Pienen uuden lentokoneen suunnittelu ja valmistus !?

[Jukka Takamaa 0]

Aika hyvä kommentti. Muistelen hämärästi sellaisen arvion, jonka mukaan lennokkimoottorien tyypillinen käyttöikä olisi noin 100 tuntia. Tästä on tosin aikaa. Sinänsähän tuon voi kiertää budjetoimalla vain 6,30 euroa / lentotunti moottoriuusintarahastoon 

 

Toinen juttu on sitten polttoaine: Tuossa näyttäisi kuvan perusteella olevan liukulaakeroitu kampiakseli, joka vaatii tuhdimman öljyseoksen. Tosin moottorisahoissa pärjätään 4% seoksella, mutta eikös niissä ole kuulalaakerit.

 

Moottorin kiinalaiset tulpat varmaan kandeis harkita vaihtaa Championeihin vai mitä ? 

[Risto Niemi 0]

Tässä esimakua tulevasta.

Saa kommentoida.

Tässä muuten sen mahdolliset moottori/moottorit; http://www.unitedhobbies.com/UNITEDHOBBIES/store/uh_viewItem.asp?idProduct=5734

Edullinen vai kuinka ?

 

Tulipa mieleeni eräs mahdollinen tarkoitus, johon tuo voisi olla suhteellisen edullinen.

 

Jo edesmennyt ystäväni Esko Lehti harrasti mm. sekä moottorilentoa että lennokkien rakentamista ja lennätystä.

 

Radioohjattuja lennokkeja aikansa lennäteltyään hän kerran loihe minulle haaveilemaan: "vielä kun tuohon saisi vanhan Lyseon aikaisen ruotsinkielen lehtorini kyytiin!".

 

Hyää joulumieltä vaan kaikille minunkin puolestani!

[Jukka Takamaa 0]

Tulipa mieleeni eräs mahdollinen tarkoitus, johon tuo voisi olla suhteellisen edullinen.

 

Radioohjattuja lennokkeja aikansa lennäteltyään hän kerran loihe minulle haaveilemaan: "vielä kun tuohon saisi vanhan Lyseon aikaisen ruotsinkielen lehtorini kyytiin!".

 

Tämän tyyppisiä kommentteja arvelinkin tästä kuvasta tulevan..on se sen verran retusoitu.

 

Uudet Vuodet sulle kanssa Risto Niemi.

[Jouni Laukkanen 55]

 

Forward sweep sen takia, että saadaan siipeen osittain koteloitu rakenne ( keveys ), eikä tarvi pultata siipiä runkoon kiinni kuten Starfighterissa.

 

Tuli tässä vaan mieleen, että myös Drakenissa oli siipi pultattu kiinni runkoon (useammalla erikoislujalla hiiliteräspultilla) kuten Starfighterissa. Nämä koneet ovat kyllä melko nopeita, että nopeuden lisäämiseksi voisi pulttiratkaisu olla parempi.

[Jukka Takamaa 0]

Tuli tässä vaan mieleen, että myös Drakenissa oli siipi pultattu kiinni runkoon (useammalla erikoislujalla hiiliteräspultilla) kuten Starfighterissa. Nämä koneet ovat kyllä melko nopeita, että nopeuden lisäämiseksi voisi pulttiratkaisu olla parempi.

 

Ha ha sinäkin ruuttukseni.

 

Tee saman tien tämä...ei tarvi pultata.

 

http://lennokit.net/attachment.php?attachmentid=44617&d=1197389264

 

 

 

Mielenkiintoista kun tsekkaa nämä niin rakennusajat vaihtelee 150 - 4 000 tunnin välissä.

Hinnat 10 - 40 000 USD. Tällöinhän tehdään vielä hyvää voittoa.

 

http://www.piteraq.dk/flight/homesail.html

 

 

Cri Crin hinta 1970 oli 1000 USD http://flight.cz/cricri/english/

[Nils Rostedt 13]

 

Tätä kokoluokkaa olin aikonut tämän yksipaikkaisen version olevan ja hieman tämän henkistä loppupeleissä. Kuvan kaltainen ( moottoriviritelmän osalta ) lennokkimoottoriversion paino olisi 50-60 kiloa ( empty ) ja muutama kiloa enemmän  Zenoahilla ( G 25 B ? ). Aika kevyt sisäänvedettävällä päätelineellä lentäväksi lentokoneeksi n. 150 kts huippunopeudella vai mitä ?

