Pienen uuden lentokoneen suunnittelu ja valmistus !?

[Matti Huoviala 84]

Enkä minä enää ihmettele miksei meillä synny uusia innovatiivisia lentokoneita, kun olen tätä sättimistä lukenut.

 

Onko kukaan muuten ihmetellyt miksi niitä ei synny kovin usein juuri missään muuallakaan?

Kyllä näitä luovia ajattelijoita on varmaan muuallakin.

Maailmalla vaan luovuus taitaa suuntautua voimanlähdepuolelle, siellä taitaa olla enemmän kehitettävää. Uusia mukanakannettavalla sähköllä lentäviä laitteita on taas ilmaantunut taivaalle.

Jotenkin vain itse uskon niihin enemmän.

 

[Jukka Takamaa 0]

Eli tästä päästään lopputulokseen että Tweedyn ilmanvastuksen pitäisi olla lähes 1/3 Cri Crin ilmanvastuksesta. Cri cri kun tarvitsee n 200 hevosvoimaa lentääkseen 215mph.

 

Miten sä siihen pääsit ?

[Kimmo Huoviala 1]

--------------------

 

Huovialalta toivoisin vaikka sellaista thrusthp:tä joka varoittaa potkurin olevan yliäänipuolella ja tai kertoo mikä potkurikoko on suurin jonka siihen ohjelmaan voi laittaa ja odottaa edes 90%:n tarkkuutta.

 

Olen laittanut enemmän kuin yksi linkkiä taulukoihin joista saa kyseisen asian selville. Jos osaat laskea ja käyttää taulukkolaskentaohjelmaa, esim excel, niin saat tehtyä ihan oman laskimen ihan omalle tietokoneelle eikä tarvitse laittaa täysin ajattelemattomia heittoja. Taskulaskimellakin tuon lavan kärjen nopeuden laskemien onnistuu hyvin helposti. Liikkeellä olevaan lentokoneeseen hieman vaativampaa, mutta lähettämissäni linkeissä löytyy laskukaavat. Ja voit kokeilla KGV prop tip speed yms.

 

Ja edelleenkään en ole nähnyt yhtään peckerin esittämää järkevää laskutoimitusta, Karoliina esitti erittäin hyvän kysymyksen, voisitko vastata siihen? Saisimme hieman uskottavuutta.

[Antti Laukkanen 15]

Laittakaapas tietäjät tänne tiedot hyvistä aiheeseen liittyvistä kirjoista, nettilähteistä jne. joiden avulla itsekukin voi nostaa tietämyksen tasoaan aeromystiikasta ja lentokoneen suunnittelusta. Aihehan selvästi kiinnostaa monia

 

Tossa on yksi sangen mainio kirja:

 

http://www.wsoy.fi/oppi/index.jsp?l=AIK&c=amtuote&aine=140&isbn=951-0-31376-9

 

Aihe on perusasioiden osalta hyvin selkesti käsitelty. Matematiikka on melko vähissä, joten sitä on helpohko ymmärtää ilman vuosien tutustumista määrätyn integraalin saloihin.

 

-A-

 

PS. Emmää mikään tietäjä oo, mutta ton kirjan tiedän 

[Guest Jussi Linnansuu]

Miten sä siihen pääsit ?

 

Ihan sellaisella perustiedolla että ilmanvastus kasvaa toiseen potenssiin nopeuden suhteen. Kun nopeus tuplaantuu niin ilmanvastus nelinkertaistuu. Itsellesi jää pääteltäväksi mitä tapahtuu teholle kun nopeus kaksinkertaistuu ja vastus nelinkertaistuu.

 

Todellisuudessahan homma ei ole niin yksinkertainen koska siiven kohtauskulma muuttuu vaakalennossa nopeuden suhteen ja indusoitu vastus ei pysy samana. En osaa arvioida kuinka suuri merkitys tällä on kovassa nopeudessa. Se nyt on kuitenkin varmaa että parasiittinen vastus kasvaa.

 

Lisäystä: Saahan sen tehon tietysti kulumaan pyörittämällä halkaisijaltaan älyttömän isoa potkuria pienellä nousulla vauhdin kustannuksella. Tämä vaan siksi jos joku haluaa siihen takertua.

 

[Jukka Takamaa 0]

Eli tästä päästään lopputulokseen että Tweedyn ilmanvastuksen pitäisi olla lähes 1/3 Cri Crin ilmanvastuksesta. Cri cri kun tarvitsee n 200 hevosvoimaa lentääkseen 215mph.

