Rakettiase Suomen rintamalla

[Martti Kujansuu 180]

Muistuuko tapauksia talvi- tai jatkosodassa missä rakettiaseita olisi käytetty? Valokuvista muistaakseni käy ilmi, että ainakin Lavansaaren Polikarpoveilla oli raketteja ja tietysti 1943 lähtien IL-2:lla, missä muualla?

 

Ote everstiluutnantti O. Holmin tutkielmasta "Rakettiaseet ja niiden käyttömahdollisuudet lentokoneissa" vuodelta 1944 (T-26934/1).

 

IV. Eräitä rakettiaseita.

 

Venäläiset alkoivat käyttää rakettiasetta meidänkin rintamillamme jo v. 1942. Aseesta käytettiin nimilyhennystä "RS", mikä tulee sanoista "Reaktivnyi Snarjad". Lentävä- ja tekn.henkilökunta tunsi aseesta vain sen käyttötavan. Aseen rakenne oli seuraava:

     Ammuksen runko oli valurautaa, joka oli uurrettu. Runkoon oli mutterille kiinnitetty, väliseinillä useihin osastoihin jaettu takapäästä avoinainen putki, joka sisälsi rakettipanoksen nitroselluloosaruutia. Sytytyin kiinnitettiin rungon etuosaan kierteillä sekä isku- että aikasyt. Aikaisemmin käytettiin pienempää rakettiammusta (RS-82), mutta kokeilujen jälkeen siirryttiin jo ennen kesää 1942 suurempaan ammukseen (RS-132). [...]

 

V. Rakettiaseen käyttö sodassa:

 

Omilla rintamillamme tavattiin rakettiaseistusta ensimmäisen kerran jo 12.12.41. Suomenlahdella käydyssä ilmataistelussa. Toisen kerran saatiin niiden toimintaa seurata 3.2.42. Koiviston luona käydyssä taistelussa. Aseistus esiintyi tällöin I-153 -koneissa. FR:mme huomasivat äkkiä ympärillään mustia räjähdyshattaroita, joita vihollinen oli ampunut verrattain kaukaa - n. 300 m - ja yhteislaukauksina. Sattuessaan jäähän tekivät ammukset joko 1 m läpimittaisen aukon jäähän tai (todennäköisimmin) samanmittaisen tumman läiskän. Niissä oli siis sekä aika-, että iskusytytin. Sotavankitietojen mukaan aseet kuitenkin oli tarkoitettu nimenomaan maamaaleja vastaan.

     27.3 käydyssä BW- ja I-153 -koneiden välisissä ilmataistelussa käyttivät "Tsaikat" jälleen raketteja. Räjähdyspilvi oli jälleen musta ja vaikutti suuremmalta kuin raskaan it.tykin ammuksen synnyttämä. Ammuksia oli lentäjiemme kertoman mukaan helppo väistää, sillä ne leimahtivat voimakkaasti lähtiessään koneesta ja jättivät jälkeensä mustan savujuovan. Ammukset räjähtivät n. 100-200 m. päässä koneesta lähdettyään.

     Eräässä syyskuussa 1942 käydyssä ilmataistelussa todettiin "Migg" -koneen ampuvan rakettiammuksensa taaksepäin. Myöhempiä tietoja venäläisten rakettiaseistuksesta ja sen käytöstä en ole onnistunut saamaan. Huomioonottaen kuitenkin sen valtavan kehityksen, minkä alaisena rakettiase on muiden liittoutuneiden ilmavoimissa ollut sekä ne laajat mittasuhteet, joissa sitä lännen operaatioissa jo on käytetty ei ole epäilystäkään siitä, etteikö ase Neuvostoliiton ilmavoimissa ole vallannut itselleen vastaavaa sijaa.

 

[Markku Kanninen 447]

Muistuuko tapauksia talvi- tai jatkosodassa missä rakettiaseita olisi käytetty?

Jopa ohjuksia: Kemiin tukeutuneet kaksi Focke-Wulff  FW 200 C-8 konetta ampui neljä Hs 293 meritorjuntaohjusta 6.10.1944 Tornion valtaustaistelujen aikana suomalaisten asemiin.

arkku

[Martti Kujansuu 180]

Jopa ohjuksia: Kemiin tukeutuneet kaksi Focke-Wulff  FW 200 C-8 konetta ampui neljä Hs 293 meritorjuntaohjusta 6.10.1944 Tornion valtaustaistelujen aikana suomalaisten asemiin.

 

Jospa kuitenkin pysytään raketeissa. Tietysti tuo kuuluisa tapaus oli tiedossa. 

[Kari Lumppio 252]

Moi!

 

Tsaikka VH-19 ammuttiin alas raketilla 24.10.1941 (teki pakkolaskun). Asia selvisi yhteistyössä venäläisen tutkija Andrej Dikovin kanssa joku vuosi sitten. Hänen käsikirjoitustaan venäläisestä Hangon lentoryhmästä ei ole vielä julkaistu.

