Pienen uuden lentokoneen suunnittelu ja valmistus !?

[Mikko Maliniemi 5]

Täällä IO 520:n hinta niitä tarvii kaksi isoon matkustaja Tweedyyn.

 

24.800 USD kpl.

 

http://www.customairmotive.com/price.htm

 

Niin, mutta sano nyt, montakos tuntia sillä 1299€ moottorilla ajelee?

[Jukka Takamaa 0]

Niin, mutta sano nyt, montakos tuntia sillä 1299€ moottorilla ajelee?

 

Onko sillä väliä nyt...17 hv per mylly ja koneella lentää 8 hv:llä kotiin...siis toisella käyvällä puolella teholla.

 

Arvioisin 200 tuntia..ja louskuna toiset 200 tuntia. Lisätietoja; http://www.evo-engines.com/products/pdf/5_EN.pdf'>http://www.evo-engines.com/products/pdf/5_EN.pdf

 

http://forgues-research.com/page8.html  ja toiset kotisivut; http://www.evo-engines.com/

 

Hinta on muuten 900 euroa ja 1299 USD ainakin osalla kaksipyttyisiä. Eiköhän ne 20%:n  paljousalennuksen anna jos tehdas ostaa niitä vaikka 100 kpl.

 

Saa myös sähköstartilla, http://www.evo-engines.com/products/model.php?id=20

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

 

Huokempi ( 315 ekkua ) kiinalainen alla;

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

9,5 hv ja 100 ccm...saattaa tuoda kotiin toisella moottorilla.

[Mikko Tuomi 431]

Nyt en kyllä oikeasti ymmärrä mitä ajat takaa tällä.

 

Hannu

 

Moottorin tuottama teho on väännön ja kierrosten tulos. Jos on vääntöä mutta ei kierroksia, ei ole tehoakaan. Teho on ihan laskennallinen suure kierrosluvusta ja vääntömomentista laskettuna.

 

 

[Antti Laukkanen 15]

Onko sillä väliä nyt...17 hv per mylly ja koneella lentää 8 hv:llä kotiin...siis toisella käyvällä puolella teholla.

 

Arvioisin 200 tuntia..ja louskuna toiset 200 tuntia.

 

 

Sinä eilen kehuit ymmärtäväsi lentoturvallisuuden ja luotettavuuden päälle. Tuommoinen moottorin kestävyys on sellainen seikka, jolla on ko. asioiden kannalta aika huikeasti väliä.

 

Ihanko sinä vakavissasi edelleen kuvittelen jonkun maksavan lentokoneesta, johon pitää vaihtaa 200 tunnin välein kaksi moottoria? Tosielämässä tuokin arvio vaikuttaa noin sata kertaa yläkanttiin ammutulta...

 

-A-

 

PS. Vai 16 hengen matkustaja-Tweedy...? Kai sulla on myös hävittäjä-Tweedy, Pommari-Tweedy ja pursikone-Tweedy työn alla? Se oliskin nokkela keksintö, niin olisi edes jotain toivoa liidellä kotiin, kun moottorit hajoavat nousun jälkeen. Niin, entäpä rahti-Tweedy?

[Mikko Tuomi 431]

PS. Vai 16 hengen matkustaja-Tweedy...? Kai sulla on myös hävittäjä-Tweedy, Pommari-Tweedy ja pursikone-Tweedy työn alla? Se oliskin nokkela keksintö, niin olisi edes jotain toivoa liidellä kotiin, kun moottorit hajoavat nousun jälkeen. Niin, entäpä rahti-Tweedy?

 

Saako tästä myöntää sinulle epävirallisen "vuoden optimisti"-palkinnon, kun uskot noilla moottoreilla koneen nousevan ilmaan asti?

 

[Mikko Kallas 0]

Lisätietoja; http://www.evo-engines.com/products/pdf/5_EN.pdf

 

Weight: 3,600 Kgs. 3.400 Kgs.(Magnesium)

(kuvan) V-malli painaa vielä kilon enemmän. Muiden lähteiden perusteella ilmoitettuihin painoihin ei ole sisällytetty sytytyslaitteiston painoa, joten senkin saa vielä laskea mukaan.

 

Jos sulla on varma tieto moottorin kolmen kilon painosta, niin voit varmaan kertoa mistä se on peräisin?

