Pienen uuden lentokoneen suunnittelu ja valmistus !?

[Ilkka Mäkelä 1 218]

Sain tässä asioita miettiessäni muuten erinomaisen mainion lentokonesuunnittelun kuningasidean.

 

Tarvitsee vain kehittää sellainen lentokoneen profiili, jonka kokonaisilmanvastuskerroin on negatiivinen.

 

Kun kone irroitetaan kiinnitysköysistä ja jarrut päästetään irti, laite alkaa itsestään liikkua eteenpäin, kun ilmanvastus kerran on negatiivinen  8) ja kun siivet kehittävät tarpeeksi nostovoimaa, laite nousee lentoon.

 

Jotta rakenteellista maksimilentonopeutta ei ylitetä, avataan lentojarruja tilanteen vaatimusten mukaan.

 

Edut: Minkäänlaisia moottoreita ei tarvita. Kone ei saastuta. Kokoa suurentamalla ratkaistaan myös liikenneilmailun ongelmat.

 

Haitat: jotta koneet eivät lähde itsestään liikkeelle, on rakennettava säilytyshallit, jotka imetään pumpuilla tyhjiöksi, jolloin kone pysyy paikallaan.

 

Patent pending, world rights reserved  8) I´m gonna be rich beyond all belief.

[Jukka Takamaa 0]

 

 

Tossa on tweedy mallattuna meikäläisen vierellä (mulla pituutta 1910mm ja painoa 100kg).

Vähän pieneksihän se mulle kävisi, jos pitäisi sisäpuolelle yrittää?

 

Volotinen..sä jo kutsuit mua pässiksi aiemmin..varoitan sinua..älä sotke tahallasi tätä threadia !

 

Vain aivoinvalidi lainaa toisen tekstiä kuten sinä...otit mitan tästä lauseesta;

 

Esim moottorit irrotettuna ja peräsimet...Tweedyn runko on tasan 2400 mm....eli mahtuu komeroon pystyyn ja siivet n. 1900 mm irrotettuna.

 

Olen useaan kertaan sanonut että Tweedy on 3000 ( 3050 mm nyttemmin ) mm ja raaceri 3200 mm pitkä...kun moottoriosaston eturunkoineen ( muotokappale ) poistaa ( 4 lukkomutteria ) ja peräsimet ( myös 4 lukkomutterilla ) jää runko-osan varastointipituudeksi 2400 mm. Mikä on siis oivallisesti pakattavissa 1500x700x2400 mm komeroon esimerkiksi.

 

Ilmeisesti et halunnut ymmärtää tai olet seurannut threadia puutteellisesti. Kuinka tahansa.

 

Hyvää jatkoa.....

 

Poista heti välittömästi se kuva.... sinulla ei ole mitään oikeutta retusoida tai käyttää ilman lupaa piirtämiäni kuvia !

[Jukka Takamaa 0]

Nymmää kauhiast hämmästele taas. On se nero, ei käy kiistäminen. Kaksimoottorinen, paineistettu, IFR-kone, joka lentää 14 kilsassa 850 km/h ja kuluttaa 2 litraa sadalle. Tämä kaikki 50 litran runkotankilla ja painaa alle 70 kilogrammaa. Kyllä se taitaa olla löytäny vielä jonkun hyvin keyven uuden alkuaineenkin. Ihan varmasti tuolla kyllä väittäriin leima ja tohtorinhattu irtoaa, jos onnistuu. Muuten ainakin propellihattu.

 

 

-A-

 

Toinen samanlainen....opetelkaa lukemaan ja olkaa sotkematta asioita toisiinsa.....raaceri 110 hv myllyilla kulkisi 850 km/t....siinä ei ole kuin nopeusmittari vakiovarusteena. Paineistettu versio oli kaksipaikkainen 70 hv myllyillä ja paljon rauhallisemmat nopeudet.

[Matti Huoviala 84]

Noniin.

 

Vinkuintialaisille on esitelty kuvien mukaista mallia. Kovasti saattoivat kiinnostua. Saattaa olla jo ensi Joulun markkinoilla myynnissä, kittinä ainaikin.

Työvaiheet pähkinänkuoressa:

- Otettiin kevyttä prototyyppianesta ja poistettiin ne palat, jotka eivät kuulu malliin.

