Lentokoneiden tietokoneohjaus.

[Eero Aitamaa 0]

Kaikkia uusimpia lentokoneita ohjataan nykyisin tietokoneen avulla. Hävittäjistä matkustajakoneisiin.

En ymmärrä, miten lentäminen kestää 10-15 sek. viiveen sauvan liikkeestä koneen tottelemiseen.

Oma tietokoneeni toimii ainakin siten, että koneen aukaisusta ensimmäiseen nettisivuun vie n. puoli tuntia.

Sen jälkeen sivut alkavat avutua tuollaisella 5-15 sekunnin viiveellä. Vai onko lentokoneissa nopeammat tietokoneet ?

[Pentti Hirvonen 0]

Painappa näppäimistöltä jotain ja katsoppa siitä se viive. Sitä luokkaa varmaan on viiveet myös lentokoneissa.

[Seppo Pietikainen 0]

Kaikkia uusimpia lentokoneita ohjataan nykyisin tietokoneen avulla. Hävittäjistä matkustajakoneisiin.

En ymmärrä, miten lentäminen kestää 10-15 sek. viiveen sauvan liikkeestä koneen tottelemiseen.

Oma tietokoneeni toimii ainakin siten, että koneen aukaisusta ensimmäiseen nettisivuun vie n. puoli tuntia.

Sen jälkeen sivut alkavat avutua tuollaisella 5-15 sekunnin viiveellä. Vai onko lentokoneissa nopeammat tietokoneet ?

 

Lentokoneissa ei kayteta Windows XP:ta ja IE:ta ohjaamiseen (toivottavasti).

[Mikko Korkalainen 0]

Kaikkia uusimpia lentokoneita ohjataan nykyisin tietokoneen avulla. Hävittäjistä matkustajakoneisiin.

En ymmärrä, miten lentäminen kestää 10-15 sek. viiveen sauvan liikkeestä koneen tottelemiseen.

Oma tietokoneeni toimii ainakin siten, että koneen aukaisusta ensimmäiseen nettisivuun vie n. puoli tuntia.

Sen jälkeen sivut alkavat avutua tuollaisella 5-15 sekunnin viiveellä. Vai onko lentokoneissa nopeammat tietokoneet ?

 

Eiköhän ne väylät, mitä pitkin bittivirta liikkuu ole pikkasen eri luokkaa kuin sun modeemista tietokoneelle...

[Guest kenkku]

Lentokoneissa ei ole mitään Microsoftin hitaita tuotteita, vaan tarkoitukseen rakennettuja salamannopeita ohjelmistoja. Jos tietokoneesi käyttöjärjestelmä olisi rakennettu esimerkiksi vain nettisivujen näyttämiseen, se toimisi varmasti paljon nopeammin.

[Seppo Pietikainen 0]

Eiköhän ne väylät, mitä pitkin bittivirta liikkuu ole pikkasen eri luokkaa kuin sun modeemista tietokoneelle...

 

Ja eikohan ne tietokonejarjestelmat, kayttojarjestelmineen ole hieman erilaisia kuin kotikoneen vastaavat! 

[Ari Kataja 1]

Ja eikohan ne tietokonejarjestelmat, kayttojarjestelmineen ole hieman erilaisia kuin kotikoneen vastaavat! 

 

Ja kyllä siinä kotikoneessakin jotain vikaa on, jos koneen aukaisusta ensimäisen sivun latautumiseen vie puoli tuntia!! Tai sitten rauta vain on todella iäkästä.. Kyllä läppärini (850MHz, 256Mt RAM, XP Pro) käynnistyy ja avaa selaimen alle viiteen minuuttiin. Samoin kotikoneilla ohjaillaan lentosimua yms. muutaman millisekunnin viiveillä. Ei paljon pelattaisi esim. verkko-räiskintäpelejä, jos viiveet olisivat tasoa 10-15sec. (normaali n. 50ms)  Ja nämä millisekuntien viiveet vieläpä ADSL-yhteydellä opraattoriin ja verkon yli toiseen maahan.

 

 

--

Ari

[Håkan Sandberg 5]

Kuka tai mikä sitä konetta ohjaa

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jaakko Airasmaa 0]

Kyllä näyttäisi sulla olevan jotain vikaa koneessa. Mulla virtanapin painamisesta työpöydälle vie about 40sek, lepotilasta vain muutama sekuntti (about 7-10).

[Guest bemari]

Eikös nuo lentokoneiden ohjaustietokoneet, esim. FBW:n ohjaustietokoneet ole muutenkin toiminaltaan huomattavan erilaisia kotikoneisiin verrattuna, ettei siellä Airbusin keulalla mitään ihan normi PC:tä ole raksuttamassa.

