Pienen uuden lentokoneen suunnittelu ja valmistus !?

[Jukka Takamaa 0]

Toinen esimerkki puhtaasti funktionaalisista lähtökohdista suunnitellusta koneesta on Short Skyvan. Sitä ei voi oikein hyvällä yritykselläklään kutsua kauniiksi - pikemminkin se kilpailee maailman rumimman lentokoneen tittelistä. Laatikkomainen runko, kantikkaat tuetut siivet, kiinteä teline. Vehje näyttää ala-asteen veistotunnilla tehdyltä, mutta se lentää ja toimii omassa käyttötarkoituksessaan loistavasti. Koneella on ollut hyvä menekki.

 

Toki Connien ja Skyvanin suunnittelulähtökohdat ovat olleet täysin erilaiset ja siksipä lopputuloskin on erilainen, vaikka kummassakin on sovellettu funktionaalista (toimintoperusteista) suunnittelufilosofiaa. Kummankin muoto ja rakenne palvelee hyvin niitä toimintoja, joihin ne on tarkoitettu. Joskus siis rumakin kone voi olla käyttötarkoitukseensa "täydellinen" ja yksinkertainen muotoilu saattaa pudottaa valmistuskustannuksia huomattavastikin 'stailattuun' versioon nähden. Ostajakunta sitten viimekädessä päättää, arvostaako enemmän edullista hankintahintaa kuin muotoilijoiden ylistämää ulkonäköä. Tämä arvostus näkyy sitten valuuttana kassassa ja riveinä tilauskirjassa. Jossakin tilanteessa saattaa ulkonäkö vaikuttaa, jossain toisessa taas ei.

 

Kyllä kyllä. Entäs Sherpa ja Pilatus Porter ? Mielestäni näissä nimenomaan on ollut selkeä "muotoilullinen" ote...siis ei ei mikään ylimuotoilu runsailla feminiineillä muodoilla tms.

 

Kysymys on siitä onko Ikean huonekalut muotoilua vai vain Aalto...entäs yltiö yksinkertaistajat rakennustaiteessa kuten Aldo Rossi ja Prof O.M.Ungers ( ex-työnantajani ) ?

 

Entäpä New York Fiven John Hejduk ? http://en.wikipedia.org/wiki/New_York_Five

[Karoliina Salminen 0]

Vaikea sanoa mikä olisi kaikkein kaunein kone, mutta kyllä siinä kisassa Super Constellation nousisi varmasti aika korkealle.

 

Ei liene vaikea arvata että Super Constellation ei ole minun listalla taas kovin korkealla. Mutta eipä siellä ole nuo Airbussit ja

Superjumbotkaan, ne ovat lähinnä kuin linja-autoja, jotka nekään ei erityisen cooleja ole mutta tekevät tehtävänsä.

Niillä on erilainen asiakaskunta kuin yksityiskoneilla ja erilaiset ostokriteerit.

 

Siellä ylhäällä ei myöskään ole muut mainitsemasi koneet. Siitä olen samaa mieltä, että Short Skyvan kyllä on ihan maitopurkin näköinen.

 

Sherpa ja Pilatus Porter ovat melkoisia himmeleitä. Näyttävät menevän Peltisorsan kanssa samaan sarjaan.

 

 

[Jukka Takamaa 0]

 

Siellä ylhäällä ei myöskään ole muut mainitsemasi koneet. Siitä olen samaa mieltä, että Short Skyvan kyllä on ihan maitopurkin näköinen.

 

Sherpa ja Pilatus Porter ovat melkoisia himmeleitä.

 

 

Joo eihän ne aivan linnuilta näytä...itse pidän lintuja ilman itseoikeutettuina mestareina...ja hieman olen lainannut niiltä omaan suunnitelmaani. Porter ja Sherpa ovat asiallisia...pidän siitä puolesta niissä.

