Vuoden 1734 lait

[Martti Kujansuu 180]

Suomen lainsäädännössä on yhä mukana kolme ruotsinvallan aikana säädettyä lakikokonaisuutta: oikeudenkäymiskaari, kauppakaari ja rakennuskaari. Useimmat näistä laista ovat aika ympäripyöreitä tyyliin "Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa".

 

Kuitenkin osa näistä laista ovat aika hauskoja ja omituisia ollaakseen vielä voimassa. Muistakaa siis tarkistaa heti mm. onko pihallanne mahdollista kasvattaa esimerkiksi humalaa. 

 

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/

 

Rakennuskaari 1.1.1734/2

 

7 Luku

[Miten humalisto on istutettava ja kunnossa pidettävä]

1 §

[Jokaisessa talossa pitää olla humalisto, ja istuttakoon talonpoika joka vuosi hyviä juuria neljänkymmenen salon varalle, kunnes näitä tulee kaksisataa kokonaiseen taloon. Joka ei sitä tee, vetäköön sakkoa kultakin vuodelta [talarin], ja istuttakoon kuitenkin niinkuin on sanottu, jollei havaita, että humalistoa ei voi siihen istuttaa taikka siinä voimassa pitää.]

 

2 §

[Nimismies pankoon syyskäräjissä syytteenalaiseksi sen, joka ei ole humalistoa näin istuttanut, ja ottakoon sakon ulos ennen Tuomaanpäivää. Jos nimismies sen laiminlyö, maksakoon itse sen sakon.]

 

3 §

[Jos talonpojalla jo on kaksisatasalkoinen humalisto, pitäköön sen voimassa, ja enentäköön sitä, jos voipi. Jos hän laskee humaliston rappiolle, vetäköön sakkoa [talarin] kustakin neljästäkymmenestä salosta. Jos hän sen ihan autioksi jättää, vetäköön sakkoa [kymmenen talaria] ja tehköön humaliston uudestaan.]

 

Rakennuskaari 1.1.1734/2

 

12 Luku

Miten sikoja saa terhometsään laskea

1 §

Jos useammilla on yhteinen terhometsä, niin sopikoot keskenänsä oikealla ajalla, kuinka monta sikaa siinä voipi elättää, ja laskekoon sitten kunkin sinne sikoja metsäosansa mukaan. Jos joku heistä laskee sinne useampia, olkoon toisilla valta ottaa ne kiinni, ja hän vetäköön sakkoa [markan joka sialta] ja korvatkoon vahingon. Jos hänellä itsellänsä ei ole niin monta sikaa, kuin hän osallensa saisi elättää, olkoon hänellä valta vuokrasta laskea sinne muiden sikoja. Jos hän ei sitä tee, käyttäkööt toiset vapaasti hänen osansa.

 

2 §

Joka ottaa maksusta toisen sikoja elätettäväkseen, toimittakoon ne takaisin taikka korvatkoon sen arvon, mikä niillä ottaessa oli. Jos hän voipi näyttää, että ne ovat tautiin kuolleet tahi muusta sattumuksesta hukkaan joutuneet, ja havaitaan, ettei hän ole ollut siihen syypää, niin olkoon vastuusta vapaa. Sama olkoon laki, jos karjaa otetaan maksusta laitumelle tahi ruokolle.

 

3 §

Jos siat juoksevat yhdestä metsästä toiseen, joka ei ole sen yhteydessä, niin käskeköön metsän omistaja ensimmäisellä ja toisella kertaa sikain omistajaa ottamaan ne pois ja pidättämään ne sieltä. Jos ne sitten siellä tavataan, saakoon metsän omistaja ottaa ne kiinni ja arvauttakoon uskottavilla miehillä, mitä niistä on maksettava, jolleivät omistajat keskenänsä siitä sovi.

 

4 §

Joka tahallansa laskee sikoja toisen aidattuun terhometsään, [menettäköön ne metsän omistajalle]. Jos sikoja taikka muita terhonsyöviä eläimiä muutoin sinne tulee, käyköön niinkuin 9 Luvussa on säädetty. Jos surmataan tahi lyödään sikoja, olkoon sakko ja korvaus niinkuin muista eläimistä 22 Luvussa säädetään.