- Liimattiin osat kiinni (vesiliukoisella liimalla, kiitos vaan!)

- Suortettiin pintakäsittely (vesiliukoisella maalilla, kiitos vaan!)

 

Proof of consept-malli tuli valmiiksi. Yllättävää on, että CG saattaa olla jopa toimivalla alueella näillä rakennusaineilla.

Ulkonäöstä jokainen voi olla mitä tahansa mieltä. Totean kuitenkin,että joku suunnittelija taisi sanoa, että kaunis kone lentää aina hyvin.

 

Koskapa kukaan ei tietääkseni ole pidemmällä tämän valmistuksessa, niin otan oikeuden konstruoimani mallin perusteella tehdän jotain arvioita.

Päätelineen kanssa tulee ongelmia. Pieniokoisessa koneessa CG siirtyminen telineen sisäänoton yhteydessä voi aiheuttaa ongelmia.

Kannuspyörälentäjänä epäilen päätelineen sijoittumista kovin paljon CG:n eteen. Korkeusohjaimen tehon loppuessa siipi saatta vielä tuottaa nostovoimaa ja seuraukset voivat olla mielenkiintoisia, mikäli lasku ei onnistunut 3 pisteen asennossa. Samainen päätelineen sijoitus voi aiheuttaa melko suuria kuormia korkeusvakaajalle.

Koneen ohjausjärjestelmää suunnittele toinen osa tiimistä.

Siellä on odotettavissa huomattavia innovaatioita.

Luvattua suorituskykyä kohtaan mallin konstruoinnin perusteella esitän myös epäilyjä. Kone ei selvästikään ole kovin puhdas ja eriloisia kulmia ja muita ongelmakohtia on runsaasti. Siksi olisi hyvä, jos edellä mainittua siipiprofiilia voisi jotenkin hyödyntää.

 

Ja sitten kuvat sitä, miltä tämä näyttää IRL.

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jukka Takamaa 0]

Tuossa on jollakin eteerisellä tasolla jotain samaa kuin Tweedyssä...ainoastaa siipi, runko, korkeus- ja sivuperäsimet moottoreineen ja ohjaamoineen ovat erilaiset !

 

[Juhani Aho 0]

Tuossa on jollakin eteerisellä tasolla jotain samaa kuin Tweedyssä...ainoastaa siipi, runko, korkeus- ja sivuperäsimet moottoreineen ja ohjaamoineen ovat erilaiset !

 

 

Jotta välttyisimme vääriltä tulkinnoilta ja sen myötä sinä välttyisit perusteettomalta kritiikiltä, niin voisitko (kuvilla tai malleilla) paremmin valottaa meille suunnittelemasi koneen 3-D muotoja.

 

-J-

[Matti Huoviala 84]

Näkemykseni on tosiaan omani. Pekkerin kuvista vain saa aika helposti tuon tapaisen näkemyksen.

Tarkempien kuvien pysyessä jemmassa, tyytykäämme siihen, mitä saatavilla on.

En oikein usko, että pekkerikään on saanut kovin paljon minun näkemyksestä poikkeavan mallin aikaiseksi. Annetuilla spekseillä liikkumavara on aika pieni.

-M-

 

[Mikko Maliniemi 5]

Volotinen..sä jo kutsuit mua pässiksi aiemmin..varoitan sinua..älä sotke tahallasi tätä threadia !

 

Vain aivoinvalidi lainaa toisen tekstiä kuten sinä...otit mitan tästä lauseesta;

 

Sinulla ei ole mitään valtuuksia ruveta täällä ketään varoittelemaan. Joten anna olla viimeinen kerta! Samin viestissä ei ole mitään sellaista, mikä oikeuttaisi mihinkään toimenpiteisiin ja vielä vähemmän sinun uhkailuihin. Sen sijaan  tuo sinun viestisi olisi normaalisti lähtenyt lätkimään alta aikayksikön, mutta nyt se saa jäädä tuohon varoittavaksi esimerkiksi, koska uskon, että Sami ei siitä voisi vähempää stressiä repiä...

 

Samin kuvamanipulaation kuitenkin poistin minä, koska niin oikeutetusti vaadit. Mutta siitäkään sinulla ei ole mitään oikeutta ruveta möykkäämään, vaan sen voit tehdä asiallisesti.

