Pienen uuden lentokoneen suunnittelu ja valmistus !?

[Jukka Takamaa 0]

Ja paljonko saisit siinä vuodessa aikaiseksi?

Aiemmin sanoit saavasi kahdessa vuodessa aikaiseksi lentävän koneen (ja neljässä vuodessa sata kappaletta), jos tilaajia olisi tarpeeksi. Miksi tilaajien pitäisi maksaa 30000 € / tilaaja, ilman mitään takeita, kun selkeästi pystyisit 1000 €uron käsirahallakin tekemään jotain niin vakuuttavaa, että sen nähdessään tilaajat maksaisivat loput 29000 € mielellään. Uskoisin, että vuoden lisäodottelu ei haittaisi ostajia, kun rahallisesta riskistä katoaa samalla 29/30.

 

Joten tee äkkiä se toimiva 1/3-malli (äläkä heitä sitä roskikseen) ja pyöräytä tuo ylläesittämäni rahoituskuvio, niin kansa pääsee lentämään.

 

MikkO

 

Vuodessa saisin tehtyä muutamia lentäviä malleja.....eri mittakaavassa. Tutustuisin lentokonevalmistajien messuilla uusiin ratkaisuihin ja solmisin kontakteja potentiaalisten alihankkijoiden kanssa. Luonnollisesti esittelisin konetta netissä ja lehdistössä.

 

Yleensä tosiaan, jos rahoitusta haetaan - vaikkapa vain starttirahaa - niin pitää esittää realistinen liikeidea ja rahoitussuunnitelma. Ei se ihan helppoa ole, muttei mahdotontakaan. Sitkeää hiomista peliin.

 

Kustannuslaskelmien tekoon voi olla apu tarpeen, mutta eikö sellaisia toisaalta tehdä myös arkkitehdin hommissa?

 

Nykyisen firmani aloitin starttirahalla 2000 olisiko ollut 3 000 markkaa jopa.....kyllä 100 000 ekkua taitaa olla aika tiukassa.

 

Oletko varma ettei koneen nimeksi pitäisi pistää "Greedy"?

 

 

Miten niin ? Onko mullistavasta uudesta lentokonekonseptin todentamisesta 100 000 € liikaa...käsittääkseni tällaiset ideat tuottavat satoja miljoonia.

 

Sitäpaitsi joutuisin jättämään nykyisen työni...johon olen valmistautunut 20 vuotta keräämällä kokemusta ja CAD taitoja ym.

[Guest Sakari Pyörre]

Suurmestari Aki Suokkaan koneet ovat omat luokassaan...en usko, että pusher Tweedyllä juuri mitään hinata. Twin Tweedyn Evo 150 ( 150 ccm lennokinmoottorit ) moottorit tuunattuna ehkä tuottaa 65-67 hv ja huippunopeus 240-260 mph ( lisää 10% case 1 ja case 2:een ) luokkaa, mutta purjekoneen vetäämiseen ei taida thrust riittää.

 

Millä nopeudella purkkareita vedetään ilmaan ?

 

Ollaanpa sitä nyt vaatimattomia. Purjekonetta pitäisi hinata 120-140 kmh, mutta voi kovempia koneita vetää 160kmh, kunhan vaan mennään ylöspäin.

[Jukka Siirilä 80]

Miten niin ? Onko mullistavasta uudesta lentokonekonseptin todentamisesta 100 000 € liikaa...käsittääkseni tällaiset ideat tuottavat satoja miljoonia.

 

Sittenhän sinun pitäisi olla ihan turvallista jättää nykyinen työsi. Vuoden työllä satoja miljoonia. Ei ole paha olleenkaa, tietysti olettaen että nykyinen työsi ei tuota niitä satoja miljoonia. 

[Jukka Takamaa 0]

Ollaanpa sitä nyt vaatimattomia. Purjekonetta pitäisi hinata 120-140 kmh, mutta voi kovempia koneita vetää 160kmh, kunhan vaan mennään ylöspäin.

 

No miksei..tarvis varmaan sitten n. 250 ccm myllyt ettei tarvi huudattaa metkulla.

 

Sittenhän sinun pitäisi olla ihan turvallista jättää nykyinen työsi. Vuoden työllä satoja miljoonia. Ei ole paha olleenkaa, tietysti olettaen että nykyinen työsi ei tuota niitä satoja miljoonia. 