 

Ihan näin Pikku-Kalle laskuopilla;

 

Väitän, että seuraavat kohdat suunnitelmassa antavat drag laskentaan etua prosentuaalisesti suhteessa Cri Crihin

 

1.landarit                              25%

2.koko 70% Cri Cristä etu => 20%

3.laippazydeemi vs. flaperon 13%

4.aerodynaaminen muoto      12%

 

Cri Cri on noin 1500 mm korkea...Tweedy 700 mm.

 

Voin olla väärässäkin, mutta muista että AR-5 lensi 65 hv:llä sen 213 mph.

 

Cri Crin hinta oli kotisivuilla arvioitu 10 000- 15 000 usd / kpl.

[Kimmo Huoviala 1]

Voisitko perustella väitteesi?

[Jukka Takamaa 0]

Ihan sellaisella perustiedolla että ilmanvastus kasvaa toiseen potenssiin nopeuden suhteen. Kun nopeus tuplaantuu niin ilmanvastus nelinkertaistuu. Itsellesi jää pääteltäväksi mitä tapahtuu teholle kun nopeus kaksinkertaistuu ja vastus nelinkertaistuu.

 

Todellisuudessahan homma ei ole niin yksinkertainen koska siiven kohtauskulma muuttuu vaakalennossa nopeuden suhteen ja indusoitu vastus ei pysy samana. En osaa arvioida kuinka suuri merkitys tällä on kovassa nopeudessa. Se nyt on kuitenkin varmaa että parasiittinen vastus kasvaa.

 

Tärkein pointti on mielestäni suunniteltessa konetta lentämään vaikka 200-220 mph, että suunnitelmassa valitaan foili ja aerodynaaminen muoto ja potkuri tuolle nopeusalueelle.

 

Kompattikoneissa oli selvää, että esim 8/4 potkuri jo aiheutti vakavan jarrun etenemiselle...kun taas trainerilla harvoin pääsi kokemaan tuota ilmiötä, että liian pieninousuinen potkuri selvästi jarruttaa etenemistä.

 

Cri Cri oli tehty lentämään juuri max 200 kmt...AR-5 siipifoilista lähtien on tehty menemään 200 mph+.

[Jukka Takamaa 0]

Voisitko perustella väitteesi?

 

Koska kaikki nuo on selkeästi huonoja valintoja Cri Cri:ssä, jos aiotaan mennä yli 200 km/t.

 

Laippa/siivekkeen nivelet ulkona ja koko laippa erillinen siivestä ( frise ? ) tyyliin Ju-52.

 

Kolme pyörää ulkona varsien päässä. => Iso ilmanvastus.

 

Wortmannin foili ( hyvä laminaarinen sellainen, yleinen polkukoneissa ) on tehty kantamaan eikä liikkumaan kovaa...sitten siipi on vielä suora ilman nuolimuotoa.

 

Iso koko aiheuttaa enemmän vastusta..wetted area ja poikkipintaa enemmän.

 

Sivuperäsimen ilmanvastus on valtava Cri Crissä verrattuna Tweedyyn.

 

 

Siinä muutamia perusteluja.

 

Aion laittaa Tweedyn ja Cri Crin kuvat rinnakkain niin näet.

[Markku Kiiski 2]

Koska kaikki nuo on selkeästi huonoja valintoja Cri Cri:ssä, jos aiotaan mennä yli 200 km/t.

 

Laippa/siivekkeen nivelet ulkona ja koko laippa erillinen siivestä ( frise ? ) tyyliin Ju-52.

 

Kolme pyörää ulkona varsien päässä. => Iso ilmanvastus.

 

Wortmannin foili ( hyvä laminaarinen sellainen, yleinen polkukoneissa ) on tehty kantamaan eikä liikkumaan kovaa...sitten siipi on vielä suora ilman nuolimuotoa.

 

Iso koko aiheuttaa enemmän vastusta..wetted area ja poikkipintaa enemmän.

 

Sivuperäsimen ilmanvastus on valtava Cri Crissä verrattuna Tweedyyn.

 

 

Siinä muutamia perusteluja.

 

Aion laittaa Tweedyn ja Cri Crin kuvat rinnakkain niin näet.

