Millainen on suomalainen lentäjä?

[Jouni Suominen 0]

Suomalaisethan tunnetaan maailmalla taitavina merenkävijöinä, niin ammattilaiset kuin huvikseen purjehtivat. Mutta miten on lentäjien laita? Olisi mukava kuulla ulkomaisissa lentoyhtiöissä lentäneiden tai ulkomailla harrastaneiden kokemuksia ennakkoasenteista suomalaisten "lennokkuutta" kohtaan!

[Teppo Hilden 0]

NO eikö oikein irtoa kertokaa nyt

[Pentti Hirvonen 0]

Suomalaisethan tunnetaan maailmalla taitavina merenkävijöinä, niin ammattilaiset kuin huvikseen purjehtivat. Mutta miten on lentäjien laita? Olisi mukava kuulla ulkomaisissa lentoyhtiöissä lentäneiden tai ulkomailla harrastaneiden kokemuksia ennakkoasenteista suomalaisten "lennokkuutta" kohtaan!

 

Yleisesti suomalainen koulutus on maailmalla tunnustettua ja tuskinpa lentokoulutuskaan tekee poikkeusta. Suomalaisia on kuitenkin lentämässä nytkin yhtiöissä ympäri maailmaa ja varmaankin isolla osalla heistä on suomalainen koulutus takana. Verrattuna amerikkalaiseen FAA:n mukaiseen koulutukseen, JAA:n normeilla tapahtuva koulutus on tunnustetumpaa. Ja taustalla tuskin on mitään kiistaa EU:n (JAA) ja USA:n (FAA) välillä, vaan koulutusmäärien ja vaatimusten perusteella JAR-lupakirjoja arvostetaan laajemmin.

 

EDIT: En ole lentäjä, eikä ole kokemusta USA:n lentokouluista. Heitin valistuneen arvauksen kun faktojakan ei tipu.

[Guest Kiwipilot]

EDIT: En ole lentäjä, eikä ole kokemusta USA:n lentokouluista. Heitin valistuneen arvauksen kun faktojakan ei tipu.

 

Näin olen itsenikin antanut ymmärtää. Eräs asioista perillä oleva taho ilmaisi järjestyksen seuraavasti: JAA > CAA (Aussit & Uusi-Seelanti) > FAA.

[Jouni Suominen 0]

Yleisesti suomalainen koulutus on maailmalla tunnustettua ja tuskinpa lentokoulutuskaan tekee poikkeusta.

 

Niin tästä yleisestä kolutuksen tasostahan kuuluisa PISA-tutkimus osaa kertoa, vaikka sen luotettavuudesta taitaakin olla eriäviä mielipiteitä. Niinkuin kuuluukin.

 

Mutta eikös kaikkien JAA-valtioiden paikallisten "Ilmailuhallintojen" järjestämien ATPL-teoriakokeiden (näin esimerkiksi) kysymykset oteta samasta kysymyspankista? Sittenhän olisi helppo tehdä vertailukelpoisia tilastoja eri kansallisuutta edustavien kokeilaiden suoriutumisista 

 

[Pentti Hirvonen 0]

Niin tästä yleisestä kolutuksen tasostahan kuuluisa PISA-tutkimus osaa kertoa, vaikka sen luotettavuudesta taitaakin olla eriäviä mielipiteitä. Niinkuin kuuluukin.

 

Mutta eikös kaikkien JAA-valtioiden paikallisten "Ilmailuhallintojen" järjestämien ATPL-teoriakokeiden (näin esimerkiksi) kysymykset oteta samasta kysymyspankista? Sittenhän olisi helppo tehdä vertailukelpoisia tilastoja eri kansallisuutta edustavien kokeilaiden suoriutumisista 

 

 

PISA-koulutus taitaa tarkastella enemmänkin peruskoulun tasoa kuin ammatillista koulutusta.

