Brewsterit

[Guest krl]

Mitenkähän saisi menemään läpi tiedon, että Brewsterit tuotiin laivoilla nimenomaan Bergeniin eikä Stavangeriin? Juuri ilmestynyt Marja Lammen kirjakin näyttää sanovan, että osa tuotiin Stavangeriin, osa Bergeniin. Kuitenkin Sota-arkiston mapissa 19408/22 oleban luettelon mukaan kaikki tulivat Bergeniin.

[Juha Ritari 243]

Juuri vietettynä itsenäisyyspäivänä minulla oli tilaisuus kuunnella Utissa sotaveteraani Veikko Hoikkalan pitämä mielenkiintoinen esitelmä hänen äskettäin ilmestyneen "Minun sotani"-kirjansa pohjalta. Sodassa hän toimi eversti Gustav Ehrnroothin (kenraali Adolfin veli) taistelulähettinä. Välirauhan aikana hän oli  merillä. Hän kertoi mm. erään kerran heidän vieneen rahtilaivalla 12 lentokonetta Englannista Bergeniin, ja että niiden lopullinen päämäärä oli Suomi. Koneiden nimistä hän ei puhunut mitään. Tuo asia on siinä kirjassakin mainittu. Hänen omakustanne kirjaansa "Minun sotani" ei ole myytävänä missään, hän vain itse jakaa niitä ystävilleen ja museoihin. Yksi kappale jäi ainakin Utin perinnetiloihin (entinen upseerikerho). 

[Seppo Pietikainen 0]

Juuri vietettynä itsenäisyyspäivänä minulla oli tilaisuus kuunnella Utissa sotaveteraani Veikko Hoikkalan pitämä mielenkiintoinen esitelmä hänen äskettäin ilmestyneen "Minun sotani"-kirjansa pohjalta. Sodassa hän toimi eversti Gustav Ehrnroothin (kenraali Adolfin veli) taistelulähettinä. Välirauhan aikana hän oli  merillä. Hän kertoi mm. erään kerran heidän vieneen rahtilaivalla 12 lentokonetta Englannista Bergeniin, ja että niiden lopullinen päämäärä oli Suomi. Koneiden nimistä hän ei puhunut mitään. Tuo asia on siinä kirjassakin mainittu. Hänen omakustanne kirjaansa "Minun sotani" ei ole myytävänä missään, hän vain itse jakaa niitä ystävilleen ja museoihin. Yksi kappale jäi ainakin Utin perinnetiloihin (entinen upseerikerho). 

 

Mielestani ajankohta ei tasmaa. Brewsterit toimitettiin kasittaakseni jo talvisodan loppuvaiheessa koottavaksi Trollhattaniin Ruotsiin?

 

[Jukka Nisula 2 275]

Pentti Manninen on selvittänyt Brewstereiden tuloa Suomeen Suomen Ilmailuhistoriallisessa Lehdessä numero 2/2006 seuraavasti:

 

"Suora laivaus Suomeen oli mahdotonta miinoitusten ja sotavakuutusten ehtojen takia. Laivauksiin käytetyn The American Scantic Linen (Moore-McCormack Lines) laivat eivät saaneet rahdata määräsatamiin Göteborgista itään. Määräsatamaksi ilmoitettiinkin Norjan Trondheim tai vaihtoehtoisesti Bergen, jonne laivat lopulta purkivat arvokkaat lastinsa."

 

"Ensimmäiset 11 BW-konetta lähtivät New Yorkin satamasta S/S Mormactidella 13.1.1940, saapuen Bergeniin 27.1.1940. Koneet olisivat tulleet aikaisemminkin perille, mutta USA:n aina kärkäs lehdistö vaikeutti osaltaan koneiden laivauksia. Lehdissä olleiden artikkeleiden ja kuvien takia alunperin suomalaiseen M/V Astrid Thordeniin lastatut 11 BW-konetta purettiin pois ja siirrettiin pienemmillä aluksilla uuteen "neutraaliin" laivaan, amerikkalaiseen S/S Mornactideen. Loput Brewster-hävittäjistä lastattiin 19.2 1940 mennessä laivoihin Mormacstar (6 kpl), Southfolk (12 kpl) ja Mormacksea (15 kpl), joista Mormacksea saapui viimeisenä Bergeniin 13.3.1940."

 

Seuraavaksi Manninen kertoo, että koneet vietiin rautatiekuljetuksena pakkauslaatikoissaan Bergenistä Trollhättaniin, jossa ensimmäiset koneet olivat 7.2.1940.