 

Ei mutta pyöritän businesta jossa liikkuu miljoonia..mestarit, pystyttäjät, alihankkijat, kivitoimittajat jne. Eihän kukaan kerää 100 miljoonia itselleen missään busineksessa...muutakuin Bill Gates ja pari ( sataa..tuhatta ?  :'( ) muuta.

 

100 000 € olisi pyöreä pieni hinta, koska nauttisin mallin teosta ja sen lennättämisestä...sen takia jo vois jäädä pois toisesta duunista..ja alkaa etsiä työtiloja ja työkaluja jne.

[Juhani Aho 0]

Peckeri on oivaltanut täydellisesti potkurien toiminnan niin siitä milloin potkuri alkaa toimimaan kuin laskea lavan kärjen nopeutta.

 

      

 

 

[Guest romurallye]

Pitääpä ihan tänne pistää kertoen, että minulla ja yhdellä tutulla on, jos ei muuta, niin ainakin idea  lentäväksi koneeksi, mutta siitä ehkä joskus lisää 

[Karoliina Salminen 0]

Eli 100 000 mallin tekemisestä ja lennättämisestä? Kallis lennokki minun mielestä.

 

Minä aion tehdä lennokkeja ihan ilmaiseksi

 

(Edit: Tosin ei se ole ilmaista. Edellinen "edullinen" (ei itse suunniteltu) styrox-rakennussarjalennokki on tullut maksamaan luokkaa vähintään 500 euroa).

 

[Kimmo Huoviala 1]

Minä joudun maksamaan tekemistäni lennokeista. Tosin olen saanut niitä lentämäänkin, en ole keskittynyt sivuprofiilikuvien julkaisuun. Jokusen valokuvan olen julkaissut prosessin eri vaiheista. Eräästä projektista aloin piirtämään CAD-kuvaa jotta muutkin olisivat voineet rakentaa samanlaisen koska kyseinen kone onnustui varsin hyvin. Kyseessä oli lattiaeristeestä rakennettu reilun metrin kärkivälin omaava malli MiG-23 -hävittäjälentokoneesta sähkömoottorille. MiG on kulunut loppuun enkä ole piirustusten eteen pariin vuoteen tehnyt mitään.. Ehkä tästä kuitenkin innostuu jotain turaamaan, V8 odottaa asentamista..

 

Ediittiä: Tuossa kuva maalauksen jäljiltä. Puljassa myös F-4 Phantom II samasta materiaalista konstruoituna. F-4 saavutti kaupallista menestystä rakennussarjana ja suunnittelija/rakentaja sai jopa palkkion!

[ attachment removed / expired ]

 

(Edit: Tosin ei se ole ilmaista. Edellinen "edullinen" (ei itse suunniteltu) styrox-rakennussarjalennokki on tullut maksamaan luokkaa vähintään 500 euroa).

 

 

Halvalla menee... Viimeistä edellinen lennokki maksoi reilun tonnin, radiot oli ennestään.. Viimeisin lahjaksi saatu lentokuntoon laittamisen jälkeen maksoi puolitoistasataa. Eikä ole vielä edes lentänyt, vain roikkunut potkurin varassa..

[Juha Lampi 275]

Metkumoottoreista vielä hieman - meillä kun oli prätkämessujen ajan kylässä tuttu ex-kiihdytysmestari:

 

Hän mainitsi, että teollisuusmetanolia sai tynnyreittäin, eikä hinta ollut yhtään niin paha, kuin kilpakäyttöön tarkoitetun. Jotta aineesta saisi kaikki tehot irti, moottorin pitäisi olla ahdettu. Olivat Pohojammaalla kutitelleet 2-litraisesta Toyotan koneesta 1000 hv. Eli vähän luvuilla leikkien sehän olisi niin paljon kuin 2 kpl 0,1 litran myllyä ja 100 pollea.

 

Tietysti kiihdytyskisojen mosalta vaaditaan vähän toisenlaista ominaisuuspalettia kuin esim. matkantekovehkeen...

