Jäppilän lentokenttä 8.9.1941

[Martti Kujansuu 180]

Pahoittelen laatua. Kiireessä kopioitu ja ilman polarisoivaa suodinta...  . Alkuperäiset kuvat olivat pinnakkaisvedoksia 4,5x6 cm kamerasta. Kuvat KLe.Lv 1:n sotapäiväkirjasta SPK-14410.

 

Vänr. O. Renkonen

11.9.41

Koskee: Selostusta viholliselta vallatun Jäppilän lentotukikohdan evakuoinnista.

 

7.9.41 klo 11.30 sain kapt. Mäkelältä käskyn lähteä evakuoimaan Jäppilän lentokentältä mah. jäänyttä vihollisen lentotukikohdan kalustoa. Lähtö tapahtui 7.9.41 klo 17.30 k-autolla SA-72027. Komennuskuntani vahvuus oli 1+3+2. Ajoimme Lappeenrannan kautta, jonne saavuimme klo. 19.30 ja jonne jätimme komennuskunta Teittiselle osoitetut taarat. Klo 20.00 lähdimme Suur-Merijoelle, jossa meidän oli yövyttävä. Perille saavuimme klo 21.30. 8.9.41 klo 6.00 matka jatkui Viipurin ja Summan kautta kohti Jäppilän lentokenttää, jonne saavuimme klo 8.15.

 

Samaan aikaan saapui sinne myös tekn. Rahelan komennuskunta (vahvuudeltaan 1+2+6), joka oli Vammeljoen junan evakuoituaan annettu käyttööni. Samoin kuin e.m. komennuskunnalta, sain apua kuljetuksissa ins.luutn. Wegeliuksen komennuskunnalta (vahvuus 1+1+4), joka saapui Jäppilään 8.9.41 klo 11.30.

 

Jäppilän lentokenttä sijaitsee Ylisjärvestä n. 200 m. etelään. Mitoiltaan se on pohjois-eteläsuunnassa n. 1400 m. ja itä-länsi suunnassa 1100 m. Kenttää on todennäköisesti käytetty hävittäjätukikohtana, koska korsut olivat suuruudeltaan hävittäjien mittoja vastaavia, mutta on myöskin ollut suurempienkin koneiden työkenttänä kentältä löytyvien jälkien - pyörien raideväli n. 5 m. - perusteella. Lentotukikohtaan oli sijoitettu varsinaisen lento-osaston lisäksi todennäköisesti myös jokin teknillinen huoltomuodostelma päätellen sieltä löydetyistä varaosa- ja huoltovälinevarastoista.

 

Konesuojia on kentällä kaikenkaikkiaan n. 20. Näiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat korsut pienempiä pommieriä, huoltotarvikkeita sekä henkilökunnan suojautumista varten ilmahälytysten sattuessa. Varsinainen henkilökunnan majoitusalue sijaitsee lentokentän ja Ylisjärven välisellä alueella. Se käsittää maanpäällisiä asuinrakennuksia, jotka oli ehditty polttaa, ja suuren määrän asuinkorsuja. Sen lisäksi alueella oli korsuja elintarvikkeita ja taloustarpeita varten. M.m. löytyi tältä alueelta 5 kpl. kenttäkeittiöitä, joista 3 oli auto- tai traktorivetoisia, suuri siemenvarasto, varasto, jossa todennäköisesti kalisuolaa ja kentän pinnan sideainevarasto. Kentän pohjoispäässä oli ryssillä ollut poltot- ja voiteluainevarasto, josta oli jäljellä joukko täysiä ja tyhjiä astioita sekä kaksi tyhjä n. 10 000 litran vetoista auton lavalle sijoitettavaa polttoainesäiliötä. Tämän varaston läheisyydessä sijaitsi osittain tuhottu kenttälaboratorio välineineen.

