Guest Hannuuotila

Intti, sivari vai totaali


328 viestiä aiheessa

Hieno juttu, että tekisit mitä tahansa mitä käsketään, mutta jos oletettaisiin että kaikki olis sivareita yms. niin kuka hoitais noi erikoisjoukkojen hommat? Veikkaisin että siinä vaiheessa niillä 60(?) Hornetilla, 125 Leopardilla, CV:llä....jne. ei olis senkään vertaa virkaa mitä nyt on. Siihen osaamiseen kuuluu kuitenkin se, että tietää miten ko. laite toimii, miten sillä toimitaan ja miten sitä huolletaan. Ja tuskin sodassa on hirveesti aikaa ruveta manuaalia lukemaan tyyliin "irrota pultti 1a, niin saat irti ton ja ton".

 

Puskajussin hommat ny joitaa periaatteessa kuka vaan, paitsi siinäkin tulee se, että mikäli ei tiedosta yhtään miten ollaan -30 asteen pakkasessa, niin alkaa ruumiita tulemaan. Tai näin minä käsittäisin asian..

 

Vaikka pointtisi on sinänsä hyvä, niin luulen että ymmärsit mitä tarkoitin. Eli eiköhän erikoisosaajia löydy ihan tarpeeksi sieltä armeijan omista ja osaavista riveistä. Ja tuskinpa mahdollisen sodan lopputulos riippuu muutamasta tuhannesta sivarista, vaan päinvastoin, sillä aivan varmasti kääpykaartille löydetään sopivia tehtäviä kotirintamalta.

 

Aiheeseen liittyen:

 

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200711306919993_uu.shtml

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Arvoisat kolleegat

 

Haluan hieman ottaa osaa keskustelun sävyyn. Mielestäni tämä keskustelu junnaa tavallaan paikallaan ja on tavallaan turhaa toistoa. Useat argumenteista ovat samat kuin foorumillamme oli joskus reilu vuosi sitten kun kävimme sivukaupalla vastaväittelyä asevelvollisuuden tarpeellisuudesta.

 

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että edelleenkin argumentit kuten "armeija kasvattaa miehiä ja opettaa petaamaan sänkyä" jne ovat edelleen hyvin löyhiä perusteluita. En ala aiheesta kinaamaan, enkä provosoimaan. Mutta valitsematta selkeästi puolta minnekään suuntaan totean,  että on tietysti myös tapauksia, joille armeija varmasti on myös henkisesti useinkin tarpeellinen kasvunpaikka. Mutta täytyy myös muistaa, että Suomenkin noin 2,5 miljoonaiseen miespopulaation mahtuu ihmistyyppejä laidasta laitaan ja ehkä jopissain tapauksissa nykymaailmassa on havaittavissa nuorison tietynlaista moraalista ja asenteellista veltostumista yhteiskunnallisissa asioissa.

 

Allekirjoitan täysin, että Suomi tarvitsee jatkossakin uskottavan puolustuslaitoksen, mutta henkilökohtaisesti koen, että järkevän muotoinen asevelvollisuus tarvitsisi monenlaistakin uudistusta käytännön tasolla. Yhteiskunta on muuttunut 2000 luvulla siitä, mitä se kenties oli 40-luvulla. Myös tämä seikka pitää ymmärtää myös.

 

Sen sijaan, että täällä leiriydytään kuppikuntiin ja mollataan toisten valintoja, olisi oleellista muistaa, että meillä on Suomessa annettu perustuslaillinen velvollisuus, mutta myös vastapainoksi mahdollisuus valita kolmesta vaihtoehdosta se itselleen mieluisin tapa sen suorittamiseksi. Mielestäni meidän tulee kunnioittaa ihmisiä omissa valinnoissaan. Väitän, että ei ole helppoa vielä tänä päivänäkään tämän päivän Suomessa tulla julkisesti "kaapista" ilmoittaen olevansa totaali.

