiden ollessa kiertoradan akselilla. Oskilloinnissa kuten sanoin kone pyrähtelee hieman ajoittain myös omien akseliensa ympäri pyörähtelyn keskipisteen ollessa itse koneen alueella.    

[Kimmo Wjuga 1]

No mietipä tuota asiaa vaikkapa seuraavaan tapaan, joka ehkä havinnollistaa asiaa. Tilanne on hieman vastaava kuin planetaariset liikkeet, esimerkiksi aurinko / maapallo ja maapallo / kuu, joskin noissa tapauksissa kierävän kappaleen kehä on ympyrä tai tarkkaan ottaen hieman ellipsi.

 

Syöksykierteissä ja lattakierteissä taas radan kehä on ruuvikierteen muotoinen kierrukka, joka on syöksykierteessä hieman kauempana ja lattakierteessä taas lähempänä kierteen eli ratakehän pystysuoraa akselia, jonka ympäri kiertyminen ja samalla myös koneen kääntyminen tapahtuu. Radalla kiertävä kone kaikkine omine kolmine (pysty-, pikittais- ja pitkittäisakseleineen) siis enemmän tai vähemmän lentää tuota kiertorataa pitkin alaspäin.

 

Kyllä. Ja joka hetkellä tuolla radalla koneella on komponenttia translaatiossa ja rotaatiossa. Eli kulkee radan tangentin suuntaan ja pyörähtää itsensä ympäri. Todella pienen hetken kuluttua kone on siirtynyt todella pienen pätkän, sekä kääntänyt keulaansa todella pienen pätkän. Tästä seuraa menosuunnan muutos, eli se seikka, että kone lentää ympyrärataa. Sitten kone jatkaa massakeskiönsä ympäri pyörimistä ja translaatiota. Ja tästä taas askel eteenpäin, jne. Tuossa huomaat että koneen pyöriminen _massakeskiönsä_ ympäri aiheuttaa sen ruuvikierreradan. Koska jos kone ei pyörisi, se jatkaisi suoraan. Eli täsmälleen sama asia kuin maapallolla. Jos maa pyörisi samassa synkassa kuin mitä kiertää aurinkoa, niin kävisi samalla tavalla kuin lentokoneella, että jokin kylki osoittaisi koko ajan kaarteen keskipistettä kohden. Mutta erona ei noissa ole muu kuin kulmanopeus, millä pyöritään. Molemmissa keisseissä (sekä maa, että lentokone) pyörivät oman massakeskiönsä ympäri. Lisäksi niillä on sitä radan suuntaista liikettä, eli translaatiota. Voit ajatella asian vaikka siten, että jos pysäytät koneen (tai maapallon) translaation, niin hoksaat minkä pisteen ympäri se pyöriminen tapahtuu.

Ja ne oskillaatiot eivät eroa mitenkään koneen mistään muusta kulmaliikkeestä kierteessä muutoin, kuin että koneen pyöriminen on tasaista ja jatkuvaa ja oskillaatiot heilahtelevat edestakaisin. Kummatkin liikkeet tapahtuvat massakeskiön ympäri.

Ajatteleppa asiaa sillälailla niinkuin peruskoulussa opetettiin: koneen massakeskiö piirtää jonkinmoisen lentoradan ja koneen asennonmuutokset tapahtuvat sen massakeskiön ympäri.

[Mikko Kallas 0]

Jahas... kovin on korkealentoiseksi mennyt kiertäminen, kun taivaankappaleetkin on jo mukana 

 

Koneen asento tolla radalla on syöksykierteessä hieman erilainen kuin lattakierteessä, mutta molemmille on ominaista, että kone "näyttää" koko ajan saman kylkensä kieroradan keskiötä kohden, koska kone lentää kehällä tangentiaalisesti sen kulmanopeuden ollessa täsmälleen sama kuin koko ratakierron. Tässä siis ero esimerkiksi maapallon kiertoon auringon ympäri, jossa maapallo lisäksi pyörii oman akselinsa ympäri paljon paljon suuremmalla kulmanopeudella kuin mikä on ratakierron kulmanopeus.

 

Kuu kiertää maata siten, että "sama poski" on koko ajan maata kohti. Eli periaatteessa samalla tavalla kuin lentokone syöksy- tai lattakierteessä (tasolla tarkasteluna). Jos (kuten väitettiin) lentokone ei kierteessä pyöri painopisteakselinsa ympäri, niin onko siitä johdettavissa myös se, että Kuu ei pyöri painopisteakselinsa ympäri kiertäessään maata?

 

MikkO

[Juha Lampi 270]

Miten asiat muuttuu jos koneessa olisi keulalla kaksi vastakkaisiin suuntiin pyörivää potkuria ? Meneekö oikaisu vaikeammaksi vai helpommaksi ?

