Maailman pienin lentokone !

[Sami Mäntyharju 12]

Nopea mutta pieni on tietenkin turvattomampi verrattuna hitaaseen leijaan. Syykin lienee yksinkertainen. Nopealla koneella on väistämättä sakkausnopeus ja siten myös lähestymisnopeus suurempi jolloin tonttiin tullaan suuremmalla nopeudella verrattuna isoon ja hitaaseen.

Hidas leija, esimerkkinä nyt vaikka vanhemmat ultrat joiden suurin sallittu nopeus on alle 120 km/h ja sakkausnopeus 40-50km/h lähestymisnopeus ja mahdollinen (todennäköinen) pakkolaskunopeus on huomattavan paljon turvallisempi laskussa vaikka hakkuuaukealle. Törmäysenergiaa ei pienen painon ja nopeuden vuoksi kovin paljoa tule..Tiedät varmaan vertauksen kolarinopeuteen, eroa on jonninverran törmäyksissä 30 km/h ja 60 km/h nopeuksilla. Emmää ny parempia seliityksiä keksi, mun mielestä tämä pitäisi olla selvää pässinlihaa

[Jukka Takamaa 0]

Niin kai....

 

Mutta miten tuuli riepottelee isoa kevyttä konetta ja miksi ultrista tiputaan kesken lennon ?

 

 

 

Mikä on yleensä ultrien siipikuormitus ?

 

http://www.ultralightnews.com/ssulbg/kitfox-lite_skystaraircraft.html

 

Tuolta olin laskevinani noin 25 kg/m2.

 

Mini-Sytkyssä n. 44 kg/m2.

[Jukka Takamaa 0]

Maailman pienin kantavarunkoinen BUMBLE BEE II 

 

 

Robin Starr 1988

[Jaakko Kuusisto 3]

Tuli mieleen tuo turvallisuusasia, jos kone on pieni onko se automaattisesti...ei turvallinen ?

 

BEDEt osoittautuivat käytössä aika epäturvallisiksi, koska automoottoreista tuunatut voimanlähteet eivät olleet luotettavia ja useita tuhoutui.

 

Cri Cri sitä vastoin on ilmeisesti erittäin turvallinen..varsinkin kun voi lentää hyvin yhdellä moottorillakin.

 

 

Kysymykseni kuuluu;

 

Onko nopea mutta pieni kone turvaton suhteessa isoon ja hitaaseen ?

 

Mikäli olet jotain mieltä asiasta anna perustelut myös...kuuntelen ja luen niitä mielelläni.

 

Mulla on huomenna Keksintösäätiön asiamiehen kanssa meetinki ja tämä asia voi painaa puntarissa, kun haen rahoitusta omalle pikkukoneelleni.

 

 

 

Kiitos kaikille FlightForumilaisille osallistuneille marraskuusta lähtien, josta lähtien olen asiastani tiedottanut.

 

 

t. Jukka Takamaa 

 

Näin monen lennon sarjan Malmilla, aikoinaan.

Moottori sammui, milloin mistäkin syystä kentän päällä ja pilotti toi sen liitämällä onnistuneesti laskuun.

 

Kaasarin kiinnitykseen laitatimme lanka-varmistetut ruuvit ja imuilman aukko ei toiminut. Tuo aukko modifioitiin paremmin toimivaksi.

Homma parani tuntuvasti.

[Jukka Takamaa 0]

Kaasarin kiinnitykseen laitatimme lanka-varmistetut ruuvit ja imuilman aukko ei toiminut. Tuo aukko modifioitiin paremmin toimivaksi.

Homma parani tuntuvasti.

 

Mikä konetyyppi olikaan kyseessä ?

 

Paljon olen lentänyt ilman moottoriakin, mihinkäs sitä tarvitaan. Energiaa on toki ollut käytössä.

 

"Lentäminen pienellä teholla" - mitä se on? Pitääkö koneen nousta omalla voimalla ilmaan, vai riittääkö ilmassa pysyminen? Mitä on ilmassa pysyminen? Missä korkeudessa ja missä nopeudessa?

 

LS-8:ta puheen ollen, sen runko ei ole mikään kevyt. Kokemusta on. Eikä sen ole tarkoituskaan olla kevyt.