 

Joka haluaa tietää lisää näistä Brewster-koneiden alkuvaiheista ja koelennoista Trollhättanissa, kannattaa lukea v. 2001 ilmestynyt Kai R. Lehtosen tausta-aineistolla lisätty ja hänen suomentamansa mainio kirja "Robert A. Winston, Kertomus koelentäjästä." Kirja on alunperin ilmestynyt vuonna 1941 nimellä "Aces Wild" (Robert A. Winston), sekä suomennettu ensimmäisen kerran 1996 (Kai R.Lehtonen: "Lento Suomeen).

 

Jukka

 

[Juha Ritari 243]

Kiitos pojat tarkennuksista. Esitelmän kuunteleminen konjakkihöyryissä ei tuota ainakaan minulle jälkeenpäin tarkkaa dataa. Soitin tuosta asiasta Veikko Hoikkalalalle ja luin tuon ylläolevan Jukan tekstin hänelle. Eipä sattunut noista laivauksista mikään kohdalle. V. H. oli Talvisodan merillä. Hän ei tehnyt muistiinpanoja, joten tarkkoja päivämääriä ja kellonaikoja ei hänen muistoissaan ole. Helmi-maaliskuun vaihteessa -40 he tulivat S/S Oinas-laivalla Skotlannista Bergeniin. Hän muisteli lähtösataman olleen Preston tai Breston. Jos se on ollut Preston, sijaitsee tuo satamakaupunki luoteis-Englannissa mutta ei Skotlannissa. Toisaalta he ovat siinä tapauksessa kiertäneet Skotlannin päästäkseen Norjaan ja mielikuva Skotlantilaisesta lähtösatamasta on voinut tulla tästä.

Varmaksi hän muistaa laivan kannella olleen 16 lentokonetta pakattuna puulaatikoihin, ja laivalla puhuttiin niiden olevan matkalla Suomeen. Bergenissä ne lastattiin junavaunuihin. Heillä oli muutakin sotamateriaalia Suomeen tulossa mm. 200 merimiinaa.

Bergenistä S/S Oinas ajettiin Narvikiin, josta laivaan otettiin selluloosaa vietäväksi Bergenin kautta Englantiin. Kun hänen laivansa lähti aikanaan 8.4. Bergenistä kohti Thamesilla Lontoon lähellä sijaitsevaa määränpäätä, purjehti heitä vastaan Norjan rannikon ulkopuolella lukuisia saksalaisia sotalaivoja. Myöhemmin tiedettiin Saksan aloittaneen Norjan miehityksen seuraavana päivänä 9.4.-40.

 

Siispä, mitä nuo S/S Oinaksen kannella olleet koneet mahtoivat olla?

[Kari Lumppio 252]

 

Siispä, mitä nuo S/S Oinaksen kannella olleet koneet mahtoivat olla?

 

Gauntletteja tai Lysandereita?

 

Kari

[Otto Ahonen 0]

 

Milloin Gladiatorit tuli Suomeen? Tuliko Hurricanet lentämällä?

 

Otto

[Jukka Nisula 2 275]

Milloin Gladiatorit tuli Suomeen? Tuliko Hurricanet lentämällä?

 

Otto

 

Gladiator Mk II-koneet tulivat suomalaisiin laivueisiin jo tammikuun puolivälissä 1940. Ruotsalaisten vapaaehtoisten Gladiator I-koneet ovat tietysti asia erikseen, ja Hurricanet lennettiin Suomeen maaliskuun lopulla -40.

 

Jukka

[Juha Lampi 274]

Vaihdoin tuossa pari sanaa Marja-serkkuni kanssa: hän kertoi päätyneensä Timo Nymanin kanssa taannoin lainaamaan sinällään kirjaansa silloiset tiedot Brewstereiden laivauksista. Kirjan fokushan oli muussa asiassa kuin maahantuonnissa - siitä voisi toki aloittaa oman ketjunsa

 

Hyvä, että tämäkin yksityiskohta voidaan oikaista.

[Jukka Nisula 2 275]

Gauntletteja tai Lysandereita?

