Pienen uuden lentokoneen suunnittelu ja valmistus !?

[Jukka Takamaa 0]

Hei! Mäkin oon Laukkasen Jyrkin tuttu! Ja Laukkasen Antin! ja Laukkasen Jyrin!

 

 

Entä Kantri Jyrin ? Anteeksi jo etukäteen !

[Jouni Laukkanen 55]

Vähän sanastoa niille, joille ilmailuenglannin tekninen sanasto ei ole tuttua:

 

spar-capeissa = siipisalon paarteissa

ei saa hioa sparia = siipisalkoa

[Guest romurallye]

Yksioikoista fysiikkaa:

kun nestepisaran koko pienenee, niin silloin sen kuvitteellisen kuoren pinta- ala suurenee suhteessa pisaran sisältämän nesteen massaan ja päinvastoin.

Lentokoneessa tämä ei mene näin yksioikoisesti, periaate kumminkin lienee sama - mitä enemmän kokoa suurennetaan, sitä vaikeampaa on saada aikaan lujia rakenteita ilman että paino tulee liian suureksi ongelmaksi ( poislukien ilmalaivat ja muut ilmaa kevyemmät). Joten on siis yleisesti ottaen edullista pyrkiä tekemään ulkomitoiltaan mahdollisimman pienikokoisia rakenteita.

[Jouni Laukkanen 55]

Entä Kantri Jyrin ? Anteeksi jo etukäteen !

 

En tunne, mutta ei kai se ilmailija olekaan?

[Jukka Takamaa 0]

Yksioikoista fysiikkaa:

kun nestepisaran koko pienenee, niin silloin sen kuvitteellisen kuoren pinta- ala suurenee suhteessa pisaran sisältämän nesteen massaan ja päinvastoin.

Lentokoneessa tämä ei mene näin yksioikoisesti, periaate kumminkin lienee sama - mitä enemmän kokoa suurennetaan, sitä vaikeampaa on saada aikaan lujia rakenteita ilman että paino tulee liian suureksi ongelmaksi ( poislukien ilmalaivat ja muut ilmaa kevyemmät). Joten on siis yleisesti ottaen edullista pyrkiä tekemään ulkomitoiltaan mahdollisimman pienikokoisia rakenteita.

 

Joo mutta mähän suunnittelen taloja työkseni...ne on osa isompia kuin lentokoneet..tosin niiden toivotaan olevan ei lentäviä...mutta linjakkuus ( streamlining ? ) ja lennokkuus sallittuja.

 

Entäs fraktaalit..jotenkin sekin vois liittyä aina vaan pienempään lähestyttäeessä ja isompaan mentäessä..vai voiko ? Tulee lisää kerroksia jne. Mielestäni DhMosquito puurakenteena on briljantti. Vamppia luulin metallikoneeksi pitkään, kunnes Kauhavalta lapsen leikkiessä pellolta aikoinaan löydettiin sellaisen runkopuomi ym kappaleita.

 

Sitäpaitsi juuri tämä Tweedy vaikka sitten 3,6 m pitkänä ja 4,2 m kv on nimenomaan lennokin kokoinen..pilotin painon takia 50 kiloisella pilotilla se painaa n. 145 kiloa  ( lentopaino ). Tämä on rakenteellisesti helpompi kuin Vamppi tai Mossie hallita..myöskin moottori 2-tahti on yksinkertainen ja luotettava sekä äärimmäisen tehokas.

 

Ainut mikä tän ( Tweedyn ) vielä ultrapainojen rajoissa erottaa ultrasta on että tällä pääsisi ( teoriassa ) niissä painorajoissa n. 500 mph ( 430 kts ).

[Kimmo Huoviala 1]

Maailman nopein mäntämoottorikone!?! 

[Mikko Tuomi 416]

Kiinalainen moottori kestää sekunteja, mutta Suzukista ottavat pienemmästä piikistäkin irti 62 hv, kuten voit aiemmin threadista lukea. Evo 150 on fransu..saattaa kestää tuntejakin..riippuen jäähdytyksestä.

 

Kyse ei ole siitä, mitä se sattuu sopivissa olosuhteissa tehonmittauksessa tarjoamaan, vaan siitä, kestääkö se "tunteja" tuollaisella viritysasteella yli 90% kuormituksella. Voin sanoa aikalailla varmaksi, että ei kestä. Ainakaan ilmoittamallasi painolla.

