Pienen uuden lentokoneen suunnittelu ja valmistus !?

[Jukka Takamaa 0]

Tervehdys  ,

 

 

Nimistä päätellen tällä saitilla on myös koneenrakentajia.

 

Kysynkin siis seuraavaa.

 

Lennokkimiehenä usein suunnittelen lennokkeja taka-ajatuksena, että joskus eläkkeellä sitten aloitan omasuunnitteleman oikean koneen rakentamisen ja mahdollisesti sillä lentämisen.

 

Sanginjoella Oulussahan lentelee useamman koneen suunnittelija Päätalo hyvällä menestyksellä omia koneitaan. Ihan Päätalo-sarjassa en haluaisi painia.

 

Kuinka vaikeaa on saada sertioiduksi yksityiskäyttöön tarkoitettu kone ?

 

Kuinka hieno ja täydellinen ja originaali täytyy suunnitelman olla, jotta se yltää maailmanmaineeseen ja siitä tulee miljoonien arvoinen tuote ?

 

Mitä se vaatii ? Mitä se minimissään maksaa ?

 

Haluaisin kuulla mielipiteitä tästä aiheesta täällä.

 

Summa Summarum: Suomessahan on useita lentokoneen suunnittelijoita historiassa ja viimeisiä hittejä ovat olleet Pik-20 ja Atol. Niistä vaan alkaa olla kauan aikaa...missä syy ?

 

 

 

t. Jukka A. Takamaa / Oulu

[Juha Lampi 270]

...ja jos rakentajat eivät pian ala ilmoittautua, kantsii ehkä vilkaista Ilmailuliiton Experimental- ja ultrakevyttoimikuntaa.

 

http://www.ilmailuliitto.fi/fi/suomen_ilmailuliitto/organisaatio

 

En itse ole asiantuntija. Se mitä olen projekteja seurannut, kertoo kuitenkin, että tarvitset rakennustöiden valvojan ja tarkastajan lisäksi piiiitkää pinnaa ja huolellisuutta. Sinänsä varmaan koneen hienouden ja originaaliteetin edelle kiilaavat ominaisuuksissa turvallisuus ja lento-ominaisuudet.

 

Onnea pioneerityölle!

[Jukka Takamaa 0]

Kiitos kommentista Juha.

 

Mietin myös originaliteetin ja omavaraisuuden osalta aivan perinteistä puu, vaneri ja kangas pohjalta....kannattaako se heti hylätä ja alkaa kokeilla kuiduilla ja hartseilla ( keuhkojensa kestävyyttä )...entä metallikone..osataanko sitä edelleen ?

 

Suunnittelin CADillä 2 versiota konetyypistä jonka "erikoisuutena" olisi:

 

1. Erinomaiset STOL ominaisuudet

2. Pitkä toimintasäde ( pieni polttoaineenkulutus )

3. Hyötykuorman kuljetus edullista

 

 

Pienempi kone olisi kv. 8 000 mm ja pituus  4700 mm ....tämä olisi yksipaikkainen koelentomalli. Tällä siis testattaisiin konseptin toimivuutta ja toimisi varsinaisen kakkosmallin promokoneena.

 

Suurempi 14 000 mm kv ja pituus 8250 mm...koneella voisi kuljettaa 4 henkeä ja se soveltuisi sairaankuljetukseen ja olisi helikopteria nopeampi.

 

Suunnitelmasssa on paljon lennokkihommissa kehittelemiä keksintöjä ja ne sivuavat esimerkiksi maaefektiä, lifting body periaatteita..lisäksi landari olisi erittäin kevyt ja joustava, mutta kestävä....koneen lentoonlähtö ja laskeutuminen tapahtuisivat poikkeuksellisen lyhyellä matkalla mm. edullisen siipikuormituksen ja tehokkuuteen tähtäävän aerodynaamisen suunnittelun takia...voimanlähde olisi pieni tehokas potkuriturbiini.

 

Wing aspect ratio on 9.5 tietämissä.

 

Kiinnostaisiko jotakuta tällainen projekti ?

 

t. Jukka T

[Jukka Takamaa 0]

...ja jos rakentajat eivät pian ala ilmoittautua, kantsii ehkä vilkaista Ilmailuliiton Experimental- ja ultrakevyttoimikuntaa.

