Thulin Typ D - F3

[Martti Kujansuu 180]

Pentti Hyvärisen suosiollisella avustuksella ja luvalla lisään tänne muutaman kuvan toisesta Suomeen saapuneesta Thulinista. Kiitoksia vielä Pentille!

 

Keski-Suomen Ilmailumuseon kantakorttiin kone on merkitty F4:na. Kuitenkin Suomen Ilmavoimat I -teos mainitsee kyseessä olevan F3 vaikka en olekaan varma kirjan lähteiden luotettavuudesta.

 

Lähde: Keskinen, K. Partonen, K. Stenman, K. 2005. Suomen Ilmavoimat I: 1918-27. Kari Stenman Publishing, Loviisa.

 

F3 -> A71/18. Tukholmalaisen Finlands Vänner-järjestön Suomen valkoiselle armeijalle lahjoittama kone. Junalla Haaparannan kautta Suomeen 18. - 19.3.1918. LOs I:lle. Vaurioitui pahoin moottoripaloa seuranneessa maahansyöksyssä Orivedellä 28.3.1918, vänrikki Gyllenberg, Gisiko. Lähetettiin Waasan Pumpulitehdas OY:n konepajalle korjattavaksi. Utin LAs:lle 12.6.1918. TuLK:lle elokuussa 1918. Poisto 11.8.1919.

 

Lähde: Keski-Suomen Ilmailumuseon kantakortti.

 

F1:n varaosista ja F4:n jäännöksistä koottu Thulin-kone oli näytteillä ilmailunäyttelyssä Helsingissä 1938. Sen jälkeen se hävisi ja "löytyi" 1955 Suomenlinnasta. Koneen siipivaijerit ovat F1:sta ja runko F4:sta.

 

Kunto: huono, kunnostamaton.

 

K-SIM:in katossa oleva Thulin on siis ilmeisesti koottu F1:n rungosta ja loput osat (mm. siipi) on tehty itse museolla? Aluksi muutama kuva koneesta v. 1938  Suomen Ilmapuolustusliiton näyttelyssä Messukeskuksessa. Siivet lienevät tuhoutuneet ajan myötä myöhemmin.

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

Thulin Jyväskylään saapuneena silloin joskus. Takana näyttäisi olevan Mersun potkuri joten kyseessä voisi olla 1950-luvun loppu tai 1960-luvun alkupuoli?

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

Moottoripalon jäljet?

 

[ attachment removed / expired ]

 

Nokka ja polttoainesäiliö.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Istuimet.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Uusimmassa BL-200:n blogissa oli kuva Thulinin takaosasta jonka nyt törkeästi tekijänoikeuslaista huolehtimatta liitän tähän viestiin.

 

http://www.ilmasotakoulunkilta.fi/IlmaSK/ilmaskmma.nsf/sp?open&cid=ContentA564A

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Kyösti Partonen 0]

Pentti Hyvärisen suosiollisella avustuksella ja luvalla lisään tänne muutaman kuvan toisesta Suomeen saapuneesta Thulinista. Kiitoksia vielä Pentille!

 

Keski-Suomen Ilmailumuseon kantakorttiin kone on merkitty F4:na. Kuitenkin Suomen Ilmavoimat I -teos mainitsee kyseessä olevan F3 vaikka en olekaan varma kirjan lähteiden luotettavuudesta.

Lähde F-rekisterille on alkuperäiset luettelot Sota-arkistossa, joita on ensimmäisen kerran käytetty SIHL 3/95 F-rekisterissä. Aiemmissa painetuissa lähteissä se on ollut F4, en tiedä miksi. Miksi numerointi meni näin on selvitetty mainitun kirjan sivulla 19, eli mentiin Ruotsin mallin mukaan, jossa yksitasot olivat parittomilla ja kaksitasot parillisilla. Kun listoja kirjoitettiin Thulin LA ei ollut vielä maassa, niin ilmeisesti kuviteltiin kaikkia Thulineja yksitasoiksi.