 

Jukalta lisää "huuhaata", kaikki odottavat innolla vastaustasi Karoliinan selvään kysymykseen

[Kimmo Huoviala 1]

Lukuja? (Numeroita)

[Jukka Takamaa 0]

Jukalta lisää "huuhaata", kaikki odottavat innolla vastaustasi Karoliinan selvään kysymykseen

 

Karoliinan kysymykseen ZENAIR:sta..saa odottaa. Hyvä, että tajusit laittaa huuhaan lainausmerkkeihin....en pidä sinua aivan arvostelukyvyttömänä.

[Markku Kiiski 2]

Lainausmerkit oli ainoastaan sen vuoksi, ettei ko. sana ole virallista suomenkieltä.

[Jukka Takamaa 0]

Lukuja? (Numeroita)

 

Eikö nämä mielestäsi ole numeroita;

 

Väitän, että seuraavat kohdat suunnitelmassa antavat drag laskentaan etua prosentuaalisesti suhteessa Cri Crihin

 

1.landarit                               25%

2.koko 70% Cri Cristä etu => 20%

3.laippazydeemi vs. flaperon 13%

4.aerodynaaminen muoto       12%

 

Cri Cri on noin 1500 mm korkea...Tweedy 700 mm.

 

Edes P 51H:sta ei ole drag coefficient lukua esillä...siihen tarvitaan aika monta aeromikkoa laskemaan ja sittenkin varmaan luku jää epätarkaksi. Mikäli tiedät sen.....paa esille. Kone oli noin 70-80 km/t nopeampi kuin P 51D.

Mielestäni tuo on aika merkittävä tieto sen takia, että ko. nopeus saavuttettiin 400 mph nopeuksista ylöspäin ja vain lisäämällä 550 hp ( n. 25-30 % ). Eli pienet modaukset auttavat todellisuudessa paljon.

 

P 51D ja P 51 H koneista lisää; http://en.wikipedia.org/wiki/P-51_Mustang

[Kimmo Huoviala 1]

Karoliinan kysymykseen ZENAIR:sta..saa odottaa. Hyvä, että tajusit laittaa huuhaan lainausmerkkeihin....en pidä sinua aivan arvostelukyvyttömänä.

 

Karoliinan kysymys ei ole sidottu mihinkään tyyppiin, vaan on eräs aeromystiikan perusasia. Vastaamattomuutesi vain osoittaa ettei sinulla Jukka ole hajuakaan aerodynamiikasta. Voit todistaa asian olevan toisinkin.

[Jukka Takamaa 0]

Karoliinan kysymys ei ole sidottu mihinkään tyyppiin, vaan on eräs aeromystiikan perusasia. Vastaamattomuutesi vain osoittaa ettei sinulla Jukka ole hajuakaan aerodynamiikasta. Voit todistaa asian olevan toisinkin.

 

Mielestäni näin et voi väittää ( ei ole hajuakaan )....en vain omaa parametrejä/perusteita aerodynaamisten laskelmien esittämiseksi.

 

Mielestäni on moukkamaista pyytää tavallista lentokone friikkiä laskemaan aerodynaamisia yhtälöitä, kun lukionkin matikka on täysin unohtunut.

 

Sama kuin jos väittäisin, että joku teknikko ei ymmärrä lentokoneista hölökäsen pöläystä ( mitä en luonnollisestikaan tee, koska en ole moukka ).

[Kimmo Huoviala 1]

Mielestäni näin et voi väittää ( ei ole hajuakaan )....en vain omaa parametrejä/perusteita aerodynaamisten laskelmien esittämiseksi.

 

Mielestäni on moukkamaista pyytää tavallista lentokone friikkiä laskemaan aerodynaamisia yhtälöitä, kun lukionkin matikka on täysin unohtunut.

 

Sama kuin jos väittäisin, että joku teknikko ei ymmärrä lentokoneista hölökäsen pöläystä ( mitä en luonnollisestikaan tee, koska en ole moukka ).

 

Ja sit sää suunnittelet lentokonetta? Tuossa pikkulaskussa oli kyllä kerrottu kaikki tarvittavat lähtötiedot. Hmmm....

[Mikko Maliniemi 5]

Mielestäni on moukkamaista pyytää tavallista lentokone friikkiä laskemaan aerodynaamisia yhtälöitä, kun lukionkin matikka on täysin unohtunut.

 

Ja sitten sä aloit suunnittelemaan lentokonetta!  Hei, pikku vinkki: Älä missään nimessä mene vain tuota lipsauttamaan potentiaaliselle sijoittajalle 

[Jukka Takamaa 0]

Ja sit sää suunnittelet lentokonetta? Tuossa pikkulaskussa oli kyllä kerrottu kaikki tarvittavat lähtötiedot. Hmmm....