[Karoliina Salminen 0]

Joo eihän ne aivan linnuilta näytä...itse pidän lintuja ilman itseoikeutettuina mestareina...ja hieman olen lainannut niiltä omaan suunnitelmaani. Porter ja Sherpa ovat asiallisia...pidän siitä puolesta niissä.

 

Siis teknisessä mielessä STOL-koneet voivat olla ihan asiallisia, mutta en menisi kyllä sanomaan niitä kauniiksi.

Itsekin voisin STOL-koneen omistaa kakkoskoneena jos sellaiseen olisi varaa.

 

[Jukka Takamaa 0]

Miksi LS-8 sitten on niin hyvä? Se ei ole mikään maailman paras liitäjä - jopa edeltäjä LS-7 on parempi. Mutta kasi on mukava lentää. Ihan ääliömäisen helppo. Sille kun näyttää noston, niin sehän kiipeää itsekseen kuin orava. Eikä se rankaise, vaikka välillä vetää sakkauksen rajoille ja ylikin. Se vaan killii ja nyökkii, ei huokaise eikä vajoa. Ei iske Pilot Fatique, kun ei tarvitse olla niin tarkka. Kasissa voi istua kevyesti 10 tuntia ja vaan lenneksiä.

 

Kyllähän insinööri hyvän koneen voi suunnitella, mutta vain tuurilla syntyy erinomainen!

 

Mulla on hyllyssä 23 v vanha 2,8 metrinen LS-1 R/C lennokki....lentää todella hyvin....muttei tuurilla.

[Jukka Takamaa 0]

Asiaan,

 

 

Voiko puusta, vanerista ja kankaasta saada aikaiseksi yhtä kevyen ja kestävän rakenteen kuin kuiduista ( hiilari, kevlar ) ?

 

Mikä lienee suurinpiirtein suhde jos ei saa....? Eli onko puurakenne aina 20% painavampi tms ? Alkanut hieman askarruttamaan asia..pitäiskö puiden antaa kasvaa ja tehdä lentokoneet jostain muusta.

 

Puurakenteet ei voi olla kovin painavia sillä jo saksalaiset kokeilivat lihaslentämistä tällä; http://www.luftarchiv.de/segel/kraft.jpg

 

 

 

 

t. Jukka

[Juha Lampi 270]

Tuohon muotoiluun täytyy vielä heittää väliin maininta naisellisista koneista, eli niistä kokispulloiksi mallatuista. Siinäkin on ihan funkis lähtökohta: kun laihduttaa runkoa siipien yms. ulokkeiden kohdalta ja koettaa sillä säilyttää koneen poikkipinta-alan lähempänä vakiota, kone mahtuu paremmin porautumaan ilmakehän molekyylien välistä. Connie tulikin mainituksi jo omalla sarallaan ja samaan "laskuteline><potkuri"-kerhoon kuuluu myös F4U lokinsiipineen. Käytännöllinen on kaunista

[Jukka Takamaa 0]

Tuohon muotoiluun täytyy vielä heittää väliin maininta naisellisista koneista, eli niistä kokispulloiksi mallatuista. Siinäkin on ihan funkis lähtökohta: kun laihduttaa runkoa siipien yms. ulokkeiden kohdalta ja koettaa sillä säilyttää koneen poikkipinta-alan lähempänä vakiota, kone mahtuu paremmin porautumaan ilmakehän molekyylien välistä. Connie tulikin mainituksi jo omalla sarallaan ja samaan "laskuteline><potkuri"-kerhoon kuuluu myös F4U lokinsiipineen. Käytännöllinen on kaunista

 

Kyllä lentokoneen suunnittelu on melkein aina toiminnallista...coke-bottle fuselage...ilmeisesti tarkoittaa area rule juttuja ?

