Pienen uuden lentokoneen suunnittelu ja valmistus !?

[Mika Koski 0]

Koetin vaan tuolla aiemmin korjata kaveria, joka "jukkamaisesti" (taisin erehtyä nimestä silloin) väitti, että rungon pitäisi kehittää nostovoimaa kompensoidakseen siipien sakkausta. Pystytkö ymmärtämään sellaisen sakkauksen oikaisumetodin? 

 

Ei se ollut sakkauksenoikaisu -metodi, vaan arvaus mitä tapahtuisi Tweedyllä loppuvedon kieppeillä. Arvelen edelleen, että siipien katoava nostovoima korvataan rungon kohtauskulman kasvattamiselle ja nokan noston tulee tapahtua sellaisella reippaudella, että etumatkatavarasäiliössä olevista viidestä näkkileivästä ainakin 3 käy tavaratilan katossa.

 

Edelleen arvelen, että Tweedyn sakkausharjoitukset alkavat syöksyvöiden kiristyksellä, irtoesineiden kiinnittämisellä ja tarkistuslistalla, joka alkaa sanoin: "Isä meidän, joka olet..."

 

Mika

 

ps. Jotta mun kontribuutio olisi muutakin kuin vain joutavan jauhamista, laitan linkin tänään löytämääni teokseen. Ainakin itse ilahduin siitä kovasti.

 

http://www.desktopaero.com/appliedaero/preface/welcome.html

[Guest romurallye]

tietovisakysymys:

 

Otetaan esimerkiksi hidas ultra, nopeus 100 km/h 100 hp Rotax-moottorilla (esim. Zenair, menee se oikeasti yli 100 km/h, mutta

laskemisen helpottamiseksi otetaan 100 km/h arvoksi). Kone lentää tämän 450 kg painoisena ja oletetaan potkurin hyötysuhteen olevan 68%.

 

 

3. Kuinka paljon moottoria tarvitsisi virittää että ylitetään äänennopeus?

 

Vastaan J. Takamaan puolesta  viimeiseen kysymykseen - muihin kun on vastaus helposti löydettävissä:

Käyttämällä ufosta pöllittyä potkuria, syöttämällä moottoriin käärmekeiton, tulikiven, oorgoonin ja sun muiden poppalitkujen seosta 

Täsmälleen oikean tuloksen tarvittavan tehon määrästä saa kaavalla joka on johdettavissa potkurin alkuperän huuhaakertoimesta ja polttoaineen ainesosien kemiallisesta kaavasta . Erityisen tärkeää on muistaa käyttää laskennassa oikeaa hattuvakiota.

[Guest Jussi Linnansuu]

Karoliina Salminen, vaikutat fiksulta tai ainakin viisaalta.

 

- Osaat varmaan vastata että kuinka kovaa maanopeutta 100km/h huippunopeuteen pystyvä lentokone lentää 100km/h myötätuulessa?

- Kuinka kovin auto kulkee samalla huippunopeudella samassa myötätuulessa? (oletetaan että sopiva välityssuhde / vaihde on olemassa)

 

Jukka saa myös vastata niin voidaan vertailla.

 

 

[Guest romurallye]

Tarkoititkohan minua vai Jukka T.tä ?

Pistän kanssa pikku ropleeman arvon voorumistien päänvaivaksi:

Ajan  vaakasuoralla asfalttitiellä polkupyörällä nopeutta A. Takaani puhaltaa kohtuullisen kova myötätuuli. Päätän kääntyä ympäri ja ajan samaa tietä takaisin lähtöpisteeseen. Käytin pyöräreissuuni B minuuttia aikaa.

Toisena päivänä ajan saman matkan A samalla tiellä tuulen nopeuden ollessa nolla. Onko käyttämäni aika tuohon matkaan edelleenkin B ?

 

Karoliina ei ainaoastaan VAIKUTA fiksulta.

 

[Jukka Takamaa 0]

Karoliinan kommentti aiemmin koneestani oli..METSÄÄN MENEE !

 

Ihmettelen tosiaan mitä hän tässä enää jahkaa.

 

Kuten monesti aiemmin sanottu..tällä koneella ei ole ns. ultrakeveiden kanssa muuta tekemistä kuin paino.