 

http://www.ilmailuliitto.fi/fi/suomen_ilmailuliitto/organisaatio

 

En itse ole asiantuntija. Se mitä olen projekteja seurannut, kertoo kuitenkin, että tarvitset rakennustöiden valvojan ja tarkastajan lisäksi piiiitkää pinnaa ja huolellisuutta. Sinänsä varmaan koneen hienouden ja originaaliteetin edelle kiilaavat ominaisuuksissa turvallisuus ja lento-ominaisuudet.

 

Onnea pioneerityölle!

 

Ihan mielenkiinnosta kysyn Juha.

 

Mikä tässä olisi pioneerityötä ? Käsittääkseni moottoroitu lentokone on jo yli 100 vuotta vanha keksintö ( Kittyhawk 1903 ).

 

Myös jos kone on erittäin hieno design....senhän täytyy silloin automaattisesti käsittää myös turvallisuus ja erinomaiset lento-ominaisuudet....muutoinhan se ei ole hieno vaan ns. susi ! Eikös juu ?

Ymmärrän vinkkelisi näin; kuitenkin jos sanotaan vaikka että tuo kone on cool...vaikka Burt Rutanin aikoinaan suunnittelema Pond Racer oli cool, mutta todellinen kuolemanloukku sen lentäjälle Rick Brickertille. Ilmeisesti tarkoitit tätä ?

 

Tässä muuten linkki Burt Rutanin Pond Racer videoon.

 

Noin coolia konetta en tarkoittanut...vaan yksinkertaista hyvin lentävää työjuhtaa, joka olisi myös ilo silmälle.

[Juha Lampi 270]

Nojuu, "All Show - not Go" ei mielestäni edusta hyvää kokonaislaatua. Ajattelin kuitenkin myös ilmailuviranomaisten näkövinkkeliä, jossa edellytetään yhtä sun toista, jotta vekottimella olisi turvallista liikkua.

 

Pioneerityötä on monenlaista: vaikka lentokoneet on jo keksitty, niiden kaikkia eri variaatioita ei ole vielä löydetty. Mm. lentäviä autoja on pihtisynnytetty pitkään, mutta eipä tuo Mollerin Volantor (SkyCar) sekään tunnu valmiiksi tulevan. Tällaisen projektin toisaalta ehkä jo huomasitkin:

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,72406.0.html

[Jukka Takamaa 0]

Jep Juha,

 

 

Cri-Cri on tuttu...mutta paljon suorituskykyisempi kuin tämä "taloudellisuuskone" jota tarkoitan. Netissä on jännä juttu, kun kaverin Cri-Cristä sammuu toinen moottori ja nippa nappa pääsee takaisin kentälle. Se tais olla se eka proto.

 

 

Tässä kone joka n. 1936 designiksi oli aikaansa edellä.

 

 

Olisiko Burt Rutan saanut kiksejä täältä Vari-Ezeeensä ? 

 

 

Niin ja lentäviin autoihin en usko ollenkaan.

 

t. Juke

[Arne Wallen 72]

Olisiko Fieseler Storch vai miten nyt kirjoitettiin kehityskelpoinen, eli tuo perustaksi jne, suurin syy pieneen konerakentamismäärään suomessa lienee tuo innokkaitten rakentajien pieni budjetti.

Rahaahan tuollaiseen palaa jotta taivas on kattona.

Kyllähän täältä takuuvarmasti osaavaa porukkaa löytyy.

Sanoi yksi joka ei koskaa pienoismalleja pidemmälle rakentelussa ole päässyt.

[Jukka Takamaa 0]

Pioneerityötä on monenlaista: vaikka lentokoneet on jo keksitty, niiden kaikkia eri variaatioita ei ole vielä löydetty.

 

Nyt ymmärrän..olen todellakin mielestäni löytänyt uutta...ja siksi kyselenkin mahdollista kiinnostusta. Tosin rakennustekniikassa ei tarvi olla mitään uutta..peruskauraa, mutta konseptissa on sen verran uutta, että se todella myös näyttää uudelta.

 

Onko kenelläkään muulla omassa "kirjoituspöytälaatikossa" omaa kehitelmää ? Soittelin eräälle kaverilleni Keuruun suuntaan ja siellä Kauhavalla ( Ilmask ) naapurissani asunut kaveri aikoi joskus toteuttaa itseään oikealla koneella. Ilmeisesti meitä on harvassa ?

 

Koivurovan kanssa aikoinaan keskustelin asian tiimoilla ja tunnen päällisin puolen yhden tarinan...helppoahan se ei ole ja kynnys lienee todella korkea ?