[Guest romurallye]

Mielenkiintoinen topikki – pistän kanssa saappaani tähän rapakkoon. Aiheena on siis STOL ominaisuudet omaava lentskari joka kaiken lisäksi kulkee matkaa melkoista haipakkaa. Mikä on kone joka kulkee kovaa ja korkealla, millä on tästä huolimatta kohtuullinen laskeutumisnopeus, suhteessa kokoon ja painoon ? – se on nykyaikainen matkustajakone. Ominaisuudet on aikaansaatu laipparatkaisuilla. Mikä siis estää kopioimasta tätä jo olemassa olevaa tekniikkaa pienempään mittakaavaan, yleislentskariin. Olen sillä kannalla, että millään muulla jo olemassa olevalla konstilla ei noiden kahden ominaisuuden ( STOL / nopea matkakone) ymppääminen samaan koneeseen onnistu. Kaima Takamaa lienee keksinyt jotain uutta ja mullistuksellista ? – ihan mielenkiinnosta olisin halukas kuulemaan sinun ratkaisuistasi lisää.

 

Karoliinalle:

Eläs nyt – kyllä ne stollikoneetkin on omalla tavallaan kauniita – niissä on semmoista karua kauneutta

 

[Seppo Pietikainen 0]

Mielenkiintoinen topikki – pistän kanssa saappaani tähän rapakkoon. Aiheena on siis STOL ominaisuudet omaava lentskari joka kaiken lisäksi kulkee matkaa melkoista haipakkaa. Mikä on kone joka kulkee kovaa ja korkealla, millä on tästä huolimatta kohtuullinen laskeutumisnopeus, suhteessa kokoon ja painoon ? – se on nykyaikainen matkustajakone. Ominaisuudet on aikaansaatu laipparatkaisuilla. Mikä siis estää kopioimasta tätä jo olemassa olevaa tekniikkaa pienempään mittakaavaan, yleislentskariin. Olen sillä kannalla, että millään muulla jo olemassa olevalla konstilla ei noiden kahden ominaisuuden ( STOL / nopea matkakone) ymppääminen samaan koneeseen onnistu. Kaima Takamaa lienee keksinyt jotain uutta ja mullistuksellista ? – ihan mielenkiinnosta olisin halukas kuulemaan sinun ratkaisuistasi lisää.

 

Karoliinalle:

Eläs nyt – kyllä ne stollikoneetkin on omalla tavallaan kauniita – niissä on semmoista karua kauneutta

 

 

PZL Wilga on niin sieva! 

[Guest romurallye]

Juu, samaa mieltä - Wilga on nätti ja STOl. Hmm.. Suomessa ei muuten taida tällä hetkellä olla yhtään Wilgaa ? - muistaakseni joskus Lillbackan  konepaja taisi semmoisen omistaa.

[Markku Koivurova 367]

Asiaan,

 

Voiko puusta, vanerista ja kankaasta saada aikaiseksi yhtä kevyen ja kestävän rakenteen kuin kuiduista ( hiilari, kevlar ) ?

 

t. Jukka

 

Kevyissä koneissa (alle 500kg lentopaino) puukoneesta tulee kevyempi. Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi hiililujitteisten siiven paarteiden mitat menevät niin pieniksi, että niihin ei saa kiinni mitään. Toisin sanoen, esimerkiksi juuri tuohon paarteeseen joudutaan laittamaan "ylimääräistä", että siihen voidaan liimata uumalevyt ja muut rakenteet. Atolin siiven alapaarteen poikkileikkaus on tyvessä n. 23x80mm. Jos se tehtäisiin hiilestä, poikkileikkauksesta tulisi niin pieni, että siihen ei saisi tyvikorvakkeita kiinni. Toisaalta lujitemuovista pintalevyä on vaikea tehdä alle 2kg/m2 mutta vanerilla päästään helposti n. 1,2kg/m2 ja kangasverhouksella n. 150g/m2.

