Pienen uuden lentokoneen suunnittelu ja valmistus - PART II

[Nils Rostedt 13]

 

Mitä vikaa on TT62 Alektossa. Siinähän on moottorit rungossa ja remmiveto.

........

Jos joku tietäisi oikean syyn miksi homma meni stoppiin, olisin erittäin kiinnostunut kuulemaan selityksen.

 

 

Mistä se remmivetotieto tulee? Olen nimittäin itse nähnyt mallikappaleen koneeseen suunnitellusta potkurien akselivetojärjestelmästä. 

 

Jouni kertoikin jo Wikipedian jutut, paitsi että koneessa oli myös kampeamisongelma.

 

 

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Remmiveto taitaa olla erehdys. Myös AvWebin 2 vuoden takaisessa lyhyessä uutisessa sanotaan moottoreiden välityksen potkureille olevan "shaft drive to the propellers", mikä ei ole remmiveto, vai kuinka?

 

Tuolta se löytyy, noin puolestavälistä sivua:

 

http://www.avweb.com/eletter/archives/avflash/364-full.html

[Jouni Laukkanen 55]

Tiedän että rakenne kevyempi kuin Cri Crissä joka painoi 63 kiloa.

 

 

Cri Crin tyhjämassaksi mainitaan 73 kg. Mutta Tweedy on eri materiaaleista tehty ja kun siinä ei ole rakenteellisesti (ja massataloudellisesti) käytännöllistä pääkaari-päälaskuteline-siipisalko-yhdistelmää pitää suuria kuormia kantavia rakenteita ripotella pitkin konetta. Se lisää koneen tyhjämassaa melkoisesti.

 

 

Se oli oikea pulma, koska meinas sotkea paineistuksen. On myös alkeellinen ahdin korkealla lentämiseen. Nämä ovat liikesalaisuuksia.

 

Okei. Onko se päätelineen mekanismi myös liikesalaisuus?

[Jukka Takamaa 0]

Liian tiukka aikataulu ja eihän ko. luokassa (maks. 75 kg bensoineen) tarvita todistettuja lujuuslaskelmia.

Riittää kun kone kestää ko. lennon. Omien projektieni perusteella antaisin 3 vuotta aikaa.

 

Jep, hieno ele herra Pehkonen. 75 kiloa lienee jo ennätyskoneen paino ( 215 mph ).

[Kimmo Huoviala 1]

Liian tiukka aikataulu ja eihän ko. luokassa (maks. 75 kg bensoineen) tarvita todistettuja lujuuslaskelmia.

Riittää kun kone kestää ko. lennon. Omien projektieni perusteella antaisin 3 vuotta aikaa.

 

Oma lisäehtoni on tositettu koekuormitus mainitsemillani g-rajoilla, ei tarvitse laskea. Tietenkin tosituksessa tulee käyttää varmuuskerrointa 1.5. Tweedyllä muistaakseni oli tarkoitus lentää myös "taito"lentoa, joten kestävyyttä tulee olla. Ja minun takarajani ylimääräiselle tonnille on syyskuu 2009. Web-kamera päälle ja pajalle paukuttamaan!

[Matti Huoviala 83]

 

Se mihin Tweedyn landarilla pyritään on keveys ja tietty maaefektin antama helppous operoida pääohjaimilla vaikka esim pyöräjarru pohjassa. Tulee mieleen sellainen treeni Tweedyllä, että sillä pitää ensin paikallaan siivekkeikä korkkaria ja sivaria ja pyöräjarrua sekä kaasua käyttämällä pyörittää Tweedyä paikallaan ensin vasemmalle 1080 astetta ja sitten oikealle 1080 astetta. Jos tätä ei osaa tehdä ei saa koneella lentää. Harjoitus aloitetaan ensin pitämällä perää ylhäällä paikallaan ja sitten pikkuhiljaa vaikka kääntää konetta 45 astetta ja sitten 90 ja 180 ja lopuksi 360 ( huom ei pituusakselin ympäri ). Tähänhän ei luulisi olevan vaikeaa...sillä jokuhan väitti, että painetta per kannus on 6 kiloa. Kannukset voisivat olla rosteri putkesta peltikiekoin vahvistettuna jolloin myös liuttaminen mahdollista asvaltilla ja perän nostamista ei tarvi.