 

2 x 60 hv on helppoa virittää Tweedystä ( 17 hv koneista ), jolloin tehopaino suhde on parempi kuin stock Mustangilla...voit itse miettiä kuinka kovaa se menee kun drag coefficiency on alle Mustangin.

[Guest Jussi Linnansuu]

Jukka M:n pulmaan vastaus:

 

Maalausjärjellä ajatellen vastaus on että tuulisella säällä kestää kauemmin, koska kovassa vastatuulessa ei pääse välttämättä koskaan takaisin.

 

Tarvittava tehohan tulee yksinkertaistettuna ilmanvastuksesta ja nopeudesta eli (Vp-Vt)^2 * Vp, jossa Vp=polkupyörän nopeus ja Vt=tuulen nopeus.

 

Jos maksiminopeus on 2m/s tyynessä, niin 2m/s myötätuulessa samalla teholla mennään 2.84m/s ja vastaavasti vastatuuleen 0,36m/s.

 

1000m edestakaisin ajamiseen menee aikaa  (1000m / 2,84m/s) + (1000m / 0,36m/s) = 3130s kun taas tyynessä aikaa kuluu (2000m / 2m/s) =1000s

 

[Karoliina Salminen 0]

Karoliinan kommentti aiemmin koneestani oli..METSÄÄN MENEE !

 

Ihmettelen tosiaan mitä hän tässä enää jahkaa.

 

Kuten monesti aiemmin sanottu..tällä koneella ei ole ns. ultrakeveiden kanssa muuta tekemistä kuin paino.

 

2 x 60 hv on helppoa virittää Tweedystä ( 17 hv koneista ), jolloin tehopaino suhde on parempi kuin stock Mustangilla...voit itse miettiä kuinka kovaa se menee kun drag coefficiency on alle Mustangin.

 

Laske nyt vastaukset siihen mun tehtävään.

Nyrkkisääntölasku riittää, ei tarvitse desimaaleja eikä ottaa huomioon kaikkea mahdollista.

Leikitään että se 100 km/h kone ei ole ultrakevyt. Mitens sitten pistetään 200 hp tai 400 hp, kuinka kovaa?

Entä kuinka suuri teho pitää irrottaa moottorista että se kulkee yli äänennopeutta? Nämä kaksi ekaa

saa laskettua ilman laskinta, laitoin siksi nopeuden lähtökohdaksi 100 kilometriksi tunnissa, ja kolmanteen riittää pelkkä päättely. Nämä on hyvin perusjuttuja ja helppoja tehtäviä, ultrakevytlentäjän kurssin aerodynamiikka riittää tai jopa vähempikin. Toisin kuin laitoksen kokeissa, kaikki matsku, Google jne. on vapaasti käytettävissä.

Eli Jukka Takamaa, kuinka lujaa menee?

 

[Guest romurallye]

Kyllä - juuri näin se minunkin maalaisjärkeni mukaan menee  Siis tämä oli kommentti Jussin vastaukseen

[Guest romurallye]

 

 

kuinka kovaa maanopeutta 100km/h huippunopeuteen pystyvä lentokone lentää 100km/h myötätuulessa?

 

 

 

200 kmh - jos lentskari menee satasta ja ilmamassa jossa kone lentää menee koneen suuntaan myös sataa niin silloin mennään maanopeudella kaks sataa.

Ilmiötä voi vaikka maalaisjärjellä havainnollistaa tilanteessa jossa ollaan lentoaseman kävelyhihnalla ja kävellään 5 kmh, samaan aikaan hihna kulkee kävelyn suuntaan 5 kmh nopeudella. Näin ollen suhteessa hihnan vieressä olevan seinän nopeuteen mennään 10 kmh

 

 

[Guest romurallye]

 

 

..... kovaa maanopeutta 100km/h huippunopeuteen pystyvä lentokone lentää 100km/h myötätuulessa?