 

Kauppakaari 31.12.1734

 

16 LUKU

Miten velallisen tulee kerrassaan luovuttaa tavaransa velkojilleen; niin myös velan tähden karanneista

 

5 §

Jos velallinen karkaa velan tähden, niin on häntä heti kuulutuksella kutsuttava. [Jos hän pääsee tästä valtakunnasta pois ja tahtoo hakea turvaa kuninkaalta, tehköön sen kuukauden kuluessa siitä, kuin ulkomaalle tuli. Jos hän saapi turvakirjan ja tahtoo sitä hyväksensä käyttää, niin ilmoittautukoon kahdeksan päivän kuluessa siitä, kuin kotiin tuli, kuninkaan käskynhaltijalle, taikka lähimmän kaupungin pormestarille ja raadille, ellei kuninkaan käskynhaltijaa siinä paikkakunnassa ole. Jos hän ei hae turvaa taikka vuoden kuluessa ilmoita laillista estettä, niin älköön hänellä ikänänsä olko rauhaa valtakunnan piirissä, ja tuomittakoon hänet poissa ollessaansa petturina, ja hänen nimensä pantakoon paaluun, joka petturien varalta on jokaiseen kaupunkiin pystytetty.]

 

[Risto Partanen 0]

Heh Näitä on ollut joo mielenkiintoista lukea muuten monen mielestä niin kankeassa pykäläviidakossa. 1800-luvun puolella on säädetty rikoslaki joka on tosin muuttunut lähes kokonaan yli vuosisataisen historiansa aikana. Eräissä rikoslain pykälissä on silti havaittavissa historian havinaa kuten seuraavissa alkusanoissa

 

Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Zsaari, Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m. Teemme tiettäväksi: Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä tahdomme Me täten armosta vahvistaa seuraavan rikoslain Suomen Suuriruhtinaanmaalle, jonka voimaanpanemisesta, niinkuin myöskin rangaistusten täytäntöönpanosta erityinen asetus annetaan

 

[Guest Dankke]

OT:

 

Kun Keisari Aleksanteri  muutti Suomen Venäjän vallan alaiseksi hän halusi säilyttää Ruotsin hallintokielenä. Suomen lait päätettiin valtionpäivillä, jotka pidettiin ensimmäisen kerran Porvoossa vuonna 1808. Tuolloin SUomen tärkein hallintoyksikkö oli Suomen Senaatti . Keisari nimitti Senaattoreiksi suomalaisia eri säätyjen edustajia --> Kokoontuivat vuosittain. Senaatti ei voinut säätää uusia lakeja, mutta se saattoi tehdä varsin itsenäisesti Suomea koskevista päätöksistä ---> Täytyi hyväksyttää keisarilla Pietarissa . Tätä varten Suomalaisilla oli Pietarissa oma virkamies, ministerivaltiosihteeri . Hän pääsi muiden virkamiesten ohi keisarin puheille. Keisarillakin oli Suomessa oma luottomiehensä, kenraalikuvernööri.

 

Tuolla viittasin siihen että tuo lakien säätäminen ei olut kauhean helppoa ennen. 

 

Tuossa mun tekstissä ollaan ihan eri vuosisadalla, mutta homma toimi kuitenkin samalla lailla.

[Lauri Lahtinen 3]

OT:

 

Kun Keisari Aleksanteri  muutti Suomen Venäjän vallan alaiseksi hän halusi säilyttää Ruotsin hallintokielenä. Suomen lait päätettiin valtionpäivillä, jotka pidettiin ensimmäisen kerran Porvoossa vuonna 1808. Tuolloin SUomen tärkein hallintoyksikkö oli Suomen Senaatti . Keisari nimitti Senaattoreiksi suomalaisia eri säätyjen edustajia --> Kokoontuivat vuosittain. Senaatti ei voinut säätää uusia lakeja, mutta se saattoi tehdä varsin itsenäisesti Suomea koskevista päätöksistä ---> Täytyi hyväksyttää keisarilla Pietarissa . Tätä varten Suomalaisilla oli Pietarissa oma virkamies, ministerivaltiosihteeri . Hän pääsi muiden virkamiesten ohi keisarin puheille. Keisarillakin oli Suomessa oma luottomiehensä, kenraalikuvernööri.

 

Suoraan hissan vihosta ? 

[Guest Dankke]

Suoraan hissan vihosta ? 