 

Hyvä referenssi tähän on vertailu Fournier RF5 ja Grob G109 välillä. Koneet ovat kuormattavuudeltaan ja nopeusalueeltaan suunnilleen samanlaiset mutta Grob on 200kg painavampi (siis tyhjäpaino). Täytyy tietysti muistaa, että Grobissa lujitteena on lasi.

 

 

[Guest romurallye]

Kysymys Markulle:

Valmistettaessa tehdastekoisesti nykyaikaista komposiittikonetta, käytetään esim. rungon osia tehtäessa muotteja. Eikös muotteja voisi käyttää myös valmistettaessa puu ( vaneri) konetta ? Eli imaistaisiin / puristettaisiin ne koivuviilut liiman kanssa muottiin. Näin ( vastoin parempaa tietoa) saataisiin rakennettua vastaavanlaisia, aerodynaamisesti puhtaita muotoja kuten on laita komposiittikoneissa.

[Jukka Takamaa 0]

Kevyissä koneissa (alle 500kg lentopaino) puukoneesta tulee kevyempi. Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi hiililujitteisten siiven paarteiden mitat menevät niin pieniksi, että niihin ei saa kiinni mitään. Toisin sanoen, esimerkiksi juuri tuohon paarteeseen joudutaan laittamaan "ylimääräistä", että siihen voidaan liimata uumalevyt ja muut rakenteet. Atolin siiven alapaarteen poikkileikkaus on tyvessä n. 23x80mm. Jos se tehtäisiin hiilestä, poikkileikkauksesta tulisi niin pieni, että siihen ei saisi tyvikorvakkeita kiinni. Toisaalta lujitemuovista pintalevyä on vaikea tehdä alle 2kg/m2 mutta vanerilla päästään helposti n. 1,2kg/m2 ja kangasverhouksella n. 150g/m2.

 

Hyvä referenssi tähän on vertailu Fournier RF5 ja Grob G109 välillä. Koneet ovat kuormattavuudeltaan ja nopeusalueeltaan suunnilleen samanlaiset mutta Grob on 200kg painavampi (siis tyhjäpaino). Täytyy tietysti muistaa, että Grobissa lujitteena on lasi.

 

 

Kiitos tyhjentävästä vastauksesta.

 

Sen takia kysyin kun tuo komposiittirakenteinen Colombanin MCR-01 painaa 250 kg.

 

Tässä vielä lihasvoimalla pyöritettävä Kraft aus Deutschland;

 

 

Oletan sen olevan vaneri/puu/kangas rakenteinen.

[Markku Koivurova 367]

Kysymys Markulle:

Valmistettaessa tehdastekoisesti nykyaikaista komposiittikonetta, käytetään esim. rungon osia tehtäessa muotteja. Eikös muotteja voisi käyttää myös valmistettaessa puu ( vaneri) konetta ? Eli imaistaisiin / puristettaisiin ne koivuviilut liiman kanssa muottiin. Näin ( vastoin parempaa tietoa) saataisiin rakennettua vastaavanlaisia, aerodynaamisesti puhtaita muotoja kuten on laita komposiittikoneissa.

 

Juuri näin Atol tehtiin. Kaikki rungon pintalevyt tehtiin muottiin alipainesäkkitekniikalla. Kerroslevyn teko ilman alipainetta on pelleilyä. Puolen kilon alipaineella saadaan 5000kg/m2 puristuspaine.  Jos tämä tehtäisiin puristimilla, pitäisi muottien olla todella jämeriä. Kehitimme tuota tekniikkaa aika pitkälle, mm. siiven tyvessä olevat D-boxin osat tehtiin siten, että naarasmuottiin pistettiin vaneri jonka pintaan oli kumilastalla sivelty tarkoin määritelty määrä liimaa, sen päälle laitettiin esitaivutettu pvc-vaahtolevy ja sen päälle taas vaneri jonka pintaan oli sivelty myöskin liima. Seuraavaksi tuli sääskiverkko (kudottu, valettu ei toimi) jonka tehtävänä oli jakaa paine koko pinta-alalle ja sen päälle muovikalvo ()teipattiin reunoista muottiin). Tähän asti homma oli samanlaista kuin lujitemuovikerroslevyn teossa. Seuraavaksi muotin syvimpään kohtaan (siis etureunan kohdalle) laitettiin palkki jonka alapinnassa oli neljän tuuman paloletku. Tähän letkuun laitettiin 1 bar painetta ja sen jälkeen vasta kytkettiin alipaine päälle. Näin saatiin levyt liimautumaan myös etureunasta toisiinsa. Ilman painesäkkiä (paloletkua) alipaine vetää pinnat kiinni toisiinsa ja ne eivät enää luista niin, että etureuna menisi kiinni.