 

Kysymykset tosiaan taitavat olla samasta pankista ja vertailu näiltä osin olisi mahdollista. Eri asia on, että onko mielekästä verrata tuloksia keskenään. 75% pisteistä pitää saada kaikissa osioissa ja that´s it. Merkityksellisempää, mutta vaikeammin verrattavaa, olisi vertailla yleisesti lentäjien ammattitaitoa (lentokäsiala, asenne, ammatillinen tietämys ja kurssilla hankittujen tietojen soveltaminen). Lahjakkuus (silmän ja käden yhteispeli) toki vaikuttaa esim. lentokäsialaan, mutta luultavasti suomalainen lennonopettaja pystyy hiomaan oppilaan motoriikkaa lentämiseen sopivaksi paremmin, kuin vaikkapa alkoholisoitunut Venäjän ilmavoimien kapteeni. Lisäksi Suomessa opetetaan noudattamaan määräyksiä ja sääntöjä tinkimättömästi, kun taas joissakin muissa maissa on enemmän no problem -kulttuuria. Myöskään hattukulma ei ole Suomessa ongelmana ja luultavasti 3 vuotta työskennelleellä Suomalaisella perämiehellä on enemmän munaa sanoa 30 vuotta lentäneelle kiinalaiskipparille, että "tää lähestyminen menee ihan päin p:tä ja tullaan ihan liian korkeelta ja kovaa", kuin vaikkapa 10 vuotta lentäneellä kiinalaisperämiehellä.

 

Edelleen nämä ihan mutuna heitettynä, viisaammat korjaa.

[Jaakko Kuusisto 3]

PISA-koulutus taitaa tarkastella enemmänkin peruskoulun tasoa kuin ammatillista koulutusta.

 

Kysymykset tosiaan taitavat olla samasta pankista ja vertailu näiltä osin olisi mahdollista. Eri asia on, että onko mielekästä verrata tuloksia keskenään. 75% pisteistä pitää saada kaikissa osioissa ja that´s it. Merkityksellisempää, mutta vaikeammin verrattavaa, olisi vertailla yleisesti lentäjien ammattitaitoa (lentokäsiala, asenne, ammatillinen tietämys ja kurssilla hankittujen tietojen soveltaminen). Lahjakkuus (silmän ja käden yhteispeli) toki vaikuttaa esim. lentokäsialaan, mutta luultavasti suomalainen lennonopettaja pystyy hiomaan oppilaan motoriikkaa lentämiseen sopivaksi paremmin, kuin vaikkapa alkoholisoitunut Venäjän ilmavoimien kapteeni. Lisäksi Suomessa opetetaan noudattamaan määräyksiä ja sääntöjä tinkimättömästi, kun taas joissakin muissa maissa on enemmän no problem -kulttuuria. Myöskään hattukulma ei ole Suomessa ongelmana ja luultavasti 3 vuotta työskennelleellä Suomalaisella perämiehellä on enemmän munaa sanoa 30 vuotta lentäneelle kiinalaiskipparille, että "tää lähestyminen menee ihan päin p:tä ja tullaan ihan liian korkeelta ja kovaa", kuin vaikkapa 10 vuotta lentäneellä kiinalaisperämiehellä.

 

Edelleen nämä ihan mutuna heitettynä, viisaammat korjaa.

 

nyt meni pahaksi. Nyt Olisi anteeksipyynnön paikka

 

Tuo Veli Venäläinen on saanut niin rajun koulutuksen ja lukuisilla eri tyypeillä riittävästi lentotunteja,että ammattitaioa ei voi halveerata.-

Tuo "alkoholisoitunut kapteeni" on keskittynyt vain Vodkan juontiin ja on tuski lentokonetta edes nähnyt, mitä nyt pikku-ukot ovat silmissä vilistelleet. Aivan kuten suomessakin käy pullon pohjalla.