 

K-SIM:in katossa oleva Thulin on siis ilmeisesti koottu F1:n rungosta ja loput osat (mm. siipi) on tehty itse museolla? Aluksi muutama kuva koneesta v. 1938  Suomen Ilmapuolustusliiton näyttelyssä Messukeskuksessa. Siivet lienevät tuhoutuneet ajan myötä myöhemmin.

Keski-Suomen F1 on moottoria lukuunottamatta uustuotantoa.

 

Thulin Jyväskylään saapuneena silloin joskus. Takana näyttäisi olevan Mersun potkuri joten kyseessä voisi olla 1950-luvun loppu tai 1960-luvun alkupuoli?

21.9.1984.

 

Terv,

 

Kössi

[Martti Kujansuu 180]

Lähde F-rekisterille on alkuperäiset luettelot Sota-arkistossa, joita on ensimmäisen kerran käytetty SIHL 3/95 F-rekisterissä. Aiemmissa painetuissa lähteissä se on ollut F4, en tiedä miksi.

 

Kun käytetään arkistolähteitä toivoisin, että ne myös asianmukaisesti merkitään kirjan lähdeluetteloon kansion tarkkuudella. Nyt on todella vaikeata tarkistaa tietojen paikkaansapitävyys kun lähteitä ei ole merkitty kuin "Sota-arkisto". Virheitä kuitenkin löytyy melkein jokaisesta tietokirjasta, itsekin totesin tämän Teidän kirjastanne tutkiessani Suomen Ilmailuliikenne OY:n L.V.G C.VI -koneita.

 

Mutta hyvä, että asiaan tuli tarkennus.

[Kyösti Partonen 0]

Kun käytetään arkistolähteitä toivoisin, että ne myös asianmukaisesti merkitään kirjan lähdeluetteloon kansion tarkkuudella. Nyt on todella vaikeata tarkistaa tietojen paikkaansapitävyys kun lähteitä ei ole merkitty kuin "Sota-arkisto".

Lähdeviitteiden kanssa on tässä ja monessa muussa tapauksessa tehty kompromissi käytettävissä olevan tilan, ajan ja arvioidun hyödyn välillä. Tässä tapauksessa avainlähteet ovat pähkinänkuoressa esipuheessa. Ilmavoimien Esikunnan sotaa edeltävän ajan arkisto oli tässä avainasemassa. Yksilöhistorioiden osalta erityisesti Teknillinen Tsto (millä nimellä se milloinkin oli. Sieltä luovutus-, korjaus- ja vauriopaperit), lentopäiväkirjat ja uudemmista varikkokortit. Jollakin koneella voi olla reilu puolentusinaa tapahtumaa ja kaikki eri mapeista.

 

Virheitä kuitenkin löytyy melkein jokaisesta tietokirjasta, itsekin totesin tämän Teidän kirjastanne tutkiessani Suomen Ilmailuliikenne OY:n L.V.G C.VI -koneita.

Yksi toistaiseksi tiedossani olevista 18 asiavirheestä! Minulla on näin: koneet ostettiin 1922 varoilla ja kauppa oli vireillä ennen vuodenvaihdetta. Ilmailuvoimien puoltama esitys hankinnasta (Ilmailuliikenteen tarjous) lähetettiin PlM:lle 3.1.1923 ja kauppa päätettiin 20.2.1923. 3A31 17-18.4.1923 kolmella lennolla tiimaa 25'.

 

Terv,

 

Kössi

[Martti Kujansuu 180]

Lähdeviitteiden kanssa on tässä ja monessa muussa tapauksessa tehty kompromissi käytettävissä olevan tilan, ajan ja arvioidun hyödyn välillä. Tässä tapauksessa avainlähteet ovat pähkinänkuoressa esipuheessa. Ilmavoimien Esikunnan sotaa edeltävän ajan arkisto oli tässä avainasemassa. Yksilöhistorioiden osalta erityisesti Teknillinen Tsto (millä nimellä se milloinkin oli. Sieltä luovutus-, korjaus- ja vauriopaperit), lentopäiväkirjat ja uudemmista varikkokortit. Jollakin koneella voi olla reilu puolentusinaa tapahtumaa ja kaikki eri mapeista.