 

Kyllä...suunnittelenhan myös energiatehokkaita taloja jotka pysyy pystyssä ja ne on erittäin huokea rakentaa....käytän alan konsultteja laskemaan laskelmia. Tosin en lainkaan epäile, ettenkö osaisi laskea noita laskuja, jos vain aloittaisin, mutta en viitsi viedä sitä sarkaa siihen erikoistuneilta matemaatikoilta..jotka saavat niistä ( yhtälöistä ) kicksejä.

[Jukka Takamaa 0]

Ja sitten sä aloit suunnittelemaan lentokonetta!  Hei, pikku vinkki: Älä missään nimessä mene vain tuota lipsauttamaan potentiaaliselle sijoittajalle 

 

Mihin haluat tuolla viedä keskustelua ? Onhan täälläkin useita potentiaalisia ihmisiä, jotka voivat nuo laskelmat laskea...niiden tuloksen tiedän suunnittelijana jo etukäteen...ne ovat edullisia ja tukevat esittämiäni yleisiä faktoja.

 

Lentokoneen suunnitteluhan ei ole pelkkä matematiikan tehtävä, tosin en kiistä, etteikö matikan hallinnasta ( aerodynaamiset yhtälöt tässä tapauksessa ) olisi pistämätön hyöty markkinoinnissa, siksi kai pitkän matikan laudatur kirjoittajan tästä nautinkin....se antaa haastetta varsinkin geometrian ja kolmeulotteisen mallintamisen hallintaan, jota säestää tietämys lentokoneen mallien lentämisestä ja hieman oikeidenkin koneiden maailmasta.

[Kate Alhola 0]

Mielestäni näin et voi väittää ( ei ole hajuakaan )....en vain omaa parametrejä/perusteita aerodynaamisten laskelmien esittämiseksi.

 

Mielestäni on moukkamaista pyytää tavallista lentokone friikkiä laskemaan aerodynaamisia yhtälöitä, kun lukionkin matikka on täysin unohtunut.

 

Sama kuin jos väittäisin, että joku teknikko ei ymmärrä lentokoneista hölökäsen pöläystä ( mitä en luonnollisestikaan tee, koska en ole moukka ).

 

Tarpeelliset aerodynamiikan yhtölöt kyllä selviää peruskoulumatematiikalla. Nostovoiman yhtälö  L = Cl * A * .5 * r * V²

Kaavassa Cl on nostovoimakerroin, A siiven pinta-ala, r ilman tiheys 1.22km/m³ ja v nopeus m/s

 

Jos koneesi siipikuormitus on 140kg/m² ja sakkausnopeus 50km/h niin yksinkertaisella kaavalla lasekttuna

siiven maksiminostovoimakeroimen (Clmax) pitäisi olla  12 !!!!

Mikä on käyttämäsi siipiprofiilin maksiminostovoimakeroimen ?

 

Siis, siiven tulee tuotaa siipikuormituksen verran nostoa neliömetriä kohti jotta kone lentäisi.

 

Sakkausnopeuden käsite taasen on ihan perus-perus aerodynamiikkaa jonka ymmärtämiseen ei tarvita

edes peruskoulun ala-asteen matematiikkaa. Siis, palaan kysymykseen , miten rungon sakkausNOPEUS

voi olla 10km/h ja siiven 30km/h tai edes siiven 50km/h ja rungon 40km/h ?

 

Siis, ihan suoraan, tiedätkö mitä sakkausnopeus tarkoittaa ?

 

Kate

[Jukka Takamaa 0]

 

 

Siis, ihan suoraan, tiedätkö mitä sakkausnopeus tarkoittaa ?

 

Kate

 

Ahaa nyt ymmärrän...kun alettiin väittämään että runko sakkaa myöhemmin kuin siipi esitin yksinkertaisen mallin muutamalla numerolla.

 

Sakkaustestiin menen kuten Koski esitteli aiemmin....teen lentävän 1/3 kokoisen mallin ja kokeilen...oikean koneen vien riittävällä nopeudella riittävän ylös ja testaan.

 

Todellisesta sakkausnopeudesta en voi olla varma tässä vaiheesa, kun foilikin valitsematta..ainakin yli 50 mph toivoisin...jolloin voin olettaa että kone toisessa päässä myös lentää kovaa, eikä ole pelkkä leija.