 

Meillä on yhteiskunnassamme paljon asenteita valtaväestöstä poikkeavien käytösmallien mukaan elävien ihmisten suhteen. Esimerkiksi sivari miellletään korvissamme usein veltoksi patalaiskaksi ja selkärangattomaksi pitkähiuksiseksi jonkin sortin ympäristöaktivistiksi ja huonon peruskasvatuksen omaavaksi ihmiseksi jonka on vielä pakko todennäköisesti olla homo. Näin se valitettavasti menee. Ja on totta, että tällaisia ääritapauksia tietysti löytyykin ja he voivat erottua muusta sivarimassasta hyvinkin selvästi ja sitä kautta tietysti leimata muut samalla.

 

Mutta on syytä muistaa,m että suomessa on esimerkiksi tälläkin hetkellä monessa yliopistollisessa sairaalassa päivuystyksessä nuori vastavalmistunut lääkäri suorittamassa siviilipalvelusta ja todennäköisesti pelastaen muutaman sovinistin, punaniskan tai vaikka militaristi intoisen uus-natsin. Miettikää sitä, jos joskus (toivon mukaan kuitenkaan ei) joudutte vakavaan onnettomuuten ja päädytte vaikka HUSsin polille tai tapaturmaosastolle henkihieverissä, niin pelastajanne voi edustaa jotain muuta maailmankatsomusmallia kuin te itse.

 

Totaaleista en sanpo mitään. En henkilökohtaisesti tunne tai ole edes tavannut sellaista, joten olen väärä ihminen antamaan arviota ilman minkäänlaista relevanttia kokemuspohjaa. Tietysti voisin alentua samalle tasolle kuin moni täälläkin foorummilla on alentunut ja arvostella pelkkien luulojen ja kuvitelmien pohjalta, mutta onko siinä mieltä?

 

Mutta puhutaan vaihteeksi lisää faktoista.

 

Tänä päivänä joka vuosi asepalveluksen aloittavista varusmiehistä noin 15 prosenttia (jos muistan oikein) keskeyttää palveluksensa erinäisistä syistä. Sivareita on vuosi tasolla noin 2500. Minä uskallan väittää, että armeijaan moni menee sen takia kun on pakko. Halutaan toimia perinteisen mallin mukaan ilman että jouduttaisiin henkisellä tasolla kuulemaan asiasta negatiivista palautetta. Toisilla on siis ihan pelkoja sen suhteen, miten oma poikkeva valintaisi voisi vaikuttaa elämässä eteenpäin. Mitä kaverit ajattelee? Mitä sukulaiset ajattelee? Mitä työnantaja ajattelee? On tavallaan helppo käydä armeija vbaikka sitä ei ehkä haluaisi. Kärsii kuusi kuukautta ja sitten voi jatkaa elämäänsä huoletta. Näin varmasti monellakin mielessään käy jossain vaiheessa.

 

Mutta voitaiusiinko sanoa, että totaali ja sivari ovat myös jossain mielessä miehiä? Eikö se juuri vaadi sitä luonteenlujuutta, kun on tullut hyvinkin selväksi, miten yhteiskunnassa jossian määrin vataväestö asioista ajattelee-  tai näin ainakin uskotaan. Täm'ä oli retorinen kysymys, tästä miehisyydestä ei tarvitse aloittaa sivukaupalla venyvää vastaväittelyä.

 

Mitä tulee sotaan, on syytä muistaa, että sota on aina äärimmäinen olotila. Se tulee aina aiheuttamaan suurta kärsimystä ja niin henkisesti kuin fyysisesti raskas kokemus kaikille ja suurin posa ihmisistä ei sitä halua kokea. Jos nyt sitten puhutaan toisesta maailman sodastam, on syytä muistaa, että kaksi mielivaltaista ja -puolista diktaattoria ajoivat euroopan kyseiseen tilaa ja se oli valitettavaa. On myös syytöä muistaa, että Sodan erivaiheissa niin saksalaiset, venäläiset kuin myös suomalaiset ampuivat omiaan etulinjojen takaa. Suomessa kenraali Heinrichsin toimesta päättyi monen nuoren 18-26 vuotiaan miehen elämä, jotka eivät varmasti halunneet sotaa. Vaihtoehtoja ei ollut. Käykää joskus katsomassa hautakiviä. Siellä on monessa perheessä koettu useampikin suru.