 

Kari

 

Saattoivat olla, tai sitten ei...; Göteborgiin ne Englannista laivalla tulivat tietolähteiden mukaan, ei Bergeniin. (EDIT: P.Mannisen tietojen mukaan myös Bergeniin tuli Lysandereita)

 

Gloster Gauntletit tulivat Englannista laivoilla Ruotsiin, kaikkiaan 25 kpl:tta 29:stä jotka Etelä-Afrikka lahjoitti Suomelle ostettuaan ne Englannin Kuninkaalllisilta Ilmavoimilta. Koneet tulivat Göteborgiin ( edit: Bergeniin?) ja koottiin Ruotsissa Malmslättissa (Centrala Flygverkstaden). 24 konetta saatiin Suomeen asti lentäen. Ne saapuivat 10.3.1940.

 

Westland Lysandereita  tilattiin 17 kappaletta 8.1.1940. 9 Lysander-konetta koottiin Torslandassa Göteborgissa, LY-114-LY-122. Ne tulivat laivalla Göteborgiin. (edit: osa Bergeniin?) Kokoonpano alkoi 14.3.1940 ja ensimmäinen lennettiin Suomeen 20.3. ja viimeinen 3.5.1940. 2 konetta lennettiin 8.3. Suomeen, yksi jäi matkalle Stavangeriin rikkoutuen, ja loput jäivät tulematta kokonaan.

 

Myöskin Fiat G.50-hävittäjät koottiin Torslandassa, Malmössa ja Trollhättanissa. Ensimmäiset koneenosat tulivat Göteborgin satamaan jo helmikuussa 1940. Kokoonpano Torslandassa aloitettiin 18.2. ja ensimmäinen kone toimitettiin 26.2 ja viimeinen 4.3.1940. Koneet lennettiin Suomeen.

 

Kaikkiaan 41 kappaletta Suomen Ilmavoimien lentokoneita koottiin Götaverketin toimesta Torslandassa kevättalvella 1940.

 

lähteet: kirjat "Torslanda, Flygplatsen på framsidan" toimittaneet: Lars-Inge Grundberg och Nils-Olof Andersson, 2007

              ja Suomen Ilmavoimien hävittäjähankinnat 1918-1945, Atso Haapanen, 2002 sekä

 

              sekä nettisivut: FAF in colour, Pentti Perttula; http://www.sci.fi/~ambush/faf/fafincolor.html

 

BREWSTEREISTÄ:

EDIT: Huomasin myös, että Brewsterien kerrotaan tulleen Norjan Stavangerin kautta myös edellisessä mainitsemassani nettisivustossa. Mistä tämä Stavanger on oikein jäänyt "aikakirjoihin" elämään, jos kerran Kai Lehtosen mainitseman Sota-arkiston mapissa 19408/22 olevan luettelon mukaan ja Pentti Mannisen artikkelin mukaan Bergen on oikea tuontisatama BW-koneille? Kertoisiko joku...

 

Vielä sen verran että tuli tarkistettua tiedot myös Kai. R.Lehtosen kirjasta "Kertomus koelentäjästä". Sen lopussa on yhteenvetoa BW-koneiden toimituksista Bergeniin jonka Lehtonen on koonnut, ja lähteenä on käytetty alkuperäisiä amerikkalaisia luettelotietoja vuodelta 1940 (kopiot Sota-arkistossa), samoja jotka Pentti Mannisen SIHL-artikkelissa myös mainitaan. Poikkeuksena ainoastaan se, että Mannisen "Southfolk"-laivan tilalla Lehtonen mainitsee "S.S. Bergensfjord"-laivan, tutkittuaan Robert A. Winstonin virallista matkakertomusta ja aikatauluja. Joka tapauksessa molemmat tukeutuvat Sota-arkiston tietoihin, joissa määräsatma on Bergen. Kai. R. Lehtosen juttu aiheesta on ollut myös Feeniksissä 1/1998, "Brewsterit Atlantilla".

 

Mutta mistä Stavanger sitten tosiaan tuli BW-kuvioihin? Ainakin Hurricane- ja Lysander-koneet (3 kpl) lennettiin Stavangerin kautta.

 

(edit: lisäsin sulkuihin tekstiä, kun riippuen tietolähteistä niissä on eri tietoa.)

 

Jukka

 

[Kari Lumppio 252]

Saattoivat olla, tai sitten ei...; Göteborgiin ne Englannista laivalla tulivat tietolähteiden mukaan, ei Bergeniin.

Jukka

 

 

Hei!

 

Whatever. Mannisen Pentiltä saamani tiedon mukaan:

 

"S.S. Tilda toi BERGENIIN 5 kpl GT- ja 2 LY-

 

8.3.40 S.S. Oinas, mikä keskustelussa mainittiinkin, toi 3 ltk

Ly-koneita ja 9 ltk muita koneita (GT-??) BERGENIIN."