[Kate Alhola 0]

Eiköhän ne väylät, mitä pitkin bittivirta liikkuu ole pikkasen eri luokkaa kuin sun modeemista tietokoneelle...

 

Niin, muutama kertaluokkaa hitaampia. Nopeus tulee siitä että niillä väylillä

ei siirretä mitään turhaa tietoa, ei spammeja, torrentteja, viruksia jne.

 

Kate

[Kate Alhola 0]

Lentokoneissa ei ole mitään Microsoftin hitaita tuotteita, vaan tarkoitukseen rakennettuja salamannopeita ohjelmistoja. Jos tietokoneesi käyttöjärjestelmä olisi rakennettu esimerkiksi vain nettisivujen näyttämiseen, se toimisi varmasti paljon nopeammin.

 

Valitettavasti on sitä Mikkisoftaakin lentokoneissa näkynyt. Kävimpä 747:llla Lontoo-San Francisco reitillä. Koneessa oli

mukavat viihdepäätteet joista sai itse valita mitä elokuvaa katsoo ja ihan omana striiminään elokuvakirjastosta.

Sitten vain lentoemo kuullutti että älkää vain koskeko viihdejärjestelmään seuraanaan kymmeneen minuuttiin

sillä he joutuvat boottaamaan koko systeemin  ......

 

Onneksi ei ollut koneen kriittinen ohjausjärjestelmä .

 

Kate

[Olli Vainio 3]

Eikös nuo lentokoneiden ohjaustietokoneet, esim. FBW:n ohjaustietokoneet ole muutenkin toiminaltaan huomattavan erilaisia kotikoneisiin verrattuna, ettei siellä Airbusin keulalla mitään ihan normi PC:tä ole raksuttamassa.

Täysin custom-rautaahan ne taitaa olla, mutta prossoreissa oli x86 arkkitehtuuria tietääkseni. Ei tosin laskentateho ole varmaan mitään 286:sta kummempaa...

[Olli Vainio 3]

Valitettavasti on sitä Mikkisoftaakin lentokoneissa näkynyt. Kävimpä 747:llla Lontoo-San Francisco reitillä. Koneessa oli

mukavat viihdepäätteet joista sai itse valita mitä elokuvaa katsoo ja ihan omana striiminään elokuvakirjastosta.

Sitten vain lentoemo kuullutti että älkää vain koskeko viihdejärjestelmään seuraanaan kymmeneen minuuttiin

sillä he joutuvat boottaamaan koko systeemin  ......

 

Onneksi ei ollut koneen kriittinen ohjausjärjestelmä .

 

Kate

Monissa paikoissa viihdejärjestelmä nykyään hyrrää linuxin päällä muuten.

[Kate Alhola 0]

Kaikkia uusimpia lentokoneita ohjataan nykyisin tietokoneen avulla. Hävittäjistä matkustajakoneisiin.

En ymmärrä, miten lentäminen kestää 10-15 sek. viiveen sauvan liikkeestä koneen tottelemiseen.

Oma tietokoneeni toimii ainakin siten, että koneen aukaisusta ensimmäiseen nettisivuun vie n. puoli tuntia.

Sen jälkeen sivut alkavat avutua tuollaisella 5-15 sekunnin viiveellä. Vai onko lentokoneissa nopeammat tietokoneet ?

 

Itse koneet, niiden prosessorit ja väylät vaoi hyvinkin olla reilusti hitaampia kuin kotikoneissa mutta

nopeus tehdään hyvälllä softalla. 200Mhz on ihan riittävä prossun nopeus useimpiin reaaliaikatehtäviin

eikä vaadi vikaantumisarkaa jäähdytystä yms. Hyvänä esimerkkinä ARM-sarjan prosessorit

joita käytetään myös matkapuhelimissa.

 

Käyttöjärjestelmät ovat tasan toisesta laidasta tekniikkaa kuin Windowsit. Niissä

pyritään korkeaan deterministiseen suorituskykyyn ja äärimmäisen korkeaan luotettavuuteen.

Puhutaan reaaliaika-käyttöjärjestelmistä ( real time operating system RTOS ).

Tuo deterministisyys tarkoittaa että voidaan määritellä että 100% varmuudella esimerkiksi

yhdessä millisekunnissa siitä kun sauvaa on liikuteltu asentokomento lähtee

siivekeservolle. Tämä siis kaikissa mahdollisissa tilanteissa millä tahansa laitteiston kuormituksella jne.