 

Sota meidän tapauksessa oli tietysti valitattava ja väistämätön näiden ulkoisten poliittisten paineiden takia. Se on ikävää että suurvaltapolitiikassa tavcallinen suomalainen rauhaa rakastava nuori mires joutuu pelinappulaksi. Mutta maailma on muuttunut. Meidän on syytä olla kiitollisia niille jotka meidän puolestamme uhrasivat henkemme, mutta meidän on myös pystyttävä ymmärtämään että nykypäivän maailmassa  asevelvollisuuden mukaisen palveluksen suorittaminen perinteisesti ei tee ihmisestä yksistään isanmaallista. Kyllä minä pystyn uskomaan, että on myös sivareitakin, jotka ovat isänmaallisia tarpeen tullen jos sitä vaaditaan ja ottamaan aseen käteen puolustaakseen yhteiskuntaamme, mutta tämän hetkisessä maailman tilanteessa yksilö on kenties kokenut saavansa hyödynnettyä taitojaan paremmin muulla tavalla yhteiskuntamme hyväksi. Tällä viitaan esimerkiksi siviilipalveluksessa toimivaan lääkäriin, jonka tapauksessa voidaan puhua win-win tilanteesta, jossa sekä valtio, että kuntalaitos hyötyy kuin myös tämä nuori lääkärin alku. Ja varmasti paljon enemmän kuin sillä, että kaveri opettelisi lusmuilemaan tavallisena tykinruokana jossain metsässä.

 

Äskeinen ei ollut provo. On myös win-win tilanteita armeijan puolella. On ihmisiä jotka yksinkertaisesti pitävät armeijan käymisestä, nauttivat siellä tarjottavasta erikoistumisen mahdollisuudesta ja kenties luovat jopa uransa.

 

Asevelvollisuus on pakkopullaa. Toiset purnaavat siitä, että naisiakaan ei pakoteta mihinkään ja me haaskataan resursseja. Kaikkiin mielipiteisiin on perustelunsa. Oma kantani on, että me voidaan mielestäni säilyttää tämä "pakko". Sitä toivonmukaan kehitetään ja järkeistetään 2000 luvun tasolle johon olen omia ehdotelmia jakannanottoja esittänytkin kun sitä täällä foorumillamme viimeksi käsiteltiin, mutta henkilökohtaisesti koen, että maksimissaankin noin  yhden vuoden "pakollinen paska" ei kuitenkaan ole ihan mahdoton rangaistus. On tärkeää muistaa, että tämä on henkilökohtainen mielipiteeni ja näitä mielipiteitä on niin paljon kun on niiden esittäjiäkin. Tämän "rangaistuksen" kohtuullistamiseksi meille on kuitenkin annettu valinnanvapaus valita itselleen mieleisin ja sopivin vaihtoehto kolmesta erilaisesta vaihtoehdosta. Minä en näe ongelmaa siinä, että tavallaan tai toisella tämä velvoite tulee suoritettua. Jos metsässä juokseminen rynkyn kanssa puolen vuoden ajan ei kiinnosta, niin aina voi mennä sivariksi.

 

Okei, nyt sivarivaihtoehdon puolustaja huomauttaa, sen pituudesta (13kk joka juuri lyhenee 12kk), mutta vastaavasti on tärkeää huomioida, että sivari myöskään ei ole 24h läsnä palveluspaikassaan vuorokaudessa vaan ainoastaan 8 ja hänellä on aina viikossa kaksi vapaapäivää. Ja väitän, että vastapainoksi, jos sivari pelaa korttinsa oikein, on hänen mahdollista viettää aikansa todellakin mukavasti. On niitä sivareita, jotka ovat valtion laskuun asuneet Helsingin ydinkeskustassa yli 100 neliön kattohuoneistossa siten, että Stockka on ikkunasta näkynyt ja viulut on maksanut valtio, joten 13kk tuskin on siinä kohdassa ollut millään muotoakaan rangaistus. Päinvastoin.

 

 

Aiheeni alkaa rönsyillä, pahoittelen syvästi ja pyydän anteeksi.

 

Totaalienkaan maailmantaivas ei tietääkseni ole ollut ruusuinen. Suomen ensimmäinen virallinen totaalihan, Arndt Pekurinen, teloitettiin aatteensa takana seisomisen vuoksi. Hän valitsi ennemmin oman kuoleman kuin asevelvollisuuden - ja hänelle annettiin vielä viime sekunneillakin mahdollisuus muuttaa kantansa, joten tällaisessa aidossa syvässä omistautumisessaan asialle minusta on väärin alkaa arvostelemaan toisin ajattelevien ihmisten ajatusmaailmaa.