 

En edes kysynyt asiasta, tuli esiin muun yhteydessä. Ajattelin välittää tiedon eteenpäin.

 

Kari

 

 

[Jukka Nisula 2 275]

Hei!

 

Whatever. Mannisen Pentiltä saamani tiedon mukaan:

 

"S.S. Tilda toi BERGENIIN 5 kpl GT- ja 2 LY-

 

8.3.40 S.S. Oinas, mikä keskustelussa mainittiinkin, toi 3 ltk

Ly-koneita ja 9 ltk muita koneita (GT-??) BERGENIIN."

 

En edes kysynyt asiasta, tuli esiin muun yhteydessä. Ajattelin välittää tiedon eteenpäin.

 

Kari

 

 

 

Mielenkiintoista tietoa Kari. Pentti Perttulan sivuilta löytyy seuraava: "Lysander was a two-seat metal structured recon and liaison aircraft with top mounted wings and a fixed undercarriage. After the outbreak of the Winter War 17 aircraft were ordered from England on 8 Jan, 1940. The first 9 were shipped to Gothenburg, Sweden, on 24 Feb. Those were assembled at Götaverken factories in Torslanda and were flown to Finland between 21 March and 3 May."

 

Tuoreen ruotsinkielisen Torslanda-historiikin mukaan 9 Lysanderia koottiin siellä (LY-114-122). Kirjassa ei kuitenkaan mainita, mistä ne Göteborgiin tulivat, onhan toki mahdollista, että ne tulivat junassa Bergenistä. Olisiko kuitenkin osa LY-koneista tullut Bergeniin, kuten Kari kirjoittaa ja osa Göteborgiin laivoilla suoraan, kuten Perttula kirjoittaa? Mene ja tiedä, kun nämä lähdetiedot ovat näin ristiriitaisia.

 

Jukka

 

[Pentti Perttula 0]

Mielenkiintoista tietoa Kari. Pentti Perttulan sivuilta löytyy seuraava: "Lysander was a two-seat metal structured recon and liaison aircraft with top mounted wings and a fixed undercarriage. After the outbreak of the Winter War 17 aircraft were ordered from England on 8 Jan, 1940. The first 9 were shipped to Gothenburg, Sweden, on 24 Feb. Those were assembled at Götaverken factories in Torslanda and were flown to Finland between 21 March and 3 May."

 

Tuoreen ruotsinkielisen Torslanda-historiikin mukaan 9 Lysanderia koottiin siellä (LY-114-122). Kirjassa ei kuitenkaan mainita, mistä ne Göteborgiin tulivat, onhan toki mahdollista, että ne tulivat junassa Bergenistä. Olisiko kuitenkin osa LY-koneista tullut Bergeniin, kuten Kari kirjoittaa ja osa Göteborgiin laivoilla suoraan, kuten Perttula kirjoittaa? Mene ja tiedä, kun nämä lähdetiedot ovat näin ristiriitaisia.

 

Jukka

 

 

Minunkin silloiset (milloin tuokin lienee kirjoitettu) tietoni perustuivat vain julkaistuihin lähteisiin. Historia - ja etenkään sotahistoria - ei ole eksakti tieteenala, niinkuin monet ovat huomanneet. Hienoa, jos näihinkin asioihin saadaan uutta tietoa, kun uutta lähdeaineistoa löydetään.

 

Pentti Perttula

 

 

[Ilkka Toivanen 4]

Ja Suomen Siivet 3/1969 toteaa LY:istä seuraavaa:

Suomeen saatiin Westland Lysandereita talvisodan ollessa lopuillaan. Oli tarkoitus hankkia enemmän, mutta vain 12 kpl saatiin (LY-114 - LY-125). Aluksi lensivät englantilaiset ohjaajat koneita Yeovillin kentältä Englannista Västeråsin kentälle Ruotsiin. Koneiden lukumäärä supistui jo näillä siirtolennoilla, kun LY-124:n ohjaaja Mr. A.F. Anderson joutui 2.3.40 suorittamaan pakkolaskun Buoy'n saarelle Stavangerin edustalla. Huonossa säässä ei ohjaaja löytänyt kenttää, vaan joutui laskemaan peltosaralle koneen särkyessä. Osat tuotiin varaosiksi Suomeen. Västeråsista Suomeen oli koneita lentämässä jo suomalaisiakin ohjaajia.