 

[Jukka Takamaa 0]

Näkemykseni on tosiaan omani. Pekkerin kuvista vain saa aika helposti tuon tapaisen näkemyksen.

Tarkempien kuvien pysyessä jemmassa, tyytykäämme siihen, mitä saatavilla on.

En oikein usko, että pekkerikään on saanut kovin paljon minun näkemyksestä poikkeavan mallin aikaiseksi. Annetuilla spekseillä liikkumavara on aika pieni.

-M-

 

 

Ehkä on mielenkiintoista tietää, että tuo pieni koko koneessa ja ajoasento pelkästään aiheuttaa sen että runko on ohjaamon  ( myös korkeimmassa )  kohdassa leveämpi kuin korkea.

 

Alan ymmärtää miksi maassamme tehdään vain SISU kuorma-ajoneuvoja ja alihankintana laivoja ja muita karkeita koneita.

 

Mikä osa tuossa sinun rungossasi olisi kantanut Huovila ?   8)

 

Hahh haa !

 

PS: Sivari on profiilikuvissakin matalampi kuin rungon korkein osa...negat nuolimuotoa on 7-8 sijasta ainakin 15-18 mallissasi jne jne.

[Jukka Takamaa 0]

Sinulla ei ole mitään valtuuksia ruveta täällä ketään varoittelemaan. Joten anna olla viimeinen kerta! Samin viestissä ei ole mitään sellaista, mikä oikeuttaisi mihinkään toimenpiteisiin ja vielä vähemmän sinun uhkailuihin. Sen sijaan  tuo sinun viestisi olisi normaalisti lähtenyt lätkimään alta aikayksikön, mutta nyt se saa jäädä tuohon varoittavaksi esimerkiksi, koska uskon, että Sami ei siitä voisi vähempää stressiä repiä...

 

Samin kuvamanipulaation kuitenkin poistin minä, koska niin oikeutetusti vaadit. Mutta siitäkään sinulla ei ole mitään oikeutta ruveta möykkäämään, vaan sen voit tehdä asiallisesti.

 

 

Ok...kiitos. Ihmettelen kun vartavasten kuviin kirjoitan copyrightseista ja muista...niin kerta.

[Guest Kiwipilot]

Ehkä on mielenkiintoista tietää, että tuo pieni koko koneessa ja ajoasento pelkästään aiheuttaa sen että runko on ohjaamon  ( myös korkeimmassa )  kohdassa leveämpi kuin korkea.

 

Mikä osa tuossa sinun rungossasi olisi kantanut Huovila ?  8)

 

Hahh haa !

 

Rautalankaa: Voisikohan mitenkään olla mahdollista että Matti "hieman" laskee leikkiä kustannuksellasi? C'mon, ei tämä nyt niin vakavaa ole . Aika puusilmäisyyttä muuten loukkaantua muiden kommenteista ja sitten alentua nimittelemään aivoinvalidiksi tms. Jos kritiikin sietokykysi on yo. viesteistäsi havaittavaa luokkaa niin suosittelisin että; A) joko mahahaavalääkityksen hankkimista tai B) pipon löysäämistä. Voi nimittäin tulla tuskainen taival kun alat oikeasti viemään Tweedyäsi eteenpäin.

 

Ilmailuterveisin;

 

-Mikko

 

[Jukka Takamaa 0]

Rautalankaa: Voisikohan mitenkään olla mahdollista että Matti "hieman" laskee leikkiä kustannuksellasi? C'mon, ei tämä nyt niin vakavaa ole . Aika puusilmäisyyttä muuten loukkaantua muiden kommenteista ja sitten alentua nimittelemään aivoinvalidiksi tms. Jos kritiikin sietokykysi on yo. viesteistäsi havaittavaa luokkaa niin suosittelisin että; A) joko mahahaavalääkityksen hankkimista tai B) pipon löysäämistä. Voi nimittäin tulla tuskainen taival kun alat oikeasti viemään Tweedyäsi eteenpäin.

 

Ilmailuterveisin;

 

-Mikko

 

 

En aloittanut nimittelyä.

 

Kyllä täällä on aivan riittävästi nyt laskettu leikkiä kustannuksellani ja olen laittanut aivan liikaa aikaa niihiin vastaamisiin ja muiden hölisijöiden kommentteihin.

[Jukka Takamaa 0]

Noniin.

