Pienen uuden lentokoneen suunnittelu ja valmistus !?

[Matti Huoviala 84]

Äänestys pystyyn.

Avoin kaikille tätä säiettä lukeville jonkinlaisen ilmailulupakirjan omaaville.

Kuinka moni teistä haluaa kuljettautua ilmassa yhdellä tai useammalla lennokkimoottorilla joita pyörittää nitrolla terästetty metanoli?

Jos jokun haluaa, niin kuinka kauan haluaisit pystyä ketkuttelemaan ilmassa määräkentälle saapuessasi tai oikeastaan, kauanko haluaisit voida etsiä määräkenttää kun sinun pitäisi jo ollaperillä?

Taidettiin luvata, että tankillisella pääsee 300km ja vauhtia taisi olla vaikka kuinka paljon. Eli toiminta-aikaa laitteelle siunaantuu varmaan ??? tuntia.

 

Provoni pointti lienee se, että koneeseen kuin koneeseen tarvii rakentaa erilaisia "varoja", ylimääräistä polttoainetta, ylimääräistä tehoa, rakentiden kulumisen varaa yms. Kessna kestää vaikka kuinka monta tuntia ennen kuin rakenne on loppu. Ylimääräistä tehoa tarvitaan vaikkapa nurtsilta lähtöön kovaan pintaan verrattuna. Moottori ei aina anna eri syistä johtuen sitä, minkä valmistaja lupaa, rupeli kuluu jne.

 

Haukkukaa vanhanaikaiseksi, mutta sillä tavalla elää pidempään.

Ai niin, kyllä mä metanolikoneella olen valmis lentämään, ei se este ole.

http://www.defesanet.com.br/embraer/ipanema1000.htm

-M-€

[Jouni Laukkanen 55]

Äänestys pystyyn.

Avoin kaikille tätä säiettä lukeville jonkinlaisen ilmailulupakirjan omaaville.

Kuinka moni teistä haluaa kuljettautua ilmassa yhdellä tai useammalla lennokkimoottorilla joita pyörittää nitrolla terästetty metanoli?

 

Tuohon polttoainereserviin kommentoisin, että yleismaailmallisesti taidetaan lentää "riittävän" polttoainereservin turvin - tämä 45 minsaa taitaa olla lähinnä erään ilmailuviranomaisen päähänpinttymä.

 

Mutta enpä lentäis. Omat mielilentsikat väkisinlentolaitteista ovat iältään suurin piirtein itseni ikäisiä tai sitä vanhempia. Tosin on tässä muutama mielenkiintoinen uudempi konstruktio tullut vastaan. Sitä vaan on oppinut arvostamaan turvallisia, mutta hyviä lento-ominaisuuksia, vaikka vanhemmallakin tekniikalla toteutettuna.

[Markku Hiedanpää 0]

Äänestys pystyyn.

Avoin kaikille tätä säiettä lukeville jonkinlaisen ilmailulupakirjan omaaville.

Kuinka moni teistä haluaa kuljettautua ilmassa yhdellä tai useammalla lennokkimoottorilla joita pyörittää nitrolla terästetty metanoli?

Jos jokun haluaa, niin kuinka kauan haluaisit pystyä ketkuttelemaan ilmassa määräkentälle saapuessasi tai oikeastaan, kauanko haluaisit voida etsiä määräkenttää kun sinun pitäisi jo ollaperillä?

Taidettiin luvata, että tankillisella pääsee 300km ja vauhtia taisi olla vaikka kuinka paljon. Eli toiminta-aikaa laitteelle siunaantuu varmaan ??? tuntia.

 

Provoni pointti lienee se, että koneeseen kuin koneeseen tarvii rakentaa erilaisia "varoja", ylimääräistä polttoainetta, ylimääräistä tehoa, rakentiden kulumisen varaa yms. Kessna kestää vaikka kuinka monta tuntia ennen kuin rakenne on loppu. Ylimääräistä tehoa tarvitaan vaikkapa nurtsilta lähtöön kovaan pintaan verrattuna. Moottori ei aina anna eri syistä johtuen sitä, minkä valmistaja lupaa, rupeli kuluu jne.

 

Haukkukaa vanhanaikaiseksi, mutta sillä tavalla elää pidempään.

Ai niin, kyllä mä metanolikoneella olen valmis lentämään, ei se este ole.

http://www.defesanet.com.br/embraer/ipanema1000.htm

-M-€

 

Koneenkin saisi kevyemmäksi jos muutakin lainattaisiin lennokista, kuten ohjausjärjestelmä;  istuttaisiin puulaatikon pohjalla ja ohjattaisiin laitetta radiolla "itse itseään lennättäen"

Suunnitelman "luotettavuus" tuskin siitä kärsisi. 

[Markku Hiedanpää 0]

Haukkukaa vanhanaikaiseksi, mutta sillä tavalla elää pidempään. Ai niin, kyllä mä metanolikoneella olen valmis lentämään, ei se este ole. http://www.defesanet.com.br/embraer/ipanema1000.htm

 

Polttoainen on etanolia, eli sikäläistä autopolttoainetta, kts: http://en.wikipedia.org/wiki/Ethanol_fuel_in_Brazil

Se sopii hyvin lannoituskoneille, kun polttoaineen saa siihen samalta asemalta kuin autoonkin.

[Markku Hiedanpää 0]

Proposed new ANNEX II from Regulation 1592/2002

 

New Annex II: EASA list Page 43 of 43  Issue 8: 12 September 2007

 

......

(f) single and two-seater gyroplanes with a maximum take off mass not exceeding 560 kg;

(g) gliders with a maximum empty mass, of no more than 80kg when single-seater or 100kg when two-seater, including those which are foot launched;

(h) replicas of aircraft meeting the criteria of (a) or (d) above, for which the structural design is similar to the original aircraft;

(i) unmanned aircraft with an operating mass of no more than 150 kg;

(j) any other aircraft which has a maximum empty mass, including fuel, of no more than 70 kg.”

 

Mikä ettei ?!

Kohdan (j) peusteella voisikin tulevaisuudessa tehdä ilma-aluksen jolla "lennättäjä lennättää lennokilla itseään" jos ilma-alus ja sen päällikkö täyttävät niille kansallisesti asetetut vaatimukset (kts: OPS M2-9) 

[Matti Huoviala 84]

mä itse asiassa muistin kotiin ajaessani, että juotavalla viinallahan sitä ipanemaa ajetaa. Ei siinä mitään, aina kätevämpää.

-M-

[Ilkka Mäkelä 1 218]

Näköjään pienkonesuunnittelun pikakursseja saa nykyisin myös DVD:llä  ja kirjoja löytyy joka lähtöön:

 

http://www.pfanet.co.uk/acatalog/Design_and_Construction.html

[Mika Koski 0]

mä itse asiassa muistin kotiin ajaessani, että juotavalla viinallahan sitä ipanemaa ajetaa. Ei siinä mitään, aina kätevämpää.

-M-

 

Toihan on kätevä järjestely. Tekee alkolukot turhiksi. Jos otat, et aja (lentokonetta).

 

Mika

[Jukka Takamaa 0]

Koneenkin saisi kevyemmäksi jos muutakin lainattaisiin lennokista, kuten ohjausjärjestelmä;  istuttaisiin puulaatikon pohjalla ja ohjattaisiin laitetta radiolla "itse itseään lennättäen"

Suunnitelman "luotettavuus" tuskin siitä kärsisi. 

 

Tästä hieman kehittyneempi versio on Fly By Wire !

 

 

Piirustuksista puheenollen Cozy MKIV planit maksaa 500 dollaria (alle 400 euroa). Rutanin Long-Ez:n piirustuksia voi saada samaan hintaluokkaan

ebaysta (vaikka niistä tosin joskus pyydetään yli 1000 euroa kun niillä on ns. keräilyarvoa). Kysymys kuuluu, miksi haluaisi maksaa juuri Jukka Takamaan

piirustuksista enemmän kuin esim. Burt Rutanin piirustuksista, vrt. Burt Rutan on aerodynamiikan professori.

 

Kysyin joskus aiemmin, että miten paljon sinulla on lentokokemusta, koska ilman sitä ei voi pystyä suunnittelemaan lentokonetta

joka on pilotin mielestä hyvä lentää. En ole kuitenkaan toistaiseksi saanut siihen vastausta.

Sehän ei riitä että lentokone lentää (mikä sinänsä on jo vaikeasti saavutettava juttu jos sitä lähtee tekemään

täysin epätieteelliseltä pohjalta), vaan sen on oltava myös hyvä, ja siksi suunnittelutiimissä on syytä olla lentämisen asiantuntemusta.

Jotkut aerodynaamikot eivät ole lentäjiä, mutta tiimissä kannattaa olla myös lentäjiä tai siitä tulee sutta ja sekundaa.

Esim. Burt Rutan itse on kertonut olevansa erityisesti käsittelyominaisuuksien/ohjaintuntuman asiantuntija.

Miten ajattelit varmistaa että ohjaustuntuma on harmooninen, kone tottelee

johdonmukaisesti ja se on miellyttävä ohjata. Miten ajattelit varmistaa että stabiiliuden saavuttamiseksi suunniteltu dihedraali (olettaen että olet sitä

suunnitellut) ei aiheuta dutch-roll -taipumusta, joka on ohjaajan kannalta epämiellyttävä ominaisuus.

Monestako erilaisesta lentokoneesta ja montako tuntia sinulla on henkilökohtaista lentokokemusta

ja näkemystä siitä missä hommat on hyvin, ja missä olisi parantamisen varaa? Minkä luokan lupakirja sinulla on, jos ylipäätään on?

Minkälaisen koelento-ohjelman ajattelit suorittaa ja itsekö ajattelit koelennot suorittaa?

Voisitko vihdoin vastata tähän lentolupakirjakysymykseen johon olen kaivannut vastausta koko ajan.

 

t: Karoliina

 

Oletko koskaan miettinyt mikä oli ilmailupioneeri Howard Hughesin koulutus ? Ehkä tarvin oman Glenn Odekirkini projektiin. http://www.tnmc.org/dp/0530031.shtml Oliko muuten hänellä ollenkaan inssin kolutusta. Ilmeinen keksijähän hän ainakin oli ja työkalut omasta takaa. http://en.wikipedia.org/wiki/Hughes_Aircraft

 

Karoliinalle on jo vastattu lentolupakirja asiaan riittävän monta kertaa, joten en palaa siihen. Olen siis lentänyt Saab Safirilla ja Vinkalla Parviaisen Ollin ja Lyytisen Hessun kanssa mm. Finnairin Tomahawkilla olen ottanut tyypit kaverini kanssa. 1976 oli ekan kerran Farnboroughissa Laukkasen Jykan kanssa mm. Piipon Ari antoi kerran istua Mig-21 koneessan ja otin kylmiä tyyppeja...sitten nuo sadat R/C kompatti hävittäjälennot ja muutama tuhat tuntia FS simulla...näin pohjiksi.....puhumattakaan omista R/C malleista ja vapareista 70-luvulta.

 

Piirustusten hinta 2 000 ekkua perustuu siihen että kone tullee maksamaan alle 10 000 ekkua, jos tehdään itse puusta ( lentokonevaneri , mäntyrimat jne ). Muovikoneen mukana tulee piirustukset ilmaiseksi.

 

Ohjainten tuntuma asia lienee koelentäjän ja suunnittelijoiden välinen asia.  Fritz Wendel / Willy Messerschmitt tekivät hyvää yhteistyötä esimerkiksi. Päätalo tyyliinhän voin lentää koneen koelennot itsekin. R/C mallilla testaan, että se on konseptina kuten kuvittelin. Eräs koelentäjä erityisesti on hyvä tuttuni, jonka kanssa on vietetty monta hetkeä autotallissa esimerkiksi experimental koneen äärellä.

 

En aliarvioisi koelentäjien osuutta koneen suunnittelussa ollenkaan...tässä esimerkiksi Bob Hoover 2-moottorisen puikoissa; http://www.alexisparkinn.com/photogallery/Videos/2006-3-11_bob_hoover.avi

 

Aikatauluhan oli 20 vuoden päästä, joten ainakin ultralupa on siihen mennessä hankittuna...ellei koneelle tule laajamittaista tarvetta jo ( öljyn loppumisen takia ) ennen sitä.

 

Tarkoitushan on nimenoman tehdä huokea yksipaikkainen koelentomalli, jolla testataan esimerkiksi 2 paikkaisen ( isompi ja ärjympi ) bensalla käyvän koneen perusaerodynamiikkaa. Koneessa on muutama täysin ennenkokeilematon perusratkaisu ( mm. keveyden saavuttamiseksi ).

 

Dutch Roll ja muihin kierreominaisuuksiin annan vastauksia kun malleja on testattu.

 

Tuohon polttoainereserviin kommentoisin, että yleismaailmallisesti taidetaan lentää "riittävän" polttoainereservin turvin - tämä 45 minsaa taitaa olla lähinnä erään ilmailuviranomaisen päähänpinttymä.

 

Mutta enpä lentäis. Omat mielilentsikat väkisinlentolaitteista ovat iältään suurin piirtein itseni ikäisiä tai sitä vanhempia. Tosin on tässä muutama mielenkiintoinen uudempi konstruktio tullut vastaan. Sitä vaan on oppinut arvostamaan turvallisia, mutta hyviä lento-ominaisuuksia, vaikka vanhemmallakin tekniikalla toteutettuna.

 

Ei ole tarkoituskaan...bensalla käyvä perusmoottori kun tuo 100 ccm mylly onkin. Cri Cri proto nimenomaan lentää/lensi lennokin moottoreilla. Karhumäen veljesten koneessa oli ulkolaitamoottori ( 4 hv ) ja sitten Harrikan moottori ( n 20 hv ja kone oli empty + 200 kg ). Tämä proto on noin 50 kg.

 

Näköjään pienkonesuunnittelun pikakursseja saa nykyisin myös DVD:llä  ja kirjoja löytyy joka lähtöön:

 

http://www.pfanet.co.uk/acatalog/Design_and_Construction.html

 

Tuossapa mainiot kirjat pohjiksi suunnitteluun ja jatkoksi se Martin Hollmannin kirja. Ilmeisesti maassamme on muutama insinöörikin, jotka tietävät aerodynamiikasta + ohjainpintojen määrittelystä aimo annoksen. Heitähän nimenomaan ei ole tarkoitus ylenkatsoa ollenkaan jos tästä tulee kaupallinen menestys.

[Jukka Takamaa 0]

 

Mikähän tuo Rotaxi jossa tuollaiset tehot vakiona.

 

Muistaakseni PSI oli firman nimi...eiköhän se ole jotenkin pillillä tuunatty zydeemi.

 

2-tahtisten lennokkimoottorien tehot on aika merkillisiä...mulla esimerkiksi on n. 380 gr 3,5 ccm OPS joka tuottaa 1,4 hv sopivalla fuililla. Eli noin 4 hv kilolle. Sen pohjalta väittäisinkin että 3,5 kiloisessa 100 ccm lennokin moottorissa 9,5 hv tehoilla on potentiaalia vielä tuunaukseen ja teholisäykseen. Kuutiotilavuuden mukaan siitä pitäisi saada irti 40 hv ja painon mukaan 12-14 hv. Totuus lienee siellä puolivälissä...siis jos halutaan käyttää metukkaa ja nitroa.

[Karoliina Salminen 0]

 

Aikatauluhan oli 20 vuoden päästä, joten ainakin ultralupa on siihen mennessä hankittuna...ellei koneelle tule laajamittaista tarvetta jo ( öljyn loppumisen takia ) ennen sitä.

 

 

Itse en laskisi mitään +20v varaan. Enhän voi olla edes varma olenko hengissä vai kenties jo muuttanut Scottsdaleen  Alcorin säiliöön ennen kuin

20 vuoden päästä aloitettava projekti olisi valmis. Parempi suunnitella mitä tekee nyt ja jos homma on ok, niin siitä vaan sitten tekemään

eikä 19.9 vuoden ihmettelyä tarvita, se on ajanhukkaa rajallisella elinajalla.

 

 

 

[Jukka Takamaa 0]

Kerropas minulle mitä on honeycomb-rakenne puukoneessa ja miten se liittyy kerroksiin?

Sandwitch (kerros)-rakennehan voidaan tehdä vaikka mistä materiaalista eikä minun käsittääkseni

se ole synonyymi honeycombille (hunajakenno).

 

Kuitukoneissa (experimental) kerroslevyrakenteessa käytetään ydinaineina mm. seuraavia materiaaleja:

- nomex honeycomb

- divinycell (PVC)

- airex (PVC)

- corecell (iskunkestävää, taivutettavissa lämmöllä)

- last-a-foam (ei saatavilla EUssa)

- styrofoam (josta esimerkkinä sininen Solimate, kuumalankaleikattavaa)

 

Ja pintalaminaattina usein on yhdensuuntaiskuitua joko lasia tai hiiltä.

Purjekoneissa on usein lisäksi myös kevlaria välissä vahvikkeena esim. mahalaskujen varalta

(kevlar on toisin kuin hiili, sitkeää kamaa). Nykyaikaisissa purjekoneissa kerroslevyrakenteen sijaan

ydinaineena on jotakin heikompaa kuitua eikä varsinaista vaahtolevyä tai hunajakennoa.

 

Millä tavoin ajattelit tuota hunajakennorakennetta käyttää puukoneessa (meinaatko pistää

kahden puukerroksen väliin tms.?)?

 

 

 

Ennen kun luin tätä juttelin puh-elimessä Mäkelän kanssa ja nimenomaan sanoin hänelle, että jotta jos puukoneesta halutaan tehdä kevyt ja rakenteeltaan homogeeninen ( eli yhtenäinen ) se ei voi olla niin lasinen ( pleksin osuus 1/4 osa ) kuten kuitukone ( piirtämäni profiili värivahtoehdoin ). Honeycomb nimenomaan voimakkaasti lainaumerkeissä tarkoitti jonkinlaista liittorakennetta jossa kahden kuoren välissä on kevyempi rakenne..olematta sandwich rakenne...siksi selvitin sitä sanalla kerroksia !

 

Kiitos täsmennyksestä.

 

 

[Jukka Takamaa 0]

Itse en laskisi mitään +20v varaan. Enhän voi olla edes varma olenko hengissä vai kenties jo muuttanut Scottsdaleen  Alcorin säiliöön ennen kuin

20 vuoden päästä aloitettava projekti olisi valmis. Parempi suunnitella mitä tekee nyt ja jos homma on ok, niin siitä vaan sitten tekemään

eikä 19.9 vuoden ihmettelyä tarvita, se on ajanhukkaa rajallisella elinajalla.

 

Ahaa..mutta kun tuoreena isänä ei ole tarvetta elvistellä uudella nopeusennätyksellä ihan lähiaikoina. Vapaa-ajan harrastehan tämä ilmailu on mulle 100:sesti !

 

Mikä ihme siellä Scottsdalessa on ( Arizona ? ) ? Onko se Nokia-inssien loppusijoituskohde ?

[Jukka Siirilä 80]

Mikä ihme siellä Scottsdalessa on ( Arizona ? ) ? Onko se Nokia-inssien loppusijoituskohde ?

 

Saksalaiset kaivaa sinne isoa luolaa jonne voidaan koota sekä Nokian kännykät, että inssit... 

 

http://www.alcor.org/

[Jukka Takamaa 0]

Sen verran voin raottaa landariin liittyvää salaisuutta ( kun se on aika lailla näköjään herättänyt uteliaisuutta ) että siinä tarvitaan TILLER tyyppistä ohjausta.

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Landing_gear#Tiller_steering

 

Silti käsittääkseni vastaavaa landarisysteemiä ei ole vielä tehty.

[Mikko Maliniemi 5]

Sen verran voin raottaa landariin liittyvää salaisuutta ( kun se on aika lailla näköjään herättänyt uteliaisuutta ) että siinä tarvitaan TILLER tyyppistä ohjausta.

 

Mielenkiinnosta kysyn, että miksi sellaista tarvittaisiin? Kun maalaisjärjellä sekin vain lisää (turhaa?) painoa koneeseen. Plus on kalliimpi valmistaa ja varmaan myös helpommin rikkoontuva...

[Jukka Takamaa 0]

Mielenkiinnosta kysyn, että miksi sellaista tarvittaisiin? Kun maalaisjärjellä sekin vain lisää (turhaa?) painoa koneeseen. Plus on kalliimpi valmistaa ja varmaan myös helpommin rikkoontuva...

 

No en tarkoittanut että ohjaus otetaan suoraan 747 koneesta. Tarkoitus koneen lentopainoksi sisäänvedettävällä telineellä on 100-150 kiloa.

 

Koneen ilme kuten kuvassa. En väittänyt että koneen landareissa ( muiden tiller ohjattavien ) on mitään muuta yhteistä kuin TILLER tyyppinen ( tai henkinen ) ohjaus...siis tavallaan kuten polkupyörässä.

 

Tai hetkinen voiko poljin ohjauksen suunnitella niin, että se toimii vain rullauksessa ?

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

Tweedy Byrdejä sais siis kaksi pelkästään tämän koneen moottorin hinnalla; http://renaissance-research.com/projects/

 

Dartin suunnittelija on Eric Ahlstrom ( Star Aerospace ) ja projekti-inssi Steve Fossettin viimeisessä kesken jääneessä ennätysyrityksessä.

 

[Kimmo Huoviala 1]

On aika hakusessa koneen speksit ja päälinjat.. Mutta projektin aikajännehän on sen 20v niin kai nämä pienet jutut siinä ajassa selkenee jotenkin... Painot, nopeudet, toiminta-aika ja ohjausjärjestelmät... KISS on hyväksi koettu suunnitteluohje!