 

Kunnolla tehty lähdeluettelo ei vie tilaa, aikaa tai rahaa oikeastaan yhtään. kaksikymmentä sivuiseen tutkielmaani lähdeluettelo vei tilaa peräti yhden sivun (A4) ja aikaa sen tekemiseen kului arviolta kolmekymmentä minuuttia muun työn ohessa kun otin talteen lähdeviitteet jo arkistossa. Olisin mielelläni käyttänyt kirjaanne yhtenä lähdeviitteenä, mutta valitettavasti se ei onnistu tieteellisessä kirjoittamisessa koska ette olleet merkinnyt lähdeviitteitä.

 

Yksi toistaiseksi tiedossani olevista 18 asiavirheestä! Minulla on näin: koneet ostettiin 1922 varoilla ja kauppa oli vireillä ennen vuodenvaihdetta. Ilmailuvoimien puoltama esitys hankinnasta (Ilmailuliikenteen tarjous) lähetettiin PlM:lle 3.1.1923 ja kauppa päätettiin 20.2.1923. 3A31 17-18.4.1923 kolmella lennolla tiimaa 25'.

 

Ilmavoimien anomus ostaa koneet varaosineen 60,000 markalla hyväksyttiin Puolustusministeriössä 22. helmikuuta 1923. [1]

 

[1] Koneiden ostoa koskevaa kirjevaihtoa Puolustusministeriön ja Ilmavoimien esikunnan välillä. T-21592 / F 2. SA

[Jouni Laukkanen 47]

Hetken mietin mitä sanoa varsin nuorelle ihmiselle, joka postauksessaan ohjeistaa miestä joka on käyttänyt elämästään enemmän aikaa tarkkaan ja kunnianhimoiseen sotilasilmailun historian tutkimiseen kun itsellään on ikää. Toistaiseksi kun useimpien kirjan hankkineiden mielestä sen tarkkuus antaa ihan hyvän vastineen siitä maksetuille rahoille.

 

Kirja-arvosteluja muiden kirjoittamista kirjoista voi tehdä myös paljon sovittelevampaan sävyyn, ottaen huomioon, että 1) aika harvassa muussakaan arvostetussa suomalaisessa ilmailuhistorian kirjassa on tarkempia viitteitä lähdeaineistoon ja 2) viime aikoina on kirjoitettu suoranaista paskaa sotilasilmailun historiantutkimuksena. Ainahan voi tietenkin kurottaa korkeammalle, mutta toteanpahan vain, että jos sinä haluat ne tarkat lähdeviittaukset, niin parasta on ne tehdä sitten itse siihen kirjaan - jonka sitten joskus mahdollisesti kirjoitat.

[Martti Kujansuu 180]

Hetken mietin mitä sanoa varsin nuorelle ihmiselle, joka postauksessaan ohjeistaa miestä joka on käyttänyt elämästään enemmän aikaa tarkkaan ja kunnianhimoiseen sotilasilmailun historian tutkimiseen kun itsellään on ikää. Toistaiseksi kun useimpien kirjan hankkineiden mielestä sen tarkkuus antaa ihan hyvän vastineen siitä maksetuille rahoille.

 

Ehkä näin, mutta kun halutaan kirjoittaa vaikka yliopiston gradutyötä ja haluaisi säästää aikaa viittaamalla kyseiseen kirjaan, se ei vain onnistu ja näin joutuu itse tekemään sinällään "turhan" tutkimustyön. Kirjoittajan itsensänkin puolesta kunnon lähdeviitteet olisivat paikallaan koska siten on paljon helpompaa etsiä virheitä jälkikäteen kun ei joudu selaamaan muutamaa sataa hyllymetriä materiaalia!