 

Koneesta VH-19 tehtiin poistopäätöskin, mutta se korjattiin kuitenkin lentokuntoiseksi. Mahdollisesti sotasaaliiksi saadun ehjähkön koneen avulla (kandidaatti tiedossa, mutta varma tieto puuttuu).

 

 

Kari

[Jukka Nisula 2 282]

Moi!

 

Tsaikka VH-19 ammuttiin alas raketilla 24.10.1941 (teki pakkolaskun). Asia selvisi yhteistyössä venäläisen tutkija Andrej Dikovin kanssa joku vuosi sitten. Hänen käsikirjoitustaan venäläisestä Hangon lentoryhmästä ei ole vielä julkaistu.

 

Koneesta VH-19 tehtiin poistopäätöskin, mutta se korjattiin kuitenkin lentokuntoiseksi. Mahdollisesti sotasaaliiksi saadun ehjähkön koneen avulla (kandidaatti tiedossa, mutta varma tieto puuttuu).

 

Kari

 

Hei,

 

Onko tietoa, koska tuo Dikovin kirjoitus Hangon tapahtumista julkaistaan? Tuleeko mahdollisesti suomenkielinen kirja? Kiinnostuin muutama vuosi sitten Hangon Täcktomin kentästä ja Osasto H:n tapahtumista ja tein artikkelin IMY:n Feeniks-lehteen. Jo tuolloin oli tietoa, että Dikovilta on tulossa jotain asiaan liittyvää.

 

Jukka

 

 

[Martti Kujansuu 180]

Vuoden 1942 raporteissa on ollut viittauksia PE-2:iin jotka ampuivat jonkinlaisia naruja rakettien avulla ylöspäin!

[Kari Lumppio 252]

Hei,

 

Onko tietoa, koska tuo Dikovin kirjoitus Hangon tapahtumista julkaistaan? Tuleeko mahdollisesti suomenkielinen kirja? Kiinnostuin muutama vuosi sitten Hangon Täcktomin kentästä ja Osasto H:n tapahtumista ja tein artikkelin IMY:n Feeniks-lehteen. Jo tuolloin oli tietoa, että Dikovilta on tulossa jotain asiaan liittyvää.

 

Jukka

 

 

 

Moi!

 

Viimeinen tieto Dikovin kirjasta oli, että piti ilmestyä voitonpäivänä 2007. Hirveellä ryysiksellä monta ihmistä täällä Suomessa toimitti esim. kuvamateriaalia. Ei ilmestynyt kirjaa. Nyt odotellaan.

 

Venäjällä mikään ei onnistu, mutta kaikki järjestyy. Yhden ilmailukerhotuttavan nimim. "kokemusta on" lausahdus.

 

Kari

[Pentti Perttula 0]

Muistuuko tapauksia talvi- tai jatkosodassa missä rakettiaseita olisi käytetty?

 

N-liittolaiset testasivat raketteja (tuolloin RS-82) tietääkseni ensimmäistä kertaa Khalkhin-Golin taistelussa Japania vastaan elokuussa 1939. Viiteen I-152 koneeseen oli asennettu raketit laukaisimineen. Taistelussa niillä oli ilmeisesti lähinnä pelotevaikutus vastustajan hävittäjiä vastaan.

 

Suomalaisissa lentäjämuistelmissa on ainakin Luukkasen mainitsema tapaus 30.10.1942 itäisellä Suomenlahdella, jossa hän havaitsee ilmataistelussa, että "vihollishävittäjien siipien alla on uutuutena rakettiammuksia ja saan ensimmäistä kertaa näitäkin vastaani." Siellä niitä siis ilmeisesti ainakin jo käytettiin.

[Guest Igor]

Konetyyppinä taisi tuolla Khalkin -Golassa olla viisi I-16 hävittäjää. En sanoisi tuota tapahtumaa testaukseksi vaan ensimmäiseksi käytöksi vihollisuuksien aikana. Tuloksetkin olivat aivan jotain muuta kuin peloitusvaikutus. Ryhmä osallistui  20-31. elokuuta 1939 välisenä aikana, 14 ilmataisteluun tuhoten 13 japanilaiskonetta (+1 SB-2).

[Pentti Perttula 0]

Konetyyppinä taisi tuolla Khalkin -Golassa olla viisi I-16 hävittäjää. En sanoisi tuota tapahtumaa testaukseksi vaan ensimmäiseksi käytöksi vihollisuuksien aikana. Tuloksetkin olivat aivan jotain muuta kuin peloitusvaikutus. Ryhmä osallistui  20-31. elokuuta 1939 välisenä aikana, 14 ilmataisteluun tuhoten 13 japanilaiskonetta.

 

Kiitos korjauksesta. Lähteeni oli Gordon & Khazanovin Soviet Combat Aircraft, I osa, s. 95, mutta näistä kirjoista on löytynyt aikaisemminkin virheellistä tietoa.