 

Ei vaan kirjasta 

[Risto Partanen 0]

Tuolla viittasin siihen että tuo lakien säätäminen ei olut kauhean helppoa ennen. 

 

Ei se välttämättä sen vaikeampaa (tai helpompaa) ollut kuin nykyäänkään vaan ennemminkin hierarkkisempaa eli lainsäätäjinä toimi karrikoiden sanottuna muutama henkilö nykyisen eduskunnan sijaan. Jo Rooman historiasta, josta Suomenkin oikeusmuoto ja lainsäädäntö ovat peräisin kiertäen Keski-Euroopan kautta, asti lainsäätäminen toimi samalla lailla muutaman henkilön toimesta. Roomassa keisareilla oli valtaa kuten esimerkissäsi Aleksanterilla.

 

Suomen oikeushistoria alkaa vasta 1700-luvulta valistuneen itsevaltiuksen eli vallanjaon varhaisen ”perustuslaillistamisen” myötä ja suurin yksittäinen tapahtuma Suomen lainsäädännön osalta on ollut Ranskan suuri vallankumous.

 

Suomi on erittäin nuori valtio oikeushistorian kannalta mutta on hienoa, että lainsäädännössä on edelleen Karin lainaamia pykäliä

[Mikko J Köykkä 0]

Ihan hauskoja nuo, joskus Wikipediasta katselin brittien lainsäädäntöä

 

Briteissä oli mahdollista saada kuolemantuomio tuhopoltosta kuningattaren satamassa vielä vuonna 1971. Laki on vuodelta 1837. Viimeinen mistä briteissä pystyttiin tuomitsemaan oli "(törkeä) väkivaltainen merirosvous". Vm. 1814.

http://en.wikipedia.org/wiki/Piracy_Act_1837

http://en.wikipedia.org/wiki/Arson_in_royal_dockyards

 

Yöllinen salametsästys ja toisen maalle tunkeutuminen on kielletty jo vuodesta 1828 Night Poaching Act 1828

destroy any game or rabbits in any land, whether open or enclosed, or shall by night unlawfully enter or be in any land, whether open or enclosed, with any gun, net, engine, or other instrument, for the purpose of taking or destroying game, such offender shall, upon conviction thereof before two justices of the peace, be committed for the first offence to the common gaol or house of correction for any period not exceeding three calendar months, there to be kept to hard labour....

statutelaw.gov.uk

 

Hyödyllinen nykyäänkin? Unlawful Drilling Act 1819

Whereas in some parts of the United Kingdom men clandestinely and unlawfully assembled have practised military training and exercise, to the great terror and alarm of his Majesty’s peaceable and loyal subjects, and the imminent danger of the public peace:

....

All meetings and assemblies of persons for the purpose of training or drilling themselves, or of being trained or drilled to the use of arms, or for the purpose of practising military exercise, movements, or evolutions, without any lawful authority from his Majesty, or by commission or otherwise, for so doing, shall be and the same are hereby prohibited as dangerous to the peace and security of his Majesty’s liege subjects

...

shall be liable to for any term not exceeding seven years, and every person who shall attend or be present at any such meeting or assembly as aforesaid, for the purpose of being, or who shall at any such meeting or assembly be trained or drilled to the use of arms, or the practice of military exercise, movements, or evolutions, being legally convicted thereof, shall be liable to be punished by fine and imprisonment not exceeding two years, at the discretion of the court in which such conviction shall be had.

statutelaw.gov.uk

 

 

Nykyaikaisen kalenterin käyttöön ottanut laki Calendar (New Style) Act 1750

statutelaw.gov.uk

 

Crown Proceedings Act 1600. Tuosta en kyllä saa selville mitä päättäjät tuolla yrittävät sanoa.

statutelaw.gov.uk

 

Mitä, elämä? Mistä niitä saa?

[Ilkka Mäkelä 1 222]

Crown Proceedings Act 1600 tahtoo sanoa, että kunkun virkamiesten edeltäjien laiminlyönnit saavat kunkun virkamiesten seuraajat korjata jotta kunkun antaman lain tahto toteutuisi ilman kunkulle virkamiehen edeltäjien taholta aiheutuvaa vahinkoa siten kun kunkkua sattuu milloinkin huvittamaan, ilman poikkeuksia