 

Miettikää oikeasti sitä että lentokoneet suunnitellaan hallitsemaan ilmatilaa 3 ulotteisesti..mieti että kun kone on pääpyörällä paikallaan se ei voi sakata...ja kuinka lyhyt on matka pienen mutta valtavilla kierroksilla pyörivän potkurin potkurivirralla "osua" sivuperäsimiin.... se on alle 4 metriä n 3,6 metriä.

 

Eli yaw, pitch ja roll ovat kaikki heti kontorollissa kun moottoreilta aletaan säätämään kaasuvivulla ( ja jarrulla jos ollaan paikallaan ). En usko, että päätelinetta tahi kannuksia sen takia on valttämätöntä edes saada kääntymään,

 

Käsittääkseni jokainen pilotti pyrkii pitämään siivekkeilla luonnostaa koneen straight and level ja sivarilla ohjaamaan suuntaa..tähän lienee juuri Tweedyn tehokkaan siivekkeen takia hyvät mahdollisuudet ja jos sivari on liian suuri ja tehokas ollaan

 

Selviö on että vaikka jos Tweedykone painaisi 55 kiloa ja sen lentämiseen ei tarvi lentolupakirjaa, ei se sovellu sellaiselle jolla ei ole aiempaa lentokokemusta ( lentokokemukseksi tosin katsotaan esim. Tweedyn R/C mallin täydellinen hallinta  ) !

 

Aina sitä jotain uutta voi oppia. Miten tämä maaohjaus toimii, jos tuulee?

Mallinukseni päässäni tuottaa tuloksen, jossa nokka kääntyy rivakasti tuuleen perän noustessa. Samalla ohjaamon lämmitys alkaa toimimaan (ilmenee hikipisaroina lentäjän otsalla) hänen koettaessaan pitää Twtyn pystyssä niillä isoilla siivekkeillä. Tämän onnistuttua onkin sitten aika huokaista helpotuksesta ja aloittaa rullaus. Miten se tapahtuu myötätuuleen? Riittääkö potkurivirta? Selviää vasta kokeillessa. Onko kenelläkään veikkauksia asian puolesta?

 

Ohjainjärjestelmän mitoittaminen on mielenkiintoinen tehtävä suuren nopeusalueen koneissa. Jos sakkausnopeuden aj huippunopeuden suhde on suuri, niin ohjaimien liikeratojen ja koon kanssa saa olla melko luova. Ohjainvoimat ja liikeradat on saatava toimimaan sekä suurilla että pienillä nopeuksilla ja jos tavoitteena on vielä liikehtimiskykyinen kone (ohjainvoimien olisi oltava melko kevyet), ollaan äkkiä tilanteessa, jossa kompromissejä voi joutua tekemään.

Erilaisia ratkaisuja on tietenkin olemassa, eri ohjaimet (sauva) eri nopeuksille, sähköisiä ja hydraulisia järjestelmiä, ei ohjainpintoja tehostamaan tai toimimaan eri nopeuksilla yms... Yhteistä näille kaikille on se, että ne eivät yleensä tee ohjausjärjestelmästä yksinkertaisempaa.

 

No, tämäkin on varmaan jo ratkaistu ja mallinnettu siten, että toiminta on varmaa.

 

Muista päästää kissa sisään.

-M-

[Jukka Takamaa 0]

Aina sitä jotain uutta voi oppia. Miten tämä maaohjaus toimii, jos tuulee?

Mallinukseni päässäni tuottaa tuloksen, jossa nokka kääntyy rivakasti tuuleen perän noustessa. Samalla ohjaamon lämmitys alkaa toimimaan (ilmenee hikipisaroina lentäjän otsalla) hänen koettaessaan pitää Twtyn pystyssä niillä isoilla siivekkeillä. Tämän onnistuttua onkin sitten aika huokaista helpotuksesta ja aloittaa rullaus. Miten se tapahtuu myötätuuleen? Riittääkö potkurivirta? Selviää vasta kokeillessa. Onko kenelläkään veikkauksia asian puolesta?

 

Ohjainjärjestelmän mitoittaminen on mielenkiintoinen tehtävä suuren nopeusalueen koneissa. Jos sakkausnopeuden aj huippunopeuden suhde on suuri, niin ohjaimien liikeratojen ja koon kanssa saa olla melko luova. Ohjainvoimat ja liikeradat on saatava toimimaan sekä suurilla että pienillä nopeuksilla ja jos tavoitteena on vielä liikehtimiskykyinen kone (ohjainvoimien olisi oltava melko kevyet), ollaan äkkiä tilanteessa, jossa kompromissejä voi joutua tekemään.