 

Toteanpahan vain, että jos sinä haluat ne tarkat lähdeviittaukset, niin parasta on ne tehdä sitten itse siihen kirjaan - jonka sitten joskus mahdollisesti kirjoitat.

 

Näin olen tehnyt. Kirjaksi tutkimustani ei luultavasti paineta koska siihen se on liian lyhyt, mutta internetin ansiosta se on helppo laittaa jakoon ja vieläpä ehkä kääntää muutamalle kielelle! 

 

Ps. Argumentum ad hominem, Argumentum ad auctoritatem ja argumentum ad novitatem.

[Kari Lumppio 252]

...

kirjoittaa vaikka yliopiston gradutyötä ja haluaisi säästää aikaa viittaamalla kyseiseen kirjaan, se ei vain onnistu ja näin joutuu itse tekemään sinällään "turhan" tutkimustyön. Kirjoittajan itsensänkin puolesta kunnon lähdeviitteet olisivat paikallaan koska siten on paljon helpompaa etsiä virheitä jälkikäteen kun ei joudu selaamaan muutamaa sataa hyllymetriä materiaalia!

 

 

Moi!

 

Pari kommenttia lähdeviittauksiin.

 

Mistä lähtien on ollut kiellettyä viitata julkaistuun materiaaliin?

 

"säästää aikaa" kuulostaa pahasti siltä, että haluat loistaa ns. primäärilähteillä viitteineen, muttet viitsi itse tehdä siihen tarvittavaa arkistotyötä. Ja tämä asianlaita on sitten jonkun kirjan kirjoittajan "vika". Voit olla kohtuullisen varma siitä, että Partosen Kössillä on tarkatkin viitteet olemassa. Tällaisen avauksen jälkeen voisin kuvitella, että vähän hankalaa niitä häneltä enää pyytää ...

 

 

Viimeksi lukemani kirja oli Kimmo Rentolan "Vallankumouksen aave". Lähdeviittauksia oli satoja. Aika kirjava oli hänen lähdevalikoimansa ja harvassa tarkat - "kansiotason"- lähdeviittaukset.

 

 

 

Kari

 

 

 

[Martti Kujansuu 180]

Huomenta.

 

Mistä lähtien on ollut kiellettyä viitata julkaistuun materiaaliin?

 

Ei tietenkään ikinä. Kuitenkin joudun harrastamaan lähdekritiikkiä ja jos huomaan teoksen jossa ei ole lähdeviitteitä sekä ainakin muutama melko "alkeellinen" virhe joudun karsimaan sen lähteistäni. Käyttäisitkö sinä yliopiston pääsykokeen korvaavassa tutkimuksessa viitteenä teosta jossa ei ole yhtään lähdeviitettä?

 

"säästää aikaa" kuulostaa pahasti siltä, että haluat loistaa ns. primäärilähteillä viitteineen, muttet viitsi itse tehdä siihen tarvittavaa arkistotyötä. Ja tämä asianlaita on sitten jonkun kirjan kirjoittajan "vika". Voit olla kohtuullisen varma siitä, että Partosen Kössillä on tarkatkin viitteet olemassa. Tällaisen avauksen jälkeen voisin kuvitella, että vähän hankalaa niitä häneltä enää pyytää ...

 

Tässä säästämisellä tarkoitan tilannetta jossa teen vaikkapa artikkelia jostain tietystä, tarkasti rajatusta alueesta. Haluaisin käyttää referoida jotain teosta jossa löytyy johdantoon tarvitsemani tieto. Tämä ei tietysti toimi oikein hyvin jos lähdekritiikillä joudun rajaaman teoksen pois. Primääri- eikä tietysti mitään lähteitä saa referoida lukematta ensin niitä läpi.

 

Kössi itseasiassa lähetti minulle yksityisviestin ensimmäisen viestini jälkeen ja vielä laittoi ystävällisesti tarkempia lähdeviitteitä. Toivoisin vain, että ne olisivat olleet jo alkuperäisessä kirjassa.