 

Purjekoneen ilmassa pysymiseen tarvitaan melko vähän tehoa. LS-8T:n kotiinpaluumoottorissa on jotain 18hv, sillä 400-kiloinen kone vielä nousee metriä tai puoltatoista. Siitäkin 18hv:sta suurin osa taitaa mennä moottorin oman vastuksen voittamiseen; siitä möykystä tulee enemmän vastusta kuin muusta koneesta yhteensä.

 

Eikös pienimmillä tehoilla lennä jokin hyvin kevyt, hidas laite, jonka siivessä on suuri sivusuhde niin että indusoitu vastus on minimoitu?

 

Noin minäkin sitä laskeskelin että Pik-20E:n 38 hv moottorista menee 3/5 sen oman vastuksen voittamiseen. Aika jännä juttu. Kiitos kommentista...todella asiaa.

[Jaakko Kuusisto 3]

Bede-5 lienee myös pienin sisäänvedettävällä landarilla valmistettu/lentänyt potkurikone.

 

 

 

 

 

 

 

tämä oli kyseessä

[Jukka Takamaa 0]

Ahaa hyvä tietää. Olin siinä uskossa, että niitä oli yksi maassamme ja se tuli fataalisti mäkeen startissa ensilennolla.

[Jaakko Kuusisto 3]

Ahaa hyvä tietää. Olin siinä uskossa, että niitä oli yksi maassamme ja se tuli fataalisti mäkeen startissa ensilennolla.

 

Tuo kone oli aikansa Konekorhosen seinällä, Hyvinkäällä.

Kone lensi aika monta kertaa Malmilla, ennen kuin tuhoutui Hyvinkäällä.

 

 

[Jukka Takamaa 0]

Tuo kone oli aikansa Konekorhosen seinällä, Hyvinkäällä.

Kone lensi aika monta kertaa Malmilla, ennen kuin tuhoutui Hyvinkäällä.

 

 

 

Huomaa BD-5B FAI-ennätyskonetta käsittelevässä jutussa ei näytetä kaasarin imuaukkoja tahi jäähyttäjän vastaavia inlettejä:  http://www.amateurflugzeugbau.at/bauberichte/BD%205.html

 

Tässä hieman;

http://www.airtoair.at/fileadmin/users/89/images/Berichte/BD-5G_Ein_Logenplatz_am_Himmel.pdf

 

Aikovat varmaan pitää ennätyksen Itävallassa vielä pitkään...?

 

Tuo ylläoleva kone on Renossa jollain Hermannilla.

[Jussi Salminen 12]

Pienten koneiden lentoturvallisuus?

 

“Mun mielestä tämä pitäisi olla selvää pässinlihaa”. Unohdit mummovainaan neuvon: Hiljaa ja matalalla on turvallisinta.Totuus lienee se, ettei sitä ole ajateltu ollenkaan? Pitäisi ensin päättää mistä asioista on järkevää puhua ja siiten vasta tehdä analyysiä. Lentolaitteet saa teknisessä mielessä toimiviksi/turvallisiksi jos tietää, osaa ja on huolellinen.Pienten koneiden suunnittelu on haastavaa siksi,että mittakaavan muuttuessa monet asiat menevät kokonaan uusiksi. Tällaista osaamista on uav-sektorilla. Lekosuunnittelijoista ei ole “lennokkien” suunnittelijoiksi.  Johtavat tutkijat ja suunnittelijat löytyvät Israelista. Heille kun uav-osaaminen on kansalinen turvallisuuskysymys.

 

Kone itsessään ei ole tärkein turvallisuustekijä. Unohtuiko pilotin psykofysiikka. Lekon koko on vain yksi muuttuja. Pilotin tehtävä on hallita ko. muuttuja. Maan vetovoima on haastava hallittava ihmiselle. Sen kanssa pitää olla joka hetki tarkkana. Ihmisellä on maaeläjän hoksottimet. Kun ihminen siirtyy liikkumaan toiseen elementtiin...taivaalle. Vaikeuksia riittää. “Ei voi lentää linnun lailla, kun on vanki maan”.

 

Pienet lekot ovat erikoiskoneita. Niiden käsittelyä ei pidä arvailla ja kokeilla summanmutikassa. Voi tietenkin tehdä inspiroiden niitänäitä. Niinkuin ilmailun pioneerit vuosisata sitten. Silloin arvatenkin historia toistuu. Ellei mene henki. Luita poikki ainakin. Pitäisikö tutkia / soveltaa F1 auton turvallisuusratkaisuja ja laittaa ainakin asiallinen kypäri päähän ? Kauhuskenaariohan on suunnilleen sama tässä tapauksessa. Suurella nopeudella äkkirysäys ! Vaikka olisi kova pää. Sattuu varmasti. Muistelen lukeneeni jostain pään kestävyyden olevan kananmunan luokkaa.