Erilaisia ratkaisuja on tietenkin olemassa, eri ohjaimet (sauva) eri nopeuksille, sähköisiä ja hydraulisia järjestelmiä, ei ohjainpintoja tehostamaan tai toimimaan eri nopeuksilla yms... Yhteistä näille kaikille on se, että ne eivät yleensä tee ohjausjärjestelmästä yksinkertaisempaa.

 

No, tämäkin on varmaan jo ratkaistu ja mallinnettu siten, että toiminta on varmaa.

 

Muista päästää kissa sisään.

-M-

 

Hyviä kymysyksiä..kyllä 1/2 suhteessa sivariin kääntyvä etupyörä on mun suosikki, koska perän keventämis/kääntyminen sen kanssa edelleen mahdollista.

 

Muistaakseni Mersusta eräs koelentäjämme ( Kokko ) päätteli, että peräsimet oli tahallaan jätetty raskaiksi, jotta pilotti ei pystyisi vetämään konetta G-sakkaukseen..tosin siitä huolimatta ainakin yksi pilottimme pääsi ( elävänä ) kertomaan tuosta kaartotaistelussa tapahtuneesta rajusta yllättävästä sakkauksestaan.

 

http://www.youtube.com/watch?v=hcVf498ycRo  <= bird like plane flies 1928.

 

Tässä muuten tuulen vaikutuksia laskussa; http://www.aftonbladet.se/webbtv/nyheter/utrikes/article1968139.ab

[Jukka Takamaa 0]

Vieläkin mietin potentiaalisia asiakkaita.

 

1. Kuka vasta-alkaja haluaisi lentää pitkälle nopeasti? Suurin osa haluaa ylipäätään vain ylös, tyylikkyys on plussaa.

 

2. Kuka vasta-alkaja haluaisi revitellä "taito"lentoa? Joka toinen tulee huonovointiseksi jo jyrkässä kaarrossa.

 

3. Kuka vasta-alkaja ilman aikaisempaa ilmailukokemusta osaisi käsitellä Tweedyä?

 

4. Kuka vasta-alkaja (ilman kokemusta lennokeista) osaisi koota edes yksinkertaisen rakennussarjan?

 

1. En tunne kaikkia vasta-alkajia..en osaa sanoa. Lisätankki ei ole vakiovaruste..perus tankillisella pääsee 3-4 tunnissa Stadista Roihin.

 

2. G-vitamiini on kuulemme terveeellistä.

 

3. Ei kukaan.

 

4. En tiedä siksi Tweedyä saisi ostaa valmiiksi koottunakin.

[Nils Rostedt 13]

Tiedän että rakenne kevyempi kuin Cri Crissä joka painoi 63 kiloa.

 

CriCriin liittyen. Prototyypin tyhjäpaino oli tosiaan 63 kg. Tässä koneessa oli 2 x 9 hv Rowena-moottorisahamoottorit. Nämä moottorit  (ja muut alkuaikojen voimanlähteet) olivatkin koneen suurimmat murheenkryynit. Monen kokeilun jälkeen (mm. Valmet) JPX teki oman moottorimallin tätä konetta varten (15 hv JPX 212). Tässä vaiheessa tyhjäpaino oli noussut noin 73 kiloon ja koneen typpimerkintäkin oli jo vaihtunut MC10 -> MC15. Tämän viitteen mukaan 90-luvun lopulla Solo-moottori on ollut suosittu voimanlähde CriCriin.

 

Tweedyä ajatellen suosittelen ottamaan nämä CriCrin moottorimurheet huomioon. Lentokoneen moottorissa tärkein asia ei tosiaankaan ole hinta eikä keveys.

[Jukka Takamaa 0]

CriCriin liittyen. Prototyypin tyhjäpaino oli tosiaan 63 kg. Tässä koneessa oli 2 x 9 hv Rowena-moottorisahamoottorit. Nämä moottorit  (ja muut alkuaikojen voimanlähteet) olivatkin koneen suurimmat murheenkryynit. Monen kokeilun jälkeen (mm. Valmet) JPX teki oman moottorimallin tätä konetta varten (15 hv JPX 212). Tässä vaiheessa tyhjäpaino oli noussut noin 73 kiloon ja koneen typpimerkintäkin oli jo vaihtunut MC10 -> MC15. Tämän viitteen mukaan 90-luvun lopulla Solo-moottori on ollut suosittu voimanlähde CriCriin.