 

MikkO

 

[Ilkka Mäkelä 1 224]

Tuntuu kummasti siltä, että tässä keskustelussa pompitaan liian hätäisesti eteenpäin äärilaidasta toiseen. Kannattaisi vetää vähän henkeä välillä, jos propellihatussa on liikaa kierroksia.

 

-------------------------------------------------------------------------------------

 

Potkurin hyötysuhteen osalta taisin esittää liian hätäisesti mietityn kysymyksen. Olisi pitänyt kysyä näin:

 

Jos koneessa on yksi 30 hp moottori, joka käy täysillä tehoilla ja sille moottorille optimaalisella potkurilla, niin saadaanko sillä aikaan sama työntövoima kuin sellaisella vaihtoehdolla, että koneessa on kolme 10 hp moottoria, jotka käyvät täysillä tehoilla niille moottoreille optimoiduilla potkureilla?

 

Jos molemmilla vaihtoehdoilla saadaan aikaan sama työntövoima, niin sitten asialla ei ole suurta merkitystä. Ainakaan ennenkuin aletaan miettiä, kummassa vaihtoehdossa ilmanvastus on suurempi...

[Jukka Takamaa 0]

Weight: 3,600 Kgs. 3.400 Kgs.(Magnesium)

 

Jos sulla on varma tieto moottorin kolmen kilon painosta, niin voit varmaan kertoa mistä se on peräisin?

 

Kolme kiloa noin arvo ( 3 400 gr pyöristyy kolmeen ).

 

Tässä kaikkien EVO-moottoreiden äiti;

 

50 hv n 500 ccm ja 15 kiloa:

 

http://www.evo-engines.com/products/model.php?id=19

 

Tämä 2 paikkaiseen ja 100 hv tehot...kehitetty UAV käyttöön.

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jukka Takamaa 0]

Sinä eilen kehuit ymmärtäväsi lentoturvallisuuden ja luotettavuuden päälle. Tuommoinen moottorin kestävyys on sellainen seikka, jolla on ko. asioiden kannalta aika huikeasti väliä.

 

Ihanko sinä vakavissasi edelleen kuvittelen jonkun maksavan lentokoneesta, johon pitää vaihtaa 200 tunnin välein kaksi moottoria? Tosielämässä tuokin arvio vaikuttaa noin sata kertaa yläkanttiin ammutulta...

 

No miten arvelet moottoreita testattavan..penkkiin ja menoksi.

 

2 vuoden takuu...se teoriassa tarkoittaa 5 tuntia lentoa per päivä 2 vuoden ajan...antaa 3650 tuntia...tai rahat takaisin ! 

------------------------------------------------

 

Joo mietin PUSHER TWEEDYn moottoriturvallisuutta, koska tulipalo rungon sisällä voisi olla vaarallinen...ilmanotto suunnattaisiin läpillä polttonestesäiliölle ( jäähdytys ) ja vaahtosammutin täyttää ilmattoman moottoritilan ja tuli sammuu ( emergency procedure no 1 ). Detonaatio on ongelmallisempi. Kuitenkin niin että selän takana on tankki ja sitten moottori...välissä palamattomia kerroksia. Moottoritilan kautta kulkevat ohjausvaijerit ja -tangot paloeristetään.

 

Rutanin POND RACER nimenomaan syttyi tuleen ja pilotti paloi hengiltä ennen impactia.

 

Twin Tweedyn moottorien takana tankit ulkona rungosta juuri siksi, ettei rungon sisällä ole mitä palavaa polttonestettä.

 

T U R V A L L I S U U T T A  ON  M I E T I T T Y  !

 

 

---------------------------------------------------------------------------------

 

Alla vielä sekä 17 HV että 50 HV moottoreille speksit thrustHP:llä ( joka on aika summittainen ).

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

 

ja hieman realistisempi ( 17 hv:lle isompi huiska );

 

[ attachment removed / expired ]

 

Eli minimissään 267 km/t huiput Tweedylle tuolla 2 x 17 hv moottorilla.

 

Parhaiten vetää kun 32/10 huiskana..jolloin huippunopeus 103 km/t ( thrust 2 x 117 lbs ).