 

Nyt olet jo päässyt lähemmäksi Michel Colombanin uusinta suunitelmaa. Kas hänkään ei ole maannut toimettomana CriCri:n ja MC100:n jälkeen:

95 kg, 26 hv, 200 km/h..... tosin kiinteällä telineellä ja ilman forward sweeppiä mutta sen sijaan toimivaksi havaitulla nelitahtimoottorilla. 

[Karoliina Salminen 0]

FS-siipi tuo mukanaan uudenlaisia vähemmän koeteltuja aeromystiikka-näkökohtia, miksi ottaa sellaisia projektiin kun FS-ratkaisu kerran ei ole pikkukoneissa aiemmin lyönyt itsensä läpi paitsi varsin maltillisena versiona (esim 2-paikkaisissa purjekoneissa, ja taisi MFI9:ssäkin olla hieman forward sweep? Onko tullut jotain aeromystiikkatieteen läpimurtoja viime aikoina tämän suhteen? Kysyn vain, koska ilmailuväki tuppaa olemaan hyvin riskinottohaluttomia uusien ennennäkemättömien ratkaisujen suhteen.

 

Rutanin Boomerang käyttää forward sweeppiä myös. Tosin tässä epäsymmetrisessä twinissä mikään ei muutenkaan ole kuin

lentokoneissa yleensä. Kuskin paikkakin on oikealla penkillä .

 

Muistaakseni Daniel Raymerin kirjassa varoitettiin forward sweepin rakenteellisesta vaikeudesta, dynamiikka on epälineaarista siten että

FS:llä on taipumusta siihen että siivet selittämättömästi (vaikka laskelmat muuta osoittaisivat) jäävät matkalle.

 

t: Karoliina

 

 

[Jukka Takamaa 0]

Nyt olet jo päässyt lähemmäksi Michel Colombanin uusinta suunitelmaa. Kas hänkään ei ole maannut toimettomana CriCri:n ja MC100:n jälkeen:

95 kg, 26 hv, 200 km/h..... tosin kiinteällä telineellä ja ilman forward sweeppiä mutta sen sijaan toimivaksi havaitulla nelitahtimoottorilla. 

 

26 hv Briggs & Stratton käy tuohon mun kehitelmään mainiosti myös.

 

Säälittävän näköinen "kötöstys" jälleen verrattuna tuohon mun tulevaan koneeseeni. Rakenne taas oivallinen.

[Jukka Takamaa 0]

Rutanin Boomerang käyttää forward sweeppiä myös. Tosin tässä epäsymmetrisessä twinissä mikään ei muutenkaan ole kuin

lentokoneissa yleensä. Kuskin paikkakin on oikealla penkillä .

 

Muistaakseni Daniel Raymerin kirjassa varoitettiin forward sweepin rakenteellisesta vaikeudesta, dynamiikka on epälineaarista siten että

FS:llä on taipumusta siihen että siivet selittämättömästi (vaikka laskelmat muuta osoittaisivat) jäävät matkalle.

 

 

Kyllä varmaan forward sweep on haastava, se nyt vaan on osa tärkeää aerodynaamista kokonaisuutta, jonka aikoinaan pienoismallilla testasin, joka kuuluu tähän koneeseen oleellisesti. Suoraan siipeen saisi ne fowlerit Cirrus 22 tyyliin hienommin myös asennettua.

 

Nimittäin jos pidennän konetta suoraa siipeä varten siitä tulee raskas ( jotta kierreherkkyys poistuisi ) ja sisäänvedettävä teline ei salli siipeä alatasoksi. Kaikki palat on periaatteessa jo aika pitkälle paikallaan ( tosin toisin kuin kuvassa ...siis landarit, peräsimet ja moottori ). Siiven pulttaaminen runkoon on sula mahdottomuus, koska sitten runko pitäisi olla ylijäykkä ( ja jälleen super raskas ). Mustangissa siipi on yhtä pala...Mersussa taas ei ollut. Siinä mun TS II raacerissa on samanlainen siipirakenne kuin FW 190:ssä on...osittain yhtä palaa + pääsalko. Tosin telineet on rungon ulkopuolella ja siksi siipeä on voitu tuota lähemmäs moottoria ja runkoa lyhentää. Tämän takia myös siipi on tyvestä leveämpi, jotta sitä koteloa saadaan aikaiseksi..myöskään siipi/siiveke ei ala aivan siiven tyvestä vaan kauempaa ( n 600 mm esim. ).