[Jukka Takamaa 0]

Olisiko Fieseler Storch vai miten nyt kirjoitettiin kehityskelpoinen, eli tuo perustaksi jne, suurin syy pieneen konerakentamismäärään suomessa lienee tuo innokkaitten rakentajien pieni budjetti.

Rahaahan tuollaiseen palaa jotta taivas on kattona.

Kyllähän täältä takuuvarmasti osaavaa porukkaa löytyy.

Sanoi yksi joka ei koskaa pienoismalleja pidemmälle rakentelussa ole päässyt.

 

Arne...jännää että mainitsit Fieseler Storchin sillä viikko sitten postitin Salon suuntaan nurkissani pölyttyneen 1/6 Svensonin rakennussarjan originaalissa pakkauksessaan.

 

Omani näyttää aavistuksen huippupurjekoneen suuntaan enemmän kuin Storchin suuntaan...sinänsä "Storkki" edustaa sitä hidaslentopuolta kyllä...lifting body on siinä tuntematon ...samoin maaefekti.

 

Tässä Storkista; http://fi.wikipedia.org/wiki/Fieseler_Fi_156_Storch

 

Se on kolmelle ja kv yli 14 m...muuten mun suunnitelman siipiala on 21 m2 ja sen pikkumallin 6,8 m2.

[Arne Wallen 72]

Olis se Svenson tännekkin mahtunu. Tarkoitin lähinnä tuon koneen STOL ominaisuuksia mitkä olivat käsittääkseni melko kohdillaan, kuormaakin kesti jonkin verran eikä tainnu ihan bensasyöppö olla, tosin silloin ei paljoakaan laskettu polttoainekulutukselle, jonniin verran tietty mutta....

Tuo rahoituspuoli siinä suomalaisessa ilmailuteollisuudessa lienee kuitenkin suurin kanto kaskessa.

Niin väittävät että tuossa haikarassa olisi 26 neliötä siipeä.

[Aki Suokas 80]

Summa Summarum: Suomessahan on useita lentokoneen suunnittelijoita historiassa ja viimeisiä hittejä ovat olleet Pik-20 ja Atol.

 

On meitä tuoreempiakin.

http://www.windcraft.fi/pik27/faq/suomalaiset.html

 

[Jukka Takamaa 0]

On meitä tuoreempiakin.

http://www.windcraft.fi/pik27/faq/suomalaiset.html

 

 

Ovatko nämä mielestäsi hittejä ?

 

Karhu I on mielestäni suurin saavutus tuossa yksipaikkaisten harrastelijakoneiden sarjassa, joissa valmistusmäärä on ollut tasan yksi kpl. Karhu lienee Karhumäen veljesten briljantein myös taloudellisuusmielessä...siinä taisi olla todella pieni moottori....muutama heppa.

 

Täytyy tunnustaa, että Pik-25 oli mulle yllätys...2 paikkainenko ? Se vaikuttaa selkeältä.

[Mikko Maliniemi 5]

Ovatko nämä mielestäsi hittejä ?

 

No esim. Pik-27:lla on kaikki edellytykset olla tulevaisuudessa todellinen hitti hinauskonemarkkinoilla ihan maailmanlaajuisestikin...

 

EDIT: Entäs milläs perustelet Atolin "hitteyden"? Entäs miksi Tervamäen autogirot eivät ole mielestäsi hittejä? Tai ylipäätään, mikä on "hitti"?

[Jukka Takamaa 0]

Tuo rahoituspuoli siinä suomalaisessa ilmailuteollisuudessa lienee kuitenkin suurin kanto kaskessa.

 

 

Paljonko Suokas ja Vahtera ovat käyttäneet rahaa noiden experimentalien tekemiseen ?

 

.... tosin silloin ei paljoakaan laskettu polttoainekulutukselle, jonniin verran tietty mutta....

 

Lennokkina Storch vaatii todella suuren myllyn 15 kuutioinenkin lienee hieman snadi tuolle 1/6 Storkille.

 

SS2 vaati 15 hv ja Storkin Argus oli 225 hv.

[Jukka Takamaa 0]

No esim. Pik-27:lla on kaikki edellytykset olla tulevaisuudessa todellinen hitti hinauskonemarkkinoilla ihan maailmanlaajuisestikin...