 

[Arne Wallen 72]

Nyt kyllä jännittäis olla kyydissä. 8)

[Mikko Tuomi 431]

Detonaatio on ongelmallisempi. Kuitenkin niin että selän takana on tankki ja sitten moottori...välissä palamattomia kerroksia. Moottoritilan kautta kulkevat ohjausvaijerit ja -tangot paloeristetään.

 

Hauskaa keskustella sinun kanssa moottoreista, kun et tiedä mitä detonaatiolla tarkoitetaan, kun puhutaan tehokkaista viritysmoottoreista

 

[Hannu Tolonen 0]

Tuntuu kummasti siltä, että tässä keskustelussa pompitaan liian hätäisesti eteenpäin äärilaidasta toiseen. Kannattaisi vetää vähän henkeä välillä, jos propellihatussa on liikaa kierroksia.

 

-------------------------------------------------------------------------------------

 

Potkurin hyötysuhteen osalta taisin esittää liian hätäisesti mietityn kysymyksen. Olisi pitänyt kysyä näin:

 

Jos koneessa on yksi 30 hp moottori, joka käy täysillä tehoilla ja sille moottorille optimaalisella potkurilla, niin saadaanko sillä aikaan sama työntövoima kuin sellaisella vaihtoehdolla, että koneessa on kolme 10 hp moottoria, jotka käyvät täysillä tehoilla niille moottoreille optimoiduilla potkureilla?

 

Jos molemmilla vaihtoehdoilla saadaan aikaan sama työntövoima, niin sitten asialla ei ole suurta merkitystä. Ainakaan ennenkuin aletaan miettiä, kummassa vaihtoehdossa ilmanvastus on suurempi...

Esim. tuossa esittämässäsi tapauksessa työntövoima on mielestäni yhtäsuuri. Käytännössä ne 3 moottoria aiheuttavat suuremman ilmanvastuksen (huonompi lopputulos), mutta ei nyt mennä yksityiskohtiin.

Palaten alkuperäiseen kysymykseen 3 moottoria 10% tehoilla tuottaa saman työntövoiman kuin yksi moottori 30% tehoilla JOS kaikissa moottoreissa on potkuri jonka hyötysuhde on sama kyseisellä kierrosluvulla.

 

 

Moottorin tuottama teho on väännön ja kierrosten tulos. Jos on vääntöä mutta ei kierroksia, ei ole tehoakaan. Teho on ihan laskennallinen suure kierrosluvusta ja vääntömomentista laskettuna.

 

 

Ymmärrän kyllä tuon, mutten sitä että miksi potkuri vaatisi jonkun kynnys tehon että ropelli alkaa pyöriä?

 

Hannu

[Arne Wallen 72]

Pieni detonaatio tapahtuu joka kerta kun mäntä käy ylhäällä ja tulppa sytyttää kaasuuntuneen polttoaineen.

Tässä tapauksessa käsittääkseni detonaatio vaatisi sirpalesuojan koska pienet kovaa vauhtia lentävät metallikappaleet ovat vaarallisia koskettaessaan ihmisen kehoa, vrt.luoti. 8)

[Mikko Maliniemi 5]

Ymmärrän kyllä tuon, mutten sitä että miksi potkuri vaatisi jonkun kynnys tehon että ropelli alkaa pyöriä?

 

No silloin ainakin, jos potkuri on niin painava, että se ei pienillä tehoilla jaksa lähteä pyörimään

 

Mutta mä luulen, että kaima nyt ei tarkoittanut sitä, että saako sen potkurin liikkeelle. Vaan pikemminkin sitä, että jos se on hirveällä nousulla se potkuri, tarvitaan paljon voimaa, että se potkuri saadaan pyörimään niin kovaa, että siitä aletaan saamaan tehoa. Sama homma vaikka veneessä. Jos pistät liian ison halkaisijan tai liian suuren nousun omaavan potkurin (tai molempia), vaatii se joko lisää tehoa moottorilta tai enemmän aikaa kiihtyäkseen, ennenkuin siitä noususta tai halkaisijasta on jotain hyötyä...

[Ari Kataja 1]

Pieni detonaatio tapahtuu joka kerta kun mäntä käy ylhäällä ja tulppa sytyttää kaasuuntuneen polttoaineen.