 

Sivareita kohdeltiin pitkään kuin shittiä. Käytännössä heillä ei ollut ihmisarvoa. Suomessa tehtiin pian sotien jälkeen suuria tiehankkeita siten, että sivareita oli valjastettu työvoimaksi. Heidän ihmisarvosta ei paljoa työnjohdon osalta välitetty ja sivareita on kuoli useita näissä pakkotöissä. Muistaakseni sivareita on menetetty satakunta sotien jälkeen.

 

Joten, arvon ystävät tällä foorumilla, olkaamme avoimia ihmisten valinnoille ja kunnioittakaamme niitä.  Erilaisuus ei aina ole helppoa, mujtyta erilaisuus se juuri on meidän yhteiskunnan rikkaus. Jos kaikki toimisivat aina samoin ja kukaan ei kyseenalastaisi yhteiskuntanormeja ja valtaväestön toimintaa niin meillä kuin muualla, niin meidän maailmamme olisi varmasti monessakin tapaa erilainen ja todennäköisesti huonompi ja emme nyt puhuisi länsimaisestä hyvinvointi- ja sivistysvaltiosta.

 

Näin lopuksi, jotta tämä paatoksellinen säätämiseni ja suunsoittoni saisi hieman tunnelmaa keventävää huumoria, mainitsen vielä mitä aluksessa, jossa juuri tällä hetkellä olen töissä (pitäen yhteyttä teihin via Itäisen Atlantin satelliitilla ) ja nautin täällä kauniista keskisen Atlantin säästä ja yli 20 asteen lämmöstä, meillä lukee täällä miehistön messissä seinällä seuraava sutkautus:

 

"Upseerit eivät perustelleet, miksi näin piti tehdä, mutta ne jotka eivät suostuneet, hakattiin tai jopa ammuttiin."

 

Tiedän, huonoa huumoria edellisen pitkän jaaritteluni jälkeen... Ehkä jollekin (Karangon Esalle ainakin) aukeaa miten se liittyy laivaelämään...

 

Takaisin aiheeseen. Seuraava olkaa hyvä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
Ei nyt mene oikein minunkaan kaaliini tuo logiikka ?? :P

 

Jos Hitler, Stalin yms. olisivat olleet aseistakieltäytyjiä ja pitäneet armeijoita moraalinvastaisina laitoksina, kuka tänne olisi hyökännyt?

 

Mielenkiintoista on se, että kun tästä asiasta puhutaan aina tulee tämä sama juttu. Joku sanoo: "Ajattele jos kaikki olisivat olleet aseistakieltäytyjiä, Neuvostoliitto olisi vallannut Suomen." Johon vastataan: "Niin mutta entäs jos kaikki maailman ihmiset olisivat olleet aseistakieltäytyjiä ja pasifisteja?" Johon vastataan joko: "Nyt en ymmärrä" tai "Mutta kun eivät olleet".

 

Mielenkiintoista.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
Eihän se sotimisesta hyväksyttävämpää tee, mutta pasifismiaatteen sijasta pitäsi keskittyä kehittämään aseita ja sotimistapoja siihen suuntaan, että siviilejä kuolisi vähemmän. Ja myös meidän "sivistysvaltioiden" tulisi pitää huolta siihen, että ainakaan me emme tappamiseen osallistu. Sehän olisi kyllä jo aika paljon se.....

 

Toisaalta kun katselee sotahistoriaa, niin tuntuu siltä, että nykyään ja viime aikoina siviilejä on kuollut enemmän kuin koskaan aikaisemmin sotatoimissa. Ainakin ennen toista maailmansotaa. Onko tilastoja paljonko Napoleonin sodissa ammuttiin ja tykitettiin summanmutikassa ei-sotilaita? Uskaltaisin väittää, että siiviliuhrien prosentuaalinen osuus sodan uhreista on noussut viimeisten vuosikymmenien aikana.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hieno juttu, että tekisit mitä tahansa mitä käsketään, mutta jos oletettaisiin että kaikki olis sivareita yms. niin kuka hoitais noi erikoisjoukkojen hommat?