 

EDIT: Entäs milläs perustelet Atolin "hitteyden"? Entäs miksi Tervamäen autogirot eivät ole mielestäsi hittejä? Tai ylipäätään, mikä on "hitti"?

 

Kaippa myynti sen määrittelee ja ennakkotilaukset. Tervamäen autogirot lienee aikaa ennen Pik-20 konetta ? Autogirot ei ole mun aluetta vaikka tunnekin hyvin Heinrich Focken pojan...Wolfhardtin.

[Mikko Maliniemi 5]

Kaippa myynti sen määrittelee ja ennakkotilaukset.

 

No jos noin miettii, niin sittenhän Suomella ei ole kuin yksi hittituote eli Pik-20, jos ei noita vanhempia purtsikoita (Vasamat jne.) ja sotilaskoneita lasketa mukaan.  Joskin itse kyllä esim. tuon JT-5:n laskisin hitiksi, sillä se on kuitenkin ollut vissiin inspiraationlähteenä moneen muuhun autogiroon maailmalla.

 

Tervamäen autogirot lienee aikaa ennen Pik-20 konetta ?

 

Tuossa Akin listassahan noi on peräkkäin.  JT-5 7.1.1973 ja Pik-20 (JT-6) 10.10.1973, eli joo, onhan se tuo giro tavallaan "ajalta ennen Pik-20:stä" 

[Hannu Niemi 1]

No esim. Pik-27:lla on kaikki edellytykset olla tulevaisuudessa todellinen hitti hinauskonemarkkinoilla ihan maailmanlaajuisestikin...

 

 

Joo, jos hinauksen hintakin saataisiin kohdalleen 

 

On nimittäin abouttiarallaa Suomen kovimmat "normaalihinaushinnat" (30e/500m) ko. koneella 

 

hannu

 

EDIT: typo

[Jouni Laukkanen 55]

Oman koneen suunnitteluprojekti on melko vaikea prosessi, enkä välttämättä sitä suosittele, jos ei ole aiempaa kokemusta. Esimerkiksi Kangasalla Hannu Mäkisen kesken jäänyt Penni-projekti on tyypillinen esimerkki aiheesta. Ei sittä, että ajatus tai projekti huonoja olisivat olleet, vaan kyllä homma melkoista vääntöä vaatii tai sitten kokemusta.

 

Kai Mellen on tyypillinen esimerkki pitkän linjan suunnittelijasta, jolla on paitsi tietoa, niin myös kokemusta - viimeisimmissä koneissa valmistustekniikan osaaminen on hiotunut huippuunsa. Pitäisin myös ATOL- ja PIK-27 koneita omissa luokissaan erinomaisina, hitteinä. Vaikka en mikään rakennesuunnittelija olekaan, monet yksityiskohdat näissä koneissa hykerryttävät mieltäni. Puu- ja tikku menetelmä ei ole huono, mutta ei toisaalta rätti-putki / alumiinilevy tai lujitemuovikaan. Viimeisestä itselläni on ehkä eniten käytännön kokemusta, mutta rakennnan itse puurakenteista sekä sekarakenteista putkirunkoista konetta. Jos aikoo hyödyntää lujitemuovirakenteista parhaat ominaisuudet, on viimeistelty pinnan laatu ja sen vaikutus aerodynamiikkaan siinä parasta - ja se vaatii kunnollisia muotteja, joiden teko ei ole aivan yksinkertaista.

Pitäydyn sellaisiin koneisiin, jotka tiedän ennalta lento-ominaisuuksiltaan hyviksi ja joista lastentaudit on jo raksittu pois.

 

Suosittelisin ehkä eniten, että otat itsellesi hyvän suomalaisen suunnitelman rakennettavaksi (esim. PIK-26 Mini-Sytky) ja opettelet siitä monia oivalluksia. Toinen perinteinen rakenne voisi olla Piper J-3. Sitä on rakennettu aikanaan järjettämät määrät , koska se on yksinkertaisesti ollut hyvä konstruktio. Oikeasti tätä kysymystä tällä palstalla ratkoa. Parasta varmaan olisi, jos menisit haastattelemaan oululaista Jaakko Kyllöstä (JK-1 Iimu), rovaniemeläistä Markku Koivurovaa (ATOL) tai vaikkpa tuota mainitsemaani kangasalalaista Hannu Mäkistä (Penni) ja nurmijärveläistä Jarmo Hakalaa (PIK-25 loppuunsuunnittelu). Aki Suokkaalta ja Kai Melleniltä saa taatusti vinkkejä, mutta nämä miehet ovat jo lähtökohdiltaan lentokoneen suunnittelun ammattilaisia.