 

Nuo 90-120mph luokan laitteet lienevät ihan mahdollisia teorian tasolla, nuo sinun nitrometanoli"tehopillitetyt" kaksitahtihärpäkkeet ovat jukujuku-maan juttuja, ainakin tuolla suorituskyvyllä.

 

 

[Jukka Takamaa 0]

Kyse ei ole siitä, mitä se sattuu sopivissa olosuhteissa tehonmittauksessa tarjoamaan, vaan siitä, kestääkö se "tunteja" tuollaisella viritysasteella yli 90% kuormituksella. Voin sanoa aikalailla varmaksi, että ei kestä. Ainakaan ilmoittamallasi painolla.

 

Nuo 90-120mph luokan laitteet lienevät ihan mahdollisia teorian tasolla, nuo sinun nitrometanoli"tehopillitetyt" kaksitahtihärpäkkeet ovat jukujuku-maan juttuja, ainakin tuolla suorituskyvyllä.

 

Mutta tuntejahan sen ei tarvikaan kestää..muistaakseni FAI ennätykseen riittää kolmen 3 km ohilennon keskinopeus tms. Se ei voi kestää kuin kymmeniä minuutteja..ja huipputehoilla ajetaan vain muutamia minuutteja tai sekuntteja. Koneen ilmassa pitämiseksi riittää tehoksi hyvin 10 % tuosta huipuista....eli lentäminen yhdellä moottorilla n. 30 % teholla ( mikäli enkkaa aiottaisiin 3 moottorisella ).

 

Super TWEEDY nimittäin lentäisi 246 m sekunnissa eli 3 kilsaan tarvitaan 16 sekuntia...tietty kiihdyttämiseen menisi muutama sekunti myös. Minuutissa nimittäin mentäisiin jo 15 kilometriä..se on jo tarpeetonta.

[Kimmo Huoviala 1]

Antti ja Mikko:

 

Ok, ilmeisesti puhun vastoin parempaa tietoa. Korjaan sitten: Seuraavissa koneissa joilla olen lentänyt taikka ollut muutoin kyydissä, on ollut kts tai km/h -mittarit eikä mph-mittaria, muista koneyksilöistä en tiedä tarkemmin:

- Diamond DA40TDI, Cirrus SR20, TL96 Star, EV97 Eurostar, Ikarus C42, Zephyr 2000, WT9 Dynamic, C152 Aerobat, C172, diesel-C172, Piper PA28-181 Archer III, Piper Archer II, Cessna 172RG, Piper Arrow, RV-8, Cozy Classic.

- Muuten: jos joku haluaa demonstroida kädestä pitäen konetta jossa on mph-mittari, niin tulen mielellään lentämään sitä. Keräilen konetyyppejä (sikäli kun ne mahtuvat minun lupakirjojen (UPL, PPL, FAA-PPL) kelpuuttamiin koneisiin (toistaiseksi valitettavasti vaan single engine land))  .

 

 

 

Kaikkilla kolmella yksiköllä varustetuilla nopeusmitareilla olen lentänyt moottorilentokoneita, maileilla mm C150, A75L300, PA32-300, J-3C, PA-25-235 ja U206C. 7ECA en ole varma. Useimmiten kuitenkin yksikkönä on ollut km/h.

Nykyisellään tulee lenneltyä vain kahdella laitteella joista mailit löytyy, toinen on yksipaikkainen joten demo on vaikeanpuoleinen. Toiseen pääsee hyvin helpolla, jopa käymään pinnalla 110. Kyyti tosin loppuu sinne, mutta alas pääsee varsin nopeasti  

[Kimmo Huoviala 1]

Mutta tuntejahan sen ei tarvikaan kestää..muistaakseni FAI ennätykseen riittää kolmen 3 km ohilennon keskinopeus tms. Se ei voi kestää kuin kymmeniä minuutteja..ja huipputehoilla ajetaan vain muutamia minuutteja tai sekuntteja. Koneen ilmassa pitämiseksi riittää tehoksi hyvin 10 % tuosta huipuista....eli lentäminen yhdellä moottorilla n. 30 % teholla ( mikäli enkkaa aiottaisiin 3 moottorisella ).

