Konjunktioitten opettelua, helppiä!

[Antti Laukkanen 15]

Äidinkielen opiskelu on kaiken opiskelun lähtökohta ja juuri. Tätäkin foorumia selaillessa itkettää tämän tästä. Sitä kielioppia opiskellaan siksi, että kyettäisiin tuottamaan hyvää kieltä, ennen kaikkea ymmärtämään sitä ja sen pohjalta oppimaan uusia asioita, liittyivät ne sitten vieraisiin kieliin tai vaikkapa reaaliaineisiin. Erilaisia ulkoaopeteltavia rimpsuja täytyy osata. Sitä tietoa ei osaa käyttää eikä hakea, ellei se ole jollakin tapaa muistin syövereissä jo valmiiksi. Ei matemaatisissakaan aineissa tule mitään, jos ei osaa matematiikan perusasioita tai sen kieltä.

 

Vaikka sama tästä on kai jauhaa, kun mikään ei tunnu menevän perille...

 

-A-

[Guest ceeZ]

Noniin. Oli se testi.....ja ihan ok:sti se meni. Huomenna saa tietää numeron, joten kerrompas sen sitten.

 

-Oskari

[Ismo Lehikoinen 0]

Pidämme  !

[Esa Lehtismäki 0]

Erilaisia ulkoaopeteltavia rimpsuja täytyy osata. Sitä tietoa ei osaa käyttää eikä hakea, ellei se ole jollakin tapaa muistin syövereissä jo valmiiksi. Ei matemaatisissakaan aineissa tule mitään, jos ei osaa matematiikan perusasioita tai sen kieltä.

 

Niin tietenkin, mutta onkin aivan eri asia, onko jotain hyötyä vaikkapa sijamuotojen nimien ulkoaopettelusta. Pikemminkin se vain haittaa hyödyllisten asioiden oppimista. Se on sama kuin lentokoulussa pitäisi opetella ulkoa kaikkien niiden paikkakuntien nimet, joissa tuotetaan lentokonalumiinia.

[Osmo Jalovaara 188]

"Englannin oppi huomattavasti helpommin, koska se menee fiilispohjalta. Ja hyvä englannin osaaminen riittää mulle".

 

Ylläoleva Esa Lehtismäen toteamus on juuri kaiken epätarkan tiedon ja huonon osaamisen alku ja juuri. Nimenomaan englanti on kieli, jota ei opita fiilistelemällä - ainakaan hyvin. Se on petollinen, koska "keittiöenglannin" alkuun pääsee suurin piirtein pistelemällä sanoja peräkkäin. Sen sijaan vaativan tekstin hallitseminen englanniksi on vähintään yhtä vaikea tehtävä kuin saksan tai ranskan kielellä - todennäköisesti vaativampikin.  Mutta tämä lienee juuri syy, miksi kansainvälisessä kanssakäymisessä eniten puhuttu kieli on BE - Bad English! 

 

 

[Laura Ahonen 0]

Englannin kielessä on yhtä paljon kielioppia kuin muissakin kielissä. Tavallaan syytän osittain puuttellista (perus)kouluopetusta suomen kielen kieliopin suhteen, että olin ihan hakoteillä aikoinaan kielioppi-kurssilla Oulun yliopistossa englantia opiskellessani. Ainut tentti joka ei muuten mennyt läpi. Lyhyet lauseet on suhteellisen helppoa muodostaa englannissa, mutta yritäpä muodostaa jotain vähänkin monimutkaisempaa, monitasoisempaa ja asiasisällöltään hieman vaativampaa lausetta englanniksi. Siinä huomaa, ettei se niin helppoa ollutkaan.

[Jussi Rantala 1]

Rinnastuskonjunktiot:

ja, sekä, sekä - että, -kä, eli, tai, taikka, joko - tai, vai, mutta, vaan, sillä, siis, sitä paitsi, näet, nimittäin.

 

Ilmeisesti "näet" on lisätty myöhemmin tuohon rimpsuun, koska en muista omilta kouluajoilta (1970-luvun loppu) moista rinnastuskonjunktiota.

 

En myöskään keksi "näet" mitään muuta käyttöä kuin verbinä: sinä näet.

 

Voisiko joku kirjoittaa esimerkkilauseen käyttämällä "näet" rinnastuskonjuktiota?

 

 

[Guest arttula]

Ilmeisesti "näet" on lisätty myöhemmin tuohon rimpsuun, koska en muista omilta kouluajoilta (1970-luvun loppu) moista rinnastuskonjunktiota.

 

En myöskään keksi "näet" mitään muuta käyttöä kuin verbinä: sinä näet.

 

Voisiko joku kirjoittaa esimerkkilauseen käyttämällä "näet" rinnastuskonjuktiota?

 

 

 

"Sehän kuuluu näet nykyään konjunktioihin"

[Antti Asikainen 1]

Voisiko joku kirjoittaa esimerkkilauseen käyttämällä "näet" rinnastuskonjuktiota?

 

Tilannehan on näet sellainen, ettei tässä auta kuin laittaa kädet ristiin ja toivoa parasta. Näet tarkoittaa suunnilleen samaa kuin nimittäin. Käytän sitä luontevasti ja yleisesti sekä puheessa että kirjoituksessa.