 

Jos kaikki olisivat ornitologeja, niin kuka myisi makkaraa? Ornitologia on kerta kaikkiaan tuomittavaa, koska makkaran myynti on tärkeää. Kaikkien on käytävä vuoden mittainen makkaranmyymiskurssi.

 

Toisaalta kun katselee sotahistoriaa, niin tuntuu siltä, että nykyään ja viime aikoina siviilejä on kuollut enemmän kuin koskaan aikaisemmin sotatoimissa. Ainakin ennen toista maailmansotaa. Onko tilastoja paljonko Napoleonin sodissa ammuttiin ja tykitettiin summanmutikassa ei-sotilaita? Uskaltaisin väittää, että siiviliuhrien prosentuaalinen osuus sodan uhreista on noussut viimeisten vuosikymmenien aikana.

 

Näin aivan epäilemättä on, koska nykyään ei nujakoida niin paljon mies miestä vastaan, vaan räimitään enemmän tykeillä ja pommikoneilla. Pommit ovat erityisen pahoja, koska niihin kuoleminen ja vammautuminen jatkuu vuosikymmeniä, ja erityisesti vaarassa ovat lapset.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Pommit ovat erityisen pahoja, koska niihin kuoleminen ja vammautuminen jatkuu vuosikymmeniä, ja erityisesti vaarassa ovat lapset.

 

Tarkoitatko kenties miinat? Ne räjähtämättä jääneet pommit (jos niitä tarkoitit?) kuitenkin taitaa olla aika pientä...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Minäkin aseistakieltäytyjänä kunnioitan isoisiämme. Oletko tullut ajatelleeksi, että jos tuolloin kaikki olisivat olleet sivareita, olisi moni hyvä mies vielä hengissä?

 

/Hannu

 

Minä en nyt ihan ketjun loppuunlukemisellakaan päässyt selvyyteen, oliko kyse koko maailmasta vai Suomesta. Mikäli ensimmäisestä, moisessa haavemaailmassa lienee turha elää eikä niille tulevaisuudenkaan suuruudenhulluille kannattane antaa sitä etulyöntiasemaa, ettei heitä kukaan olisi valmis pamauttamaan hengiltä tarpeen vaatiessa. Jos Stalin ja Hitlerinkin (järjestys on ihan harkittu) joku olisi pistänyt ajoissa kylmäksi, maailma olisi paljon parempi paikka. Puhumattakaan monesta muusta hiukan pienemmästä pahantekijästä.

 

Jos taas kyse on Suomesta, lienee paikallaan tutustua edes sen verran historiaan, että selviää, mitkä olivat Neuvostoliiton pyrkimykset maailmanherruuden osalta ja toisen kautta, mikä osa suomalaisille oli varattu sitten, kun maa on (epäilemättä, ja kolmessa viikossa) saatettu onnellisten työtätekevien neuvostokansojen perheen täysiarvoiseksi jäseneksi.

 

-A-

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tarkoitatko kenties miinat? Ne räjähtämättä jääneet pommit (jos niitä tarkoitit?) kuitenkin taitaa olla aika pientä...

 

Molemmat ovat inhottavia. Räjähtämättömiä pommeja jää maastoon paljon, ja ne saattavat räjähtää ihan miten sattuu. Vietnamissa ja Laosissakin kuolee edelleen satoja ihmistä vuodessa amerikkalaisten rypälepommeihin, joita sinne kylvettiin kymmeniä miljoonia, ehkä jopa pari sataa miljoonaa. Niitä saadaan tuskin ikinä raivattua. Viimeksi Israel pudotti miljoonia rypälepommeja Libanoniin ja USA Irakiin. Koska mahtavat viimeiset kuolla niihin? Arvioidaan, että n. 98% rypälepommien uhreista on siviilejä. http://en.wikipedia.org/wiki/Cluster_bomb

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Vähän aihetta sivuten, mihin kohtaan 'arvoasteikossa' sijoittuvat ne, jotka jollain keksityllä tai teeskennellyllä syyllä hankkivat itselleen vapautuksen koko velvollisuudesta?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kertauspäiviä n. 80 takana, ihme että vanhaa miestä vielä hyppyyttävät. Mutta mikäs siinä kun Norjan valtio antaa aina palkallista virkavapaata harjoituksiin, niin änkeän kaikkiin MPKRy:n harjoituksiin mukaan. Näkeepä ainakin vanhoja sissikavereita luonnon helmassa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Intti käytynä ja oli kyllä todella hyödyllinen asia mulle. Käytännössä ilmainen E-kortti taskuun ja mukavia hommia lähes koko vuosi.