 

PS. Pidetään JT.lle peukkuja. Eivät ole Jees-väkeä ko. säätiössä. Eivät edes näinä aikoina .

 

 

Jussi Salminen

 

 

[Jukka Takamaa 0]

Pienten koneiden lentoturvallisuus?

 

“Mun mielestä tämä pitäisi olla selvää pässinlihaa”. Unohdit mummovainaan neuvon: Hiljaa ja matalalla on turvallisinta.Totuus lienee se, ettei sitä ole ajateltu ollenkaan? Pitäisi ensin päättää mistä asioista on järkevää puhua ja siiten vasta tehdä analyysiä. Lentolaitteet saa teknisessä mielessä toimiviksi/turvallisiksi jos tietää, osaa ja on huolellinen.Pienten koneiden suunnittelu on haastavaa siksi,että mittakaavan muuttuessa monet asiat menevät kokonaan uusiksi. Tällaista osaamista on uav-sektorilla. Lekosuunnittelijoista ei ole “lennokkien” suunnittelijoiksi.  Johtavat tutkijat ja suunnittelijat löytyvät Israelista. Heille kun uav-osaaminen on kansalinen turvallisuuskysymys.

 

Kone itsessään ei ole tärkein turvallisuustekijä. Unohtuiko pilotin psykofysiikka. Lekon koko on vain yksi muuttuja. Pilotin tehtävä on hallita ko. muuttuja. Maan vetovoima on haastava hallittava ihmiselle. Sen kanssa pitää olla joka hetki tarkkana. Ihmisellä on maaeläjän hoksottimet. Kun ihminen siirtyy liikkumaan toiseen elementtiin...taivaalle. Vaikeuksia riittää. “Ei voi lentää linnun lailla, kun on vanki maan”.

 

Pienet lekot ovat erikoiskoneita. Niiden käsittelyä ei pidä arvailla ja kokeilla summanmutikassa. Voi tietenkin tehdä inspiroiden niitänäitä. Niinkuin ilmailun pioneerit vuosisata sitten. Silloin arvatenkin historia toistuu. Ellei mene henki. Luita poikki ainakin. Pitäisikö tutkia / soveltaa F1 auton turvallisuusratkaisuja ja laittaa ainakin asiallinen kypäri päähän ? Kauhuskenaariohan on suunnilleen sama tässä tapauksessa. Suurella nopeudella äkkirysäys ! Vaikka olisi kova pää. Sattuu varmasti. Muistelen lukeneeni jostain pään kestävyyden olevan kananmunan luokkaa.

 

PS. Pidetään JT.lle peukkuja. Eivät ole Jees-väkeä ko. säätiössä. Eivät edes näinä aikoina .

 

 

Jussi Salminen

 

Jou Jussi,

 

Tuo n. 1800 mm kv ja 2770 mm pitkä Bumble Bee II lienee oikeesti todella haastava..tuskin irtosi maaefektistä ensinkään...mutta sitten kuitenkin.  4,5 m pitkä ja 7 m kärkiväli on jo sitten taas miltei normaali yksipaikkainen.

 

Mielestäni on kysymys tottumisesta. 1/12 kokoisten R/C mallien lennättäjänä koin että se on helppoa kun sen osaa. Ns. osaaminen taas edellytti muutaman kaputin, ennen kuin pääsi niin sanotusti juonesta kiinni. Kaputtejakaan ei olisi sattunut jos muistaa muutaman perusasian...laskeudu vastatuuleen ja testaa laitteet hyvin ennen lentämistä...ja pidä yllä ennemmin ylinopeutta kuin alinopeutta.

 

Koelentäjä joka kommentoi kone projektiani sanoi, että ei ylipäätänsä pidä pienistä koneista. Pienuus koetaan häpeällisenä monessa asiassa..pieni se ja niin edelleen. Tämän yli kun pääsee ja ymmärtää, että kaikki on suhteellista voi hyvinkin alkaa nauttimaan jopa pienellä suorituskykyisella koneella lentämisestä. Voi tulla sellanen : " What a rush fiilis ! " Ainakin oletan niin.