 

Vinkuintialaisille on esitelty kuvien mukaista mallia. Kovasti saattoivat kiinnostua. Saattaa olla jo ensi Joulun markkinoilla myynnissä, kittinä ainaikin.

 

 

1. Proof of consept-malli tuli valmiiksi. Yllättävää on, että CG saattaa olla jopa toimivalla alueella näillä rakennusaineilla.

 

2. Päätelineen kanssa tulee ongelmia. Pieniokoisessa koneessa CG siirtyminen telineen sisäänoton yhteydessä voi aiheuttaa ongelmia.

 

3. Kannuspyörälentäjänä epäilen päätelineen sijoittumista kovin paljon CG:n eteen. Korkeusohjaimen tehon loppuessa siipi saatta vielä tuottaa nostovoimaa ja seuraukset voivat olla mielenkiintoisia, mikäli lasku ei onnistunut 3 pisteen asennossa. Samainen päätelineen sijoitus voi aiheuttaa melko suuria kuormia korkeusvakaajalle.

 

4.Luvattua suorituskykyä kohtaan mallin konstruoinnin perusteella esitän myös epäilyjä. Kone ei selvästikään ole kovin puhdas ja eriloisia kulmia ja muita ongelmakohtia on runsaasti. Siksi olisi hyvä, jos edellä mainittua siipiprofiilia voisi jotenkin hyödyntää.

 

 

Vaikuttaa siltä, että copyrightsit pysyvät hyvin salassa.

 

1. Hyvä.

 

2. Vastus pienenee samalla, joten vaikutus lennossa plus miinus nolla.

 

3. Mikäli teline kovin paljon CG takana se aiheuttaa kovasti ongelmia rullauksessa. Korkeusvakaalle tulee kuormia..mallintamasi "härpäke" ei luonnollisestikaan niitä kestäisi.

 

4. Mitä siipiprofiilia ?

 

 

Ota siipi alta ja runko NavtolH:sta niin olet lähempänä totuutta..älä kuitenkaan kopioi niitä. Nämä design asiat ovat herkkiä....en lähtisi niitä harjoittelemaan ilman kokemusta. Olet yhtä heikoilla jäillä, kun minä olin 1986 Alvar Aallon toimistossa piirtämässä Alvarin kesken jääneitä taloja.

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Mika Koski 0]

Tarkoitat varmaan Vittorio Pajnon Sailplane Design kirjaa.

http://www.libreriavueloavela.com/index.php?productID=34

 

Joo, tämä se oli. Kiitos. Pian pääsenkin suunnittelemaan ja valmistamaan pientä uutta lentokonetta. 

 

Mika

 

 

[Matti Huoviala 84]

 

 

4. Mitä siipiprofiilia ?

 

 

 

 

Mäkelän Ilkan kehittelemää siipiprofiilia tiätty

 

Tähän vuodenaikaan jäät tosiaan ovat heikkoja (täällä). Itse kehtaan väittää kompetenssini olevan kanssasi samaa tasoa tällä nimenomaisella alueella liikuttaessa, joten eiköhän jätetä siitä keskustelu sikseen?

Osaat jotain mitä minä en, minä taas osaan jotain, mitä sinä et. Kummatkin osaa viritellä lennokkeja. Tasapeli.

-M-

[Jukka Takamaa 0]

Mäkelän Ilkan kehittelemää siipiprofiilia tiätty

 

Tähän vuodenaikaan jäät tosiaan ovat heikkoja (täällä). Itse kehtaan väittää kompetenssini olevan kanssasi samaa tasoa tällä nimenomaisella alueella liikuttaessa, joten eiköhän jätetä siitä keskustelu sikseen?

Osaat jotain mitä minä en, minä taas osaan jotain, mitä sinä et. Kummatkin osaa viritellä lennokkeja. Tasapeli.

-M-

 

Jaa design on sinunkin alueesi ?

 

Vielä sen verran, että korkeusperäsimen vakaaja on lyhyempi kuin mitä runko on leveä siinä kohdassa missä se ( vakaaja ) yhtyy runkoon...korkeusvakaajan etureunassa on 20 astetta nuolimuotoa....takareuna on suora. Selkeyttääkö uusi profiili mielikuvaa ? Korkeusperäsimessä on myös isosti aerodynaamista kiertoa.