 

Asenteesta se puuha on hyvin pitkälti kiinni ja oma-aloitteisuudestakin. Ei ehkä olisi motivaatiota ollut niinkään paljoa, ellei olisi päässyt haluamaan koulutukseen. Niitä vaihtoehtojakin kun riittää, koittakaa hyvät ihmiset etsiä sellainen mikä oikeasti kiinnostaa ja yrittää sinne!

 

 

Jos tahtoo siviilipalvelukseen mennä, niin siitä vaan. Mieluumminkin niin, kuin että tulisi olemattomalla motivaatiolla punkkaa särmäämään ja metsään ryömimään. Vuoden aikana näki useampia sellaisia kavereita jotka henkisesti (fyysisestikin toki useammin) olisivat sopineet todella paljon paremmin minne tahansa muualle kuin inttiin etenkin ajatellen sotatilannetta, jossa rynnäkkökivääri kaulassa ei tulisi yhtään mistään mitään.

Kyllä siviilipalvelusta suorittavat oikeasti sen vuoden aikana hyödyllistä, tärkeääkin työtä usein tekevät.

 

Totaalikieltäytyjille ei heru pinnoja. Lakiin määrätty velvollisuus on velvollisuus joka kuuluu suoritettavaksi, ei laistettavaksi.

 

Tietyt, esim. terveyden vuoksi palveluksesta vapautetut ymmärtää kyllä. Mitä virkaa heilläkään sodan sattuessa olisi jos terveys ei mahdollista kunnon toimintakykyä? Kuitenkin useat näistäkin tapauksista olisivat mahdollisesti kykeneviä suorittamaan siviilipalveluksen jonkinlaisessa paikassa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Toisaalta kun katselee sotahistoriaa, niin tuntuu siltä, että nykyään ja viime aikoina siviilejä on kuollut enemmän kuin koskaan aikaisemmin sotatoimissa. Ainakin ennen toista maailmansotaa. Onko tilastoja paljonko Napoleonin sodissa ammuttiin ja tykitettiin summanmutikassa ei-sotilaita? Uskaltaisin väittää, että siiviliuhrien prosentuaalinen osuus sodan uhreista on noussut viimeisten vuosikymmenien aikana.

 

 

Niin siviilejä saattaa tosiaan kuolla nykyään enemmän, kun sotimisen luonnekin on muuttunut. Takana taitaa olla sotilas-sotilasta vastaan sotiminen juoksuhaudoissa, kaukana siviiliväestöstä. Sisällissodat (jotka tunnetusti verottavat siviiliäestöä eniten) taitavat vaan lisääntyä ja kuten Irakissa on nähty, sissisota asutuskeskuksissa saattaa hyvinkin olla sitä tulevaisuuden sodankäyntiä....

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mitä miehiä muka kuudessa kuukaudessa syntyy, kun lapsenkin tekoon menee 9 kuukautta. ;)

 

IlmaVTK:sta ja apumekaanikkoajasta HävLLv 31:ssä kyllä saa intistä todellakin paljon irti. Lentokoneasentaja sanoi että me käytiin neljässä kuukaudessa suurinpiirtein sama teoria kuin he ammattikoulussa. Käytännön työkokemusta tuli lentotekniikan alalta, käyttöhuoltoa ja korjaamolla olemista. Helpottaa varmasti mun uravalintaa. Kertaakaan en ole katunut vuoden inttiaikaa, kesällä kerran otti päähäni, kun koulujen loppumislauantaina piti lähteä takaisin ja kulkea kurkkusalaateissa Tampereen illassa.