 

Itse ainakin pyydän anteeksi Suomalaisena lentäjänä Suomalaisen kirjoittamaa halveeraavaa sanomaa. 

[Pentti Hirvonen 0]

nyt meni pahaksi. Nyt Olisi anteeksipyynnön paikka

 

Tuo Veli Venäläinen on saanut niin rajun koulutuksen ja lukuisilla eri tyypeillä riittävästi lentotunteja,että ammattitaioa ei voi halveerata.-

Tuo "alkoholisoitunut kapteeni" on keskittynyt vain Vodkan juontiin ja on tuski lentokonetta edes nähnyt, mitä nyt pikku-ukot ovat silmissä vilistelleet. Aivan kuten suomessakin käy pullon pohjalla.

 

Itse ainakin pyydän anteeksi Suomalaisena lentäjänä Suomalaisen kirjoittamaa halveeraavaa sanomaa. 

 

No anteeksi voin pyytää, varsinkin sitä alkoholisoitumiskohtaa, mutta saatoit ymmärtää vähän väärin mitä hain (ilmaisin ehkä itseäni huonosti). On varmasti sillä venäläissotilaalla paljon lentokokemusta ja hienoilla koneilla, mutta se on vaan eri asia opettaa sitä eteenpäin. Venäläislentäjien ammattitaitoa en missään vaiheessa kyseenalaistanut (no vähän ehkä sillä no problem kulttuurilla). Hankala on nähdä näitä venäläisupseereita yleensäkään minään pedagogian ihmeinä.

[Jaakko Kuusisto 3]

En halua "Känkkäröidä", mutta oletkos paljonkin tavannut Venäläisiä pilotteja.

 

Itse olen.

 

He ovat kaikki hienoja ihmisiä ja hyvin ammattitaitoisia, sekä ovat ammattiylpeitä vaatimattomia, ihmisiä, todellisia lentäjiä.

Eivät he ole mitään "pelikaani turbiinissa" pilotteja

 

Ihan tiedoksi, että aeroflotin pilotit käyvät lääkärintarkastuksessa ennen jokaista työrupeamaa.

[Seppo Kolehmainen 1 836]

Ihan mielenkiintoinen ketju enkä toivoisi sen ajautuvan epäasialliseksi. Suhteellisen vähäisen kokemukseni mukaan eri kulttuureissa on isojakin eroja, mikä ei välttämättä tarkoita sitä, että joku kulttuuri olisi turvallisempi kuin joku toinen. Lähtökohtaisesti jos aikoo maailmalla pärjätä, on oltava rautainen ammattilainen oli sitten kotoisin mistä tahansa.                                     

 

Suomalainen tunnetusti puhuu vähän ja asiaa (yleensä), briefaukset ovat toimenpidepainotteisia ja hattukulma pieni. Kun on tällaiseen tottunut, tietenkin vierastaa erilaisuutta. Olen tavannut kulttuureja, joissa "ihailen" kykyä lentää ja höpöttää yhtäaikaa, briefata kaikki mahdolliset itsestäänselvyydet ja unohtaa täysin ohjaamotyöskentelyn interaktiivisuus. Arvostan suomalaisuudessa juuri sitä, että piloting pilot pitää erittäin tärkeänä sitä, että monitoring pilot on samassa loopissa mukana kaikissa tilanteissa. Tämä ominaisuus ei aina ole niin korostettua kaikissa ohjaamokulttuureissa.

 

Seppo

[Guest tornadof36]

Moikka,

 

Onpahan tullut monitahoisia kommentteja.

 

Mä sanoisin niin, että aika paljon varmasti tulee lentäjän asenteesta. Jos ei ole asennetta, ei ole hyvää lentäjää. Eikä se ole taatusti kiinni siitä mistä maasta kaveri tulee. Eikä myöskään siitä lentokoulusta.

 

Todellakaan Venäläiset lentäjät eivät kaikki ole juoppoja. Se oli todella harkitsematon kommentti.