[Guest Jussi Linnansuu]

Twin Tweedyn Evo 150 ( 150 ccm lennokinmoottorit ) moottorit tuunattuna ehkä tuottaa 65-67 hv ja huippunopeus 240-260 mph ( lisää 10% case 1 ja case 2:een ) luokkaa,

 

Hieman ihmetyttää nämä nopeustavoitteet. Harrastin hieman maalaisjärjellä päättelyä. Sanokaa jos seuraavassa päätelmässäni on jotain vikaa.

 

Lueskelin että ihmisen nopeus vapaassa pudotuksessa "tikkana" voi olla yli 300km/h. Oletetaan että nopeus on 100m/s ja ihmisen paino on 70kg (686N). Ymmärtääkseni tilanteessa, jossa nopeus ei enää kiihdy, on ilmanvastus ja maan vetovoima yhtä suuria?

Tästä saadaan laskettua ilmanvastuksen voittamiseen kuluvua teho -> 686N * 100m/s = 68,6KW. Tässä ei siis vielä ole otettu lentämisessä väistämätöntä indusoitua vastusta eikä potkurin hyötysuhdetta huomioon.

 

Onko Tweedy Bird niin paljon aerodynaamisempi kuin ihminen, että se lentää pienemmällä teholla kovempaa kuin ihminen putoaa pää ja hartiat edellä?

 

 

 

 

 

 

[Guest romurallye]

Ar - 5 kulkee vaakalentoa 213 mph 65 hp teholla. Kuski ohjaamossa istuen. Tikkana pystyssä putoavan ihmisen aerodynaamiset ominaisuudet ei liene erityisen liukkaat.

[Karoliina Salminen 0]

Tuosta edellämainitusta muuten voi laskea ihmisen Cd0:n.

 

[Guest romurallye]

Tuosta edellämainitusta muuten voi laskea ihmisen Cd0:n.

 

 

paljonko saat ?

[Ilkka Mäkelä 1 218]

Vaikka rahoitusta löytyisikin esim. 10 miljoonaa, menestys ei ole kirkossa kuulutettu.

 

Täältä löytyy yksi esimerkkitapaus: vaikka Quebecin provinssi antoi pienkonetehtaan perustamiseen tukirahoitusta 11 miljoonaa ja tehdas rakennettiin Trois Rivieres-kaupungin rahoilla yritystä varten (2 miljoonaa), niin firma meni konkurssiin - ehkä osittain siksi, että 2-paikkaiseksi koulukoneeksi ajateltu tyyppihyväksytty (Glastariin perustuva) Symphony SA-160 ei mielestäni erotu juuri mitenkään edukseen muiden vastaavien koneiden joukosta, eikä hintakaan ole halpa:

 

http://www.canada.com/montrealgazette/news/business/story.html?id=83c8a849-ac56-490e-aa27-e4afb91b55fe

 

Yo. uutisessa kerrotaan myös, että yritystä yritetään herättää uudelleen henkiin. Toivotetaan onnea ja menestystä. Täällä lisää tietoa tehtaasta ja koneesta:

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Symphony_Aircraft_Industries

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Symphony_SA-160

[Kate Alhola 0]

Vaikka rahoitusta löytyisikin esim. 10 miljoonaa, menestys ei ole kirkossa kuulutettu.

 

Täältä löytyy yksi esimerkkitapaus: vaikka Quebecin provinssi antoi pienkonetehtaan perustamiseen tukirahoitusta 11 miljoonaa ja tehdas rakennettiin Trois Rivieres-kaupungin rahoilla yritystä varten (2 miljoonaa), niin firma meni konkurssiin - ehkä osittain siksi, että 2-paikkaiseksi koulukoneeksi ajateltu tyyppihyväksytty (Glastariin perustuva) Symphony SA-160 ei mielestäni erotu juuri mitenkään edukseen muiden vastaavien koneiden joukosta, eikä hintakaan ole halpa:

 

 

Valitettavasti yleisilmailu biisnnesalueena ei ole kovinkaan hedelmällinen, sama kohtalo saattaa tulla osaksi vaikka yritys saisi 50 miljoonaa sijoittajarahaa

ja vaikka tuote olisi kilpailijoihin verrattuna ylivoimaisesti parempi ja koneet menivät hyvin kaupaksi. Eli sama kohtalo iski Columbia Aircraftiin,

http://en.wikipedia.org/wiki/Columbia_Aircraft . Toki kyseessä oli vähän huonoa tuuriakin mutta silti. Onneksi Columbian

valmistus jatkuu Cessanan siipien suojassa. 