 

T. GTJ 34. kohta ohi. ???

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Taidan olla jälkijunassa (etenkin Ville Gröndahlin ansiokkaan postauksen jälkeen), mutta:

 

Tässä keskustelussa unohdetaan helposti ne väliinputoajat, joilla ei intti ei tuota ongelmaa vakaumusen tai silkan emmääviitti -asenteen takia. Omana armeija-aikanani törmäsin nimittäin tyyppeihin, jotka kärsivät selkeästi jonkinlaisista ahdistus- tai paniikkioireista. Siis vaikka ilmoituksen tekemisestä alikessulle ei oikein tullut mitään. Armeijassa tuonkaltaiset ongelmat toki korostuivat.

 

Heidän kannaltaan paras ratkaisu olisi tietenkin ottaa muutama vuosi lykkäystä ja järjestellä asioita, mutta siinä on tietty oma riesansa, eikä moni välttämättä uskalla puhua asiasta edes lähipiirissään. Tässä suhteessa sivarin käyminen (tai jopa sinne kesken intin siirtyminen) lienee aivan käypä ratkaisu. Ainakin minusta on kunnioitettavaa, että yritetään hoitaa palvelus jossakin muodossa loppuun. Tietysti heitäkin on, jolla lanttu ei yksinkertaisesti anna myöten minkään sortin palveluksen suorittamista. Antakaamme heille rauha.

 

Asiasta toiseen, olen aina pitänyt mielenkiintoisena sitä, että aseeton palvelus kestää 11 kuukautta. Eli esimerkiksi kirjurina (normaalisti 6-9 kk) tai lääkintämiehenä (9 kk) palvelevat tyypit ovat armeijassa kauemmin kuin samoja hommia hoitavat aseelliset palvelustoverinsa. Miksihän näin?

 

 

 

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Niin kauan kun nauttii valtion etuisuuksista, on myös velvollinen tekemään työtä valtiolle. Eli kuka ei käy armeijaa missään muodossa (edes siviilipalveluksena), ei kuuluisi antaa valtion suomia etuja.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Niin kauan kun nauttii valtion etuisuuksista, on myös velvollinen tekemään työtä valtiolle. Eli kuka ei käy armeijaa missään muodossa (edes siviilipalveluksena), ei kuuluisi antaa valtion suomia etuja.

 

Mites naiset? Eiväthän he käy armeijaa.

 

 

Tuossa pakollisessa palveluksessa on ihmeellistä se, että jos ei mene armeijaan niin on kuitenkin pakko tehdä jotain pakkotyötä valtiolle. Eikö intin käyminen pitäisi olla ainoa mahdollisuus jos halutaan teettää pakkotyötä? Mielestäni armeijan käyminen on ainoa oikea paikka pakkotyön tekemiseen. Nykyisestä tilanteesta tulee sellainen maku että ajatellaan että jos et tee sitä, niin kai sitten teet edes tämän. Siis jos ei mene armeijaan niin on pakko mennä edes vuodeksi tekemään ilmaista työtä valtion hyväksi. Mitä järkeä siinä on?

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Totaalikieltäytyjä jättää tayttämättä lain määräämän velvollisuuden ja saa siitä vankeusrangaistuksen. Rangaistuksen suoritettuaan hän on sujut lain ja yhteiskunnan kanssa, eikä kenelläkään ole asiaan lätisemistä. Toiminnan tarkoituksena on tietenkin osoittaa tyytymättömyyttä lainsäädäntöön ja näin edesauttaa pyrkimystä lain muuttamiseen.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Totaalikieltäytyjä jättää tayttämättä lain määräämän velvollisuuden ja saa siitä vankeusrangaistuksen. Rangaistuksen suoritettuaan hän on sujut lain ja yhteiskunnan kanssa, eikä kenelläkään ole asiaan lätisemistä. Toiminnan tarkoituksena on tietenkin osoittaa tyytymättömyyttä lainsäädäntöön ja näin edesauttaa pyrkimystä lain muuttamiseen.

 

Kun ilmeisesti heidän mielestään laissa on vikaa?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Totaalikieltäytyjä jättää tayttämättä lain määräämän velvollisuuden ja saa siitä vankeusrangaistuksen. Rangaistuksen suoritettuaan hän on sujut lain ja yhteiskunnan kanssa, eikä kenelläkään ole asiaan lätisemistä. Toiminnan tarkoituksena on tietenkin osoittaa tyytymättömyyttä lainsäädäntöön ja näin edesauttaa pyrkimystä lain muuttamiseen.