[Mikko Maliniemi 5]

Tulipa vaan mieleen, että missä vaiheessa se nelipaikkainen Reno Raceri STOL-ominaisuuksilla muuttui yksipaikkaiseksi talousihmeeksi?  ???

[Jukka Takamaa 0]

Tulipa vaan mieleen, että missä vaiheessa se nelipaikkainen Reno Raceri STOL-ominaisuuksilla muuttui yksipaikkaiseksi talousihmeeksi?  ???

 

 

No tiettyjä rakenteitahan voidaan aina tehdä samalla periaatteella...ei kuitenkaan samoilla rakennepaksuuksilla. Mulla on tässä useamman suunnittelemani koneen oivalluksia ( siis parhaita puolia ) koetettu kristallisoida yhteen.

 

http://img436.imageshack.us/img436/262/tigersharkii20053og.jpg

 

Tuossa näet siiven alta osittain...mallia kuormitettiin 22 g:ta vastaavalla kuormalla eikä riikkoontunut. 1/12 malli on edelleen ehjä 7:stä kaputista huolimatta ( telemarkkeja ja kärrynpyöriä siiven kautta ). Mallissa ei ollut laippoja.

[Mikko Maliniemi 5]

Onko sulla olemassa valokuvia noista lennokeistasi? Kuvat kun kertoisivat paljon enemmän, kuin pelkät ääriviivapiirustukset...

[Jukka Takamaa 0]

Tulipa vaan mieleen, että missä vaiheessa se nelipaikkainen Reno Raceri STOL-ominaisuuksilla muuttui yksipaikkaiseksi talousihmeeksi?  ???

 

Siis jos ymmärrän tämän nyt näin niin kokoajan oli aikomus tehdä ensin yksipaikkainen "talousihme" ja siitä koettellulla tekniikalla nelipaikkainen. Reno raacerit eivät olleet nelipaikkaisia missään vaiheessa, kuten yllä näet.

 

Onko sulla olemassa valokuvia noista lennokeistasi? Kuvat kun kertoisivat paljon enemmän, kuin pelkät ääriviivapiirustukset...

 

Onhan se edelleen katossa roikkumassa. Ostin siihen uuden moottorin Lucelta, mutta odottaa asentamista. Siiven jäykkyys on aikaansaatu obechi-balsa-ocechi ( 3 mm 10 mm 3 mm ) sandwich siipikaarilla ja umpibalsa kuorella. Umpisalko on vain osassa jossa siipeen tulee tuo kolo...ylä ja alapaarre jatkuu siitä siivekkeen keskilinjalle asti. Kärkifoilien väli on "ontto" kotelo.

[Mikko Maliniemi 5]

Siis jos ymmärrän tämän nyt näin niin kokoajan oli aikomus tehdä ensin yksipaikkainen "talousihme" ja siitä koettellulla tekniikalla nelipaikkainen. Reno raacerit eivät olleet nelipaikkaisia missään vaiheessa, kuten yllä näet.

 

Ja jos minä oikein ymmärsin omat kirjoitukseni, viestini tarkoitus oli sarkastiseen sävyyn ihmetellä, kuinka hemmetin montaa erilaista masiinaa tässä ollaan oikein tekemässä

[Jukka Takamaa 0]

Ja jos minä oikein ymmärsin omat kirjoitukseni, viestini tarkoitus oli sarkastiseen sävyyn ihmetellä, kuinka hemmetin montaa erilaista masiinaa tässä ollaan oikein tekemässä

 

No kun nuo Reno raacerit eivät kantaneet hetelmää...niin ajattelin alkaa suunnitella jotakin jolla voisi olla jotain merkitystä.

[Mikko Maliniemi 5]

Onhan se edelleen katossa roikkumassa. Ostin siihen uuden moottorin Lucelta, mutta odottaa asentamista. Siiven jäykkyys on aikaansaatu obechi-balsa-ocechi ( 3 mm 10 mm 3 mm ) sandwich siipikaarilla ja umpibalsa kuorella. Umpisalko on vain osassa jossa siipeen tulee tuo kolo...ylä ja alapaarre jatkuu siitä siivekkeen keskilinjalle asti. Kärkifoilien väli on "ontto" kotelo.

 

No noi ei mulle sano yhtään mitään. Siksi olisikin hauska nähdä kuvia 

[Guest romurallye]

Tässä esimakua tulevasta.

 

Konseptini Cri Crin kaltaisesta economy lentokoneesta...ylä- ja etukuvanto salassapitosyistä jätetty esittämättä.

 

Saa kommentoida.