Tässä tapauksessa käsittääkseni detonaatio vaatisi sirpalesuojan koska pienet kovaa vauhtia lentävät metallikappaleet ovat vaarallisia koskettaessaan ihmisen kehoa, vrt.luoti. 8)

 

Tavallaan olet oikeassa, mutta moottoritekniikassa yleensä detonoinnilla tarkoitetaan kansankielellä tuttua 'nakutusta' eli itsesytytystä. Wikipedia kiteyttää tuon aika hyvin:

 

Haitallinen nakutus syntyy, kun liekki syttyy kipinästä, mutta kauempana sytytystulpasta (esimerkiksi palotilan reunalla) tapahtuu itsesyttyminen (paineen ja lämpötilan vaikutuksesta esimerkiksi hehkuvien karstanokareiden aikaansaama syttyminen) ja nämä kaksi paineaaltoa kohtaavat.

 

Noissa kireissä kaksitahdeissa ilmeisesti on niin korkea puristussuhde, suht laiha seos ja aikainen sytytysennakko, että ne nakuttavat helposti. Olenpa nähnyt muutaman männän(auton moottorista), joissa on "nätti" reikä keskellä nakutuksen seurauksena.

 

 

--

Ari

[Mikko Tuomi 431]

No silloin ainakin, jos potkuri on niin painava, että se ei pienillä tehoilla jaksa lähteä pyörimään

 

Mutta mä luulen, että kaima nyt ei tarkoittanut sitä, että saako sen potkurin liikkeelle. Vaan pikemminkin sitä, että jos se on hirveällä nousulla se potkuri, tarvitaan paljon voimaa, että se potkuri saadaan pyörimään niin kovaa, että siitä aletaan saamaan tehoa. Sama homma vaikka veneessä. Jos pistät liian ison halkaisijan tai liian suuren nousun omaavan potkurin (tai molempia), vaatii se joko lisää tehoa moottorilta tai enemmän aikaa kiihtyäkseen, ennenkuin siitä noususta tai halkaisijasta on jotain hyötyä...

 

Juu, tuo potkurin pyörimättömyys oli ääriesimerkki. Ymmärsit juuri mitä ajoin takaa.

 

Muille, joilla valitettavasti ei ole nimen tuomaa etumatkaa, väännänpä hieman tarkemmin

 

Nuo tehot on aina ilmoitettu tietyllä kierrosluvulla. Tuon kokoisesta 2-tahtimoottorista vaaditaan pirusti kierroksia siihen, että tuo teholukema saavutetaan. Jaksaako tuollainen moottori tosissaan pyörittää tuollaista potkuria sitä vaadittua nopeutta, jossa huipputeho löytyy, muutoin kuin tyhjiössä?

 

Kestääkö (ei kestä) se todella tuollaisen kuorman, jota siltä vaaditaan. Vertailu kilpapiikkien moottoreihin aiheuttaa lähinnä itkunsekaista huutonaurua. Noiden kilpapiikkien koneet ovat sohjona yhden kisan jälkeen. Kisassa konetta kuormitetaan "täysillä" vain hyvin vähän aikaa (kaasu pohjassa EI tarkoita täyttä kuormitusta). Ja niissä materiaalit ovat "hieman" toista kuin "as cheap as possible"-rakennetussa lennokkimoottorissa.

 

Väitän edelleen, että tuon kokoisella koneella noilla Fast'n'Furious-henkisillä virityksillä odotettavissa oleva elinikä on pari-kolme palotapahtumaa, eli jotain sekunnin murto-osia.

[Mikko Tuomi 431]

Tavallaan olet oikeassa, mutta moottoritekniikassa yleensä detonoinnilla tarkoitetaan kansankielellä tuttua 'nakutusta' eli itsesytytystä. Wikipedia kiteyttää tuon aika hyvin:

 

Noissa kireissä kaksitahdeissa ilmeisesti on niin korkea puristussuhde, suht laiha seos ja aikainen sytytysennakko, että ne nakuttavat helposti. Olenpa nähnyt muutaman männän(auton moottorista), joissa on "nätti" reikä keskellä nakutuksen seurauksena.

 

 

--

Ari

 

Lisäksi nakutus laskee moottorista saatavaa tehoa rajusti, ja aiheuttaa melkoisesti värähtelyä, joka on erityisesti keveissä rakenteissa ongelmallista.