 

Kun puhutaan yleisilmailumarkkinoista kannattaa pitää mielessä että mailmanlaajuisestikkin kyseessä on mikrokokoiset markkinat.

Vuonna 2007 mailmanlaajuisesti mäntämoottorikoneita kaikilta valmistajilta yhteensä meni kaupaksi 1857 ja tässäkin oli

pudotusta edellisvuoteen 6%. Luku on sito luokkaa että sillä ei edes hätyyteltäisi automarkkinoissa Suomen automallien

listalla 20 kärkisijaa. Siis pelkästään Suomessa myydään kaikkia yleisempiä automalleja enemmän kuin yleisilmailulentokoneita

koko mailmassa.

 

Tyyppihyväksytyissä lentokoneissa kuitenkin tällaisilla minimarkkinoiden tuotolla täytyy pystyä pyörittämään

matkustajakoneluokan byrokratiaa joka on moninverroin kovempi kuin autopuolella. Ei ihme, jos

näillä markkinoila ei rahaa synny ja tuotteet on kalliita.

 

Lisäksi yleisilmailumarkkinat on hyvin USA-keskeisiä johtuen monestakin syystä. Siellä polttoaine on halpaa,

pieniä yleisilmailukenttiä on todella tiheässä eli pienkonetta voi oikeasti käyttää matkakoneena,

ilmailua ei rasiteta kalliilla liikennöintimaksuilla ja huolto- ja lupakirjabyrokratiakin on kevyempää.

Lukuina, USA yksin edustaa mailman yleisilmailusta 70% kun Eurooppa sitten sinnitelee 13% kakkosena.

Koskahan nämä EU:n poliitikot tajuavat että jotain täällä on pielessä ?

 

Yleisilmailumarkkinoiden pienuuttä ihmetellessä kannattaa mauistaa mitä täällä toisessa thredissä keskusteltiin.

VFR:ää lennettäessä kyseessä on puhtaasti erittäin kallis harrastusväline jolla voi pörrätä

kaunniina päivänä, matkaa voi yrittää lentää hyvällä onnella jos säät sallii. Edes mittarilennossa

ilman jäänpoistoa ja paineistusta oleva yksimoottorikone käy matkantekoon vain osan vuotta.

Vasta kaksimoottori/suihkumoottori/turboprop paineistuksella ja jäänpoistolla alkaa olla kone jolla

voi matkaa tehdä ympäri vuopden mutta silloin kustannukset kipuaakin jo miljonääriiluokkaan.

 

Tähän on pakko lopuksi todeta että miten lentokoneita tekemällä voi ansaita pienen omaisuuden ?

Aloittamalla suuresta omaisuudesta 

 

Kate

[Ilkka Mäkelä 1 218]

Oletko Kate jo huomannut uutispuolelta jutun EU:n komission suhtautumisesta yleisilmailuun, mikä näyttää periaatteessa yllättävän positiiviselta?

 

Siis tämän: http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,74905.0.html

[Kate Alhola 0]

Oletko Kate jo huomannut uutispuolelta jutun EU:n komission suhtautumisesta yleisilmailuun, mikä näyttää periaatteessa yllättävän positiiviselta?

 

Siis tämän: http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,74905.0.html

 

Ensimmäisenä tulee mieleen että kumpa eläis niin kauan että tuon ihmeen näkis.

 

Jotenkin tuntuu että jopa USA:ssakin yleisilmailun kulta-ajat on kaukana takana

Koko 60..70 luku amerikassa meni näitä SE-yleisilmailukoneita yli 5000 vuodessa,

parhaimpina yli 14000. Edes 1970..1971 öljykriisi ei tiputtanut lukuja alle 5000 koneen.

Nyt sitten sinnitellään siellä parintuhannen kieppeillä.  Tosin on sielläkin pohjalla käyty

vuonna 1994 vain 444 kappaletta.

 

Sitten tuli se GA revitalisation act joka vähän järkeisti USA:n tuotevastuulakeja mutta tuosta

1979 tiputuksesta 80-luvun alta tuhannen myyntiin ei olla selvitty lähellekkään 70-luvun tasoja.