 

Kiehtovimpana ominaisuutena kuitenkin pidän suurta huippunopeutta ja alhaista sakkausnopeutta ja tällä layoutilla jos millä siihen pitäisi päästä.

 

---------------------------------

 

Miltä susta Kate tuntuu...olen asunut Ilmasotakoululla 5 vuotta ja rakentanut 5 vuotiaasta lennokkeja...mahtaisinko ymmärtää mitä sakkausnopeus tarkoittaa ?

 

Tiedätkö sinä puhelinvaihdetekniikasta paljon ? Isöäitini veli Urho kirjoitti siitä aikoinaan oppikirjan. Kirjoitti myös HPY:n historiikin eläkkeellä Kauniaisissa.

[Ari Kataja 1]

Isöäitini veli Urho kirjoitti siitä aikoinaan oppikirjan. Kirjoitti myös HPY:n historiikin eläkkeellä Kauniaisissa.

 

"Mun isi on kovempi, ku sun isi" 

 

Mä oon asunut syntymästäni saakka maatilalla, mutta siltikin tiedän vaikkapa sähkötekniikasta enemmän kuin maataloudesta ja viljelemisestä. Olen myöskin about viisivuotiaasta alkaen ajanut traktorilla, mutta en varmaankaan osaisi suunnitella sellaisen vaihdelaatikkoa saatika rakentaa sellaista.. 

 

 

--

Ari

[Juha Klemettinen 28]

Mihin haluat tuolla viedä keskustelua ? Onhan täälläkin useita potentiaalisia ihmisiä, jotka voivat nuo laskelmat laskea...niiden tuloksen tiedän suunnittelijana jo etukäteen...ne ovat edullisia ja tukevat esittämiäni yleisiä faktoja.

 

Miten voit tietää etukäteen jos sinulla ei mitään käsitystä mistään?

 

Tiedätkö sinä puhelinvaihdetekniikasta paljon ? Isöäitini veli Urho kirjoitti siitä aikoinaan oppikirjan. Kirjoitti myös HPY:n historiikin eläkkeellä Kauniaisissa.

 

Vau! Sinulla on tosi hienoja sukulaisia  Mutta miten tämä liittyy pienen lentokoneen suunnitteluun?

Juha.

[Kate Alhola 0]

Ahaa nyt ymmärrän...kun alettiin väittämään että runko sakkaa myöhemmin kuin siipi esitin yksinkertaisen mallin muutamalla numerolla.

 

 

Kun nuo numerot on vähän ristiriitaisia, eli siis toistan tiedätkö mitä sakkausnopeudella yleensäkkään tarkoitetaan ?

 

 

Sakkaustestiin menen kuten Koski esitteli aiemmin....teen lentävän 1/3 kokoisen mallin ja kokeilen...oikean koneen vien riittävällä nopeudella riittävän ylös ja testaan.

 

Todellisesta sakkausnopeudesta en voi olla varma..ainakin yli 50 mph toivoisin...jolloin voin olettaa että kone toisessa päässä myös lentää kovaa, eikä ole pelkkä leija.

 

 

Jotta voit yleensäkkin tedä sen lennokin, varmaankin sinun tulee tietää minkä siipiprofiilin valitset ja minkäkokoiset siivet teet.

Siipiprifiililla taas on se maksiminostovoimakerroin ja sitten on tuo aiemmin esittämäni kaava.

 

 

 

 

Miltä susta Kate tuntuu...olen asunut Ilmasotakoululla 5 vuotta ja rakentanut 5 vuotiaasta lennokkeja...mahtaisinko ymmärtää mitä sakkausnopeus tarkoittaa ?

 

Tiedätkö sinä puhelinvaihdetekniikasta paljon ? Isöäitini veli Urho kirjoitti siitä aikoinaan oppikirjan. Kirjoitti myös HPY:n historiikin eläkkeellä Kauniaisissa.

 

Olisihan se minunkin äitini voinut vaikka keksiä atomipommin mutta ei se silti merkitsisi että minä osaisin tehdä atomipommin ja avaruusraketin.

 

Nuo esittämäsi luvut nyt vain ovat senverran ristiriitaisia aerodynamiikan kirjallisuudessa esitettyihin lukuihin ja yksinkertaisiin

kaavoihin sijoitettuna että valitettavasti tiettyjä epäilyksiä herää.

 

Kate