 

Kentän luoteisreunassa sijaitsi ltk. -korjauspaja, jonka vierestä löytyi palaneen I-153:n runko. Tämän ja maantien välissä, mäen päällä, tapasin maahan syöksyneen ryssän hävittäjän jätteet, joista ei koneen tyyppiä voinut päätellä. Kone oli kauttaaltaan moottoripeltiä ja pohjaa myöten panssaroitu n. 5 á 6 mm:n panssarilla. Koko runko poikkipinnan käsittävä selkäpansari oli n. 12 mm. Kone vaikutti erikoisesti maataisteluja varten konstruoidulta. Kaikki käyttökelpoinen oli näistä koneista viety pois. [...]

 

Sotasaalis ajettiin autolla Suur-Merijoelle ja Tienhaaran aseman varastoon iltaisin. Yöpyminen tapahtui Suur-Merijoella ja paluu Jäppilään aikaisin seuraavana aamuna. Tarvikkeiden keräily ja kuljetus kesti komennuskuntani osalta 10.9.41, jolloin lähdin klo 17.00 paluumatkalle Suur-Merijoen kautta Uttiin, jonne saavuin 11.9.41 klo 2,30. Tekn. Rahelan komennuskunta palasi Uttiin jo 9.9.41 illalla. Ins. luutn. Wegeliuksen komennuskunta jäi jatkamaan kootun sotasaaliin kuljetuksia.

 

Vänrikki Osmo Renkonen

 

[ attachment removed / expired ]

 

"Ryssien panssarikone: IL-2". Tietojeni mukaan ensimmäinen Suomen rintamalla (Suomen Ilmavoimien vastuualueella) tavattu IL-2.

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

"1000 KG:n nosturi".

 

[ attachment removed / expired ]

 

"Bens.jakeluauto".

 

[ attachment removed / expired ]

 

"Ryssien metsään kätkemiä naamioimiskoneita".

 

[ attachment removed / expired ]

[Kari Lumppio 252]

Privet!

 

Kysyin viime vuoden joulukuun puolella venäläisten foorumilla (vif2ne.ru) tuosta Jäppilän Il-2:sta. Kuvat herättivät kiinnostusta, mutta varsinaista tietoa koneen yksiköstä ei löytynyt. Paras arvaus oli, että rykmentti kuului 5. Sekalentodivisioonaan ( SAD).

 

Kesäkuun 22. 1941 5 SAD koostui seuraavista rykmenteistä: 7, 144, 159 IAP (hävittäjälentorykmentti) 205 BAP (pommituslentorykmentti) ja 65 ShAD (maataistelulentorykmentti). Teoriassahan asian pitäisi olla selvä eli Jäppilän Il-2 olisi ollut 65 ShAP koneita, mutta Venäjällä ei mikään ole niin itsestään selvää. Itse arvelin aluksi että kone olisi ollut 174 ShAP:sta (myöh. 15. kaartilainen), mutta se tuli Leningradin alueelle vasta syyskuussa 1941 eli liian myöhään.

 

Valtosen kirjassa "Luftwaffen pohjoinen sivusta" on 65 ShAP (myöh. 17. kaartilainen) lyhyt historiikki Juri Rybiniltä, mutta siinä ei mainita Il-2 koneita ennen vuotta 1942. Ehkä yksiköllä oli kuitenkin kokeiltavana yksi tai muutama sen normaalien I-15bis ja I-153 -koneiden lisäksi jo kesällä 1941? Niinkuin sanottu venäläisilläkään ei tuntunut olevan tietoa. Sinänsä ei yllättävää kun kyseessä on "mitätön" rintamasuunta ja ei-hävittäjäyksikkö.

 

tv.

Kari

[Martti Kujansuu 180]

Valtosen kirjassa "Luftwaffen pohjoinen sivusta" on 65 ShAP (myöh. 17. kaartilainen) lyhyt historiikki Juri Rybiniltä, mutta siinä ei mainita Il-2 koneita ennen vuotta 1942. Ehkä yksiköllä oli kuitenkin kokeiltavana yksi tai muutama sen normaalien I-15bis ja I-153 -koneiden lisäksi jo kesällä 1941? Niinkuin sanottu venäläisilläkään ei tuntunut olevan tietoa. Sinänsä ei yllättävää kun kyseessä on "mitätön" rintamasuunta ja ei-hävittäjäyksikkö.