 

Samalla toinen esimerkki, USA:ssa 60% lupakirjan omistajista on mittarikelpuutus,

kun täällä Suomessa missä se olisi vielä enemmän tarpeen sen saanti on likipitäen mahdotonta.

 

Kun täältä Euroopan perukoilta USA tuntuu yleisilmailijan paratiisilta niin miksiköhän

siellä silti ei ole päästy lähellekkään kultakauden lukuja ?

 

Kun katsoo taaksepäin sen muutaman vuoden mitä ilmailua on harrastanut niin

koko ajan meno on ollut alaspäin, siis kustannukset nousseet ja määräykset kiristyneet.

Eli ollaanko me vasta siinä missä USA:ssa oltiin 80-luvun alussa. Ilmailu pitää

tappaa ennen kuin se vodaan herättää henkiin udestaan.

 

Ehkä tuo MDM.032 yrittää olla EU:ssa se GA revitalization Act. Toivottavasti se onnistuu.

 

 

Kate

 

 

[Jukka Takamaa 0]

 

Onko Tweedy Bird niin paljon aerodynaamisempi kuin ihminen, että se lentää pienemmällä teholla kovempaa kuin ihminen putoaa pää ja hartiat edellä?

 

 

Oulussa on nainen joka on tullut vapaassa 350 km/t ja laskuvarjojääkäreistä osa jopa 500 km/t ! Eräs ranskalainen 60 v patu aikoo ylittää äänennopeuden vapaassa pudotuksessa ! Etsi netistä.

 

Tarvii noin 10 v alaan perehtymistä, että alkaa ymmärtämään mikä tässä on mitä ja mikä maksaa mitä.

 

Eli 100 000 mallin tekemisestä ja lennättämisestä? Kallis lennokki minun mielestä.

 

Minä aion tehdä lennokkeja ihan ilmaiseksi

 

(Edit: Tosin ei se ole ilmaista. Edellinen "edullinen" (ei itse suunniteltu) styrox-rakennussarjalennokki on tullut maksamaan luokkaa vähintään 500 euroa).

 

 

Joo mutta ei ihan tavallinen lennokki. 

[Jukka Takamaa 0]

Kate kerkes editoida senlauseen...ilmailussa tarvitaan iso omaisuus, jotta päädytään pieneen omaisuuteen. Olen kuullut tuon miljoona kertaa juuri ekonomisteilta...se lienee niin syvälle juurtunut, että ajatuskin lentokoneen tekemisestä jo kammottaa useimpia alan harrastajia ja toimijoita.

 

Olkaapa nyt kuulolla...lisäsin pieneen raaceri designiin EVO 150 moottorin myös runkoon..niin että kyseeessä nyt työntis jossa 2 vetävää moottoria myös..moottoreita siis 3 kpl...metukalla ja nitrolla saadaan tehopillien säestyksellä 2-tahti moottorista helposti ulos 3-4 hv per 10 ccm ( jopa 4,5 hv ). Eli EVO 150 ( 2 pyttyinen 2 tahti rated 17 hp painaa 3 kiloa !)..kolme moottoria painaa 9 kiloa + änkkärit esim 3 kiloa...voimalaitteet painaa 12 kiloa. Ongelma kahdella moottorilla oli ettei koneeseen saanut riittävästi työntövoimaa..kolmas lisää aimoannoksen. Vastus lisääntyy minimaalisesti.

 

Alla on lähdetty siitä että ainakin 50 hv saadaan EVO 150 myllyistä ulos kun tuunattu..jopa 60 heppaa lienee mahdollista ( kokemukseen perustuen ). 60 heppaa antais jopa 40-45 lbs thrust luvuksi. AR-5:ssä sanotaan olevan drag 80 lbs...mielestäni tämä Tweedy voisi olla 65 lbs...

 

Voisko Katariina laskea mitä n. 80 kiloinen ( rakenteita vahvistettu siitä ylipaino )  kone 50 kilosella pilotilla 15 litralla huilea esim drag coefficient arvolla 0.012 voisi saavuttaa..onko alla oleva nopeus saavutettavissa ( edes teoriassa ) ? Esim Hollmanin tms kaavoilla !?