 

No sitä vissiin jää jonkinlaisia merkintöjä ihmisen rikosrekisteriin tuollaisista vankeustuomioista. Ne eivät ihan välttämättä ole hyvä asia erinäisiin toimiin ja tehtäviin haettaessa tai turvallisuusselvityksiä suoritettaessa. Se on tietysti eri asia, minkälaisen painoarvon sellaiselle elämässään antaa.

 

Jos nyt sitten vertailee asiaa vaikkapa muihin rikoksiin, niin onko mielestäsi vaikkapa lapsen yli ajanut rattijuoppo sujut yhteiskunnan ja maailman kanssa maksettuaan sakot ja oltuaan puoli vuotta ehdonalaisessa kortittomana?

 

Mullakin ois monta lain kohtaa mielessä, joiden haluaisin olevan toisin, mutta en minä näe kauhean järjellisenä toimena rikkoa näitä lakeja ihan vaan siksi.

 

-A-

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No sitä vissiin jää jonkinlaisia merkintöjä ihmisen rikosrekisteriin tuollaisista vankeustuomioista. Ne eivät ihan välttämättä ole hyvä asia erinäisiin toimiin ja tehtäviin haettaessa tai turvallisuusselvityksiä suoritettaessa. Se on tietysti eri asia, minkälaisen painoarvon sellaiselle elämässään antaa.

 

Rikosrekisterimerkintää ei tule. Turvallisuusselvityksestä en sitten taas osaa sanoa, siihen voi vaikuttaa niin moni muukin seikka. Itselläni pomppasi turvallisuusselvitys erään tyhmyyksissä otetun sakon takia jo vuosia ennen linnakeikkaa. En saanut silloin kulkulupaa lentokenttäalueelle - seikka joka on aika hassu kun ottaa huomioon sen, että Seutulan vankien suurin työllistäjä on (oli) lentokentän risusavotta :) Malmillakin pienempi porukka pyöri, oli halutuin keikka koko laitoksessa.

 

Niin kauan kun nauttii valtion etuisuuksista, on myös velvollinen tekemään työtä valtiolle. Eli kuka ei käy armeijaa missään muodossa (edes siviilipalveluksena), ei kuuluisi antaa valtion suomia etuja.

 

Minä ihan kuvittelin, että valtio ei tarjoa mitään etuisuuksia vaan kaikki hyvä (ja huono) mikä valtiolta tulee on ihan kansalaisilta saatua. Valtio kun olemme me, kansalaiset. Ja nyky-yhteiskunnassa kansalaisen velvollisuudet tulee hoidettua modernisti rahalla orjatyön sijasta. Voin hyväksyä vaateesi täysin, mikäli valtio samalla vapauttaa minut veronmaksuvelvollisuudesta - ja tähän on turha tulla änkyttämään ulkomaille muutosta, ei veroja pääse "karkuun" silläkään keinolla.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jos nyt sitten vertailee asiaa vaikkapa muihin rikoksiin, niin onko mielestäsi vaikkapa lapsen yli ajanut rattijuoppo sujut yhteiskunnan ja maailman kanssa maksettuaan sakot ja oltuaan puoli vuotta ehdonalaisessa kortittomana?

 

Jos oikeus olisi sellaisen rangaistuksen langettanut, pitäisin tuomiota lievänä, mutta kyseinen henkilö olisi sujut yhteiskunnan kanssa. Vai katsotko sinä olevasi oikeuslaitoksen yläpuolella rangaistuksen sopivuuden määrittelyssä?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

IlmavTK II/90 Halli. Oli ihan kivaa aikaa. Kyllähän se silloin joskus hatutti kastella itsensä pakkasessa tms. On sitä kuitenkin jälkeenpäin mukava kaverien kanssa muistella.

Nää nykyajan pullamössö-pojat ei voi olla pois äiteen helmoista edes armeija-aikaa. Eihän siellä enää tarvi olla juurikaan "kiinni". Meillä meni 3-viikkoa, ennenkuin päästiin edes sotkuun, ja 6-viikkoa ensimmäiseen lomaan.

Ei silti, en katso olevani mitenkään parempi kansalainen käytyäni armeijan, olenpahan vaan suorittanut kansalaisvelvollisuuteni.

T: Tomppa res.kers.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään