Pienen uuden lentokoneen suunnittelu ja valmistus !?

[Antton Rintala 0]

Älä Jukka Takamaa hyvä tuhlaa aikaasi vastailemalla kaiket päivät kaikkien "pölhöjen" asettamiin ansoihin. Ne vedättää sinua ja haluaa estää sinua toteuttamasta mahtavaa kuningasideaasi ja todennäköistä rikastumistasi. Kateudesta kaikki johtuu vain. Paneudu vain valitsemaan se kaikkein paras ideasi ja väritä se kauniisti. Kyllä sille löytyy rahoittaja ennen pitkää. Silloin toteutuu miljoonien ihmisen unelma. Köyhätkin voi silloin lentää omalla koneellaan.  Toteutukseen löytyy vielä osaavia teknikoita piirtämään pikkudetaljeja.  Anna unelmille siivet.

 

Rikastumisesta en mene mitään sanomaan (siis en tarkoita ettei ole mehdollista), mutta olen muuten Tapanin kanssa samoilla linjoilla, ei kannata ottaa vakavasti näiden joidenkin kirjoituksia. Vaikka kyllähän siellä asiaakin on välillä ollut, varsinkin alkupäässä ketjua, tuntuu että tämä roska vain lisääntyy sitä mukaa kun sivunumerot kasvaa.

[Kimmo Huoviala 1]

*

[Karoliina Salminen 0]

Täällä olisi vaihteeksi taas uusi (?) mutta muotoilultaan jotenkin tutun näköinen LSA-kone yleisön töllisteltäväksi:

 

http://www.flightglobal.com/articles/2008/01/22/221010/sebring-gobosh-unveils-800xp-lsa.html

 

 

 

Jaahas, Lancair keksitty n+1 kertaa uusiksi?

 

 

[Mikko Kallas 0]

Montako kertaa olet nähnyt tämän tyyppisen koneen laskeutuvan ?

 

Mitenkäs se siihen vakavuuteen negatiivisesti vaikuttais..oletko miettinyt miten kone lentää kun se tulee laskuun....tuleeko kannuksille ensin vai ns. päätelineelle vai kaikille kolmelle yhtäaikaa ?

 

Mä en ole nähnyt kertaakaan. Mutta sinä olet, koska olet koelentojakin RC-mallilla tehnyt. Joten voisitko kertoa miten se tulee laskuun? Kannuksille, päätelineelle vai kaikille kolmelle yhtäaikaa? Tai mikä edellä mainituista on tavoitteena laskussa?

 

MikkO

[Matti Huoviala 84]

Onko muuten kukaan muu halunnut kuulla yleissuunnittelija Takamaan perustelua siihen, miksi kaksi sivuvakainta on nopealle koneelle parempi kuin yksi?

Asia on kiehtonut minua alusta asti. Tosin alkuvaiheen kuvista saattoi ajatella suunnittelijan pyrkivän v-mäiseen ratkaisuun (pun intented).

Toinen mielenkiintoinen juttu liittyy tähän negatiivisen nuolimuodon tuomiin ylivertaisiin sakkausominaisuuksiin ja ohjaintehoon suurilla kohtauskulmilla.

Itse ensimmäisenä myönnän, että en ole lukenut tasan yhtäkään aerodynamiikan kirjaa kokonaan, mutta silti, nyt kirjallisuusviite vähintään olisi mukava saada esitetyn toiveen tueksi.

 

Noilla painavilla purjekoneilla taivaalla vähän aikaa roikkuneena en ole vielä ihan täysin vakuuttunut esittyjen kuvien tuomasta aerodynaamisesta tehokkuudesta, jollaisella tuo tweetybyrd kulkee noita hurjia nopeuksia hurjan ponilauman vetämänä.

 

-M-

[Guest Kiwipilot]

Scootterin rengas on noin 10-12 cm leveä. Vannon että pelimies "lentää/kiitää" tällä koneella kuin kuuluisa "Evil The Knievel" kaasua ja flaperoneita käyttämällä kiitotien päästä päähän pelkästään juuri näillä kahdella jäykällä kannuksella ajaen, jos haluaa.

 

Ottamatta sen enempää kantaa projektiisi, kysyn että oletko itse tuonut oikeaa lentokonetta laskuun edes normaalioloissa? Puhumattakaan parinkympin x-wind -olosuhteista? Meinaan vaan, että kovin helppoa on vannoa sieltä piirrustuspöydän takaa. Ja ei, "kylmät tyypit" tai "tyypit jonkun kyydissä" eivät oikein taida tuoda kompetenssia noihin juttuihisi. Ja jottei jäisi epäselväksi, niin toivon todellakin että projektisi ottaa tuulta siipien alle; luova hulluus kun ei ole koskaan pahasta, jokamiehen lentohärveleistä puhumattakaan  .

[Jukka Takamaa 0]

Onko muuten kukaan muu halunnut kuulla yleissuunnittelija Takamaan perustelua siihen, miksi kaksi sivuvakainta on nopealle koneelle parempi kuin yksi?

Asia on kiehtonut minua alusta asti. Tosin alkuvaiheen kuvista saattoi ajatella suunnittelijan pyrkivän v-mäiseen ratkaisuun (pun intented).

Toinen mielenkiintoinen juttu liittyy tähän negatiivisen nuolimuodon tuomiin ylivertaisiin sakkausominaisuuksiin ja ohjaintehoon suurilla kohtauskulmilla.

Itse ensimmäisenä myönnän, että en ole lukenut tasan yhtäkään aerodynamiikan kirjaa kokonaan, mutta silti, nyt kirjallisuusviite vähintään olisi mukava saada esitetyn toiveen tueksi.

 

Noilla painavilla purjekoneilla taivaalla vähän aikaa roikkuneena en ole vielä ihan täysin vakuuttunut esittyjen kuvien tuomasta aerodynaamisesta tehokkuudesta, jollaisella tuo tweetybyrd kulkee noita hurjia nopeuksia hurjan ponilauman vetämänä.

 

-M-

 

Eric Ahlström ( maailman tunnetuimpia aerodynaamikkoja juuri nyt..Steve Fossettin kaveri jne. ) sanoi ettei ole sen ( double fin ) voittanutta kaksimoottorisessa konseptissa.....monestakin syystä ja uskon häntä.

 

Tässä linkki paremman puutteessa..useat kirjat ( Aviation Record Breakers ja High Speed Flight ) todistavat tästä ominaisuudesta ( negatiivinen nuolimuoto )....

 

Maamme kuulusimman pommituslentäjän poika Jussi Salminen on myös tutkinut aihetta; http://lennokit.net/forumdisplay.php?f=97 ja http://lennokit.net/showthread.php?t=37050

[Karoliina Salminen 0]

Rikastumisesta en mene mitään sanomaan (siis en tarkoita ettei ole mehdollista), mutta olen muuten Tapanin kanssa samoilla linjoilla, ei kannata ottaa vakavasti näiden joidenkin kirjoituksia. Vaikka kyllähän siellä asiaakin on välillä ollut, varsinkin alkupäässä ketjua, tuntuu että tämä roska vain lisääntyy sitä mukaa kun sivunumerot kasvaa.

 

No minun katsantokanta on että ei ihmisiä tarvitsisi juuri ollenkaan holhota paljon mistään, ilmailuhallinto ihan turhaan monessa asiassa reguloi asioista joilla ei ole mitään väliä eikä turvallisuuden kannalta yleisesti merkitystä.

 

Ihmisten pitäisi antaa tehdä vaan ihan mitä ihmiset haluaa tehdä, oli siinä järkeä tai ei, ja ne jotka onnistuu, lentää,

ja ne jotka ei, niin ei lennä tai lentää vaan kerran ja/tai lyhyen matkan ennen tonttiintuloa. Niin se oli 1900-luvun

alkupuolellakin ja luonnonvalinta hoiti designit sellaisiksi että niissä oli hyvät lento-ominaisuudet by definition. Minun mielestä ihmisen tulee olla vastuussa omasta itsestään eikä siihen tarvita mitään järjestelmää pitämään heistä huolta. Olen aina ihmetellyt tätä holhousyhteiskunnan järjettömyyttä, mielestäni kaikkea pitäisi saada aikuisten ihmisten vapaasti tehdä niin kauan kuin niillä ei satuta muita tai aiheuta muuta vahinkoa tai haittaa muille. Jos kone on epätoimiva jne., sitä testataan harvaan asutulla alueella (esim. Räyskälässä), niin mikäli kone on epätoimiva, osoittautuu todennäköisesti niin aikaisessa vaiheessa lentoa että se ei kerkiä kenenkään niskaan sieltä tulemaan vaan päätyy esim. Räyskälän kiitotien päässä olevaan järveen tms. eikä sivullisille ole siitä mitään haittaa. Jos kone taas oikeasti lentää, niin sitten vaan kaikki kunnia tekijälle. Ei muuta kuin bisnestä tekemään sitten. Kukin tekee omat valintansa ja mielestäni heille se pitää sallia. En minä yritä viesteilläni kenenkään unelmia haudata, päinvastoin, yritän saada vihjailtua niitä linjoille joilla niistä voisi oikeasti tulla jotain. Ja lentäähän se sanginjokelainenkin kone. Ei muuta kuin puukauppaan ja liimaamaan!

 

 

[Jukka Takamaa 0]

No minun katsantokanta on että ei ihmisiä tarvitsisi juuri ollenkaan holhota paljon mistään, ilmailuhallinto ihan turhaan monessa asiassa reguloi asioista joilla ei ole mitään väliä eikä turvallisuuden kannalta yleisesti merkitystä.

 

Ihmisten pitäisi antaa tehdä vaan ihan mitä ihmiset haluaa tehdä, oli siinä järkeä tai ei, ja ne jotka onnistuu, lentää,

ja ne jotka ei, niin ei lennä tai lentää vaan kerran ja/tai lyhyen matkan ennen tonttiintuloa. Niin se oli 1900-luvun

alkupuolellakin ja luonnonvalinta hoiti designit sellaisiksi että niissä oli hyvät lento-ominaisuudet by definition. Minun mielestä ihmisen tulee olla vastuussa omasta itsestään eikä siihen tarvita mitään järjestelmää pitämään heistä huolta. Olen aina ihmetellyt tätä holhousyhteiskunnan järjettömyyttä, mielestäni kaikkea pitäisi saada aikuisten ihmisten vapaasti tehdä niin kauan kuin niillä ei satuta muita tai aiheuta muuta vahinkoa tai haittaa muille. Jos kone on epätoimiva jne., sitä testataan harvaan asutulla alueella (esim. Räyskälässä), niin mikäli kone on epätoimiva, osoittautuu todennäköisesti niin aikaisessa vaiheessa lentoa että se ei kerkiä kenenkään niskaan sieltä tulemaan vaan päätyy esim. Räyskälän kiitotien päässä olevaan järveen tms. eikä sivullisille ole siitä mitään haittaa. Jos kone taas oikeasti lentää, niin sitten vaan kaikki kunnia tekijälle. Ei muuta kuin bisnestä tekemään sitten. Kukin tekee omat valintansa ja mielestäni heille se pitää sallia. En minä yritä viesteilläni kenenkään unelmia haudata, päinvastoin, yritän saada vihjailtua niitä linjoille joilla niistä voisi oikeasti tulla jotain. Ja lentäähän se sanginjokelainenkin kone. Ei muuta kuin puukauppaan ja liimaamaan!

 

Suurin vaara mielestäni on menossa oleva PAV kisa...toimivat ideat varmaan varastetaan, mutta luoja tietää, että ainakin olen tätä asiaa kokeillut ja pohtinut jo vuodesta 1990 ( siis landari layouttia ) ja tämä negatiivinen nuolimuoto on tullut kokeiltua jo 70-luvulla mallissa. Ainut totaalinen uusi asia on laittaa nämä + lifting body samaan koneeseen...tuossa kohtauskulmilla ja asetuskulmilla on iso osuus....kun lentoa vaiheistetaan ja tutkitaan miten kone lentää kovaa ja hiljaa ja koska ja kuinka se sakkaa.

 

En kuitenkaan menisi vertaamaan tai mittelemään siitä kuka on parempi ja paras....Pablo Picasso vai Vincent van Gogh...Alvar Aalto vai Frank Lloyd Wright...Messerschmitt vai Mitchell...haukka vai kotka...tweedy tai kolibri...kaikille on on oma paikkansa.

 

Paras paikka testata on Kauhavan kenttä....siksi sinne Ilmasotakoulukin aikoinaan muutti ja siksi isoisäni Viljami ( ja isoäitini Amanda ) maitaan ko. tarkoitukseen myös luovutti ja myi. Esteitä ei ole juuri ollenkaan ja peltoja silmänkantamattomiin.

 

Räyskälään vastaan ei ole mitään....teinhän sinne Urheiluilmailuopistosuunnitelmat 1991 diplomityönänikin, mutta koelennot avarempaan maastoon...rullauskokeiden päätteeksi saattaa nimittäin haluta koettaa hieman ottaa korkeutta ja puut ei ole silloin tiellä kahta puolen kuin Räyskien valtakunnassa ( engine failure...syöttöhäiriöt...kaikkia peikkoja on olemassa ).

[Guest romurallye]

...tuossa kohtauskulmilla ja asetuskulmilla on iso osuus....kun lentoa vaiheistetaan ja tutkitaan miten kone lentää kovaa ja hiljaa ja koska ja kuinka se sakkaa.

 

 

 

Juuh, asetuskulma ja kohtauskulma kun ovat kaksi täysin eri asiaa.

[Guest romurallye]

tässä topikissa näyttää tapahtuneen melkoisesti sitten viime vilkaisun 

[Juha Lampi 275]

Onko muuten kukaan muu halunnut kuulla yleissuunnittelija Takamaan perustelua siihen, miksi kaksi sivuvakainta on nopealle koneelle parempi kuin yksi?

 

Niin muuten, mixhän niitä kaksikorvaisia rakennettiin mm. 30-40-luvulla suurin määrin? Lancaster, Halifax...

...ja nyt sit hävittäjiä (F-15, -18, -22 ja  sit ne MiGit ja Suhoit) sekä canardeja (Rutanin ..Ezet). Sitten on vielä sivuvakaajattomia, joista ainakin yhtä "spoileroneillaan".

 

Tuli mieleen kaksi lukemaani artikkelia viime vuosituhannelta: ensimmäisessä esiteltiin kaksipyrstöinen tuuliviiri ja toinen oli tietenkin Rauno Viljasen Ankkapuntari (canard-lennokki).

 

Molemmissa tuotteissa pyrstöt aurasivat hieman. Tuuliviiriartikkelissa asia perusteltiin siten, että tällainen auraava tuuliviiri ei heilahtele niin herkästi vaan pysyy vakaammin tuulessa ( "yaw damper" )

 

Auraavatko pikkupyörätkin? Jos, niin mitenkähän tuo vaikuttaisi maakäyttäytymiseen sivuluisutilanteissa (tuuli, ohjausvirhe jne)? Ei välttämättä olennaisesti, mutta tulipa ny mieleen: jos paino telineillä kallistuu vinovektorin puoleisille pyörille (toinen taka- ja pääpyörä) näiden aurauskulmaero pyrkii oikaisemaan systeemiä.

 

Perinteiset nokkapyöräkoneethan pyrkivät automaattisesti oikaisemaan, koska ensin maahan koskettava pääteline on painopisteen takana. ( Ja tässä vaiheessa kannuspyöräpiloteilta löytyy n vasta-argumenttia, eix? )

 

Sitten tuo nuolikulma: taakse sviippaavien siipien ongelmana on virtauksen luisuminen ulos ja taaksepäin kunnes siivenkärkien kohdalla ongelma kiteytyy pyörteiksi. Sinne sitten on suunniteltu kaikenlaisia lapioita ja sikareita. Etusviippikoneissa tulee runko luonnostaan vastaan, mutta kuinkahan pituussuuntainen vakavuus dynaamisesti ja staattisesti...? Ei kukaan ois sattunut lentämään tyyppejä Volksjägerillä?

[Jukka Takamaa 0]

Minun mielestä ihmisen tulee olla vastuussa omasta itsestään eikä siihen tarvita mitään järjestelmää pitämään heistä huolta. Olen aina ihmetellyt tätä holhousyhteiskunnan järjettömyyttä, mielestäni kaikkea pitäisi saada aikuisten ihmisten vapaasti tehdä niin kauan kuin niillä ei satuta muita tai aiheuta muuta vahinkoa tai haittaa muille.

 

Ihan OT,

 

Piirsin eräälle Nokia inssille talon hiljattain Oulunsaloon..komea..melkein 200 m2...kaverin vaimolla oli sitä varten yli 5000 m2 omaa maata. Arvasit oikein paikallinen Ympäristökeskus päällikkönsä johdolla laittoi oikein 4 sivuisen vastalauseen..ettei ole hyvä herrasväen siihen rakentaa noin ISOA taloa varsinkaan ( jenkeissä ei edes ovivahdilla ole noin pientä koirankoppia ) haja-asutusalueelle. Vaikka naapurissa oli taloja kahta puolen jne. Tontti oli muuten aika pusikoitunutta ja tontilla oli 2 lahonnutta vanhaa rakennusta. Kiva se on nyt sitten nelihenkisen perheen jatkaa kolmiossa asumista ! Muutoin alueella oli vaan metsittyvää peltoa.

 

Olen siis samaa mieltä monessakin asiassa. Sitäpaitsi on tyylikästä mennä nopeusennätyskokeilussa kuin virumalla jossain vanhainkodissa, jos huonosti käy.

[Olle Sälgmark 2]

Jukka,tietämatta ookko tosissas vai et.......

 

Kehoitan harkitsemaan EU tukea mahtavaan projektiisi.Sieltä ei eurot lopu.

Montakohan repullista euroja heltisi esim.tännekin?

 

http://www.siljanairpark.se/eng/about.asp

 

http:/www.scoolatwork.nu/sfcfolder/sfcfolder.pdf

[Jukka Takamaa 0]

Etusviippikoneissa tulee runko luonnostaan vastaan, mutta kuinkahan pituussuuntainen vakavuus dynaamisesti ja staattisesti...? Ei kukaan ois sattunut lentämään tyyppejä Volksjägerillä?

 

Martin Hollmann sanoi siiven kärjestä jotakin negatiivista...olisivatko ne hieman alttiita taipumaan...se oli se viesti. X-29 koneessa oli 159 kertainen laminointi siiven tyvessä....ja oli sitten aika rutkasti nuolimuotoakin...n. -25 astetta.

 

Auraavatko pikkupyörätkin? Jos, niin mitenkähän tuo vaikuttaisi maakäyttäytymiseen sivuluisutilanteissa (tuuli, ohjausvirhe jne)? Ei välttämättä olennaisesti, mutta tulipa ny mieleen: jos paino telineillä kallistuu vinovektorin puoleisille pyörille (toinen taka- ja pääpyörä) näiden aurauskulmaero pyrkii oikaisemaan systeemiä.

 

Tuota voidaan tarkkailla mallissa..muutoinhan koko perä saa painoa lisää kun rakennetta pitää vahvistaa ja pyörät hieman siellä laahustaa...verrattuna vaikka Ar-5 koneeseen.

[Karoliina Salminen 0]

...ja nyt sit hävittäjiä (F-15, -18, -22 ja  sit ne MiGit ja Suhoit) sekä canardeja (Rutanin ..Ezet).

 

Rutanin canardeissa tarkoitusperä on selvä; niitä on kaksi, koska koneessa ei ole muuta paikkaa

jossa sopivan momenttivarren päässä olisi peräsin (tarkoitan siis sivuvakaajaa),

kuin tuo siiven pää. Siipien nuolikulma johtuu samasta

asiasta, saadaan peräsin riittävän taakse. Näissä canardeissa kun tylpän rungon päässä on moottori eikä

peräsinsalkoa jonka päässä olisi peräsin. Lisäksi Rutan haki whitcomb-wingleteillä Whitcombin havaitsemaa

vastuksen vähenemistä. Se pienenikö vastus on sittemmin osoittautunut asiaksi, josta ollaan montaa mieltä, mutta

ainakin pistämällä wingletit siiven päihin, Rutan sai momenttivarren peräsimille. Lisäksi siiven efektiivinen pituus kasvaa

winglettien kanssa pidentämättä kuitenkaan siipeä, koneesta tulee helpommin halliin mahtuva ja samalla tulee peräsimetkin hoidettua, kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Lisäksi wingletit lisäävät siiven efektiivistä dihedraalia ja Rutanin canardeissa on siivet voitu toteuttaa ilman dihedraalia, näin rakenteesta lienee tullut rakennusteknisesti yksinkertaisempi. Tarkoitan siis yksinkertaisempi siinä kontekstissa missä ne oli alunperin suunniteltu; eli aikana jolloin ihmisillä ei ollut edes sähkötyökaluja ja piti keksiä keino miten saadaan tehtyä lentokone todella alkeellisilla välineillä. Tästä syystä rakenteessa on joitakin todella ihmeelisiä juttuja tämän päivän näkökulmasta katsottuna. Nykyään muutamat asiat varmaan suunniteltaisiin toisin, Rutankin tekisi niin.

 

[Guest romurallye]

 

Molemmissa tuotteissa pyrstöt aurasivat hieman. Tuuliviiriartikkelissa asia perusteltiin siten, että tällainen auraava tuuliviiri ei heilahtele niin herkästi vaan pysyy vakaammin tuulessa ( "yaw damper" )

 

 

Tuotanoin...heilunta jota yaw damperilla pidetään kontrollissa aiheutuu siiven nuolimuodosta(ei negatiivisesta sellaisesta) ja v- kulmasta ( positiivisesta). - Kone kallistuu ja nokka kääntyy kallistuksen suuntaan - kallistus oikenee, mutta menee yli ja kallistuu toiselle puolelle jolloin nokka kääntyy taas siihen suuntaan.

[Karoliina Salminen 0]

Tässä on muuten WhiteKnightTwo ja SpaceShipTwo, just announcattu:

 

http://www.flightglobal.com/articles/2008/01/23/221031/pictures-virgin-galactic-unveils-dyna-soar-style-spaceshiptwo-design-and-twin-fuselage-white-knight.html

 

EDIT: Linkki korjattu. Tosin voisi niitä itsekin korjailla /Mikko

 

 

[Guest romurallye]

No, oho - johan on verme ! - tai paremminkin vermeet

[Guest romurallye]

Niimpäs - se 23. päivän uutispommi  !

[Guest romurallye]

On se kyllä melekonen ukko tuo Burt R. !

[Jukka Takamaa 0]

Mä en ole nähnyt kertaakaan. Mutta sinä olet, koska olet koelentojakin RC-mallilla tehnyt. Joten voisitko kertoa miten se tulee laskuun? Kannuksille, päätelineelle vai kaikille kolmelle yhtäaikaa? Tai mikä edellä mainituista on tavoitteena laskussa?

 

MikkO

 

Riippuu siitä olenko tuomassa sitä laskuun pallokentälle tai asvalttibaanalle tai jäiselle järven/meren pinnalle.

 

Pallokentälle toisin sen kannuksille suurilla alfoilla( pysähtyisi varmuudella eikä menisi pitkäksi )...asvaltille kolmelle pisteelle ( rojauttaminen väärällä nopeudella päätelineelle kannuksilta voi aiheuttaa asvaltti-ihottumaa ja turha myöskään tuoda konetta ylinopeudella päätelineelle, koska kumi kuluu...aavistuksen ennemmin ottaisin sen kannuksille....hytkyisi sitten hetken päätelineen iskareilla koko peli ) ja jäiselle meren pinnalle päätelineelle, jossa ajelisin sitä sitten sinne minne haluan ja laskisin lopulta kannukselle pidättääkseni vauhtia.

 

Oliko hyvä vastaus ?

 

------------------------

 

PS: Niin ja big hand for Burt Rutan ! 

[Juha Lampi 275]

Tuotanoin...heilunta jota yaw damperilla pidetään kontrollissa aiheutuu siiven nuolimuodosta(ei negatiivisesta sellaisesta) ja v- kulmasta ( positiivisesta). - Kone kallistuu ja nokka kääntyy kallistuksen suuntaan - kallistus oikenee, mutta menee yli ja kallistuu toiselle puolelle jolloin nokka kääntyy taas siihen suuntaan.

 

Juujuu, mutta huomasit varmaan termin koristeet tässä yhteydessä esim. tuuliviiri ei harrasta "hollantilaista rullausta"...

 

(BTW:  vastaukset nro 598-647 (tähän asti) kirjoitettu tänään. Puolensataa puheenvuoroa per päivä on aika pistämätön tahti)

[Kimmo Wjuga 1]

Riippuu siitä olenko tuomassa sitä laskuun pallokentälle tai asvalttibaanalle tai jäiselle järven/meren pinnalle.

 

Pallokentälle toisin sen kannuksille suurilla alfoilla

 

Minne sä ne suuret alfat meinaat asentaa?   

[Mikko Kallas 0]

Pallokentälle toisin sen kannuksille suurilla alfoilla( pysähtyisi varmuudella eikä menisi pitkäksi )...asvaltille kolmelle pisteelle ( rojauttaminen väärällä nopeudella päätelineelle kannuksilta voi aiheuttaa asvaltti-ihottumaa

 

Sepä on oikeastaan ihan sama mikä nopeus on silloin, kun kannukset ottavat maahan. Ei nimittäin kulu kuin sekuntin osa, niin päätelinekin on maassa. Vai minkä voiman kuvittelet pitävän nokkaa ilmassa siinä tilanteessa? Koskee myös sitä tilannetta, jossa 'Iivel' ajelee kannusten varassa kiitotien päästä päähän.

 

MikkO