Talvisotaan ei Lysander ehtinyt osallistua. Sodan päättyessä oli 15.3.40 ainoastaan yksi kone - LY-125 - ennättänyt laivueisiin (LLv 12). Toinen kone oli VL:llä varusteltavana. Muut eivät vielä olleet suomessa. Ne saapuivat parin seuraavan kuukauden kuluessa. Tällöin niitä hakivat Englannista mm. res. vänr. Lehtonen ja kapt. Bremer.

 

Tässä lähteessä lienee mennyt sitten puurot ja vellit sekaisin, esim. onko tässä sotkeennuttu vaikkapa Hurricanejen hakumatkoihin?

 

Joka tapauksessa eii liene kovin todennäköistä, että LY:illä olisi ylitetty Pohjanmerta missään tapauksessa.

[Jukka Nisula 2 275]

Ja Suomen Siivet 3/1969 toteaa LY:istä seuraavaa:

Tässä lähteessä lienee mennyt sitten puurot ja vellit sekaisin, esim. onko tässä sotkeennuttu vaikkapa Hurricanejen hakumatkoihin?

 

Joka tapauksessa eii liene kovin todennäköistä, että LY:illä olisi ylitetty Pohjanmerta missään tapauksessa.

 

Täälläpä selvitellään lisää tuota, eli alla olevan linkin tekstin ja kuvienkin perusteella tosiaan kolme Lysanderia olisi lennetty Englannista Norjaan samanaikaisesti Hurricanien kanssa. Kuvassa (linkissä) on kaputin tehnyt LY-124 Stavangerin lähellä. Kuvateksti kertoo:

A destroyed Finnish Air Force Westland Lysander LY-124 on the island of Buoy, close to Stavanger. Mr. A. F. Anderson didn't make it to Sola airfield.

 

The rest of the group traveled to Egersund on the next day. The pilot was recovering in the hospital. The Hurricane was destroyed. The group returned to Stavanger, where some RAF pilots were trying to land three Finnish Air Force Westland Lysanders in poor weather. They didn't make it to Sola and landed on rocky fields close to the airfield. One Lysander (LY-124) was destroyed during landing at Buoy Island.

 

The remaining two RAF pilots suggested that they would join the Finnish Hurricane group on their way to Västerås, Sweden. The Lysander pilots preferred to circle the mountains to Oslo, but the Finns planned to cross the mountains and cut the leg by a third. Finally the Lysander pilots agreed and they decided to join the formation.

 

Mikä on totuus sitten näiden Lysanderien maahantulonkin kanssa? Näköjään yksi pähkinä (Brewster) poikii monta lisää...tätä tämä ilmailuhistoria on. Osa LY-koneista tuli laivakonteissa, osa lentäen...

 

http://www.sci.fi/~fta/hu-fin-2.htm (täällä kuva LY-124)

 

Sivuston lähde: Osasto Räty Hurricane-hävittäjiä hakemassa Englannista, Suomen Siivet 1/1972, 2/1972, 3/1972, kirjoittaja Jussi Räty.

 

http://www.sotaveteraaniliitto.fi/dokumentit/Hurricanien%20hakumatka.doc (luutnantti Jussi Rädyn matkakertomus v:lta 1960, hän lensi HC-451:llä)

 

Löytyy lisää tietoa: Lainaus Hurricane-hakijoiden haastatteluista: http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-HC-hakumatka.html

 

Aarne Alitalo kertoo seuraavaa: (ote tekstistä)

 

"C: Lentoaseman päällikkö ei päässyt näkemään!

A: Ei. Sieltä rupesi tulemaan viestejä. Törmännyt kiviaitaan, kun oli laskeutunut pellolle. Laskuteline rikki. Molemmat miehet ehjinä. Aloimme ihmetellä, kun Masalla ei ollut kaveria. Sitten tuli toinen samanlainen. Kone ehjänä ja miehet kunnossa. Tuli kolmas samanlainen. Nämä olivat englantilaisella miehistöllä kolme Lysanderia, jotka olivat lähteneet Aberdeenistä, siis Wickistä muutama 100 km etelään. Lopuksi tuli viesti, kone murskana ohjaaja tajuttomana ja viety Egersundin sairaalaan."

 

Kyllä meidän pitää vaan uskoa näitä miehiä, jotka itse olivat paikan päällä 1940.

 

Jukka