[Olle Sälgmark 2]

Anteeks Jukka mutta ookko ihan tosissas?

 

[Antti Laukkanen 15]

 

Tai hetkinen voiko poljin ohjauksen suunnitella niin, että se toimii vain rullauksessa ?

 

 

Tähän saakka oon yrittäny vaivoin kestää hiljaa, mutta tuo kysymys mursi kaiken. Ja tästä pitäisi syntyä häkellyttävä miljoonabisnes. Siitä en vielä ole päässyt ihan selvyyteen - en ehkä ihan joka sivua oo jaksanu lukea - että kuin se neljän vuoden päästä valmiina oleva testattu ja koelennetty sarja muuttui 20 vuoden projektiksi, jonka ostaja saakin koelentää ihan issekseen? Tekisi mieleni lainata kaimaani ja ilmailualan gurua, Alaskan valokuvauksen mestaria, pioneerien pioneeria A. Hyväristä toteamalla "Ei hyvää päivää".

 

-A-

 

PS. Poljinohjaus on yhdyssana.

[Juha Lampi 275]

Jees, nokkapyöräohjaus polkimilla pelaa mainiosti niillä koneilla, millä lentelen

[Markku Hiedanpää 0]

On aika hakusessa koneen speksit ja päälinjat.. Mutta projektin aikajännehän on sen 20v niin kai nämä pienet jutut siinä ajassa selkenee jotenkin... Painot, nopeudet, toiminta-aika ja ohjausjärjestelmät... KISS on hyväksi koettu suunnitteluohje!

 

Positiivisesti ajateltuna Jukalla alkaa olla paketti valmiina ja koelennettynä kun piirtelee jo maalauskaavioita, nehän yleensä laaditaan viimeisiksi piirustuksiksi koelentojen jälkeen kun kone on saatu lopulliseen asuun 

[Olle Sälgmark 2]

Jukalle ihan ilmainen ehdotus täälta lahden toiseltapuolelta.

Kerää muutamia,esimerkiksi vain,ongelmanuoria,työttömiä jne ja hae EU tukea projektillesi.

Onnistuu varmaan,lempo vieköön.

[Matti Huoviala 84]

Jees, nokkapyöräohjaus polkimilla pelaa mainiosti niillä koneilla, millä lentelen

 

Joo, mä oon kanssa kokeillut tuollaista. Hyvin toimi.

 

jukalle vielä vinkkinä, olen kuullut että jossain olisi pelkästään jarruilla ohjattavia koneita, sekä nokkapyörällisiä että niitä oikeita kannuspyörällisiä koneita. Se on kuulemma kevyt ratkaisu, jos koneessa on  kuitenkin jarrut rattaissa.

 

O.T:nä ajattelin noita valmistuslukuja, joita tälle viritykselle kaavaillaan. Tietääkseni maailmalla on aika vähän konetyyppejä, joita olisi valmistettu yli 30 000 kpl. Itse nopeasti mietittynä tiedän vain yhden tyypin. Se oli kyllä yleinen myös Suomessa aikanaan. En usko, että millekään kitille löytyy koko maapallolta halukkaita rakentajia aivan hurjia määriä. ne jotka haluaa rakentaa, haluaa rakentaa sellaisen koneen, josta itse pitävät. Siinä ei silloin auta järkisyyt että on halpa ja kulkee lujaa. Joku haluaa kuitenkin kuskata 1000kg roinaakin sillä koneella.

Valmiita koneita siis ei taideta kovin usein tehdä 5 numeroisia sarjoja.

Millä me lennämme 20v kuluttua?

Toivon että itse vielä lennän silloin.

Uskon, että lentolaitteeni on kaikesta kehityksestä huolimatta seuraavanlainen, jos se siis on moottoroitu ilma-alus. Toki toivon, että edistystä on tapahtunut voimanlaitepuolella.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/archive/b/b4/20070408232614!KAUO_C172.JPG

[Jukka Takamaa 0]

PS. Poljinohjaus on yhdyssana.

 

Tiedän sen...netti  on sellanen paikka, että kaikkea ei kerkeä korjata...menee muutenkin tunteja näihin vastatessa.

 

Nytkään en saanut vastausta kysymykseeni..voiko kääntyvää päätelinettä kääntää polkimilla vain ( ja ainoastaan ) rullatessa...nokkapyörästä en puhunut halaistua sanaa. Sitten se voisi korvata TILLER-tyyppisen ( -henkisen ) ohjauksen.