 

Itsekin olen pohtinut tuon IL-2:n alkuperää. 30.8. kahdeksan Brewsteria teki matalahyökkäyksen Jäppilän kentälle ja tuhosivat rullaavan I-153:n (Renkonen näkemä yksilö?) ja I-15bisin. Ei siis mitään mainintaa IL-2:sta.

[Pentti Perttula 0]

Kai tuo kuvien Il-2:n on 1-paikkainen?

 

Kesäkuun lopulla 1941 vasta 18 (1-paikkaista) konetta oli toimitettu laivueisiin (kokeiltaviksi?), vaikka koneita oli tullut tehtaalta jo yli 200 kpl. Tehdas puski niitä 10-12 kpl päivässä lokakuuhun asti. Elokuuhun mennessä koneita oli toimitettu jo laajalti, mutta marraskuussa niitä oli jäljellä enää 144, joista puolet lentokunnossa. En ihmettele, jos niitä ei pahemmin Suomen rintamalla näkynyt ja jos niistäkin, joita oli, oli revitty kaikki tärkeimmät osat varaosiksi eteläisemmille rintaman osille.

 

Hajatietoja vuonna 1941 Il-2:ia vastaanottaneista rykmenteistä:

61 ShAP #.7.41

65, 74, 215, 243 ShAP #.8.41

4 ShAP 17.8.41

174 ShAP #.#.41

 

Mahdollisesti 265 ShAP

 

Ensimmäinen 2-paikkainen Il-2 tuli koelennolle vasta maaliskuussa 1942, rintamakäyttöön vasta lokakuussa.

[Antti Laukkanen 15]

Privet!

 

Kysyin viime vuoden joulukuun puolella venäläisten foorumilla (vif2ne.ru)...

 

 

Privet vaan

 

Rupesi kiinnostamaan, kun näemmä olet laajamittaisemmin asian kanssa ollut tekemisissä ja kielikin taitaa luistaa, että millainen näkemys sitä noilla itänaapurin immeisillä on nykyisin sotatapahtumista 40-luvulla, siis Suomen rintamalla? Kun historiankirjoitus sillä puolella on ollut mitä on ollut ja putinismin myötä noita jo jossain määrin tunnustettuja harhoja on alettu levittää uudestaan Stalinpalvonnan ohella, mietityttää, mitä he oikeasti asioista tietävät vai luulevatko vain tietävänsä. Mahtavatko nuo pitää sotaa ja sen lopputulosta oikeutettuna?

 

-A-

[Kari Lumppio 252]

Privet vaan

 

Rupesi kiinnostamaan, kun näemmä olet laajamittaisemmin asian kanssa ollut tekemisissä ja kielikin taitaa luistaa, että millainen näkemys sitä noilla itänaapurin immeisillä on nykyisin sotatapahtumista 40-luvulla, siis Suomen rintamalla? Kun historiankirjoitus sillä puolella on ollut mitä on ollut ja putinismin myötä noita jo jossain määrin tunnustettuja harhoja on alettu levittää uudestaan Stalinpalvonnan ohella, mietityttää, mitä he oikeasti asioista tietävät vai luulevatko vain tietävänsä. Mahtavatko nuo pitää sotaa ja sen lopputulosta oikeutettuna?

 

-A-

 

Moi!

 

Tämä aihe (ilmailuhistorian tutkimus ja harrastus Venäjällä ja yhteistyö venäläisten kanssa) ansaitsisi kyllä oman säikeensä.

 

Lienee niin, että keskimääräiselle venäläiselle ilmailuhistorian harrastajalle Suomen suunnan ilmasota ei ylitä kohinarajaa. Ellei sitten kyseessä ole Suomen sota (Talvisota).