- Kuinka kovin auto kulkee samalla huippunopeudella samassa myötätuulessa? (oletetaan että sopiva välityssuhde / vaihde on olemassa)

 

 

 

 

 

Kun autolla ajetaan maan pinnalla niin tilanne on aivan eri kuin koneella ilmassa. Kun myötätuuli puskee autoa eteenpäin 100 kmh ja auto menee eteenpäin samalla nopeudella niin silloin on auton ilmanvastus 0. muistettakoon, että auton ajovastuksesta noin 60 % ( otettu hattua muistuttavasta muistilokerosta) muodostuu tuossa nopeudessa ilmanvastuksesta ja loput 40 vierimisvastuksesta. Kun ilmanvastus on nolla niin ei tarvitse laskuissa ottaa huomioon kuin vierintävästus.  MIkä sitten jää nopeudeksi, sitä en käy laskemaan.

[Guest Jussi Linnansuu]

Jukka M:n kanssa olen samoilla linjoilla. Tuo auto myötätuulessa tulikin periaatteessa käsiteltyä tuossa polkupyöräesimerkissä. Tarkoitus oli autokysymyksessä jättää renkaiden pyörintävastus huomioimatta. Mutkistaa vaan liikaa yksinkertaisia asioita 

 

Mielenkiinnolla odotan Jukka T:n vastausta Karoliinan esittämään pulmaan, varsinkin kun nyt viimeisten viestien aikana on kerrottu miten vastaus lasketaan. Kysymyshän on olemassa olevan tiedon soveltamisesta. Jos se ei onnistu, niin tuskin onnistuu mikään muukaan.

 

 

[Arne Wallen 72]

Lieneekö tuolla myötä tai vastatuulella mitään merkitystä jos kysyjä kertoo nopeudeksi 100 km/h

[Jukka Takamaa 0]

Laske nyt vastaukset siihen mun tehtävään.

Nyrkkisääntölasku riittää, ei tarvitse desimaaleja eikä ottaa huomioon kaikkea mahdollista.

Leikitään että se 100 km/h kone ei ole ultrakevyt. Mitens sitten pistetään 200 hp tai 400 hp, kuinka kovaa?

Entä kuinka suuri teho pitää irrottaa moottorista että se kulkee yli äänennopeutta? Nämä kaksi ekaa

saa laskettua ilman laskinta, laitoin siksi nopeuden lähtökohdaksi 100 kilometriksi tunnissa, ja kolmanteen riittää pelkkä päättely. Nämä on hyvin perusjuttuja ja helppoja tehtäviä, ultrakevytlentäjän kurssin aerodynamiikka riittää tai jopa vähempikin. Toisin kuin laitoksen kokeissa, kaikki matsku, Google jne. on vapaasti käytettävissä.

Eli Jukka Takamaa, kuinka lujaa menee?

 

 

Anteeksi minkä laitoksen kokeissa ?

 

Mielestäni sinä solvaat projektiani ns. kybällä.

 

Hyvin tiedät itsekin, että potkurikoneella ei mennä äänennopeutta...saati sen yli ....mach 0.81 on saavutettu Spitfire IX:llä.

 

Have a nive day ! 

 

 

PS:

 

Muuten mun ei tarvi tietää talojakaan suunnitellakseni jokaisen palkin paksuutta, mutta fiksuna osaan kysyä rakennesuunnittelijalta sen paksuuden. Samoin maaperän suhteen..en käy kairaamassa enkä anna lausuntoa perustamistavasta. Samoin tiedän, että naapurin tontille ei saa rakentaa...älä sinäkään sekaannu "besserwisserinä" mun projektiin.

 

[Nils Rostedt 13]

Laittakaapas tietäjät tänne tiedot hyvistä aiheeseen liittyvistä kirjoista, nettilähteistä jne. joiden avulla itsekukin voi nostaa tietämyksen tasoaan aeromystiikasta ja lentokoneen suunnittelusta. Aihehan selvästi kiinnostaa monia

[Jukka Takamaa 0]

"keltainen lehdistö" olisi varmaan otsikoinut asian noin. Oikeassa elämässä kyllä se kuski vaan sen shownsa lopetuksen tööttäsi kohtuu pinnoissa kyljellään koko baanan mitalla ilman sitä trimmivikaa, kunnes häntä hieman sotilaallisesti "kehoitettiin"  lentämään normi näytöskorkeuksilla.

 

 

Jaa...olin n. 60 metriä etäisyydellä koneesta kun se trimmivika ilmeni...jonka johdosta Ilmasotakoulun johtaja määräsi varsinaisessa näytöksessä sen kylkiosuuden lennettäväksi huomattavasti ylempänä. Norjalainen majuri teki niin kuin käskettiin.