[Ari Kataja 1]

Lisäksi nakutus laskee moottorista saatavaa tehoa rajusti, ja aiheuttaa melkoisesti värähtelyä, joka on erityisesti keveissä rakenteissa ongelmallista.

 

Jep. Tuota en kirjoittanut, koska wiki sen aika hyvin kertoi.

Olisi mielenkiintoista nähdä noista lennokkimoottoreista vääntökäyriä.. Kaikki valmistajat yleensä brassailevat vain moottoreidensa huipputehoilla. (joilla ei sinänsä niinkään ole merkitystä) Sanoohan se jo vanha viisauskin: Voima se on, joka maata pyörittää. Tehohan on vain laskennallinen suure -> vääntö * kulmanopeus.

 

 

--

Ari

[Hannu Tolonen 0]

Jep. Tuota en kirjoittanut, koska wiki sen aika hyvin kertoi.

Olisi mielenkiintoista nähdä noista lennokkimoottoreista vääntökäyriä.. Kaikki valmistajat yleensä brassailevat vain moottoreidensa huipputehoilla. (joilla ei sinänsä niinkään ole merkitystä) Sanoohan se jo vanha viisauskin: Voima se on, joka maata pyörittää. Tehohan on vain laskennallinen suure -> vääntö * kulmanopeus.

 

 

--

Ari

Tuosta löytyy yhden lennokkimoottorin dynokäyrä. http://www.osengines.com/reviews/osmz2110-dynotest-rcnitro.pdf.

 

Kun halutaan mennä kovaa niin silloin vain huipputehoilla on merkitystä, aivan sama sille kuinka paljon moottorissa on vääntöä, kuitenkin mennään yhtä kovasti.

 

Hannu

[Arne Wallen 72]

Juu, tiedossa tuo nakutus ja tosiaan 2T koneissa tuhoisaa, myös 4T versioissa.Omistin itse aikoinaan yksisylinterisen 500 kuutioisen josta oli otettu tehoa 52 hv.

Muuten kulki hyvin mutta katkaisi yleensä sylinterin. :'(

Noissa meetwursti ja nitrokoneissa detonaatio tarkoittaa yleensä kovaa lentäviä metallikappaleita.

Ja silloin maksaa, takuuta kukaan ei noille myönnä ja kesto on yleensä 1 sekunnista n.1 tuntiin huipussaan, tuo tunti ei yleensä ole yhtäjaksoinen.

[Markku Koivurova 367]

Jep. Tuota en kirjoittanut, koska wiki sen aika hyvin kertoi.

Olisi mielenkiintoista nähdä noista lennokkimoottoreista vääntökäyriä.. Kaikki valmistajat yleensä brassailevat vain moottoreidensa huipputehoilla. (joilla ei sinänsä niinkään ole merkitystä) Sanoohan se jo vanha viisauskin: Voima se on, joka maata pyörittää. Tehohan on vain laskennallinen suure -> vääntö * kulmanopeus.

 

 

--

Ari

 

Teho on edelleenkin vääntömomentti x kierrosluku. Toisin sanoen vääntökäyrän voi helposti laskea tehokäyrästä taaksepäin. Vääntömomentti (Newtonmetreinä) on teho (kiloWatteina) jaettuna pyörimisnopeudella (1/min) ja kerrottuna 9549 (tämä kerroin riippuu käytetyistä yksiköistä, kW, hv, 1/min, 1/s jne).

 

Jos teholla ei olisi merkitystä niin saataisiin aivan hirveitä vehkeitä laittamalla 15 kW/12000 1/min- moottoriin 1/10 alennusvaihde. Potkuri pyörisi vain 1200 1/min mutta väänömomentti olisi peräti 119,4 Nm! Ja tietysti 1/100 alennusvaihteella 1194 Nm. Tämä viimeksi mainittu on jo samaa luokkaa kun 500 hv lentomoottorissa. Eli Thielertin väite, että vääntömomentti sitä konetta taivaalle vie on potaskaa.

[Markku Koivurova 367]

Noissa meetwursti ja nitrokoneissa detonaatio tarkoittaa yleensä kovaa lentäviä metallikappaleita.