 

Tietämyksen taso lienee Venäjällä vähän matalampi kuin kauemmin vapaan tiedovälityksen parissa eläneillä. Mutta Internet on muuttanut asiaa dramaattisesti. Tiedon määrä vaihtelee laidasta laitaan aivan niinkuin meilläkin. Osa viihtyy arkistossa vaikka etäisyydet niihin olisivat pitkiäkin. Valtaosa "yleisöstä" lienee kyllä pelkästään venäjänkielisen lähdeaineiston varassa. Nuorempi polvi (alle nelikymppiset) osaa englantia hyvinkin.

 

Ne venäläiset jotka ovat kiinnostuneet Suomen rintamasta ovat yleensä perillä myös Suomen ilmavoimista. Useimmille asia lienee ykshailee. Vakavampien tutkijoiden joukossa realismi (jopa inhosellainen) näyttää olevan vallitseva. Osalle viholliset ovat vieläkin olemassa ja fasisteja siellä täällä (varsinkin Virossa ja Latviassa). Mutta kyllä heidänkin kanssaan voi tietoa vaihtaa kun ei ala väittelemään (tässä auttaa olematon kielitaito - niinkuin minulla - koska haukkumiset yms. jää ymmärtämättä ja Bablefishit sun muut niitä ei osaa tulkata).

 

Laajaa tuttavapiiriä ei minulla ole Venäjällä. Yksinkertaisesti pari-kolme kaveria joiden kanssa tulee vaihdettua tietoja muutaman kerran vuodessa englanninkielellä. Venäläistuntijana Geustin Calle on edelleen auktoriteetti minullekin ja painii aivan omassa sarjassaan.

 

Putinin tai kenenkään muunkaan palvonnalla en usko olevan vaikutusta venäläisiin tosissaan oleviin ilmailuhistorian tutkijoihin. Harrastajiin ehkä enemmän. Onhan meitä täällä Suomessakin moneksi. Jo Uudessa Testamentissa on annettu hyvä elämänohje: tee toisille niinkuin soisit itsellesi tehtävän.  Valinta on vapaa. Ei ole pakko olla aina samaa mieltä venäläisten(kään) kanssa, mutta joskus on vain parasta tyytyä siihen että asoista vallitsee erimielisyys.

 

Tutkittua tietoa Venäjällä on paljon, mutta sopivien (kattavuus suuressa maassa, hinta, saatavuus) julkaisukanavien löytäminen ja ylläpitäminen on vaikeaa. Jos olen oiken käsittänyt ovat esim. julkaisujen kuten kirjojen painosmäärät Suomessa ja Venäjällä suurinpiirtein yhtäsuuria (=> osta aina kun näet ja kiinnostaa) ! Asukasluvuissahan on hiukan eroa eli tositiedon saatavuus naapurissa saattaa olla heikompaa. Mutta tässäkin verkostoituminen ja Internet toimii ilmeisen tehokkaasti. Useimmat julkaisut löytyvät myös netistä joko luvallisesti tai ilman. Valtaosa ilmeisesti ilman.

 

Summa summarum: Venäjälläkään ei kysyvä tieltä eksy. Kannattaa mielummin kysyä yhdestä yksittäisestä asiasta kuin yrittää kattaa koko maailmanhistoria kerralla. Jos joku naapuri osaa vastata kysymykseen niin hyvä. Yleensäkin maailman foorumeilla yksi hyvä vastaus kymmentä kysyttyä kysymystä kohtaan on jo hyvä saavutus.

 

terv.

Kari

[Kari Lumppio 252]

Hei!

 

Venäläisellä ilmailuhistoriafoorumilla Ilja Prokofjev vastasi kysymykseen Jäppilän Il-2:n yksiköstä. Leningradin Rintaman ilmavoimien yksikköjen luettelo 26. elokuuta 1941 mainitsee, että Jäppilässä oli 2 kpl 235 ShAP:n Il-2 -koneita. Kysymys lieneen siten ratkaistu. Nuoria vihaisia ilmailuhistorian tutkijoita tosin saattaa jäädä kaivelemaan - niinkuin minuakin - ettei lähteestä mainita mitään sen kummempaa.

 

 

kesäterveisin,

Kari