 

Super TWEEDY nimittäin lentäisi 246 m sekunnissa eli 3 kilsaan tarvitaan 16 sekuntia...tietty kiihdyttämiseen menisi muutama sekunti myös. Minuutissa nimittäin mentäisiin jo 15 kilometriä..se on jo tarpeetonta.

 

Ensilennollako meinasit maailman ennätyksen tehdä?

[Jukka Takamaa 0]

Ensilennollako meinasit maailman ennätyksen tehdä?

 

Köröttelisin ensin muutaman sata tuntia normaalilla löpöillä ja sitten kun peli trimmissä ja metkut tunnettu jne. voisin alkaa säätämään sitä ennätystä varten, jos se siis vaikuttaisi lentokelpoiselta ja kykenevältä ( siis AR-5:n 213 mph rikkomisen ). Kyseessä siis ei välttämättä ole kone nro 1 vaan esimerkiksi nro 3 tai nro 4 tms voi olla niinkin, että ennätys tehdään jollakin 2 paikkaisella isommalla koneella sitä modofioiden....siipihän pitää olla lyhyempi kuin vakiossa ( ilmanvastuksen pienentämiseksi ja ylimääräisen nostovoiman eliminoimiseksi jne. ). Etusijalle varmaan tulisi testata toiminta-aika ja taitolentokelpoisuus jne. jotta saadaan firmalle maine luotettavana huokeiden koneiden valmistajana ja kerättyä "miljuunia" varsinaiseen absoluuttisen ennätyksen jahtiin. Sehän vaatii useiden ihmisten työpanosta. RARE BEARin ennätyksen takan oli ainakin 50 ihmisen teami. F8F-2 BEARCAT oli aikoinaan edityksellisin potkurihäätäjä..jonka pohjana oli FW 190 A, joka evaluoitiin tarkasti ennen sen ( F8F ) suunnittelua.

[Jouni Laukkanen 55]

Mun mielestä puuta pitää Suomessa jalostaa niin että saadaan kilohinnaksi tuotteen puuosille noin 500 euroa niinkuin Tweedy Byrd lineagen tulevissakin malleissa on.

 

Toki koko ajan olen ollut sitä mieltä, että jos tästä Tweedy zydeemistä kasvaa joku tuote sitä tehdään eri rakennevaihtoehdoilla. Mielikuva Corvetesta ja Trabantista hieman voi johtaa harhaan, mutta siihen suuntaan...huokea ja kalliimpi versio.

 

Bottom line kuitenkin ettei styroksia. Kombateissa jo huomattiin, että älykäs puurakenne on ainakin 15-20 % kevyempi kuin "styrsapallo".

 

Ymmärsit ihan oikein lainata Koivurovaa (jonka olen myös ainakin kerran tavannut ilmielävänä) siinä, että puurakenne on yleisesti kevein rakenne. Mutta tietääkseni nykyisin pystytään hiilellä tuottamaan vieläkin keveämpiä lentokoneita. Ainoa pulma on vaan, että materiaalin ja siihen käytettävien työkalujen hinta kasvaa järjettömäksi. Ja voihan sitä titaanistakin vuolla lentsikan.

 

Tuotantotekniikan kannalta saattaisi kuitenkin olla järkevää käyttää vaahtoa oikeassa paikassa. Vanha Mestari Mellen kehotti käyttämään esimerkiksi PIK-11 Tumpun siivessä etureunakaarissa ja eräissä muotokappaleissa suulakepuristettua styrofoamia: valmistaminen olisi huomattavasti yksinkertaisempaa ja lujuus saattaisi jopa kasvaa. Eräs tunnettu nuorempi lentokoneen suunnittelija suunnitteli PIK-19 Muhinun peruskorjauksen yhteydessä erittäin yksinkertaiset (ja toimivat) siivekkeet käyttäen ytimenä yhtenäistä kuumalankaleikattua sinistä vaahtoa ja laminoimalla lujite pintaan. Puusta vastaavan rakenteen tekeminen olisi ollut huomattavasti vaikeampaa, ellei mahdotonta.

[Ilkka Mäkelä 1 218]

Tosimiesten vehkeistä löytyy nopeusmittari, jossa on Mach-lukemat. Anyway:

 

Vaikka onnettomuuskuvia löytyy netistä pilvin pimein, niin pannaan nyt kuitenkin näytille äskettäinen juttu, jonka photo gallery-osastosta löytyy 10 kuvaa siitä, miten käy kun itse rakennettu experimental-pienkone törmää yhteen järven jään kanssa. Meni tuhannen päreiksi.