 

 

 

 

 

 

Hmm... tämänkö piti olla stollikone ?  - eikös stol koneessa tule olla suurihalkaisjainen potkuri jotta saadaan hyvä kiihtyvyys. Olen ymmärtänyt että sama staattinen vetovoima voidaan saada aikaan joko pienellä teholla ja suurella potkurilla joka ei kiihdytä potkurikehän läpi kulkevaa ilmaa kovinkaan voimakkaasti, tai sitten pienihalkaisijaisella potkurilla jota pyöritetään lujaa suurella teholla ja joka kiihdyttää potkurikehän läpi virtaavan ilmamassan kovaan nopeuteen.

[Jukka Takamaa 0]

Hmm... tämänkö piti olla stollikone ?  - eikös stol koneessa tule olla suurihalkaisjainen potkuri jotta saadaan hyvä kiihtyvyys. Olen ymmärtänyt että sama staattinen vetovoima voidaan saada aikaan joko pienellä teholla ja suurella potkurilla joka ei kiihdytä potkurikehän läpi kulkevaa ilmaa kovinkaan voimakkaasti, tai sitten pienihalkaisijaisella potkurilla jota pyöritetään lujaa suurella teholla ja joka kiihdyttää potkurikehän läpi virtaavan ilmamassan kovaan nopeuteen.

 

Potkurit ovat aivan liian pienet kuvassa ( 48 cm ).... 27 tuumaa ( 68 cm ) on oikea koko. Et voi STOL ominaisuuksia juuri kommentoida näkemättä yläkuvantoa. On se ainakin stollimpi kuin yksikään muu ns STOL Colombanilta.

[Jukka Takamaa 0]

No noi ei mulle sano yhtään mitään. Siksi olisikin hauska nähdä kuvia 

 

Malli jonka pohjalta tein yo. kuvaan muutoksia.

 

 

 

 

Tässä mallia varten tekemäni piirustukset erääseen variaatioon työntisraaceristani ( R3-A4 ).

 

 

[Kate Alhola 0]

No kun nuo Reno raacerit eivät kantaneet hetelmää...niin ajattelin alkaa suunnitella jotakin jolla voisi olla jotain merkitystä.

 

Olen ihmetellyt aina ihmisten hinkua tehdä yksipaikkaisia koneita ja halua lentää koneilla yksin. Itse en ikinä sellaista lähtisi edes suunnittelemaan saatikka

tekemään koska lentäminen on kaksin aina mukavampaa kuin yksin, jaettu ilo on tuplailo. Jos haluaa center line -ohjauksen (hävittäjätyylisen, taitolentäjät kehuu että

helpompi tempun lentämiseen kuin keskilinjalta sivussa istuminen), niin miksi ei laita sitten kahta paikkaa peräkkäin ja nosta takapenkkiä niin että takapenkiltä on n.

5 asteen näkyvyys etuohjaajan yli (kuten hävittäjissä). Paino ja wetted area tietenkin lisääntyy, samoin siipipinta-alaa tarvitaan seurauksena lisää, mutta entä sitten.

2-paikkaisessa koneessa voisi toimia esim. Rotax 914 mukavasti, se on tehopainosuhteeltaan hyvä ja ominaiskulutus on erinomainen verrattuna esim.

Contisauruksiin tai Lycosauruksiin. Ehkä olen vaan niin sosiaalinen ihminen että minun on mahdoton käsittää erakkoasennetta. Jopa villalankatestin tekeminen kuomulle oli hankalaa yksin, helpompaa olisi ollut jos olisi ollut toinen seuraamassa virtauksia ja olisi voinut itse keskittyä vaan lentämiseen (Kate oli Singaporessa silloin).

 

Olen muuten etsinyt 914:n turbon tehokäyrää korkeuden suhteen, ei löytynyt Rotaxin sivulta. Sattusiko joku tietämään mistä sellaisen löytäisi?

 

 

 

[Mikko Maliniemi 5]

Olen ihmetellyt aina ihmisten hinkua tehdä yksipaikkaisia koneita ja lentää koneilla yksin.

 

No esim. just siinä taitolennossa siitä kaksipaikkaisuudesta ei ainakaan missään nimessä ole hyötyä siinä vaiheessa, kun ruvetaan lentämään tosissaan...

[Antti Laukkanen 15]

 

Olen ihmetellyt aina ihmisten hinkua tehdä yksipaikkaisia koneita ja halua lentää koneilla yksin.