 

Viimeksi lukemani kirja oli Kimmo Rentolan "Vallankumouksen aave". Lähdeviittauksia oli satoja. Aika kirjava oli hänen lähdevalikoimansa ja harvassa tarkat - "kansiotason"- lähdeviittaukset.

 

Yleensä huomaa aika hyvin minkälainen koulutustausta kirjoittajalla on: toimittajat eivät tietysti sanomalehdissä käytä viitteitä, "amatööritutkija" käyttää ehkäpä jo jonkinlaisia viitteitä ja lopuksi "professorit" (oikeat ja "wannabe") laittavat kansion tarkkuudella viitteet. (Huom. kovaa yleistystä).

 

Kaikissa arkistoissa ei merkitä kansioita numerolla (mm. Helsingin Kaupunginarkisto) tai muuten ei vain voi laittaa todella tarkkaa viitettä, mutta käymistäni arkistoista ainakin Kansallisarkistossa (mm. ent. Sota-arkisto) voi lähteet merkitä kansion tarkkuudella, melkein asiakirjan tarkkuudella!

[Kari Lumppio 252]

Moi!

 

On sulla Martti huima tuo urakehitys. Elokuussa 2004 sinulla oli tarve välittää tietoa DF-25:stä ulkomaiselle kaverillesi mutta "ei viitsisi käydä etsimässä kirjastosta Venäläiset pommittajat -kirjaa". En viitsinyt silloin minäkään nostaa persettä penkistä (po. kirja olisi ollut hyllyssä huoneen toisella seinällä) vaan etsin tiedot AltaVistalla netistä!

 

Nyt sitten ei kelpaa enää kotimaan huippujulkaisun tiedotkaan jollei niissä ole kansiotason viittausta...

 

 

Onnea valitsemallasi uralla,

 

Kari

[Martti Kujansuu 180]

On sulla Martti huima tuo urakehitys. Elokuussa 2004 sinulla oli tarve välittää tietoa DF-25:stä ulkomaiselle kaverillesi mutta "ei viitsisi käydä etsimässä kirjastosta Venäläiset pommittajat -kirjaa".

 

Huomaa, että olin tuolloin vielä peruskoulussa oleva 15-vuotias nuorukainen. Nyt on tullut paljon opittua kolmen vuoden lukio-opiskelun aikana, mm. lähteiden oikein käytön.

 

Nyt sitten ei kelpaa enää kotimaan huippujulkaisun tiedotkaan jollei niissä ole kansiotason viittausta...

 

"Huippujulkaisun" tietojen luotettavuutta voidaan arvioida monella tavalla. Koska en tunne kirjoittajia henkilökohtaisesti (eli en tiedä miten he  tulkitsevat lähteitä yms.) joudun arvioimaan sitä sen käyttämien lähteiden perusteella. Koska en tunne näitä lähteitä tarpeeksi tarkasti en voi muodostaa kovin positiivista kuvaa teoksesta.

 

Ps. Argumentum ad hominem sinullekin. 

[Jouni Laukkanen 47]

Ehkä näin, mutta kun halutaan kirjoittaa vaikka yliopiston gradutyötä ja haluaisi säästää aikaa viittaamalla kyseiseen kirjaan, se ei vain onnistu ja näin joutuu itse tekemään sinällään "turhan" tutkimustyön. Kirjoittajan itsensänkin puolesta kunnon lähdeviitteet olisivat paikallaan koska siten on paljon helpompaa etsiä virheitä jälkikäteen kun ei joudu selaamaan muutamaa sataa hyllymetriä materiaalia!

 

Näin olen tehnyt. Kirjaksi tutkimustani ei luultavasti paineta koska siihen se on liian lyhyt, mutta internetin ansiosta se on helppo laittaa jakoon ja vieläpä ehkä kääntää muutamalle kielelle! 