[Guest Sakari Pyörre]

Kevyissä koneissa (alle 500kg lentopaino) puukoneesta tulee kevyempi...

Hyvä referenssi tähän on vertailu Fournier RF5 ja Grob G109 välillä. Koneet ovat kuormattavuudeltaan ja nopeusalueeltaan suunnilleen samanlaiset mutta Grob on 200kg painavampi (siis tyhjäpaino). Täytyy tietysti muistaa, että Grobissa lujitteena on lasi.

 

Eikös muovikoneita tehdä etupäässä sen takia, kun tumpelompi työväki osaa tehdä ne halvemmalla? (Sorry K&K!)

 

Purjekoneet tehdään muovista, koska purjekoneen ei tarvitse olla kevyt vaan muotonsa pitävä.

 

Vertailu noiden kahden koneen välillä on vähän hassu... ihan henk koht mielipiteenä, Tuulia (varsinkin yksipaikkainen) on helkkarin hyvä suunnitelma, G109 (varsinkin A) kehno. Grob on suunniteltu tuotannon ehdoilla: miten saadaan halvimmalla sarja ulos. Mikä nyt sekään ei ole kokonaan tuomittava lähtökohta.

[Jukka Takamaa 0]

Offtopic varoitus:

 

Mä oon muuten aina miettiny tätä ilmailumaailman ajanlaskua... Wrightit lens ensimmäisenä moottoroidulla lentokoneella 1903 ja heti perään hyvänä kakkosena tuli weisskopf vuonna 1901. Samaten britit lens ekana suihkarilla 1941 ja saksalaiset hyvänä kakkosena vuonna 1939 (muistaakseni jotenkin näin)... Lentääks lentsikat oikeesti niin kovaa, et suhteellisuusteorian mukaan aika alkaa kulkea takaperin? 

 

Weisskopf...= Whitehead ?

 

 

 

Ja eka jetti on jo tehty niinkin varhain kun 1910...Henri Coanda / Romania

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Science_and_technology_in_Romania

[Juha Lampi 270]

"PZL Wilga on niin sieva!"

 

...ja Storchilla on suuret silmät sekä piiitkät sääret

 

Niin, jos joku keksisi tosikevyen ja vankansimppelin systeemin toteuttaa Fowler-laipat + solakot. Tai vot tö hel! Miksei vähän muuttuvaa geometriaa samaan syssyyn: IAS ohjaamaan bäksviippiä tai sitten lifting bodyn kyljestä pukataan siipiä ulommas hidaslentoa varten. Täytyyhän sitä edes vähän olla haasteita hallintajärjestelmän suunnittelussa

 

Tuosta puuosien muotittamisesta: huonekalupuolella prässätään jo rakenteita, joiden paksuus vaihtuu liukuen, eli kuormittuviin kohtiin tulee enemmän tavaraa ja muuten ohuempaa. Tuollaiseen kun lisää kaksoiskaarevan pinnan muotoon perustuvaa jäykkyyttä niin vot! Kovaa viilua pintaan ja särmään, höttöpuuta sisään. Ohuimmat viilut, mitä olen nähnyt, ovat toimineet valaisinten läpikuultavina kuuppina. No, nämä rakenteet eivät tietty edusta IKEAn halpamalleja...