 

Tweedyä ajatellen suosittelen ottamaan nämä CriCrin moottorimurheet huomioon. Lentokoneen moottorissa tärkein asia ei tosiaankaan ole hinta eikä keveys.

 

Nyt pitää muistaa, että Cri Cri oli norsu verrattuna Tweedyyn..liian suuret ja tehokkaat moottorit voivat olla ongelma myöskin ja kuluttavat huilea paljon. Mielestäni jopa 2 moottorisahanmoottoria voisivat lennättää Tweedyä keveimmillään alle 50 kiloisena, jolloin huippunopeus olisi 140 km/t luokkaa ja rakenteet aivan toiset kuin 2 x 17 hv koneilla.

[Antti Laukkanen 15]

 

Se mihin Tweedyn landarilla pyritään on keveys ja tietty maaefektin antama helppous operoida pääohjaimilla vaikka esim pyöräjarru pohjassa. Tulee mieleen sellainen treeni Tweedyllä, että sillä pitää ensin paikallaan siivekkeikä korkkaria ja sivaria ja pyöräjarrua sekä kaasua käyttämällä pyörittää Tweedyä paikallaan ensin vasemmalle 1080 astetta ja sitten oikealle 1080 astetta. Jos tätä ei osaa tehdä ei saa koneella lentää. Harjoitus aloitetaan ensin pitämällä perää ylhäällä paikallaan ja sitten pikkuhiljaa vaikka kääntää konetta 45 astetta ja sitten 90 ja 180 ja lopuksi 360 ( huom ei pituusakselin ympäri ). Tähänhän ei luulisi olevan vaikeaa...sillä jokuhan väitti, että painetta per kannus on 6 kiloa. Kannukset voisivat olla rosteri putkesta peltikiekoin vahvistettuna jolloin myös liuttaminen mahdollista asvaltilla ja perän nostamista ei tarvi.

 

 

Minä kuvittelin Tweedyn tarkoituksen olevan olla helppo ja suhteellisen taloudellinen sekä suorituskykyinen "jokamiehenlentokone", jota saa operoida ilman lupakirjaa. Maailmassa on tietysti paljon parempia lentäjiä, mutta kyllä minäkin taidan aloittelijan ja "jokamiehen" tunnusmerkit täyttää. 18-vuotisen lentokokemuksen, kolmen lupakirjan ja parin kelpuutuksen suomalla arvovallalla uskallan sanoa, etten todellakaan osaisi tehdä noita temppuja. Mikäli homma olisikin fyysisesti mahdollista, turvalleen minä sen koneen tuuppaisin, tai kyljelleen tai jotain. Kuitenkin lentokokemusta kannusvehkeillä on hippisen enemmän kuin nokkapyöräisillä laitteilla.

 

Olen vissiin puolenkymmentä kertaa kehottanut Jukkaa arvioimaan hieman sitä faktaa, ettei lennokki ole lentokone ja kaikkea lennokkikokemusta ei voi muuttaa yksi yhteen lentokokemukseksi. Sama pätee rakennesuunnitteluun. En ole kuitenkaan (näihinkään) saanut minkäänlaisia kannanottoja.

 

-A-

[Jukka Takamaa 0]

Minä kuvittelin Tweedyn tarkoituksen olevan olla helppo ja suhteellisen taloudellinen sekä suorituskykyinen "jokamiehenlentokone", jota saa operoida ilman lupakirjaa. Maailmassa on tietysti paljon parempia lentäjiä, mutta kyllä minäkin taidan aloittelijan ja "jokamiehen" tunnusmerkit täyttää. 18-vuotisen lentokokemuksen, kolmen lupakirjan ja parin kelpuutuksen suomalla arvovallalla uskallan sanoa, etten todellakaan osaisi tehdä noita temppuja. Mikäli homma olisikin fyysisesti mahdollista, turvalleen minä sen koneen tuuppaisin, tai kyljelleen tai jotain. Kuitenkin lentokokemusta kannusvehkeillä on hippisen enemmän kuin nokkapyöräisillä laitteilla.

 

Olen vissiin puolenkymmentä kertaa kehottanut Jukkaa arvioimaan hieman sitä faktaa, ettei lennokki ole lentokone ja kaikkea lennokkikokemusta ei voi muuttaa yksi yhteen lentokokemukseksi. Sama pätee rakennesuunnitteluun. En ole kuitenkaan (näihinkään) saanut minkäänlaisia kannanottoja.