 

 

Elä suotta ihmettele. Meitä on moneen junaan, tunnetusti. Aika suuri osa tähäastisista lentotunneista on kertynyt yksin ajellessa ja usein parhaat kicksit on saanut siitä, kun on ihan yksin sen oman koneensa herra eikä siinä välttämättä ole edes toista penkkiä asioita hankaloittamassa. En nyt ole mitenkään järisyttävän monilla tyypeillä lentänyt, mutta kaikki keskellä istuttavat (Tuuliat, purret, RV) ovat kyllä ihan omaa luokkaansa, mitä lentämisen nautintoon tulee.

 

Kivaahan se on porukassa lentää, ja usein jollakin kesnanpiipperillä yksin lentäessä sitä odottelee vain laskua, joka tylsyyden lopettaisi, mutta kivoilla koneilla on todella nautinnollista lentää yksinään vaan, sur rur.

 

-A-

[Mika Koski 0]

Olen ihmetellyt aina ihmisten hinkua tehdä yksipaikkaisia koneita ja halua lentää koneilla yksin. Itse en ikinä sellaista lähtisi edes suunnittelemaan saatikka

tekemään koska lentäminen on kaksin aina mukavampaa kuin yksin, jaettu ilo on tuplailo.

 

Yritän olla olematta filosofinen, koska ei ole minun vahvin laji. Mutta tässä nykyisessä hullunmyllyssä, jossa jokainen ihminen on pieni osa koneistoa ilman kovin suuria mahdollisuuksia säädellä elämäänsä vaikuttavia asioita, niin lentäminen yksipaikkaisella koneella tuo sellaista mukavaa "minä itse" -iloa.

 

Myös tyyppilento yksipaikkaisella on myös suuri elämys; löytää koneen lento-ominaisuudet ihan itse ja käydä "pikakurssi" koneen ohjaamisesta ennen laskua. Vielä suurempi ilo tulisi itsesuunnitellun ja/tai -rakennetun koneen ensilennolla, mutta siitä ei ole kokemusta. Onnistuneen tyyppi/ensilennon jälkeen voi röyhistää rintaa ja todeta, että tämän tein itse eikä tähän tarvittu intialaista koodaajaa eikä amerikkalaista subprime pankkiiria.

 

Kyllä porukallakin lentäminen on mukavaa. Minä en vaan valitsisi siihen moottorikonetta, jossa infernaalinen sisämelu, vaan kuumailmapallon. Makunsa kullakin.

 

Mika

[Matti Huoviala 83]

Yksin lentämisen puolesta puhuu monikin seikka.

Tietyntyyppinen lentäminen ei vaan aina ole kivaa kahdestaan.

Omasta lentotuntimäärästäni olen yksin lentänyt varmaan 3/4 tunneista ja niistä ehkä sitä parasta lentämistä on sitten 1/3. Tästä voi päätellä, että myös useamman henkilön kanssa voi olla lentokoneessa kivaa, ihan harrasteilmailussakin.

Joskus lennolla tehtävä suoritus (lentotehtävä) asettaa tavoitteet, joilla lennon tuottama nautinto saadaan. Aika tekninen kuvaus asiasta, mutta kun se ilmassa olo ei aina ole se, mstä kicksit saa. Jos haluan vain olla ilmassa, silloin on kiva että on joku mukana. Vielä jos ne jotkut uskoisivat kykyyni laskeutua ja uskaltaisivat olla kyydissä loppuun saakka...

 

Takasin lenskarin suunnitteluun, olin tunnistavinani vaikutteita tästä http://home.regent.edu/ruthven/bd-5_files/image006.jpg tuosta yhdestä kuvasta.

Alan vähitellen taipua siihen uskoon, että lentokone on jo keksitty.

Suorituskykyyn pyrkiminen voi kuulostaa hurjan hyvältä. Lentokoneiden käytettävyyden kuitenkin ratkaisee käytännössä moni muu juttu, kuin nopeus tai laskumatkan lyhyys. Huippusuorituskyky lisää aina riskejä lentotoiminnassa. Nopealla pääsee kuseen pikemmin kin hitaalla, STOLlilla on helppo töpätä tosi lopullisesti lähdössä tai laskussa jne...

 

Olen tähän keräillyt esimerkkejä siitä, mitä on jo kokeiltu.