 

Hannu

 

Näkisin, että ainakin tasapuolisemmaksi, koska koneen ominaisuudet potkurin väännön (ja gyrovoimien?) suhteen olisivat lähempänä toisiaan oikeanpuoleisissa ja vasemmanpuoleisissa kierteissä. Vastaavasta syystähän - siis noh, lähinnä hyrrävoimien takia - mm.  Harrierin suihkumoottori RR Pegasus käsittää sisäkkäiset eri suuntiin pyörivät puhaltimet. Jos olette käyneet Heurekassa kääntelemässä gyrosalkkua, muistatte varmasti, miltä se tuntui. Suihkareissa nuo asiat eivät nopeuksien ansiosta yleensä korostu, mutta leijunnassa tilanne on toinen.

 

Jaa, kukaan ei sitten kiinnostunut brittisitaatistani. No, selavii...

 

Muuten tästä kierukkakeskustelun detaljiikasta mieleeni on tullut vanha totuus: "Lentämisestä puhuminen vaatii viittoilua käsillä!" 

[Risto Niemi 0]

Kyllä. Ja joka hetkellä tuolla radalla koneella on komponenttia translaatiossa ja rotaatiossa. Eli kulkee radan tangentin suuntaan ja pyörähtää itsensä ympäri. Todella pienen hetken kuluttua kone on siirtynyt todella pienen pätkän, sekä kääntänyt keulaansa todella pienen pätkän. Tästä seuraa menosuunnan muutos, eli se seikka, että kone lentää ympyrärataa. Sitten kone jatkaa massakeskiönsä ympäri pyörimistä ja translaatiota. Ja tästä taas askel eteenpäin, jne. Tuossa huomaat että koneen pyöriminen _massakeskiönsä_ ympäri aiheuttaa sen ruuvikierreradan. Koska jos kone ei pyörisi, se jatkaisi suoraan. Eli täsmälleen sama asia kuin maapallolla. Jos maa pyörisi samassa synkassa kuin mitä kiertää aurinkoa, niin kävisi samalla tavalla kuin lentokoneella, että jokin kylki osoittaisi koko ajan kaarteen keskipistettä kohden. Mutta erona ei noissa ole muu kuin kulmanopeus, millä pyöritään. Molemmissa keisseissä (sekä maa, että lentokone) pyörivät oman massakeskiönsä ympäri. Lisäksi niillä on sitä radan suuntaista liikettä, eli translaatiota. Voit ajatella asian vaikka siten, että jos pysäytät koneen (tai maapallon) translaation, niin hoksaat minkä pisteen ympäri se pyöriminen tapahtuu.

Ja ne oskillaatiot eivät eroa mitenkään koneen mistään muusta kulmaliikkeestä kierteessä muutoin, kuin että koneen pyöriminen on tasaista ja jatkuvaa ja oskillaatiot heilahtelevat edestakaisin. Kummatkin liikkeet tapahtuvat massakeskiön ympäri.

Ajatteleppa asiaa sillälailla niinkuin peruskoulussa opetettiin: koneen massakeskiö piirtää jonkinmoisen lentoradan ja koneen asennonmuutokset tapahtuvat sen massakeskiön ympäri.

 

En ole missään vaiheessa kiistänyt, etteikö pyörimistä (kääntymistä koneen pystyakselin suhteen ja rullausta koneen pituusakselin suhteen) tapahtuisi, näiden liikkeiden akselit vaan liikkuvat kierteissä koko ajan  kehän muotoisella radalla. Näin ollen asian hahmottaminen ja kuvaaminen vaan muodostuu hieman hankalaksi, kun törmätään noihin koordinaatiston valintoihin. Halutaanko tarkastella ilmiöitä koneen omiin mukana liikkuviin kolmeen akselin suhteen, jotka siis myös ovat koneen mukana rotaatio- ja translaatioliikkeissä, mutta joiden suhteen kone ei liiku lainkaan. Kiinteän akselin, kierteen pystyakselin suhteenhan se toki on aika selkeää. Kiertosäteet, jotka mm. maahan näkyvät ovat tietenkin varsin helposti hahmotettavia, mutta nuo koneen pyörimiset, kääntyminen ja rullaus, jotka siihen väistämättä liittyvät ovat paljon vaikeammat hahmottaa. Minä ajatusmallissani pidän niitä näennäispyörimisenä, koska ohjaaja kuitenkin ohjaamossa kokee hyvin voimakkaana nimenomaan tuon kierreliikkeen kokonaisuutena tapahtuvan säteellä kierteen pystyakselin ympäri vaikka kone samalla kiertyykin myös itsensä ympäri kahden akselin suhteen. Jossain määrin voi tilannetta verrata kaartoon tai silmukkaan jotka tehdään hyvin pienellä säteellä, ei niissäkään koeta, että kone pyörähtää vain joidenkin omien akseliensa ympäri.

Ts. minä ajattelen, että ne koneen kolme akselia kulkevat ja kiertävät siellä koneen mukana. Sinä taas ajattelet kiinteätä kordinaatistoa tuossa hetkittäistarkastelussasi ja olet siinä aivan oikeassa, noinhan se menee. Minun tarkastelutapaani taas puoltaa se, ettei ole mitään kolmea kiinteätä akselia, joiden ympäri kone pyörii, vaan ne liikkuvat koneen mukana siihen kiinteästi sidottuina ja itse koneen asennonmuutoksia voidaan sitten verrata niihin nähden, mutta jos olisivat kiinteät tapahtui niiden ympäri toki koneen pyrimistä.