 

http://www.greenbaypressgazette.com/apps/pbcs.dll/article?AID=/20080204/GPG0101/302040036/1206/GPGnews

 

Tarkistin FAA:n haulla ja N70727 on ainoa lajiaan, joka on rekisteröity. Volkkarin moottori, 2 paikkaa, vm. 1993. Ihme on, että 71-vuotias pilotti selvisi kasan sisältä vain pään alueen vammoilla, jotka eivät ole erityisen vakavia.

 

Koneen tyyppi on "Pauper II". Pauper on ymmärtääkseni "köyhä mies" tai "kerjäläinen". Köyhän miehen kone siis.

 

Siinä on vähän reality checkin makua tähän suunnitteluun.

[Jukka Takamaa 0]

Tosimiesten vehkeistä löytyy nopeusmittari, jossa on Mach-lukemat. Anyway:

 

Vaikka onnettomuuskuvia löytyy netistä pilvin pimein, niin pannaan nyt kuitenkin näytille äskettäinen juttu, jonka photo gallery-osastosta löytyy 10 kuvaa siitä, miten käy kun itse rakennettu experimental-pienkone törmää yhteen järven jään kanssa. Meni tuhannen päreiksi.

 

Siinä on vähän reality checkin makua tähän suunnitteluun.

 

Joo en tiedä kuin yhden MIG-21 crassin jossa pilotti ehkä olisi selvinnyt maahansyöksystä....se kun se lensi 70 km ohjaamattomana ja laskeutui siististi suolle..melkein naarmutta.

 

Eli experimentalit on todella turvallisia siis.

 

[Mikko Tuomi 416]

Mutta tuntejahan sen ei tarvikaan kestää..muistaakseni FAI ennätykseen riittää kolmen 3 km ohilennon keskinopeus tms. Se ei voi kestää kuin kymmeniä minuutteja..ja huipputehoilla ajetaan vain muutamia minuutteja tai sekuntteja. Koneen ilmassa pitämiseksi riittää tehoksi hyvin 10 % tuosta huipuista....eli lentäminen yhdellä moottorilla n. 30 % teholla ( mikäli enkkaa aiottaisiin 3 moottorisella ).

 

Super TWEEDY nimittäin lentäisi 246 m sekunnissa eli 3 kilsaan tarvitaan 16 sekuntia...tietty kiihdyttämiseen menisi muutama sekunti myös. Minuutissa nimittäin mentäisiin jo 15 kilometriä..se on jo tarpeetonta.

 

Laskehan meille millaisia G-voimia ajattelit sietää kun kiihdytät tuohon vauhtiin "muutamassa sekunnissa"

 

Onko sinusta niin, että 1 moottorin 30% teho vastaa 3 moottorin 10% tehoa?

 

Eikös täällä ollut joku aika sitten topic, jossa sumplittiin paljonko 2-moottorikone menettää nousukyvystään 1 moottorin sammuttua? Se ei todellakaan ollut 50%, kuten tuolla logiikalla ajattelet?

 

Ja lupaan muuten syödä hattuni täynnä omia hiuksiani, mikäli se tuolla 10% teholla nousee ja pysyy ilmassa.

 

Noilla sun mainitsemilla mitoituksilla tuo moottori ei tule kestämään kuin sekunnin murto-osia (mitä nyt 2-3 kierrokseen menee aikaa) "urku auki".

 

 

[Antti Laukkanen 15]

 

Ok, ilmeisesti puhun vastoin parempaa tietoa. Korjaan sitten: Seuraavissa koneissa joilla olen lentänyt taikka ollut muutoin kyydissä, on ollut kts tai km/h -mittarit eikä mph-mittaria, muista koneyksilöistä en tiedä tarkemmin:

- Diamond DA40TDI, Cirrus SR20, TL96 Star, EV97 Eurostar, Ikarus C42, Zephyr 2000, WT9 Dynamic, C152 Aerobat, C172, diesel-C172, Piper PA28-181 Archer III, Piper Archer II, Cessna 172RG, Piper Arrow, RV-8, Cozy Classic.

- Muuten: jos joku haluaa demonstroida kädestä pitäen konetta jossa on mph-mittari, niin tulen mielellään lentämään sitä. Keräilen konetyyppejä (sikäli kun ne mahtuvat minun lupakirjojen (UPL, PPL, FAA-PPL) kelpuuttamiin koneisiin (toistaiseksi valitettavasti vaan single engine land))  .