 

Lisää tietoa saat Ilmailuliiton Experimental- ja Ultratoimikunnalta http://www.ilmailuliitto.fi/fi/lajit/experimental/toimikunta

[Guest Sakari Pyörre]

Joo, jos hinauksen hintakin saataisiin kohdalleen 

 

Älä valita, olet kehityksen kärjessä. Tai ainakin kiinni kärjessä.

[Risto Niemi 0]

Joo, jos hinauksen hintakin saataisiin kohdalleen 

 

On nimittäin abouttiarallaa Suomen kovimmat "normaalihinaushinnat" (30e/500m) ko. koneella 

 

hannu

 

EDIT: typo

 

"Normaalilla markkinahinnalla" tuo hinailee. Eipä ole Vesiksellä halvempia hinaushintaoja kukaan rinnalle tarjolle tuonut.

 

Eikös se muuten ole vähän tarkoituskin, että hinauskone on nimenomaan tekijälleen edullinen?

 

Parempi on talouden raksuttaa niin, ettei hinauksiin tarvitse ohjata rahoitustukea joistain muista tuloistaan, tappiolla kun ei pitkälle pötkitä.

 

Edellisen hinauskoneen hinauksiin jouduttiin "markkinahinnalla" hinattaessa liimaaman tukirahaa mukaan joka vedolla, tämän hinaukoneen hinauksiin ei joudu.

 

Vaikka muuttuvat käyttökulut ovatkin PIK27:llä aika edulliset, on koneen tekeminen prototyyppinä vaatinut aika paljon pääomaa melkoisen työmäärän lisäksi kaikkine kokeiluineen yms., joita protoon aina ylimääräisinä liittyy.

 

Ns. "sarjakoneiden" teko onnistunee jo varmaan paljon helpommalla, kun voi hyödyntää proton rakentamisen kokemuksia.

 

[Antton Rintala 0]

Minkäslaiset suunnitelmat pitää olla valmiina rakennuslupaa hakiessa? Pitääkö olla siinä vaiheessa jo hyväksytyt millintarkat piirrustukset?

[Jouni Laukkanen 55]

Minkäslaiset suunnitelmat pitää olla valmiina rakennuslupaa hakiessa? Pitääkö olla siinä vaiheessa jo hyväksytyt millintarkat piirrustukset?

 

Varsinaisia hyväksyttyjä piirustuksia ei ole olemassakaan. Paitsi ehkä Englannissa, jossa kaikki PFA:n koneet on rakennettava prikulleen piirusten mukaan ja muutoksia saa tehdä vain PFA:n hyväksyminä muutostöinä. Toisessa juuri nyt työn alla olevassa projektissani on kohtalaisen hyvät piirustukset, mutta niissä on esimerkiksi siipisalko n. 14cm liian takana ja korkeusperäsimen jänne 4 cm liian lyhyt. Eli joutuu sitä pistämään vähän omasta päästä (tikkuja) tai käydä vakoilemassa aiemmin tehtyjä koneita.

 

Jos kone on täällä suunniteltu, pitäisi siitä toimittaa lujuuslaskut IH:n tarkasteltavaksi. Muutoin esimerkiksi "käyttökokemukset maailmalla" ovat hyvä peruste. Rakennuslupaprosessissa EUT:n antama puolto lähtee siitä, että rakentaja ilmoittaa omistavansa piirustukset. Tähän ollaan päädytty IH:n toivomuksesta ja sillä myös vähän suojellaan rakentajaa. Nimittäin jos se teknisten dokumenttien tekeminen ei onnistu, on koneen lentokelpoiseksi saattaminen työn ja tuskan takana. Tästä syystä on esimerkiksi moottorin muutostyöprojekteissa vaadittu moottoripukin lujuuslaskelmat tai koekuormitussuunnitelma, jotta päästään toteamaan että organisaatio omaa edes välttävät edellytykset hoitaa paperityöt kunnialla. Nimittäin käytännössä on ilmennyt erittäin suuria hankaluuksia kun on lähdetty "soitellen sotaan".

 

Eli vastauksena: piirustukset tulee olla, mutta hyväksyntää niillä tuskin on. Kaupallisen piirustussarjan numero on ilmoitettava lupaa haettaessa  eli yksillä piirustuksilla tehdään vain yksi kone.