[Esa Lehtismäki 0]

Ylläoleva Esa Lehtismäen toteamus on juuri kaiken epätarkan tiedon ja huonon osaamisen alku ja juuri. Nimenomaan englanti on kieli, jota ei opita fiilistelemällä - ainakaan hyvin. Se on petollinen, koska "keittiöenglannin" alkuun pääsee suurin piirtein pistelemällä sanoja peräkkäin. Sen sijaan vaativan tekstin hallitseminen englanniksi on vähintään yhtä vaikea tehtävä kuin saksan tai ranskan kielellä - todennäköisesti vaativampikin.  Mutta tämä lienee juuri syy, miksi kansainvälisessä kanssakäymisessä eniten puhuttu kieli on BE - Bad English! 

 

Väliäkö sillä, jos tulee ymmärretyksi. On eri asia kirjoittaa englanninkielinen romaani kuin saada liikeneuvottelun vastapuoli tajuamaan mitä tarkoitat. Englannissa on paljon kielioppia, mutta sitä ei tarvitse opetella. Ei tarvitse tietää, miksi mikäkin epäsäännöllinen verbi taipuu juuri sillä tavalla epäsäännöllisesti, riittää kun tietää miten mikäkin taipuu. Ja sen tajuaa fiilispohjalta. Saksaa ei tajua ja ranskaa vielä vähemmän. Osittain siksi bisneskieli on bad english eikä francais mal tai Schlecht Deutsch. Ranskan pahin vika tosin on järjettömät, ylimääräisiä sanoja pursuavat lauserakenteet ja saksan kilometrin mittaiset yhdyssanat, jotka tekevät sen lukemisen vaikeaksi.

[Antti Laukkanen 15]

Niin tietenkin, mutta onkin aivan eri asia, onko jotain hyötyä vaikkapa sijamuotojen nimien ulkoaopettelusta. Pikemminkin se vain haittaa hyödyllisten asioiden oppimista. Se on sama kuin lentokoulussa pitäisi opetella ulkoa kaikkien niiden paikkakuntien nimet, joissa tuotetaan lentokonalumiinia.

 

No kai se ihmisen kieltenopiskelua helpottaa, jos tietää, mitä partitiivi tarkoittaa. Lentokoulussakin täytyy opiskella ymmärtämään Bernoullin lakia, voimia ja niiden vektoreita, radiolaitteiden saloja ynnä muuta vastaavaa, vaikka kaikki tuo menisi peruslentämisessä fiilispohjalta. On kuitenkin ihan hyvä edes jollain tasolla ymmärtää, miksi laskukierroksessa ei ole tervellistä yrittääkään ajaa seinäkaartoa. Tästä on muuten vaikkapa "Kohtalokkaat lennot" -sarjassa monen monta hyvää ja opettavaista esimerkkiä.

 

Sitä paitsi vertauksesi ontuu aika pahasti niin kauan, kun äidinkielentunneilla ei tarvitse tietää paperikoneen välikalanterin termotelan laakerinvalmistajaa.

 

-A-

 

 

[Esa Lehtismäki 0]

On eri asia muistaa mitä partitiivi tarkoittaa kuin osata luetella sijamuotojen nimet ulkoa opeteltuna listana. Nimenomaan se juuri onkin oleellista tietää mitä partitiivi tarkoittaa. Partitiivin nimen tietäminen on tarpeen vain, jos pitää selittää kielioppisääntäjä. Partitiivin nimen tietäminen tietämättä sen merkitystä on täysin hyödytöntä. Koulussa opetetaan myös tätä jälkimmäistä, mikä on kaikkien ajan tuhlaamista vain, jotta saadaan kokeeseen kysyttävää.

[Antti Asikainen 1]

On eri asia muistaa mitä partitiivi tarkoittaa kuin osata luetella sijamuotojen nimet ulkoa opeteltuna listana.

 

Jos muistat sijamuotojen päätteet ja käyttötarkoitukset, niin pystyt ne varmasti myös luettelemaan, vaikka lista ei valmiina päässäsi olisikaan.

 

On pakko ihmetellä, miksi lukiossa ei opeteta suomea tai yleistä kielitiedettä perusteellisemminn. Nyt ulos kävelee oppilaita, joista vain aniharva hahmottanee, mitä (luonnollinen) kieli on, millainen järjestelmä se on. Muutama kurssi aiheesta avaisi asiaa. Ja ne kurssit eivät olisi edes pänttäämistä. Näkisin sen hyödyllisempänä kuin vaikka konjunktioiden pilkuntarkan pänttäämisen. 

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kielitiede

 

 

[Jussi Rantala 1]

Tilannehan on näet sellainen, ettei tässä auta kuin laittaa kädet ristiin ja toivoa parasta. Näet tarkoittaa suunnilleen samaa kuin nimittäin. Käytän sitä luontevasti ja yleisesti sekä puheessa että kirjoituksessa.

 

Ahaa... ihan "uusi" tuttavuus tämä "näet". Näin kieli muuttuu, jopa sinäkin aikana mitä on ollut Suomesta poissa.

[Guest ceeZ]

Tässäpä tämä testinumero: 7+

Ja kaikki oikein mitä lapussa nyt lukikaan. Ite oon kyllä tyytyväinen.

 

-Oskari

[Guest arttula]

Ahaa... ihan "uusi" tuttavuus tämä "näet". Näin kieli muuttuu, jopa sinäkin aikana mitä on ollut Suomesta poissa.

 

Noh noh... Et kai nyt sentään nuin kauan ole täältä poissa ollut. Tuohan on näet ihan vanhaa perussuomea

[Juha Lampi 273]

Dambereen kielellä "nääs"