Luulisin, että molemmat kyllä ymmärrämme näennäisistä ristiriidoista huolimatta mistä on kysymys, asian esitystapa vaan on kovin erilainen.

 

Tuosta peruskoulun opetuksesta minulla ei ole tietoa, kun sitä ei vielä silloin ollut, kun minulla oli vastaava kolunkäyntivaihe meneillään, insinööriopinnoissa noita statiikan ja dynamiikan juttuja enemmän piirreltiin, mutta on siitäkin jo aika kauan.      

[Erkki Ikonen 11]

Tehojen kanssa vai ilman?

Taannoin ajoin kierrekokeita yleensä tyhjäkäynnillä, koska FAR niin vaati sekä  30 psi:n teholla ( 1 psi = 4,01 shp), suuremmilla tehoilla ei kokeiltu.  30 psi:n tehojen kanssa L90 TP 

tuli ulos kierteestä kuin "tauti Töölöstä".  Potkurivirran vaikutus perän ohjainten tehoon oli merkittävä.

Teoriassa voidaan vääntää miten kauan tahansa. Voidaan laskea  toimistossa hyviä arvoja. Kuitenkin arvot todennetaan taivaalla.  FAR:n tyyppihyväksyntäkirjan jokaisen sivun allekirjoitta koneen koelentäjä. Mm. "Full aerobatic-luokan" tyyppihyväksyntä edellyttää 220 erilaisen syöksykierteen tositusta. 

[Juha Lampi 270]

Tehojen kanssa vai ilman?

Taannoin ajoin kierrekokeita yleensä tyhjäkäynnillä, koska FAR niin vaati sekä  30 psi:n teholla ( 1 psi = 4,01 shp), suuremmilla tehoilla ei kokeiltu.  30 psi:n tehojen kanssa L90 TP 

tuli ulos kierteestä kuin "tauti Töölöstä".  Potkurivirran vaikutus perän ohjainten tehoon oli merkittävä. 

 

Hmmmmm...

 

...ielenkiintoista

[Ilkka Mäkelä 1 216]

"Syöksykierteen syvempi olemus" (tjsp) on saanut Englannin tutkijaviranomaisen AAIB:n innostumaan kirjoittamaan pitkän raportin viime vuonna tapahtuneesta tilanteesta, jossa kokenut pilotti joutui pienellä Tipsy Nipper-koneellaan lattakierteeseen. Nipperillä on näköjään syöksykierteet manuaalissa sallittu ja pilotti aloitti kierteen tarkoituksella, mutta kierteestä tulikin latta. Pilotti sai 26 kierteen jälkeen koneen oikaistuksi noin 700 jalan korkeudessa, mutta moottori oli ehtinyt pysähtyä eikä koneessa ole sähköstarttia, joten tuli eteen pakkolasku, jossa kone päätyi selälleen maastoon siten, että pilotti ei päässyt ulos koneesta, mutta hän sai kuitenkin radiolla hälytettyä apua, eikä loukkaantunut vakavasti.

Lattakierre oikeni ehkä yllättäen (?) siten, että ohjaimet vietiin täysin eteen ja samanaikaisesti kierteen puoleinen jalka painettiin pohjaan. Tapauksen analysointi helpottui huomattavasti, koska koneeseen oli asennettu videokamera, joka kuvasi koko jutun alusta loppuun. Mielenkiintoinen raportti, jos kierteet kiinnostavat:

 

http://www.aaib.dft.gov.uk/publications/bulletins/march_2008/tipsy_nipper_t_66_series_3_nipper__g_oncs.cfm

 

Tämän näköisestä koneesta on kyse: http://www.airliners.net/photo/Tipsy-T66-Nipper/1244131/L/

[Juhani Aho 0]

Tämän näköisestä koneesta on kyse: http://www.airliners.net/photo/Tipsy-T66-Nipper/1244131/L/

 

Minkä takia pitää suunnitella tuollaisia härpäkkeitä, jotka käyttäytyvät sitten epäloogisesti tai muuten hengenvaarallisesti. Jos lentokoneita on suunniteltu about 100 vuotta, niin siinä ajassa on varmaankin laitteiksi valikoituneet sellaiset, joilla lentäminen on niin turvallista kuin se yleensä on mahdollista.

 

Kun sitten jotkut alkavat suunitella lennokkipohjalta oikeita lentokoneita, niin varmasti niillä päästään tilastoihin. Ei ole oikein valmistaa sellaisia kaupallisessa tarkoituksessa ja saattaa lentäjät tarpeettomaan vaaraan.

[Seppo Koivisto 202]

Tipsy Nipper on yli 50 vuotta vanha konstruktio, jota on valmistettu toista sataa kappaletta teollisesti ja experimentalit päälle.

[Jukka Takamaa 0]

Tipsy Nipper on ehdotonta urheilukoneiden aatelia...todellinen klassikko. 

 

Lattakierre on ikävä..ilmeisesti painopiste on silloin liian takana ( läppäri + kamera ? ) ?