 

Bumble Been ongelma on se, että se on niin pieni, että sen mittasuhteet on täysin "vääristyneet" se ei voi tarkoittaa hyvää lentämisen kannalta. AR-5 oli vain noin 4 500 mm pitkä mutta sen rungon korkeus suhteessa pituuteen oli aivan normaali.

 

Tuunasin tähän malliksi BearCatin 32% koossa..hieman normaalia korkeampi jotta ukko mahtuu mukaan. Siipeä enemmän kuin VMaxProbessa. Nitrolla tehostettuna ja jollain 50 hv 2-tahtikoneella se varmaan lentää ( lentäisi ).

 

Niin ja olet oikeassa..jonkinlainen turvaohjaamo on tarpeen..tulee mieleen VmaxProbe ja Vasama jotka kaputoivat hiljattain fataalisti. Pieni turvakaari olisi voinut pelastaa ja kypärä.

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jussi Salminen 12]

Pienin tai isoin ?

 

Voisi kuvitella, että samat perusasiat ja ongelmanratkaisut. Mutta ei se niin ole. Jos aloitetaan alusta:  Aero tarkoittaa ilmaa, dynamiikka liikettä. Siis aerodynaamisen kappaleen liikettä väliaineessa ja siihen liittyviä ilmiöitä. En ole keksinyt mikä on ongelma ? Näytät pyörivän ympyrää tämän projektin kanssa. Ei se suunnitelmaa muuttelemalla ja vanhoja juttuja edestakaisin kelaamalla etene. Lueppa netistä hakusanoilla -product design s-curve- ja -Tritz-.  Päästäksesi eteenpäin tarvitset todellisia innovaatioita.

 

Lekoperäinen lähestymistapa on monessa suhteessa hankala. Se mikä suunnittelijoilta näyttää unohtuvan ensimmäiseksi on se, ettei dynamiikka skaalaudu lineaarisesti. Koska massat, massajakautumat, hitaus- ja kiihtyvyysmomentit ovat erilaiset. Lekosuunnitteluopeilla ja mitoituksella pienistä koneista tulee yliherkkiä (siitä lentäjien mielipiteet). Lekomitoitetut ohjainpinnat kun ovat reilusti liian suuret. Eikä ohjainpintojen liikkeetkään voi olla lineaariset, koska Re-luvun muuttuessa aerodynaamiset tekijät muuttuvat hankalasti ennakoitavalla tavalla (unsteady aerodynamics). Ongelma olisi hoidettavissa avioniikalla. Mutta mitäs sellaista osaamista otat tähän hätään ?

 

Sitten pitäisi vielä sovittaa paketti ihmisen psykofysiikkaan.Tämän kai pitäisi olla kulkuneuvo. Ihmisen hallittavissa. Muuten olo olisi lentämisen riemun sijaan kuolemanpelkoa ?

 

PS. Turvallisuus paranee kun sovellat ohjamoon auton turvatyynytekniikkaa.  Kokonaispaino  putoaisi jos käyttäisit ilman sijasta heliumia. Oheisena pari linkkiä:

 

http://www.design-technology.info/designcycle/finalproposals/default.htm

http://www.innovationtools.com/resources/triz.asp

 

Jussi Salminen

 

 

[Jukka Takamaa 0]

Pienin tai isoin ?

 

Voisi kuvitella, että samat perusasiat ja ongelmanratkaisut. Mutta ei se niin ole. Jos aloitetaan alusta:  Aero tarkoittaa ilmaa, dynamiikka liikettä. Siis aerodynaamisen kappaleen liikettä väliaineessa ja siihen liittyviä ilmiöitä. En ole keksinyt mikä on ongelma ? Näytät pyörivän ympyrää tämän projektin kanssa. Ei se suunnitelmaa muuttelemalla ja vanhoja juttuja edestakaisin kelaamalla etene. Lueppa netistä hakusanoilla -product design s-curve- ja -Tritz-.  Päästäksesi eteenpäin tarvitset todellisia innovaatioita.