 

-A-

 

Nii tuo menettelytapa pätee jos koneessa EI OLE KÄÄNTYVÄÄ ETUPYÖRÄÄ...kääntyvä etupyörähän koettiin erittäin toimimattomaksi ja turvattomaksi.

 

Menee niin kovasti ristiin nämä teidän "asiantuntijoiden" näkemykset !

 

En kai mä lennokkia oo nyt suunnittelemassa....nehän painaa vaan muutaman kilon...lihasvoimalla lentävät oikeat koneet sen sijaan painaa plus miinus 30 kiloa.

[Reijo Österberg 6]

Nyt pitää muistaa, että Cri Cri oli norsu verrattuna Tweedyyn..

 

Äkkiäpä se muuttuu norsuksi, Cri-Cri:n kv on 16ft = 4,88 m = 0,28 m pitempi ja koneen pituus Cri-Cri 12ft10" = 3,91 m = 0,11 m isompi Tweedyyn verrattuna! :'(

Korkeus on tietty paljon isompi, mutta sinne mahtuukin lentäjä sisään!

 

Mini-Twinin piirustuksistahan istuma-asennon näkee:

http://www.carbotec-koblenz.com/flugzeugkonstruktionspl%e4ne.html

 

Koskahan Tweedystä saadaan vastaava sivukuva?

[Jukka Takamaa 0]

Nyt ohjaamo 1700 mm pitkä..sinne mahtuu hyvin paljon isommat miehet kuin Cri Crihin tai Mini Twiniin. Cri Cri on sitten pikkunorsu !

 

Mini-Twinin piirustuksistahan istuma-asennon näkee:

http://www.carbotec-koblenz.com/flugzeugkonstruktionspl%e4ne.html

 

Tuosta tosiaan näkee että 160 cm pitkän miehen ruma kyparä ottaa kattoon ja pylly osuu lattiaan..ei muuta !

 

[Antti Laukkanen 15]

Nii tuo menettelytapa pätee jos koneessa EI OLE KÄÄNTYVÄÄ ETUPYÖRÄÄ...kääntyvä etupyörähän koettiin erittäin toimimattomaksi ja turvattomaksi.

 

Menee niin kovasti ristiin nämä teidän "asiantuntijoiden" näkemykset !

 

En kai mä lennokkia oo nyt suunnittelemassa....nehän painaa vaan muutaman kilon...lihasvoimalla lentävät oikeat koneet sen sijaan painaa plus miinus 30 kiloa.

 

Kääntyvä etupyörä tai ei, lentokonetta ei ole tarkoitus pyöritellä yhden pisteen varassa maassa. Sen tarkoitus on lentää ilmassa ja olla hallittavissa normaaleissa ja epänormaaleissa lentotiloissa - ilman mitään ultimaattista kikkailua.

 

Minua ei tarvitse tituleerata "asiantuntijaksi" sen paremmin kuin asiantuntijaksikaan. Eritoten ilmoitin kommentoivani "jokamiehen" vinkkelistä ehkä kuitenkin hieman laajemmalla kokemuksella asiasta mitään tietämättömiin nähden.

 

Lennokkia et ole suunnittelemassa, mutta suunnittelun mallit ja kriteerit vaikuttavat tulevan lennokkimaailmasta, lennokkikokemuksella ja lennokkitiesmillä. Sen olet ihan omin sanoin ilmaissut kymmeniä kertoja näissä kahdessa ketjussa. Olen vain arvuutellut, oletko mahtanut sisäistää näiden kahden ilma-alustyypin välisistä eroista muuta kuin sen, että lentokoneeseen pitäisi saada mahtumaan kuski kyytiin. Vaan hyökkäys on näemmä taas kerran paras puolustus. Jos kompetenssi ei riitä vastaamaan, kysymyksen asettajan tietotaidon ja kokemuksen voi vähintäänkin laittaa lainausmerkkeihin.

 

-A-

[Jukka Takamaa 0]

Joopati joo..olen sanonut että eletään kiivasta talorakentamisen aikaa enkä ehdi nyt kaikkia liikesalaisuuksia paljastamaan rakenneleikkauksin lentolaitteesta ja tein jo version johon mahtuu 2metrinen pilotti ..taytyy mahtua koska lasiosan pituus kabiinissa yläkuvannossa on 2025 mm. Muutoksen tein kun Antti valitti edellistä versiota, joka perustui lääketieteen tohtorin mittauksiin liian pieneksi. Usko suunnittelijaa.