[Jukka Takamaa 0]

"PZL Wilga on niin sieva!"

 

...ja Storchilla on suuret silmät sekä piiitkät sääret

 

Niin, jos joku keksisi tosikevyen ja vankansimppelin systeemin toteuttaa Fowler-laipat + solakot. Tai vot tö hel! Miksei vähän muuttuvaa geometriaa samaan syssyyn: IAS ohjaamaan bäksviippiä tai sitten lifting bodyn kyljestä pukataan siipiä ulommas hidaslentoa varten. Täytyyhän sitä edes vähän olla haasteita hallintajärjestelmän suunnittelussa

 

Tuosta puuosien muotittamisesta: huonekalupuolella prässätään jo rakenteita, joiden paksuus vaihtuu liukuen, eli kuormittuviin kohtiin tulee enemmän tavaraa ja muuten ohuempaa. Tuollaiseen kun lisää kaksoiskaarevan pinnan muotoon perustuvaa jäykkyyttä niin vot! Kovaa viilua pintaan ja särmään, höttöpuuta sisään. Ohuimmat viilut, mitä olen nähnyt, ovat toimineet valaisinten läpikuultavina kuuppina. No, nämä rakenteet eivät tietty edusta IKEAn halpamalleja...

 

Jos wilgaisit sitä sakujen poljettavaa lentolaitetta ( edellisellä sivulla ) niin siinähän ei oo laippoja...eikö laippojen rakenne jo sinänsä tuo lisää painoa..jossainhan menee raja, jolloin laipat pitää olla...sitäpaitsi laipat jarruttaa vauhtia rajusti. Muuten Sandbergin Tsunamissa ja Rutanin Pond Racerissa ei alunpitäen ollut laippoja kummassakaan.

 

Eikä tässä;

 

[Karoliina Salminen 0]

Eikös muovikoneita tehdä etupäässä sen takia, kun tumpelompi työväki osaa tehdä ne halvemmalla? (Sorry K&K!)

 

Purjekoneet tehdään muovista, koska purjekoneen ei tarvitse olla kevyt vaan muotonsa pitävä.

 

 

Lujitemuovin etu on mahdollisuus ihan mihin tahansa muotoon. Metallilevystä ei saa prässättyä kuin autotehtaassa 3D-muotoja

ja lentokoneissa juuri tarvittaisiin 3D-muotoja. Jopa Cessna tekee 2D-muotoisia metallikappaleita vaikka volyymit ovat teollisuuden alaan nähden suuret.

 

Puustakaan ei saa ihan mitä tahansa muotoa ellei veistä umpipuusta ja sitähän ei lentokoneen tapauksessa kannata tehdä.

Mitä tulee tumpelompaan työväkeen, se ei pidä paikkaansa, sillä erityisesti lujitemuovirakenne vaatii erityisen suurta tarkkuutta

valmistuksessa. Lentokoneen laminointi on ihan eri asia kuin vaikka veneen laminointi sekakuitumatosta ja kokemuksesta tiedän,

lujitemuovirakenteen tekeminen oikein on vaikeaa, pitkäjännitteisyyttä ja tarkkuutta vaativaa puuhaa. Vaikka osat olisi alihankittu Aasiassa,

pitää aasialaisessa tehtaassa olla sekä taito että olosuhteet kohdallaan, muuten ei onnistu.

 

Sarjavalmistuksessa oleellista on osien tuottamisen edullisuus ja se on järkevää koska lentokoneet ovat jo valmiiksi liian kalliita.

Sen vuoksi Cirruksen ohjainpinnat ovat metallia ja muut osat ovat

lujitemuovia (ja mahdollisimman suuria kokonaisuuksia). Lujitemuoviosan koko ei ole niinkään määräävä tekijä sen valmistusajassa,

vaan pikemminkin osien määrä, missä taas metalliosan työmäärään vaikuttaa osan koko (eri määrä niittaamista yms.).