 

Siiven sivusuhde on näemmä 9.2

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jukka Siirilä 80]

Tosta koneestahan voisi tehdä mallin X-planeen ja kokeilla siellä jos vaikka olis mahdollisuuksia olla toimiva? X-plane kun mallintaa koneen lentämistä 3D-mallin pohjalta ja sitä on käsittääkseni aikaisemminkin käytetty lentokonesuunnitteluun. Jukka on ilmeisesti näppärä käyttämään CADia, niin ei X-planeen 3D-mallin tekeminen voi olla kovinkaan suuri homma?

[Jukka Takamaa 0]

Tämä konehan muuttui radikaalisti, kun päätin tehdä siitä CRI CRI tyylisen 2 moottorisen...AREA RULE rungossa....ja moottorien puhallus pitkin rungon viertä aiheuttaa haasteen ohjelmalle...en usko sen mallintavan sitä oikein..teen OIKEAN suhteisen mallin 1:16 kokoon ja liidättelen sitä talossamme...selviää onko elinkelpoinen...tosin moottorien puhallus vasta todella selvittää missä mennään....sitä varten on 2 kpl .30 nelaria ( Hanriot 232.1 varten ostetut ). Väkisinlentämiseenhän tämä on suunniteltu. 1/16 mallissa voisikin sen takia jättää moottorit pois, koska niiden toimintaa ei ole.

 

[Jouni Laukkanen 55]

Nyt kun olen tuon karkean layoutin saanut hahmoteltua päähäni, olen ryhtynyt ihmettelemään miten saat nuo laskutelineet konstruoitua. Kun kerran kannuspyörät ovat siellä korkeusvakaajien kärjessä, niin miten jykevän rakenteen aiot tehdä niihin? Niitten tulisi kestää melkoinen iskukuorma laskun yhteydessä. Kaikki normaalit rakenteet menisivät päreiksi oitis, joten sinne täytyy tehdä todella massiivinen salko.

 

Toisekseen... miten päätelineen konstruointi onnistuu jos se on kääntyvä? Jos lasku tulee päätelineelle on suunnan säilyttäminen äärimmäisen vaikeaa tiller-tyyppisellä ohjauksella tai jos se on kytketty jollain muulla tavoin käsiohjaimeen. Suunnan säilyttäminen pienillä nopeuksilla aerodynaamisin keinoin voi olla todella vaikeaa jos ja kun potkurivirta menee sivuperäsinten ohi.

[Guest Sakari Pyörre]

Nyt kun olen tuon karkean layoutin saanut hahmoteltua päähäni, olen ryhtynyt ihmettelemään miten saat nuo laskutelineet konstruoitua. Kun kerran kannuspyörät ovat siellä korkeusvakaajien kärjessä, niin miten jykevän rakenteen aiot tehdä niihin? Niitten tulisi kestää melkoinen iskukuorma laskun yhteydessä. Kaikki normaalit rakenteet menisivät päreiksi oitis, joten sinne täytyy tehdä todella massiivinen salko.

 

Et tainnut seurata keskustelua. Jukka jo selosti, että korkeusvakaajasta tulee iskunvaimennintyyppinen, eli siis lepattava. Saranoitu. Näen ratkaisussa suuria etuja myös g-kestävyyden kannalta. Kovassa vedossa korkeusvakaaja kääntyy alaspäin, jolloin sen pyrstöä alaspäin kääntävä momentti pienenee, ja kone kieltäytyy ajautumasta g-sakkaukseen. Se luultavasti pehmentää kaikkia pystysuuntaisia ohjainliikeitä. Saattaa olla varsinainen mukavuuslisä.

 

Sitäpaitsi, mainosvideolla lepattava korkeusvakaaja  tulee olemaan katseenvangitsin.

[Juhani Aho 0]

Kiitoksia Maliniemi ja Takamaa 

 

Lyhyen (mutta ytimekkään) pelisääntökeskustelun jälkeen kommentointi muuttui lähes asialliseksi. Huomasitko Jukka, että täällä muutamat alkoivat jopa tosissaan miettiä laitteesi onnistumismahdollisuuksia....kannattaisiko asian etenemiseksi valottaa hieman lisää niitä suunnitelmiasi vaikka piirustusten muodossa?