 

Vakuudeksi riittänee tämä aika tarkasti mittasuhteet paljastava vertailu Cri Crin kanssa.

 

[ attachment removed ]

 

[Antti Laukkanen 15]

Tulikin tosta naapurithreadista mieleen, että mitkä ne neljä perusmittaria ovat, joilla Tweedyn avioniikka on katettu?

 

-A-

[Jukka Takamaa 0]

Viittaan edellisessä threadissa käytyyn keskusteluun jossa Markku Koivurova esitteli minimimittariston kevyeeseen koneeseen..variometri ja kuula poistettu muistaakseni.

 

Ehdota sinä ammattimiehena sopiva kauniin kesäpäivän lentelyyn tarkoitetut mittarit. Foorumi on vapaa.

 

Ainakin korkeus- ja nopeusmittari ja kompassi riittää mulle..no keinohorisontti jos yllättää huono keli tai pilvi.....toki kello, radio ja GPS pitää olla mukana.

[Guest Kiwipilot]

Paljonko olet Jukka laskenut painoarvioksi instrumenteille, Pitot-systeemille, sauvalle sekä penkille turvavöineen? Puhumattakaan käsijarrusta, polkimista, trimmistä, kaasu -ja seosvivuista? Ai niin, radiot ja transponderi meinasi unohtua.

[Jukka Takamaa 0]

Siivet ( 180 cm ) 6 kg kpl

Runko 18 kiloa

Peräsimet 10 kiloa ( sis. kannuspyörät a 300 gr ).

Moottori + potkuri + tankki combo 6 kg / kpl.

Pääteline 3 kiloa.

 

Yhteensä 55 kiloa.

 

Rungon pääkaari on ohjaajan selkänoja ( tai erillinen selkänoja lyhyelle pilotille kiinnitetään tähän ( + pehmusteet ) ja siipien salot liitetään tähän myös.

 

Mittareille ja vivuille ja muille säätimille, polkimille ja tangoille jää siis n. 5 kiloa. Jolloin tavoitetyhjäpaino 60 kg saavutetaan.

 

Tämä on hyvin alustava arvio.

[Markku Kiiski 2]

Siivet ( 180 cm ) 6 kg kpl

Runko 18 kiloa

Peräsimet 8 kiloa ( sis. kannuspyörät a 300 gr ).

Moottori + potkuri + tankki combo 6 kg / kpl.

Pääteline 3 kiloa.

 

Yhteensä 53 kiloa.

 

Rungon pääkaari on ohjaajan selkänoja ( tai erillinen selkänoja lyhyelle pilotille kiinnitetään tähän ( + pehmusteet ) ja siipien salot liitetään tähän myös.

 

Mittareille ja vivuille ja muille säätimille, polkimille ja tangoille jää siis n. 7 kiloa. Jolloin tavoitetyhjäpaino 60 kg saavutetaan.

 

Tämä on hyvin alustava arvio.

Tosiaan, hyvin alustava hatusta vedetty arvio. Sisäänvedettävä ja ohjattava laskuteline 2kg on täysin utopistinen arvio, samoin kuin nuo muutkin painot. Valoitappahan hiukan rakennetta kuinka arvaamasi painot olisivat saavutettavissa.

[Jukka Takamaa 0]

Joo sulla olikin vanhaa dataa siinä..veivasin painoja ainakin 5 kertaa.

 

Alumiinia ja muita kevyitä rakenteita mm. kumia sekä lentokonevaneria käytetään landarimekanismissa.

 

3 kiloa landarille on aivan passeli. 2 kiloonkin sen varmasti saa, mutta silloin sen pyörä ei ole dia 30-35 cm vaan pienempi.

 

Rakenteet on jo kertaalleen käyty läpi. Ei mitään uutta stressed skin ja koteloituja onttoja ohuita kuorirakenteita.

 

Muista että lihasvoimakoneet painaa jopa vain 28 kiloa..ja kv. 30 metriä.

[Markku Kiiski 2]

Joo sulla olikin vanhaa dataa siinä..veivasin painoja ainakin 5 kertaa.

 

Alumiinia ja muita kevyitä rakenteita mm. kumia sekä lentokonevaneria käytetään landarimekanismissa.