 

Lekoperäinen lähestymistapa on monessa suhteessa hankala. Se mikä suunnittelijoilta näyttää unohtuvan ensimmäiseksi on se, ettei dynamiikka skaalaudu lineaarisesti. Koska massat, massajakautumat, hitaus- ja kiihtyvyysmomentit ovat erilaiset. Lekosuunnitteluopeilla ja mitoituksella pienistä koneista tulee yliherkkiä (siitä lentäjien mielipiteet). Lekomitoitetut ohjainpinnat kun ovat reilusti liian suuret. Eikä ohjainpintojen liikkeetkään voi olla lineaariset, koska Re-luvun muuttuessa aerodynaamiset tekijät muuttuvat hankalasti ennakoitavalla tavalla (unsteady aerodynamics). Ongelma olisi hoidettavissa avioniikalla. Mutta mitäs sellaista osaamista otat tähän hätään ?

 

Sitten pitäisi vielä sovittaa paketti ihmisen psykofysiikkaan.Tämän kai pitäisi olla kulkuneuvo. Ihmisen hallittavissa. Muuten olo olisi lentämisen riemun sijaan kuolemanpelkoa ?

 

PS. Turvallisuus paranee kun sovellat ohjamoon auton turvatyynytekniikkaa.  Kokonaispaino  putoaisi jos käyttäisit ilman sijasta heliumia. Oheisena pari linkkiä:

 

http://www.design-technology.info/designcycle/finalproposals/default.htm

http://www.innovationtools.com/resources/triz.asp

 

Jussi Salminen

 

Ohjaus on epälineaarinen. En usko todelliseen innovaatioon...vaan asioihin perehtymiseen ja niiden paremmin tekemiseen. Eli innovaatioksi riittää esim. Venturi efektin ymmärtäen imukanavassa tapahtuva jäähdytyksen suunnittelu siten että aukon koko säilyy poikkileikkaukseltaan pinta-alana samana, jolloin virtaus voidaan pitää nopeudeltaan tasaisena ja mahdollisimman jouheana ( tai kuristaen välillä putkea, jos sillä saavutetaan etua )...jne. Eli keksintöjä tehdään satamäärin yhteen koneeseen ja niitä tulee kuin liukuhihnalta niitä sen enempää miettimättä..sovelletaan vaan fysiikan lait tuntien ja haluttu päämäärä kirkkaana mielessä. Tätä kutsutaan luovaksi suunnitteluksi.

 

 

Tuossa pieni lentävä kone..ei kuitenkaan lentokone.

 

Taitaa kuitenkin tämäkin kone olla pienempi; http://www.youtube.com/watch?v=LdQwTOef4_g&feature=related

[Jukka Takamaa 0]

 

PS. Turvallisuus paranee kun sovellat ohjamoon auton turvatyynytekniikkaa.  Kokonaispaino  putoaisi jos käyttäisit ilman sijasta heliumia. Oheisena pari linkkiä:

 

http://www.design-technology.info/designcycle/finalproposals/default.htm

http://www.innovationtools.com/resources/triz.asp

 

 

Muuten David Coulthard selvisi Learinsa tuhosta mutta pilotit menehtyivät..auttaako turvatyyny oikeasti leko-onnettomuuksissa ? Tosissaan tuon heliumin kanssa..onko Airbussissa ?

[Jussi Salminen 12]

Tosissani tuon heliumin kanssa ?

 

No en tietenkään. Vaikka paino ongelman ratkaisuun se toisi kyllä mielenrauhaa. Ylipäätään: Olen tosissani ainoastaan tositilanteissa. Siis jos suunnittelisin ja rakentaisin lekon. Itsesuojeluvaisto ei sallisi vammautua eikä kuolla oman pään/käden kautta. Suunnittelisin lekon varmuuden vuoksi oikean kokoiseksi.

 

Jos suunnitellaan pienintä. Logiikan pitää olla yhteensopivaa. Eli pienimpään koneeseen pitäisi löytää pienin pilotti ? Kääpiöitä on vähän. Tuttavapiirissäni ei yhtäkään. Tiettyyn kokonaismassaan joku tietty koko on optimi. Eipä oikein kiehdo ajatus pienestä / liian painavasta.  Pysyyhän se tietenkin ilmassa kun laitetaan menemään tarpeeksi kovaa. Tunnet varmaan tykinkuula-aerodynamiikkaa ?  Kaikki ongelmat ovat tavallaan mielenkiintoisia. Täytyy tunnustaa. En pysty ratkaisemaan liian vaikeita ongelmia.

 

Jussi Salminen