 

Mielestäni tuo 2-tahtimylly on tulevaisuuden sana lentokoneteollisuudessa yhdessä uusien innovaatioiden kanssa !

 

t. Jukka T 

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

 

Mikä merkillisintä 50 hv antaa tehopainosuhteeksi 1:1 ( hv/kg ) ja 70 hv 1,44:1 joka on huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Rare Bearilla.

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

Mikäli Evo 150:lla ajellaan stardardi asetuksilla bensalla saadaan huipuiksi noin 210-220 mph jolloin tehopainosuhde on 0,33 hv/kg liepeillä, joka on Brewsterin ja Fiat G.50 koneiden luokkaa...jotka liikuivat 400 km/t pinnassa....aika massiivisella drag coefficient luvuilla tosin.

 

[Ari Kataja 1]

Ootko sä tosissas noiden potkurimitoitustes kanssa? Tuleeko tuohon JATO tms. vai miten aiot tuon ampua taivaalle? Kuulostaa aika hurjalta tuollainen 18" potkuri 52" nousulla!

 

[ attachment removed / expired ]

 

Tuossa on Propshopilla laskettuna kulmat tuollaiselle huiskalle.. Väännäs vaikka pahvista tuollainen kokeeks.  Jotenkin ainakin maallikon silmään näyttää, ettei tuo kovin pienessä nopeudessa toimi. 

 

 

--

Ari

[Guest teemuki]

Kannattaisikohan Jukan laittaa vaan lisää nousua siihen rusettiin, niin saisi tarvittavaa tehoakin pudotettua. Nyt mentäisiin jo 852 mph ja heppoja ei tarvita kuin 0,2.

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Ari Kataja 1]

Kannattaisikohan Jukan laittaa vaan lisää nousua siihen rusettiin, niin saisi tarvittavaa tehoakin pudotettua. Nyt mentäisiin jo 852 mph ja heppoja ei tarvita kuin 0,2.

 

Ja se olisi helppo itsekin vuolla...

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

 

--

Ari

[Kate Alhola 0]

Mä jäisin heti vuodeksi kehittelemään TWEEDYä jos joku Max von Fyrkkendahlowitz sanoo, että hyvin lentävän 1:3 mallin todistaessa annetut väitteet todeksi hän maksaa 100 000 €.

 

Pusher Tweedyä varten tarvittais 200 000 €, että jäisin vuodeksi pois duunista.

 

Ehkä tässä on yksi relity check paikallaan. Kun puhutaan yleensä tuotekehitysbisneksestä

ja riskisijoittamisesta niin homma ei toimi niin että maalataan sumuisia vaalenapunaisia pilvilinnoja

ja heti Fyrkkendahlowitz työntää setelinipun taskuun. Kyllä ne sijoittajat vaatii aikamoista

näyttöä enen kuin rahaa tulee. Tässä oli juuri pari esimerkkiä lentokoneen tekemisestä

joissa oli näyttöä että kone lentää ja jopa hyvin Columbian tapauksessa mutta

silti sijoitus ei kannattanut.

 

Ensimmäinen askel on paperilla USKOTTAVASTI todistaa että kyseinen

kone on mahdollinen, se voi yleensäkkin toimia ja lentää turvallisesti. Jo tämä

vaatii niin tarkat kolmitahokuvat, siipiprofiilit, tarkat lujuus- ja aerodynaamiset laskelmat jne.

Jonkun wintoosa-härpättimen screenshotti on vessapaperin arvoista tässä hommassa.

Eli karkeasti ottaen tarvitaan se, mitä Miku ja Jouni Laukkanen toivovat näkevänsä

että he voisivat myöntää rakennusluvan.

 

Yleensä sijoittajat kyllä laskevat "paperilentokoneet" luokkaan vaporware.

Vaporwarenkin tekemisessä on vähän sama taide kuin entisaikaan

tulojen valehtelemisessa poliisille ylinopeussakkoa kirjoitettaessa.

Valehtele pienin luku minkä kuvittelet poliisin uskovan mutta lä liian

pientä sillä sitä poliisi ei enää usko.