 

 

En minä ikinä muista kumpi teistä mitäkin on tehnyt, mutta toinen muistaakseni lensi mm. Arrow-tyypit viime kesänä OH-PJX:llä. Tai sitten muistan väärin. Teepä joka tapauksessa ensi kerralla koneen nähdessäsi pieni tsekkaus käytössä olevan nopeusmittarin yksiköihin... Kyydissä lienet sillä ollut ainakin. Myös kaikki kyseisen koneen käsikirjanopeudet on annettu maamaileissa.

 

Asiasta lentokoneeseen, kun nyt lempiaiheeni eli saivartelun ja pilkunnushinnan piiriin pääsen: 1 kts ei ole mikään yksikkö, koska se on monikko. Oikea termi on toki 1 kt, joka on merimaili tunnissa, ei nautical maili. Tuttavallisemmin solmu, ei siis knotsi.

 

-A-

[Antti Laukkanen 15]

En tiedä mistä tällainen ylimielisyys kasvaa...mutta nimenomaan styroksista en tee koneita...piste.

 

Totta on että lähestyn hieman epätieteellisesti, mutta tiedän, että Cri Cri on ollut 65 kg ja 4,7 m kv ja pituus 3,9 m...ja moottorit 125 ccm luokkaa. Ilmeisesti Colombani kun babynsä innoittamana kuten minäkin konetta fantasioimme ei myöskään ymmärtänyt noita esittämiäsi rajoitteita !

 

Oletko Jyrki Laukkaselle sukua...sano terveisiä..Jyrkin kanssa ollaan tuttuja !?

 

Lentoturvallisuus on tuttu käsite...Kauhavalla asuneena tunsin monta lentäjää joita ei enää ole...hekin tunsivat lentoturvallisuuden....he kohtasivat kuitenkin noutajan tavalla tai toisella...milloin oli jäätävää ja milloin oli penkin lukitus väärin...milloin laukesi flare taskuun jne.

 

Missä laitteessa on takuuaika 2 minuuttia ?

 

Jep olenkin suunnittelemassa n. 2 x 17 hv myllylle n 90-120 mph liikkuvaa yleisilmailulaitetta...raaceri on sitten se fantasia osuus tässä ( eli tuunattuna 60 hv -70 hv noista myllyistä ja rakennetta vahvistaen n. 220 mph ).

 

 

Styroksi nyt oli ikään kuin semmoinen yleisnimitys lennokkimateriaaleille. Pointti oli jossain aivan muualla.

 

Kun mun ymmärryksen mukaan sen koneen piti viimeksi kulkea 850 km/h yhdellä tankkauksella välimerelle 14 km korkeudessa, niin en voinut mitenkään käsittää, että nyt liikutaan 90-120 mph haarukassa.

 

Takuuaika sittemmin muidenkin esittämin perustein nyt tuskin on kahtakaan minuuttia noissa kaavailemissasi moottorikonstruktioissa, mutta sekin oli vähän semmoinen styroksi-tyylinen karrikointi. Ja taisit sinäkin mainita jostain ennätysten tehtailusta, jossa ei kestävyydellä ole niinkään väliä. Kuten todettua, plaanit muuttuvat sitä tahtia, ettei niissä kukaan pysy perässä, varsikaan, kun suuri osa välivaiheista taitaa jäädä raportoimatta.

 

Tähän kaikkeen perustui kysymykseni lentoturvallisuudesta. Se on kuitenkin kaupallisen menestyksen edellytys.

 

Jyrkille ilmeisesti olen korkeintaan kovin kaukaista sukua, mutta samalla taivaallahan tuota kesäisin usein lennetään. Sanon siis seuraavalla kerralla terveisiä. Sanonko Jounille kans? Kantri-Jyrille vois mennä muuten siinä samalla. Ai niin, Jounin kanssahan tuota sukulaisuutta jo pohdittiinkin, mutta ainakin mää oon niitten äiten kans samassa sukuseurassa.

 

-A-

[Mikko Maliniemi 5]

Hei! Mäkin oon Laukkasen Jyrkin tuttu! Ja Laukkasen Antin! ja Laukkasen Jyrin!