 

-J-

[Markku Kiiski 2]

Tällä ilmeisesti vältetään se historiallinen fakta, että kun Suomessa suunniteltiin joku traineri tai häätäjä...niin ekan testipilotin kuoleman jälkeen pidennetiin nokkaa 15-20 cm...yleensä jatkopalalla moottorin tuliseinän takaa ? Kiitos neuvosta...kun pääsen komponenttien ominaispainoihin kiinni niin koetan hoitaa homman.

 

Luonnollisesti aina arvioin sen paikan..mitään laskelmia ei tietenkään tässä vaiheessa voikaan olla.

Minkäslaiset opinnot olet aikanaan käynyt, kun tällaiset mekaniikan perusasiat eivät ole tuttuja.

[Juha Klemettinen 28]

Toinen samanlainen....opetelkaa lukemaan ja olkaa sotkematta asioita toisiinsa.....raaceri 110 hv myllyilla kulkisi 850 km/t....siinä ei ole kuin nopeusmittari vakiovarusteena. Paineistettu versio oli kaksipaikkainen 70 hv myllyillä ja paljon rauhallisemmat nopeudet.

 

Jukka, tämä kone muuttuu niin tiheään tahtiin, että on vaikea pysyä perässä.

Siksi olisi hyvä, että lyöt pöytään selkeät speksit koneelle ja ne kolmitahot. Silloin voisi keskustelukin pysyä oikeilla urilla.

Juha.

[Jouni Laukkanen 55]

Et tainnut seurata keskustelua. Jukka jo selosti, että korkeusvakaajasta tulee iskunvaimennintyyppinen, eli siis lepattava. Saranoitu. Näen ratkaisussa suuria etuja myös g-kestävyyden kannalta. Kovassa vedossa korkeusvakaaja kääntyy alaspäin, jolloin sen pyrstöä alaspäin kääntävä momentti pienenee, ja kone kieltäytyy ajautumasta g-sakkaukseen. Se luultavasti pehmentää kaikkia pystysuuntaisia ohjainliikeitä. Saattaa olla varsinainen mukavuuslisä.

 

Sitäpaitsi, mainosvideolla lepattava korkeusvakaaja  tulee olemaan katseenvangitsin.

 

No en, vaikea pysyä mukana siitä mikä milloinkin on mukana speksissä.

Vaan vaikka se olisikin lepattava, täytyy joko salosta rakentaa erittäin jykevä (joustinmekanismi ja sen kiinnitys salon tyvessä irrotettavassa runkokartiossa) tai sitten  täytyy joustin tukea aivan peräsimen kärkeen, jolloin siitä tulee väkisin ulkoinen inke ja rungon keskiviivalla joustin täytyy tukea jonkinlaiseen mastoon.

 

Vaan oli miten oli, jos kone istuu epäsymmetrisesti maahan päätelineelle ja toiselle kannuspyörälle. Kun tämä maassa oleva kannusfillari vääntää korkeusvakaajaa, muuttuu samalla pyörän kallistuskulma ja pyrstö lähtee kiertymään... pilotti varmaan tässä vaiheessa sanoo jihaa!

 

Toinen mikä pistää miettimään, miten mahtaa koko pyrstön mekaaninen kestävyys, kun kiinteän kannuksen kautta välittyy melkoisia voimia korkeusperäsin-vakaajien kautta pyrstön pulttikiinnitykseen.

 

Olisiko mahdollista saada myös siivestä lepattava, että näyttävyys olis kaksinverroin suurempi.

[Reijo Liljedahl 21]

Väliin vilpitön kysymys, jos tästä koneesta tehdään 1:16 malli, siis noin 20cm pitkä, voidaanko siitä jotenkin oikeasti päätellä täysimittaisen koneen ominaisuuksia? Miten esim. radikaalisti muuttuneet Reynoldsit otetaan huomioon? Entä pintojen laatu, isossa koneessa virtaukset ovat laminaarisia mutta pienessä mallissa pölyhiukkanenkin tekee jo turbulenssia. Tiedän että tuulitunnelikokeita tehdään pienoismalleilla, mutta miten tulokset skaalataan täysimittaiseen maailmaan? Tuntuu vähän uskaliaalta jos vaikka edellä esitetyn styrox/depronmallin olohuoneliidättelyn tulosten perusteella väsätään heti tuhannen koneen tuotantolinja.

 

-Reijo-