 

Ps. Argumentum ad hominem, Argumentum ad auctoritatem ja argumentum ad novitatem.

 

Martti hyvä,

 

olet osoittanut aivan selkeästi vakavasti otettavan ilmailuhistoroitsijan otteita ja työ mitä olet tehnyt on hyvää. Laitoin sinulle tuossa edellä hyvin ystävälliseen sävyyn, koska haluan kannustaa sinua alallasi ja epäilemättä sinusta tulee vielä suomalaisen ilmailuhistorian tähti.

 

Mutta ongelmanasi näyttää vielä olevan asenne, minkä vuoksi joudutkin briljeeraamaan latinan lainaamisella tuossa yllä. Tässä esitetään mielipiteitä tavastasi ilmaista asioita, eikä siihen tarvita argumentaation alkeiden osaamista. Typerän tyylin nimittäin tunnistaa kaukaa, kun sen näkee. Sinun kannattaa muistaa, että vaikka niissä esitetyt tutkimustulokset ovat puutteellisia, virheellisiä tai ilman lähdeviittauksia, on niissä perusta sille, että sinäkin voit lähteä etsimään tietoa tai edes tiedät että sitä on saatavilla. Pöytään on hyvä käydä, kun sen on joku veistänyt ensin. Jos sitä tutkimustyötä teet, on sinun tosiaan perattava lähdeaineisto itse, koska kaikesta huolimatta viitattavissa olevan lähdeaineiston määrä ei ole suuri - täällä on hyvin vähän ollut tieteellistä tutkimustyötä alalta ja kirjojen tarkoitus on ollut jossakin muualla. Kaikesta huolimatta siinä sinunkin tutkimuksessa tulee olemaan virheitä ja se kannattaisi muistaa.

 

Jos sinä lukiopohjalla olet oppinut sen, että lähdeviitteitä pitää olla, niin se on Todella Hieno Juttu. Mutta kyllä sen ovat muutkin tienneet, että siitä ei ehkä kannata tuossa mitassa riehaantua. En tässäkään halua vielä mennä referoimaan niitä muutamia privaviestejä, joita sain vanhan liiton historianharrastajilta (Kari L. ei ollut näissä edes mukana) edellisen vastaukseni jälkeen, jotta en menisi ad hominem abusivis -argumentaatioon. Kritiikkiä saa toki esittää ja pitääkin, mutta sen voi tehdä monella tapaa. Tuo aikuistuminen on pitkä ja hankala prosessi ja se väistämättä aiheuttaa muita huvittavia ilmiöitä, aivan kuin teinipojan vingahtelut äänenmurroksen koittaessa.

 

Kössistä vielä sen verran, että ensimmäistä kertaa näen hänen kirjoittavan mitään julkiselle foorumille, vaikka olen tuntenut hänet pian 20 vuotta ja hänellä olisi ollut vaikka kuinka paljon painavaa sanottaa itsellään. Sinä vaan et tiedä sitä, että kuinka moneen kysymykseen tälläkin palstalla on löytynyt vastaus nimenomaan hänen avullaan, mutta hän ei ole halunnut tuoda itseään esille. Hän vastasi sinulle erittäin asiallisesti ja sinä puolestasi voisit arvostaa sitä, että hän on tehnyt poikkeuksen mitä jotkut eivät uskoneet koskaan tapahtuvan.

 

[Kari Lumppio 252]

Kössistä vielä sen verran, että ensimmäistä kertaa näen hänen kirjoittavan mitään julkiselle foorumille, vaikka olen tuntenut hänet pian 20 vuotta ja hänellä olisi ollut vaikka kuinka paljon painavaa sanottaa itsellään. Sinä vaan et tiedä sitä, että kuinka moneen kysymykseen tälläkin palstalla on löytynyt vastaus nimenomaan hänen avullaan, mutta hän ei ole halunnut tuoda itseään esille. Hän vastasi sinulle erittäin asiallisesti ja sinä puolestasi voisit arvostaa sitä, että hän on tehnyt poikkeuksen mitä jotkut eivät uskoneet koskaan tapahtuvan.