Uskon, että joitain näistä voi nykytekniikalla uudelleen lämmitellä, mutta sinällään uuden keksimisestä ollaan aika kaukana. Ehkäpä jokin verkostoituminen voisi vielä joskus saada yhdisteltyä näistä ajatuksista kaupallisenkin tuotteen.

http://www.strangemilitary.com/images/content/13454.jpg

http://www.strange-mecha.com/aircraft/Delta/fd1.JPG

http://www8.landings.com/GA/images/pacflyer/may5-2007/Mn-59-mystery-plane.jpg

http://www.airventuremuseum.org/images/collection/aircraft/Rutan%20Grizzly%2072-1.jpg

http://site.nitroplanes.com/rutan1.jpg

http://www.flatrock.org.nz/topics/flying/assets/predator.jpg

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/de/Rutan_quickie_q2.jpg

http://www.aero-news.net/images/content/sportav/2003/aerocomp-compair10xl-0703b.jpg

 

Monta hyvää ideaa, jotka sitten eivät jostain syystä aina ole saavuttaneet jalansijaa.

Lentokoneissa moottoriteholla korjataan suunnitteluvirheitä. Aerodynamiikka on liian arkaa, jotta pelkästää siihen voidaan nojata. Purjekoneissakin annetaan periksi ohjattavuudelle suorituskyvyn ja hinnan kustannuksella.

Ameriikassa sanotaan, että ei oo kuutiotuuman voittanutta. Itse sanoisin että ei vielä. Mun mielestä voimanlähteiden kehittäminen voisi antaa ilmailulle enemmän kuin uusien väkisin keksiminen. Vanhoja jo keksittyjä koneita saa kyllä parantaa edelleen.

-M-

 

 

 

[Jukka Takamaa 0]

 

Takasin lenskarin suunnitteluun, olin tunnistavinani vaikutteita tästä http://home.regent.edu/ruthven/bd-5_files/image006.jpg tuosta yhdestä kuvasta.

Alan vähitellen taipua siihen uskoon, että lentokone on jo keksitty.

Suorituskykyyn pyrkiminen voi kuulostaa hurjan hyvältä. Lentokoneiden käytettävyyden kuitenkin ratkaisee käytännössä moni muu juttu, kuin nopeus tai laskumatkan lyhyys. Huippusuorituskyky lisää aina riskejä lentotoiminnassa. Nopealla pääsee kuseen pikemmin kin hitaalla, STOLlilla on helppo töpätä tosi lopullisesti lähdössä tai laskussa jne...

 

http://www.strangemilitary.com/images/content/13454.jpg

http://www.strange-mecha.com/aircraft/Delta/fd1.JPG

http://www8.landings.com/GA/images/pacflyer/may5-2007/Mn-59-mystery-plane.jpg

http://www.airventuremuseum.org/images/collection/aircraft/Rutan%20Grizzly%2072-1.jpg

http://site.nitroplanes.com/rutan1.jpg

http://www.flatrock.org.nz/topics/flying/assets/predator.jpg

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/de/Rutan_quickie_q2.jpg

http://www.aero-news.net/images/content/sportav/2003/aerocomp-compair10xl-0703b.jpg

 

 

Ameriikassa sanotaan, että ei oo kuutiotuuman voittanutta. Itse sanoisin että ei vielä. Mun mielestä voimanlähteiden kehittäminen voisi antaa ilmailulle enemmän kuin uusien väkisin keksiminen. Vanhoja jo keksittyjä koneita saa kyllä parantaa edelleen.

-M-

 

 

Bede on hieno peli suihkarinakin. 

Mulla on myös täysin täysin omaperäinen työntisraaceri...pohjautuu siihen aiemmin esittelemääni työntisliikennematkustajakoneeseen Penguin tms. Se on enemmän Bede kokoluokkaa...en esittele sitä, koska siinä on nimenomaan täysin omaperäinen landarimekanismi ( poiketen Penguinista ), joka on myös tässä "economy" STOL/RACER koneessani.

 

Listaamissasi eriskummallisissa peleissä ei mielestäni ollut mitään erityisen onnistunutta. Quickien pohjalta tehty Amsoil Racer on yksi harvoista tarinoista jossa pilotti säilyi rajussa crashissä hengissä.

 

Paljon jo keksittyä löytyy täältä;

 

www.luft46.com

 

Eipä ole natsien ideamäärän voittanutta...tätä en sanonut missään tapauksessa ihaillen...vaan totesin lakonisesti.

 

Tässä esimerkiksi tunnetuin työntislentokone; http://www.luft46.com/prototyp/go9.html

 

( Göppingen 9:n tehopainosuhde on 0,11111111 jne.  Wrightin Flyerin 0,04343 ja Cri Crin 0,109 )