 

Tarinan tulee olla uskottava ja uskottavasti perusteltu. Laitoksen antama

rakennuslupa eio le vielä sellaisenaan shekkiin vaihdettavissa tai enintään

katteettomaan shekkiin     

 

Sinun on varauduttava saamaan myös sijoittajat ja riippumattomat asiantuntijat

vakuuttuneeksi. Tällä foorumilla on monta ihmistä joilla on aerodynamiikasta

ja koneen suunnittelusta paljon kokemusta. Ensimmäisenä vaiheena

voisit kokeilla vkuuttaa heidät.

 

SItten kun sinulla on sellainen presentaatio ideastasi jota eivät nuo riippumattomat

asiantuntijat heti tyrmää, olet jo pitkällä.

 

Sijoittajilla on kuitenkin omat tai ainakin "omat" rahat pelissä joten voi olla että

ilman lentävää prototyyppiä ei rahaa tipu.

 

Kun sitten sinulla on se prototyyppikin niin seuraava suuri kynnys on se

business plan, eli ei pelkästään "myyn näitä aikankin miljoona kapaletta

miltsin kappale" vaan tarkka analyysi markkinoista, minne myydään ja millä hinnalla

ja mitä valmistus maksaa.

 

Pari kaunista esimerkkejä jotka tosin vielä haiskahtavat vielä vaporwarelta

http://lisa-airplanes.com ja http://www.smartfish.ch

 

Näillä sentään on niin kolmitahokuvat, laskelmat, pienoismallit, CFD-analyysit jne.

 

Ainakin Lisa on päässyt jo siihen että staattista tysikokoista mallia on kierrätetty

ympäri mailmaa messuilla. Sinänsä koko kensepti on kyllä esitetty siten että

se on teknisesti hyvinkin uskottava. Ovat vielä niin kauniita että jopa

toivoisi niiden olevan totta.

 

Silti että tulisi täysi uskottavuus niin

pitäisi vielä olla lentävä kone ja tarkka business plan. Ainakin

minun nenään on Lisasta heti tullut pahasti palaneen vaporwaren käryä

kun luin 200000 Euron ultrasta. Ei taida olla kovin kummoinen

bisnespotentiaali tuossa ultrien hintaluokassa.

 

Kate

[Jukka Takamaa 0]

Ootko sä tosissas noiden potkurimitoitustes kanssa? Tuleeko tuohon JATO tms. vai miten aiot tuon ampua taivaalle? Kuulostaa aika hurjalta tuollainen 18" potkuri 52" nousulla!

 

 

Tuossa on Propshopilla laskettuna kulmat tuollaiselle huiskalle.. Väännäs vaikka pahvista tuollainen kokeeks.  Jotenkin ainakin maallikon silmään näyttää, ettei tuo kovin pienessä nopeudessa toimi. 

 

 

--

Ari

 

Meinatko että 61 astetta alkaa puhaltaakin jo toiseen suuntaan ilmaa ?! Mielestäni harhasi syntyy siitä, että et ole kokeillut koskaan isompaa nousua potkuriin, koska lennokkimoottoreista loppuu aina puhti ensin. Ainut ongelma on mielestäni se, että kun tuollainen potkuri pysähtyy ilmassa se alkaa kammeta julmetusti.

 

2 lapaisen pienen potkurin kampeamisen tosin vielä kestää...mutta jos RARE BEARin potkuria ei saisi lepuutettua sen potkuri 70 asteen kulmilla olisi enemmän kuin mitä siivekkeillä saa kammettua vastaan !

 

Eli vielä kerran...koneen ( raaceri proton ) tehopainosuhteen saa ohi tunnettujen ennätyskoneiden. Tämä mielestäni vain sen takia, että 2 tahti mylly on ( järjettömän ? )tehokas ja Tweedyyn ei tarvi raskasta landarimeknismia pienten ( suurikierroksisten ) potkureiden takia, jotka ovat myös ilman vaihteita ja raskaita säätökoneistoja.

 

Missä vaiheessa tämä alkaa upota ? ? ?...alan jatkossa kommentoida vasta kun uskon edes yhden ymmärtäneen mitä tarkoitin.

[Kimmo Wjuga 1]

Tarvii noin 10 v alaan perehtymistä, että alkaa ymmärtämään mikä tässä on mitä ja mikä maksaa mitä.

 

Eli 10 vuoden kuluttua alkaa noissa sunkin jutuissa olla jotai realismia?