 

Mielenkiitoinen manööveri..aloitti lähestymisen Hopiavuorensuunnalta matalalla ja koneessa oli lisäpolttoainesäiliö alla. Mielestäni lensi aika kovaa en muista tarkasti ( tai en edes tiedä ), mutta arvioisin 500-600 km/t.

 

-----------------------------------------------------

 

Nils,

 

Mika Koski antoi tämän linkin; http://www.desktopaero.com/appliedaero/preface/welcome.html

 

Ilmeiseti hieman sivuaa aihetta.

 

t. Juke

[Ari Kataja 1]

2 x 60 hv on helppoa virittää Tweedystä ( 17 hv koneista )

 

Tuon virittäjävelhon haluaisin todellakin tavata!! Tai sitten on _t o d e l l a_ matalavireiset moottorit lähtökohtana. 60hv 150ccm moottorista (vai mikä tälläkertaa olikaan moottoriaihiona) -> vajaat 400hp/l !!  Tuollaisella litrateholla en kovin pitkää ikää moottorille ennusta...

 

"Torni, en voi holdata kauempaa, moottorieni käyttöjakso umpeutui 3 minuuttia sitten ja ne hajoavat hetkenä minä hyvänsä" 

 

 

--

Ari

[Jukka Takamaa 0]

Tuon virittäjävelhon haluaisin todellakin tavata!! Tai sitten on _t o d e l l a_ matalavireiset moottorit lähtökohtana. 60hv 150ccm moottorista (vai mikä tälläkertaa olikaan moottoriaihiona) -> vajaat 400hp/l !!  Tuollaisella litrateholla en kovin pitkää ikää moottorille ennusta...

 

"Torni, en voi holdata kauempaa, moottorieni käyttöjakso umpeutui 3 minuuttia sitten ja ne hajoavat hetkenä minä hyvänsä" 

 

 

--

Ari

 

Tämä on aivan totta..pitkäikäiset tuon viritystason moottorit ole..onneksi arvaan että 215 mph nopeuteen riittää kun tuplaa moottoritehon eli n. 30-34 hv per 150 ccm. Tarkoituskaan ei ole poltaa niitä kuin sekunteja tuolla teholla.

 

Useammalta taholta olen kuitenkin saanut kuulla, että 62-65 hv saadaan ulos jo piikistä ( 125 ccm ) joten aivan mahdotonta se ei ole..realistisempaa tyytyä siihen tarvittavaan matalamapaan tehoon ja aloittaa vaikka 25 hv tehosta ensin..katsoa mihin sillä pääsee ( tähän riittänee tehopillit bensamyllyyn ).

[Guest Kiwipilot]

älä sinäkään sekaannu "besserwisserinä" mun projektiin.

 

Kannattaa totutella ajatukseen että "projektiisi" sekaannutaan, varsinkin kun altistat sen julkiselle repostelulle. Ja oikeasti Jukka, kannattaisi lukea ihan ajatuksella näitä Karoliinan viestejä; voisi jäädä jotain muutakin kaaliin kuin besserwismiä.

[Jukka Takamaa 0]

Kannattaa totutella ajatukseen että "projektiisi" sekaannutaan, varsinkin kun altistat sen julkiselle repostelulle. Ja oikeasti Jukka, kannattaisi lukea ihan ajatuksella näitä Karoliinan viestejä; voisi jäädä jotain muutakin kaaliin kuin besserwismiä.

 

Joo kyllä mä olen lukenut joka viestin..ihan kaikkea en aio etukäteen suunnitella..nopeuden tiedän olevan riittävän oikea kokemusperäisesti ja vertaamalla olemassa oleviin laitteisiin. Mua ei kiinnosta millä keinolla Karoliina aikoo mennä yliäänipuolelle Zenairilla. Se on hänen ongelmansa.

 

Mun tavoite on Tweedy protolla lentää/lennetään se 213 mph rikki alle 661 lbs luokassa, jos kone saadaan ylipäätään ilmaan 20 vuoden kuluessa. Mielestäni projektini tärvääminen skeidan heittämisellä ei palvele päämäärää..tai edes mitään ylipäänsä. Edustaa vain ylimieleistä espoolaisasennetta ja huonoa käytöstä.