 

3 kiloa landarille on aivan passeli. 2 kiloonkin sen varmasti saa, mutta silloin se ei ole dia 30-35 cm vaan pienempi.

Veivasit painoja 5 kertaa muutaman minuutin aikana!, kyllä tällaiset painoarviot pitää tulla alustavan detaljisuunnittelun kautta eikä hatusta vetämällä.

 

[Antti Laukkanen 15]

Viittaan edellisessä threadissa käytyyn keskusteluun jossa Markku Koivurova esitteli minimimittariston kevyeeseen koneeseen..variometri ja kuula poistettu muistaakseni.

 

Ehdota sinä ammattimiehena sopiva kauniin kesäpäivän lentelyyn tarkoitetut mittarit. Foorumi on vapaa.

 

Ainakin korkeus- ja nopeusmittari ja kompassi riittää mulle..no keinohorisontti jos yllättää huono keli tai pilvi.....toki kello, radio ja GPS pitää olla mukana.

 

No siteeraan tuossa vaikka silmiin ekana sattunutta moottoripurjelentokoneiden minimivarusteluetteloa. En ole isommin perehtynyt, mitä tällainen kone vaatii, joka ei lupakirjakaan tarvitse, mutta lähdetään nyt tuosta liikenteeseen:

 

Lennonvalvontamittarit

- nopeusmittari

- korkeusmittari

- magneettikompassi; TMG-moottoripurjelentokoneen

kompassin eksymä saa olla vaakalennossa

korkeintaan 10º, paitsi moottorin käydessä tai radion

ollessa käytössä, jolloin eksymä saa olla korkeintaan

15º

- kuulatyyppinen luisumittari

 

2.1.2 Moottorinvalvontamittarit

- pyörimisnopeusmittari

- polttoaineen määrämittari kullekin polttoainesäiliölle

- öljynlämpömittari (ei vaadita kaksitahtisissa moottoreissa)

- öljynpainemittari tai matalan öljynpaineen varoitin

(ei vaadita kaksitahtisissa moottoreissa)

- sylinterinpään lämpömittari, jos voimalaitteessa

on säädettävä ilmajäähdytysjärjestelmä

- käyntiaikamittari

- öljynmäärämittari tai mittatikku

 

Mittarilentämistä koneellasi ei kuitenkaan saa harjoittaa, joten voit unohtaa keinohorisontin saman tien. Kello saa olla ranteessa. GPS on kovasti mielipidekysymys. Ainakaan sen ei tarvitse olla kiinteä.  Kuten huomannet, olennaisesti lennonvalvontamittareita pidempi tarina on otsikon "moottorinvalvontamittarit" alla. Ja Tweedyyn tulee kuuleman mukaan kaksi moottoria. Polttoainesäiliöitäkin vissiin minimissään kaksi, ellei jopa kolme. Variometri on kuitenkin ilmailutoiminnassa sikäli nokkela peli olemassa, että oikein kummastuttaa, kun tuon mukaan se ei ole pakollinen. Näillä eväillä neljä mittaria on toki kovasti vähän.

 

Jos kokonaisuus olisi nopeus, korkeus, vario, kuula, kompassi ja moottorinvalvontaan 2x pyörimisnopeus, 2x PA, 2X sylKANNENlämpömittari (kovastikin säädettäviä järjestelmiä koneeseen lienee meininki tulla), 2x käyntiaikamittari, tulos on äkkiä laskien 13 mittaria. Toki käyntiaikamittarit voi sijoittaa Redigo-tyyliin moottoritilaan. Siltikin jää 11. Vaihtoehtona lienee nyt moottorinvalvontaelektroniikka kummallekin mottorille erikseen. Tosin jos koneen kokonaishinta on 6000 €, tulee kovasti hankaluuksia avioniikan napatessa minimissään kolmanneksen, todennäköisesti enemmänkin.

 

-A-

 

Edit: 2xPA jäi laskuista pois...

[Jussi Salminen 12]

Piirustuksia /rakennekuvia foorumille?

 

Tosisissanneko te niitä tänne haluatte? Eihän niissä mitään erikoista olisi.Lentokonerakenteet eivät voi olla kovin monenlaisia. Nehän tehdään periteisillä/ vakiintuneilla tavoilla. Tässä parit kuvat jos joku ei ole ennen nähnyt.

 

 

Jussi

 

 

 

[ attachment removed ]

 

 

[ attachment removed ]