 

Tuosta aiemmasta vastauksestani sen verran, että Aki Suokas on oikea mies neuvomaan näissä koneen suunnitteluun liittyvien ohjelmien valinnassa ja onpa Akilla ollut itselläänkin myynnissä näitä ohjelmia. Nyt huomaan, että yksi suunnittelija unohtui tyystin "amatöörien" joukosta, raahelainen Vesa Pehkonen.

 

JOs pitää ehdottamasti tehdä uusi konstruktio, niin sellaisen onnistumiseen vaikuttaa paljon se, miten saa nykyaikaisia hyväksi koettuja komponentteja käytettyä optimaalisesti hyväksi, tyyliin: Rotax/Jabiru -moottorit, uudet kevyet monitoimimittarit tai muut mahdolliset uudet materiaalit (vaahdot ja metallilaminaatit). Tohdin väittää, että vanhalla tekniikalla tehdyistä hyvistä koneista on vähintään 90% tehty ja siihen 10% pääsemiseksi pitää olla todella hyvä konstruoija.

 

Täytyy vielä painottaa ja muistuttaa, että eivät ne suosituimmat rakennussarjat syyttä ole suosituimpia. Jos minkänäköistä kivaa vempelettä on tarjolla, mutta niistä vain osa valikoituu niin hyväksi, että sitä rakennetaan paljon. Tosin, tähänkään mennessä ei ole selvinnyt, miksi Evans VP-koneet ovat niin suosittuja - pelkkä rakentamisen näennäinen helppous ei ole minustä pätevä syy.

[Antton Rintala 0]

Toisessa juuri nyt työn alla olevassa projektissani

 

Jouni, anteeksi että näin utelen, mutta minkälainen projekti sinulla nyt on käynnissä?

[Arne Wallen 72]

anteeksi Jukka, en huomannut että olit kysellyt, Suokas Vahteran budjetista ei aavistustakaan, vaimo aikanaan kyseli porotilalliselta porojen määrää, tiedät varmaankin vastauksen.

Tämän päivän koneilla tuo Fieseler oletettavasti pärjäisi vähemmällä polttoaineella koska itse kone jo kevenisi reippaasti ja hyötyteho olisi parempi, mene tiedä.

Tosiaan itse saan turvonneilla sormillani klapeja koneella pilkottua ja siinäkin pieniä onkelmia. 8)

pienoismalleissakin ongelmia kun pyrkii täydellisyyteen, ja tiedonjyväset on hukassa maailmalla, ei sentään niittiongelmia, en niin uusia juurikaan rakentele. 8)

[Jukka Takamaa 0]

 

 

Vaikka muuttuvat käyttökulut ovatkin PIK27:llä aika edulliset, on koneen tekeminen prototyyppinä vaatinut aika paljon pääomaa melkoisen työmäärän lisäksi kaikkine kokeiluineen yms., joita protoon aina ylimääräisinä liittyy.

 

Ns. "sarjakoneiden" teko onnistunee jo varmaan paljon helpommalla, kun voi hyödyntää proton rakentamisen kokemuksia.

 

 

Niin näihän se on.

 

Tuolla jenkkien eräällä saitilla olen keskustellut useammankin lentokoneinsinöörin kanssa. Esimerkiksi Star Aerospacen Eric Ahlstrom neuvoi ennen koneen suunnittelua tutkia ns. trade study....eli onko tuotteelle markkinoita. Mitään investointiahan ei kannata tehdä, jollei tuotteelle ole kysyntää.

 

Hinauskoneille on varmasti suuri kysyntä maailmalla.

 

Uskoisin kuitenkin, että niin talojen rakentamisessa kuin lentokoneen tekemisessäkin on tehokkuuden optimointi ja uudet innovaatiot joilla saadaan huokeutta lentämiseen ( kuljetettuihin kilometreihin yms. ) erittäin arvostettuja.

 

Flutterianalyysi lienee sellainen perusvaatimus suunnittelussa.

 

Eric heitti kehiin esimerkiki sen että pieniä lentokoneenrakentajia vaivaavan onkelman USAssa, että tuulitunneleita on vaikea saada käyttöönsä. Onko Pik -27 ja -25 käyneet tunnelissa ja onko flutterianalyysit tehty ? Onko meillä missä lähin hyvä tuulitunneli ?

 

 

t. Jukka T