 

Tyypillisesti lasilujitteesta tehty kone painaa vähintään yhtä paljon kuin alumiinista tehty vastaava, painoetua siitä ei saa, mutta se ei ole

tarkoituskaan. Lujitemuovirakenteen etu on toki myös muodon säilyttäminen kolarissa. Ja samalla sen haitta kolarissa on muodon säilyttäminen,

koska törmäyskuormat siirtyvät lentäjään jos rakennetta ei ole suunniteltu hallitusti kokoonpainuvaksi. Sen vuoksi Cirruksen penkit onkin

suunniteltu niin että ne antavat kolarissa periksi alaspäin (tarkoituksena välttää selkärankavammoja), samaten laskutelineet ja moottoripukki

on suunniteltu taittumaan hallitusti törmäyksessä.

 

Puukoneesta voi tehdä kevyen, mutta kolarissa se on pärekasa josta monen mielestä hengissä selviäminen on epätodennäköisempää kuin

kuitukoneesta tai metallikoneesta. Tosin tämä ei ole absoluuttinen totuus missään nimessä, koneessa on monta asiaa jotka vaikuttavat sen turvallisuuteen (myös passiiviseen turvallisuuteen).

 

Eräät ultrat ovat sekarakenteisia niin että siivessä on käytetty puuta ja runko on lujitemuovinen, näin on

päästy viilaamaan niitä viimeisiä kiloja.

 

[Jouni Laukkanen 55]

Kysymys Markulle:

Valmistettaessa tehdastekoisesti nykyaikaista komposiittikonetta, käytetään esim. rungon osia tehtäessa muotteja. Eikös muotteja voisi käyttää myös valmistettaessa puu ( vaneri) konetta ? Eli imaistaisiin / puristettaisiin ne koivuviilut liiman kanssa muottiin. Näin ( vastoin parempaa tietoa) saataisiin rakennettua vastaavanlaisia, aerodynaamisesti puhtaita muotoja kuten on laita komposiittikoneissa.

 

No mutta Jukka, tehtiinhän siinä naapurissasi jo 60-luvulla sarjatuotantona puisia purjekoneen siipiä muotissa. 

[Guest romurallye]

No jopas... toki tiesin että tehtiin, vaan en tiennyt miten. Olivat ne siivet ja minä varmaan likipitäen samanikäisiä 

[Jukka Takamaa 0]

 

Mikäli koneessa on riittävästi siipialaa ja nostava hidas foili siivessä niin mihin niitä laippoja tarvitaan, jos tarkoituksena on lentää taloudellisesti ?

 

Mitkä aspektit ikäänkuin määräävät käyttämään laippoja...onko kiitotien pituus ainut asia ? Onko sekään...mietitäänpä kone jossa kiertoa siivessa ja se tuodaan isoilla alfoilla alas..eikö se jos on pieni siipikuormitus pysähdy miltei paikalleen jo näillä eväillä + pyöräjarruilla ?

 

Taannoin katsoin kansalliskaartin kaiffareita jossain napa-alueella, kun Herculeksella eivät päässeet ilmaan, että oliko laipat liikaa auki...voisiko muuten laippoja käyttää niin että ensin kiihdyttää lähelle starttinopeutta ja sitten vasta repäsee laipat alas, jotta pääsee ylös ? Ainakin lentosimulla onnistuu.

 

???

 

 

[Guest romurallye]

hmm.. eikös puskalentäjät alaskassa juuri noin tee - nostavat koneen irti ottamalla laippoja alas, ja vastaavasti laskevat ottamalla laipat sisään juuri "oikealla hetkellä"

[Guest romurallye]

suuri siipi pinta-ala ja hidas profiili - juu, varmaan on taloudellinen ja STOL, mutta ei se kyllä mihinkään kulje.