 

Mielestäni tähän ketjuun saa ja voi tuoda omia projekteja, jos mielestään ne edustaa uutta luovaa innovaatiota, jolla saavutetaan jotain..tai vaikka ei saavutettais muuta kuin ilmaan pääsy ja paikasta A pisteeseen B liikkuminen....niin ok. Mielelläni rakentavasti annan kommentteja...en väitä etteikö niitäkin olisi Karoliinalta jo tullut myös tähän projektiin.

 

--------------------

 

Huovialalta toivoisin vaikka sellaista thrusthp:tä joka varoittaa potkurin olevan yliäänipuolella ja tai kertoo mikä potkurikoko on suurin jonka siihen ohjelmaan voi laittaa ja odottaa edes 90%:n tarkkuutta.

[Guest Jussi Linnansuu]

Tämä on aivan totta..pitkäikäiset tuon viritystason moottorit ole..onneksi arvaan että 215 mph nopeuteen riittää kun tuplaa moottoritehon eli n. 30-34 hv per 150 ccm. Tarkoituskaan ei ole poltaa niitä kuin sekunteja tuolla teholla.

Anteeksi, taisi mennä ohi mutta mikä se nopeusarvio oli noilla 17 hevosvoiman moottoreilla?

[Jukka Takamaa 0]

Anteeksi, taisi mennä ohi mutta mikä se nopeusarvio oli noilla 17 hevosvoiman moottoreilla?

 

Cri Cri lentää vastaavilla 200 km/t.

 

Thrust HP antaa potkurista riippuen maksiminopeuksia noilla tehoilla 56 mph:sta 150 mph nopeuksiin...hammastikuille ( alle 22-24 inch potkurit ) jopa enemmän, mutta thrust arvot ( staattinen veto ) niin pieniä...jottei kone taida niillä päästä ilmaan.

[Matti Huoviala 84]

ihan kaikkea en aio etukäteen suunnitella..nopeuden tiedän olevan riittävän oikea kokemusperäisesti. Mua ei kiinnosta .. Se on hänen ongelmansa.

 

projektini tärvääminen skeidan heittämisellä ei palvele mitään ylipäänsä. Edustaa vain ylimieleistä ja huonoa käytöstä.

 

Mielelläni rakentavasti annan kommentteja

 

Näin juuri. Etenkin tuo ylimielinen ja huono käytös on osuvasti sanottu.

Tähän kun vielä yhdistetään voitokkaat puolustustaistelut niin myytti talvisodasta 07-08 pienen ja vapaan tweetyn puolesta on valmis.

Sitä saa mitä tilaa. Ei taidettu kyllä aluksi tietää mitä oltiin saamassa rohjetessamme kyseenalaistaa nämä hurjat unelmat suorituskyvystä.

[Jukka Takamaa 0]

Ei taidettu kyllä aluksi tietää mitä oltiin saamassa rohjetessamme kyseenalaistaa nämä hurjat unelmat suorituskyvystä.

 

Enkä minä enää ihmettele miksei meillä synny uusia innovatiivisia lentokoneita, kun olen tätä sättimistä lukenut.

[Otto Ahonen 0]

--------------------

 

Huovialalta toivoisin vaikka sellaista thrusthp:tä joka varoittaa potkurin olevan yliäänipuolella ja tai kertoo mikä potkurikoko on suurin jonka siihen ohjelmaan voi laittaa ja odottaa edes 90%:n tarkkuutta.

 

Sähän voit itse laskea tuon potkurinlavan kehänopeuden. Mitä sitä muilta vaatimaan. Netti on väärällään taulukoita kehänopeudesta eri halkaisija vs. kierrosluku-arvoilla. Siis jos ei jaksa laskea.

[Guest Jussi Linnansuu]

Cri Cri lentää vastaavilla 200 km/t.

 

Eli tästä päästään lopputulokseen että Tweedyn ilmanvastuksen pitäisi olla lähes 1/3 Cri Crin ilmanvastuksesta. Cri cri kun tarvitsee n 200 hevosvoimaa lentääkseen 215mph.