 

Kait Jouni sitten Onninkin tunnet? 

[Mikko Tuomi 416]

Kun mun ymmärryksen mukaan sen koneen piti viimeksi kulkea 850 km/h yhdellä tankkauksella välimerelle 14 km korkeudessa, niin en voinut mitenkään käsittää, että nyt liikutaan 90-120 mph haarukassa.

 

Takuuaika sittemmin muidenkin esittämin perustein nyt tuskin on kahtakaan minuuttia noissa kaavailemissasi moottorikonstruktioissa, mutta sekin oli vähän semmoinen styroksi-tyylinen karrikointi. Ja taisit sinäkin mainita jostain ennätysten tehtailusta, jossa ei kestävyydellä ole niinkään väliä. Kuten todettua, plaanit muuttuvat sitä tahtia, ettei niissä kukaan pysy perässä, varsikaan, kun suuri osa välivaiheista taitaa jäädä raportoimatta.

 

Eiköhän se kohta keitä vielä kahviakin matkan varrella, jos sitä nyt matkan aikana kerkiää juomaankaan.

 

Työskentelen päivittäin autojen moottorien virityksien parissa, joten lähes joka päivä saan kuulla kaikenlaista huuhaata näistä "nitrometskutehoputki"-jutuista, joten BS-suodatin on aika tiukka. Tästä threadista näkee heti, ettei aloittajalla ole pienintäkään omakohtaista kokemusta moottoritekniikasta. Teoriassa tuollaiset kuulostavat hirveän toimivilta, mutta käytäntö osoittaakin jotain aivan muuta.

 

Liekö topicin aloittaja luulla, ettei joku muu ole haaveillut vastaavasta konseptista aiemmin. Usein se järki on tullut väliin.

 

... Tai sitten siitä konseptista on muovautunut se 90mph experimental?

 

[Hannu Tolonen 0]

Onko sinusta niin, että 1 moottorin 30% teho vastaa 3 moottorin 10% tehoa?

 

Eikös täällä ollut joku aika sitten topic, jossa sumplittiin paljonko 2-moottorikone menettää nousukyvystään 1 moottorin sammuttua? Se ei todellakaan ollut 50%, kuten tuolla logiikalla ajattelet?

No totta kai 3 moottoria 10% tehoilla vastaa yhtä moottoria 30% tehoilla. Toinen kysymys ei sitten liitykkään mitenkään ensimmäiseen.

 

Hannu

[Mikko Tuomi 416]

No totta kai 3 moottoria 10% tehoilla vastaa yhtä moottoria 30% tehoilla. Toinen kysymys ei sitten liitykkään mitenkään ensimmäiseen.

 

Hannu

 

30% tehoilla tuo moottori saattaa jaksaa pyörittääkin tuota huiskaa, 10% tehoilla ei?

 

Jätinpä vähän turhaa "löysää" tuohon heittoon, toivottavasti ymmärsit mitä tarkoitin.

 

[Hannu Tolonen 0]

30% tehoilla tuo moottori saattaa jaksaa pyörittääkin tuota huiskaa, 10% tehoilla ei?

 

Jätinpä vähän turhaa "löysää" tuohon heittoon, toivottavasti ymmärsit mitä tarkoitin.

 

En kyllä oikein ymmärrä, en kyllä olekkaan näistä potkuri jutuista niin perillä mutta jos ne moottorit tuottaa kuitenkin saman tehon niin miksi ne ei vetäisi samanlailla?

 

Hannu

[Mikko Tuomi 416]

En kyllä oikein ymmärrä, en kyllä olekkaan näistä potkuri jutuista niin perillä mutta jos ne moottorit tuottaa kuitenkin saman tehon niin miksi ne ei vetäisi samanlailla?

 

Hannu

 

Jos se moottori ei 10% teholla jaksa pyörittää koko huiskaa?

 

Teho on ylipäätään väärä sana itsessään, pitäisi myös puhua väännöstä.

 

[Olle Sälgmark 2]

Tässä Jukalle vihjeitä.

 

http://www.flygfabriken.com/index_asp_old.html

[Mikko Maliniemi 5]

30% tehoilla tuo moottori saattaa jaksaa pyörittääkin tuota huiskaa, 10% tehoilla ei?

 

Entäs jos se onkin säätöpotkuri? Koska sellainen epäilemättä tuohon Jukan projektiin on tällättävä