 

Moi!

 

Kössi nettifoorumilla oli juurikin se ainoa syy, että liityin tähän keskusteluun. Ihmeiden aika ei tosiaan ole ohi.

 

"Huippujulkaisun" tietojen luotettavuutta voidaan arvioida monella tavalla. Koska en tunne kirjoittajia henkilökohtaisesti (eli en tiedä miten he  tulkitsevat lähteitä yms.) joudun arvioimaan sitä sen käyttämien lähteiden perusteella. Koska en tunne näitä lähteitä tarpeeksi tarkasti en voi muodostaa kovin positiivista kuvaa teoksesta.

 

Jollei tunne kirjoittajaa ja hänen lähdekritiikkiään niin kai sitä voi kysyä ympäriltäänkin ennenkuin menee nettifoorumeilla kirjoittamaan mitä tahansa. Vielä senkin jälkeen kun on privaviestillä saanut haluamansa. Kummaa toimintaa.

 

Vähän kummallista on myös se että kun ei "tunne näitä lähteitä tarpeeksi tarkasti" niin ei voi muodostaa "kovin positiiivista kuvaa". Mutta negatiivisen voi ja pystyttää vielä nettiavaruuteen? Häh.

 

 

Siitä huolimatta. Aivan kuten kirjoitun niin sinun, Martti, tutkimusotteesi on parantunut raketin lailla. Olen privaattikeskusteluissa (ihan puhelimessa vaan) puolustanut sinua juuri ikäsi takia. Olisi pikkuhiljaa kyllä syytä aikuistua. Tulevaisuuden kannalta toivoisi sinulta kyllä hiukka delikaatimpaa suhtautumista aikaisemmin tehtyyn tutkimustyöhön.

 

Esim. Stenman & Keskinen (et al) on aikoinaan juurikin sota-arkiston materiaalia hyväksikäyttämällä ja omaa jalkatyötä tekemällä luonut meille ilmailuhistorian tutkijoille (harrastajille ja myös ammattilaisille, jos niitä on) graniitinlujan pohjan. Missä muussa maassa maailmassa voi ihan tavallinen asiasta kiinnostunut henkilö esim. löytää ilmavoimien lentokoneiden yksilökohtaiset historiikit julkaistuista kirjoista? Esim. Venäjällä on vielä osin hakusassa mitä lentoyksiköitä oikein olikaan olemassa ja missä ne toimivat. Samoin ironista on, että vieläkin paras olemassa oleva tietolähde NL:n 7 VA:n (Ilma-armeija) yksiköihin on suomenkielinen Luftwaffe-kirja (Valtonen: Luftwaffen pohjoinen sivusta)! Jopa netissä venäläisillä kotisivuilla 7 VA organisaatiot on esitetty osin väärin. Tai ei ollenkaan.

 

 

Riittää minun osaltani.

 

 

Kari

[Martti Kujansuu 180]

Sinun kannattaa muistaa, että vaikka niissä esitetyt tutkimustulokset ovat puutteellisia, virheellisiä tai ilman lähdeviittauksia, on niissä perusta sille, että sinäkin voit lähteä etsimään tietoa tai edes tiedät että sitä on saatavilla.

 

Olen todellakin monesta kirjasta saanut idean tutkimuskohteeksi, mutta silti se ei todellakaan ole kivaa selata kolmen vuoden osalta Helsingin Sanomia tai muuta sanomalehteä vain sen takia, että lähdeviitteet on jätetty kustannus- tai muista syistä pois. Uskon vieläkin, että se on kaikille parasta laittaa ne tarkat viitteet sinne alaindeksiin tai kirjan loppuun, ei ne ketään siellä haittaa (vai haittaako?).