 

Mitä tulee jenkkilupiin ja eurooppalaisiin lupiin, niin ainakin jenkeissä on isommat liikennemäärät joissa lennetään. Enkä mä usko, että se olisi jotenkin leväperäisempää siellä.

 

Ne joilla kokemusta asiasta, vastatkoon tuohon vertailuun.

 

-Jukka

 

PS. Mukavaa kun on J flunssa hellittänyt !

[Matti H. Virtanen 5]

Kovana työntekijänä tunnetaan.

Tämän allekirjoitan. Suomalaiset tunnetaan kovina työntekijöinä alalla kuin alalla, ei vain ilmailussa. Tuo taito-/ näkemyspuoli taas on riippuvainen ihan muusta kuin kansallisuudesta, kuten jo ilmi on käynytkin.

Yleisesti suomalainen koulutus on maailmalla tunnustettua ja tuskinpa lentokoulutuskaan tekee poikkeusta.

No itseasiassa suomalaista lentokoulutusta (ainakaan siviili-) ei tunneta maailmalla juuri lainkaan joten en menisi tekemään ihan noin rohkeita päätelmiä.

Suomalaisia on kuitenkin lentämässä nytkin yhtiöissä ympäri maailmaa ja varmaankin isolla osalla heistä on suomalainen koulutus takana.

Uskaltaisin itseasiassa väittää että isolla osalla niistä suomalaisista jotka työkseen lentävät Euroopan ulkopuolella ei ole Suomalaista peruskoulutusta takanaan.

Verrattuna amerikkalaiseen FAA:n mukaiseen koulutukseen, JAA:n normeilla tapahtuva koulutus on tunnustetumpaa.

Ihan paskapuhetta. Tai jos asioita katsoo pelkästään perssilmästä nimeltä Eurooppa niin varmaan sitten. Totuus on kuitenkin, että Faa:n kirja on paljon tunnustetumpi Euroopan ulkopuolella kuin Easan lappu. Ja se ei johdu mistään koulutuksen tasosta vaan Easan asenteesta.

 

U.S.A:ssa koulutuksen taso toki vaihtelee kovastikin mutta on parhaimmillaan maailman huippua, joten ihan turha on "ykskantaan" mollata. Itseasiassa voisin tässä mollata samalla lailla suomalaista koulutusta joka on hinta-/laatu-suhteeltaan melko perseestä. Jarrit yrittävät tehdä jokaisesta kykeneväisestä omakustanteisia astronautteja ja se taas ei ole mistään kotoisin. Kun on kautta historian vähemmälläkin pärjännyt niin miksi nyt sitten pitää asioista tehdä vaikeita??

 

No kyllä se maailmalla ihmetystä herättääkin, varsinkaan kun siitä ei tilastojen valossa ole ollut mitään hyötyä. 

 

 

 

 

[Guest Kiwipilot]

Tai jos asioita katsoo pelkästään perssilmästä nimeltä Eurooppa niin varmaan sitten. Totuus on kuitenkin, että Faa:n kirja on paljon tunnustetumpi Euroopan ulkopuolella kuin Easan lappu. Ja se ei johdu mistään koulutuksen tasosta vaan Easan asenteesta.

 

Hyvä pointti. Aika mustasukkaisesti tuntuu Easa nykyään varjelevan omaa reviiriään mitä tule näihin lupakirjojen kääntämisiin. PPL:n kääntö on ihan ok, mutta siirryttäessä CPL/MEIR-konvertointeihin homma menee todella vaikeaksi ja ennenkaikkea hinta pompsahtaa taivaisiin. Se rahallinen hyöty, minkä saa muualla hankitusta CPL/MEIR-lapuista, valuu aika pitkälle JAR-lupien kääntämiseen.

[Kate Alhola 0]

Tuon koulutuksen arvostuksen suhteen, ehkä ainakin meille Eurooppalaisille EASA-koulutus

nousee arvoon arvaamattomaan koska se on niin pirun vaikea ja kallis saada.