 

Joskus ennenvanhaan puhuttiin, ennen polttomoottori- sanan yleistymistä, räjähdysmoottoreista. Minulla oli 70- luvun alussa Hämeenlinnassa ammattikoulussa opettaja joka sanoi, että polttoaine-ilmaseos palaa moottorissa. Jos se räjähtää, se tekee sen vain kerran. No detonointi, tai kun Suomessa ollaan, nakutus, ei ihan räjähtämistä ole mutta kyllä siinä palamisnopeus on kuitenkin lähempänä räjähdystä kuin hallittua palamista.

[Mikko Tuomi 431]

Teho on edelleenkin vääntömomentti x kierrosluku. Toisin sanoen vääntökäyrän voi helposti laskea tehokäyrästä taaksepäin. Vääntömomentti (Newtonmetreinä) on teho (kiloWatteina) jaettuna pyörimisnopeudella (1/min) ja kerrottuna 9549 (tämä kerroin riippuu käytetyistä yksiköistä, kW, hv, 1/min, 1/s jne).

 

Jos teholla ei olisi merkitystä niin saataisiin aivan hirveitä vehkeitä laittamalla 15 kW/12000 1/min- moottoriin 1/10 alennusvaihde. Potkuri pyörisi vain 1200 1/min mutta väänömomentti olisi peräti 119,4 Nm! Ja tietysti 1/100 alennusvaihteella 1194 Nm. Tämä viimeksi mainittu on jo samaa luokkaa kun 500 hv lentomoottorissa. Eli Thielertin väite, että vääntömomentti sitä konetta taivaalle vie on potaskaa.

 

Raha sen koneen vie taivaalle, eikös se niin mennyt?

 

Teho ei edelleenkään ole vääntömomentti x kierrosluku. Teho on vääntömomentti x pyörimisnopeus.

 

[Markku Hiedanpää 0]

2 vuoden takuu...se teoriassa tarkoittaa 5 tuntia lentoa per päivä 2 vuoden ajan...antaa 3650 tuntia...tai rahat takaisin ! 

 

-90 luvun vaihteessa ultriin asennettujen 2-tahtimoottorien keskimääräinen elinikä oli noin 42 lentotuntia ja ne sentään olivat lentokäyttöön tarkoitettuja moottoreita. Nyt kun näkee että lennokinmoottoreille luvataan takuuksi 3650 lentotuntia, ei voi olla ihmettelemättä miten moottoritekniikka on kehittynyt 

[Ari Kataja 1]

Teho on edelleenkin vääntömomentti x kierrosluku. Toisin sanoen vääntökäyrän voi helposti laskea tehokäyrästä taaksepäin. Vääntömomentti (Newtonmetreinä) on teho (kiloWatteina) jaettuna pyörimisnopeudella (1/min) ja kerrottuna 9549 (tämä kerroin riippuu käytetyistä yksiköistä, kW, hv, 1/min, 1/s jne).

 

Samaa tarkoittava asia. Täällä on esitetty tehon laskeminen vääntömomentista ja kierrosluvusta. Kun puhutaan kulmanopeudesta ei tarvita mitään kertoimia. Tuo esittämäsi laskukaava on vain yksinkertaistettu versio; varmastikin aivan oikean tuloksen antava, en sitä kiistä.

 

Jos teholla ei olisi merkitystä niin saataisiin aivan hirveitä vehkeitä laittamalla 15 kW/12000 1/min- moottoriin 1/10 alennusvaihde. Potkuri pyörisi vain 1200 1/min mutta väänömomentti olisi peräti 119,4 Nm! Ja tietysti 1/100 alennusvaihteella 1194 Nm. Tämä viimeksi mainittu on jo samaa luokkaa kun 500 hv lentomoottorissa. Eli Thielertin väite, että vääntömomentti sitä konetta taivaalle vie on potaskaa.

 

En väittänytkään ettei teholla ole merkitystä. Sanoin ettei teholla ole niinkään merkitystä. Koska teho on vääntömomentin ja kulmanopeuden(eli siis sen pyörimisnopeuden) tulo, tehoa ei ole ilman vääntömomenttia. Käytännössä merkittävää on vääntömomentti tietyllä kierrosluvulla. Ajattelutapasi on vain erilainen kuin minun, mutta varmaankin samaa tarkoitetaan molemmat. 

 

 

--

Ari