 

Sinä vaan et tiedä sitä, että kuinka moneen kysymykseen tälläkin palstalla on löytynyt vastaus nimenomaan hänen avullaan, mutta hän ei ole halunnut tuoda itseään esille. Hän vastasi sinulle erittäin asiallisesti ja sinä puolestasi voisit arvostaa sitä, että hän on tehnyt poikkeuksen mitä jotkut eivät uskoneet koskaan tapahtuvan.

 

Onko siis väärin ottaa kunniaa ja ylpeyttä työstään? Tästä voidaan olla monta mieltä, mutta mielestäni kyllä. Lisäksi olen itsekin auttanut useita eri henkilöitä tällä palstalla sekä muualla käymällä arkistossa. Esimerkkinä voin mainita Jukka Nisulan jolle luovutin, hänen sitä pyytäessä, materiaalia artikkeliin DF-25:n viimeisestä lennosta. [1]

 

1) aika harvassa muussakaan arvostetussa suomalaisessa ilmailuhistorian kirjassa on tarkempia viitteitä lähdeaineistoon

 

Esimerkiksi C.F. Geust [2], Hannu Valtonen [3], ja Tuomo Soiri [4] ovat kiitettävät lähdetarkkuudella kirjoittaneet ilmailukirjallisuutta viime vuosina.

 

[1] Nisula, J. 2007. Sotasaalispommarin viimeinen lento. Feeniks 2/2007.

[2] Geust, C.F. 2004. Red Stars. Vol. 5: Baltic Fleet Air Force in Winter War / Itämeren laivaston ilmavoimat talvisodassa. Apali, Tampere.

[3] Valtonen, H. 2006. Tavallisesta kuriositeetiksi: Kahden Keski-Suomen ilmailumuseon Messerschmitt Bf 109 -lentokoneen museoarvo. Keski-Suomen Ilmailumuseo, Jyväskylä.

[4] Soiri, T. 2004. Iskulaivue: Kymin torjuntahävittäjät Etelä-Suomen rannikon ja meririntaman puolustuksessa 1943-44. WSOY, Helsinki.

[Martti Kujansuu 180]

Jollei tunne kirjoittajaa ja hänen lähdekritiikkiään niin kai sitä voi kysyä ympäriltäänkin ennenkuin menee nettifoorumeilla kirjoittamaan mitä tahansa. Vielä senkin jälkeen kun on privaviestillä saanut haluamansa. Kummaa toimintaa.

 

Vähän kummallista on myös se että kun ei "tunne näitä lähteitä tarpeeksi tarkasti" niin ei voi muodostaa "kovin positiiivista kuvaa". Mutta negatiivisen voi ja pystyttää vielä nettiavaruuteen? Häh.

 

Tarkoitin tuolla "tunne näitä lähteitä tarpeeksi tarkasti" sitä, että koska en tiedä mistä hän on tietonsa saanut, arvioida niiden luotettavuutta. Seuraavassa on lainaus Pentti Renvalin teoksesta "Nykyajan historiantutkimus".[1]

 

Katsotaan, että lähdettä voi ilman erityistä kriitillistä punnintaa käyttää, niin kauan kuin se näyttää sopivan yhteen kaikkien muiden tunnettujen seikkojen kanssa. Juuri tämä ehdollisuus tekee eron historiantutkijan ja lähteiden kritiikittömän käyttäjän välille. Historiantutkija on ikäänkuin koko ajan varuillaan mahdollisesti syntyvien ristiriitojen varalta, ja hän oikeastaan koko ajan lähteitä käyttäessään tähyilee niitä, koska hän tietää, että ne muodostavat sen hälytysmerkin, jonka kohdalla on ryhdyttävä harjoittamaan lähdekritiikkiä.

 

[1] Renvall, P. 1983. Nykyajan historiantutkimus. WSOY, Juva. s. 165.

 

 

[Martti Kujansuu 180]

Thulin siis näytteillä Suomen Ilmailumuseon näyttelyssä "Taivaan merkit" 7.3.-26.10.2008 välisenä aikana.