Luotettavuudessa five-nines ( 99.999% ) jne ja päälle redundanssi ( kahdennus, kolmennus ).

 

Tällaisissa paikoissa , sulautetuissa järjestelmissä ( embedded systems) käytetään joko reaaliaika-Linuxia

tai täysin reaaliaikakäyttöön räätälöityjä käyttöjärjestelmiä. Se mitä käytetään riippu siitten

laitteen vaatimukista. Kevyt reaaliaika-ydin mahtuu esimerkiksi single-chip mikrokontrollerin

sisäiseen Flash muistiin ja vaikkapa ARM:in nopeus riittää taatusti mekaanisten servo-ohjausten laskentaan.

Jos taas tehdään jotain EFISKsen tai MFD:n kaltaista laitetta niin sitten joku reaali-aika Linuxin

tapainen käyttis on paikallaan.

 

 

Kate

[Kate Alhola 0]

Monissa paikoissa viihdejärjestelmä nykyään hyrrää linuxin päällä muuten.

 

Olisipa ollut tuossakin koneessa ..

 

Kate

[Seppo Pietikainen 0]

Täysin custom-rautaahan ne taitaa olla, mutta prossoreissa oli x86 arkkitehtuuria tietääkseni. Ei tosin laskentateho ole varmaan mitään 286:sta kummempaa...

 

Kaikkea prosessorirautaa loytyy. Tyypillisimmin kuitenkin Motorolan automaatioon erikoistuneet prosessorit joista loytyy tarpeeksi useita ja tarkkoja

ajoituspiireja mita x86-arkkitehtuurista ei loydy lainkaan.

[Kate Alhola 0]

Kaikkea prosessorirautaa loytyy. Tyypillisimmin kuitenkin Motorolan automaatioon erikoistuneet prosessorit joista loytyy tarpeeksi useita ja tarkkoja

ajoituspiireja mita x86-arkkitehtuurista ei loydy lainkaan.

 

Senverran kommenttina että Motorolasta erotetun puolijohdepuolen nimi

on jo muutaman vuoden ollut Freescale semiconductors http://www.freescale.com/ .

 

Varsinkin nuo Freescalen PowerPC pohjaiset piirit taitavat ARM-core pohjaisten kanssa olla

enemmistönä 32 bittisissä sulautetuissa sovelluksissa. Ajastimien lisäksi

löytyy ties minkälaisia I/O väyliä, AD-muuntimia yms suoraan prosessoripiiriltä.

 

Jos joku innostuu niin kivoja piirejä, isommat niistä ajavat suoran sulautettuihin

reaaliaikasysteemeihin sopivaa Linuxia ja kaikkia voi ohjelmoida suoraan gcc:llä.

 

Kate

[Seppo Pietikainen 0]

Senverran kommenttina että Motorolasta erotetun puolijohdepuolen nimi

on jo muutaman vuoden ollut Freescale semiconductors http://www.freescale.com/ .

 

Varsinkin nuo Freescalen PowerPC pohjaiset piirit taitavat ARM-core pohjaisten kanssa olla

enemmistönä 32 bittisissä sulautetuissa sovelluksissa. Ajastimien lisäksi

löytyy ties minkälaisia I/O väyliä, AD-muuntimia yms suoraan prosessoripiiriltä.

 

Jos joku innostuu niin kivoja piirejä, isommat niistä ajavat suoran sulautettuihin

reaaliaikasysteemeihin sopivaa Linuxia ja kaikkia voi ohjelmoida suoraan gcc:llä.

 

Kate

 

Olet oikeassa. Olen ollut tekemisissa noiden MC68332 "aitojen" Motorola -prossujen kanssa...

[Guest kenkku]

Valitettavasti on sitä Mikkisoftaakin lentokoneissa näkynyt. Kävimpä 747:llla Lontoo-San Francisco reitillä. Koneessa oli

mukavat viihdepäätteet joista sai itse valita mitä elokuvaa katsoo ja ihan omana striiminään elokuvakirjastosta.

Sitten vain lentoemo kuullutti että älkää vain koskeko viihdejärjestelmään seuraanaan kymmeneen minuuttiin

sillä he joutuvat boottaamaan koko systeemin  ......

 

Onneksi ei ollut koneen kriittinen ohjausjärjestelmä .

 

Kate

Juu, siis tietysti koneen navigointi- ja ohjauskompuuttereita tarkoitin. Karttakoneet ohjaamossa (mm. Finnairin läppärit) ja viihdetsydeemit saattavat pyöriä ihan Windowsilla (tai Linuxilla).