Faa-koulutus on vähän kuin "halpiskoulutusta".

 

Mikä ero todellisuudessa ? Ensimmäinen selvä ero on että FAA-teoria

on helpompi hankkia, ei ole yhtä tiukkoja vaatimuksia istuttavasta tuntimäärästä jne

ja itse koe on sekä PPL- että IFR reilusti lyhyempi tietokoneella tehtävä.

 

Kun olen katsellut noita koekysymyskirjoja niin vaikuttaa kuitenkin että samat asiat on

silti hallittava niin JAA että FAA kokeissa. Ero on siis enemmänkin että täällä

JAA-mailmassa on tärkeämpää muodollisuudet eli että on todellakin

istuttava tietty määrä osoitettava paljon suuremmalla työllä tietonsaja

tehtovo tämä paljon muodollisemmassa FTO:ssa.

 

Itse lentokoulutuksen määrä on molemmissa aika tavalla sama molemmissa.

Mielestänmi opettajien erot kummassakin systeemissä on enemmänkin

yksittäisten henkilöiden kuin systeemien välillä. Kokenein lennonopettaja

jonka kanssa olen lentänyt oli Palo Altossa ollet Scott joka oli Colden Seal

opettaja eli erittäin kokenut, vuosikymmenien opettajakokemus jne.

Erittäin taitava ja hyvät otteet opetukseen. Lennettiin hänen kanssaan Cirruksen SR20 tyyppejä ja

Hänen kanssaan varmaan lennetään myös FAA-IR. Myös kokemattomin opettajani

oli samassa paikassa, nuori ja vähän arko kaveri jonka kanssa lennttiin

muutama lento tutustuakseen amerikkaliseen systeemiin.

 

Kun on lukenut muutaman tarinan jossa Englannissa JAA-PPL:n ja englantilaisen IMC-kelpparin lentänyt

kaveri on mennyt lentämään FAA-IR:n niin kommentit on aina olleet että "kova kurssi".

Voi olettaa että siis itse lentokoulutuksen taso on samaa luokkaa molemmissa.

 

Suurin ero lentokoulutuksessa on sen hinta. FAA koulutusta voi antaa millä tahansa

lentokelpoisella vaatimusket täyttävällä koneella olkoot sitten koulun, kerhon tai oma kone.

Täällä JAA-mailmassa konetta pitää hallinnoida raskaan JAR-FTO:n kautta joka

nostaa lentotunnin hinnan 2..3 kertaiseksi identtisellä kalustolla.

 

Kokonaisuutena FAA-IR kirjan saa käteen noin kolmanneksella JAA-IR:n hinnasta.

 

Pelkän PPL:n konvertointi on aika suoraviivaista mutta heti kun mennään vaikka

mittaripahviin homma mutkistuu. Meillä Suomessa on sentään JAA-FCL3:ssa llisäys

joka mahdollistaa mittarikijan validoinnin sen käytettäväksi OH-koneilla kun on

lentänyt sata tuntia mittaria ja läpäissyt muutaman JAA-kokeen.

 

Sensijaan jos k.o kirjan haluaa konvertoida niin asia mutkistuu. Itse teorioita

ei tarvitse istua mutta kokeita täytyy tehdä. Lentää täytyy 15 tuntia JAA-FTO:ssa,

olkoot vaikka tuhat tuntia mittaritiimaa täällä Euroopassa. Täytyy lentää FTO:n

koneella hointaan 300Egeä  tunti olkoot itsellä tai kerholla sitten ihan samanlainen kone.

 

JAA kuitenkin lähtee ajatuksesta että sen opetuksen laatu tulee siitä että

sitä konetta hallinnoidaan kovalla paperityöllä ja että ennalta voidaan määritellä

montako tuntia tarvitaan lisäopetusta.

 

Kate