Pienen uuden lentokoneen suunnittelu ja valmistus - PART II

[Markku Kiiski 2]

Miksi vääristät nää jutut...Cri Crissähän on juuri sellaiset landarin varret lattarosterista..eikö niin ?

 

Tweedyssä ne jää pois...mutta niiden painon verran olisi varaa vahvistaa rakenteita, jolloin oltaisiin niiltä osin Cri Crin painoissa. Muodoltaan edullisessa Tweedyssä pystytään aikaan saamaan keveäpi ja kestävämpi rakenne, joten lisävahvistus ei ole tarpeen.

Olet itsekin aika mestari vääristelemään. Ko. konstruktiossa korkeusvakaajalle tulee ylimääräistä turhaa painoa kuten Jouni on jo yrittänyt sinulle selittää ja päätelineen (mikähän se nyt tässä mallissa mahtaa olla) rakenteeseen tulee varmasti saman verran painoa kuin Cri-Crin telineestä, koska sisäänvedettävä sydeemi on joka tapauksessa raskaampi. Laskutelineen asema rungossa tuo lisäksi mukanaan ylimääräistä painoa, koska se ei ole lähellä siipisalon ja rungon liitosta joka taas luonnostaan on tukeva paikaa.

[Jukka Takamaa 0]

Olet itsekin aika mestari vääristelemään. Ko. konstruktiossa korkeusvakaajalle tulee ylimääräistä turhaa painoa kuten Jouni on jo yrittänyt sinulle selittää ja päätelineen (mikähän se nyt tässä mallissa mahtaa olla) rakenteeseen tulee varmasti saman verran painoa kuin Cri-Crin telineestä, koska sisäänvedettävä sydeemi on joka tapauksessa raskaampi. Laskutelineen asema rungossa tuo lisäksi mukanaan ylimääräistä painoa, koska se ei ole lähellä siipisalon ja rungon liitosta joka taas luonnostaan on tukeva paikaa.

 

Mutta avokabiini tarvii jäykistystä..ja moottorit tukevan runkokaaren kärkikartiossa..tuo uusi vähemmän lasinen nokkaosa antaa kevyen mutta kestävän taustan(kuorirakenteen ) sille kaarelle joka lukitseen pyöräkotelon alkupään.

[Jouni Laukkanen 55]

...mutta 30 asteen liukukulmalla 20 AoA:lla näkyy kenttä aika hyvin ilmankin...

 

 

SIIS MITÄ? 

[Jukka Takamaa 0]

SIIS MITÄ? 

 

Eikö olisi lystiä tuoda oma "avaruusalus" alakauttavedosta suoraan laskuun ?

 

[Juha Ritaranta 947]

Ihan ystävällisessä ja asiallisessa mielessä esitetty kysymys: Onko Sinulla tietoa millaisella kulmalla lentokoneet noin yleisesti ottaen lähestyvät kiitorataa tahi muuta laskupaikkaa?

[Mikko Maliniemi 5]

Tuon tuplakannuksen ohjattavuuden ja kestävyyden lisäksi tuossa laskutelineratkaisussa vähintäänkin yhtä arveluttavalta vaikuttaa tuo pääteline. Jos yhtään yrittää järjellä ajatella, niin eihän juuri tuon epävakaampaa systeemiä voi ollakkaan? Siinä vaiheessa, kun kone on pelkästään päätelineen varassa, ellei se pääteline petä alta heti kättelyssä, tuo koko pakettihan tulee kaatumaan jossakin vaiheessa väkisinkin siivelleen. Voisi puhua varmaan kottikärryefektistä 

 

Ja edelleen epäilen, että ellei sitä laskutelinettä tehdä todella kestävistä (tarkoittanee samalla myös raskasta) materiaaleista, se ei tule kestämään edes hidasvauhtista rullausta. Saati sitten laskeentumista. Ja vaikka teline olisikin niin vahva, että se itsessään kestäisi vääntymättä ja katkeamatta, pitäisi sen kiinnityskohdankin olla todella vahva (ja sitä kautta painava). Muuten siinä käy väkisellä niin, että sen valtavan kohtauskulman jälkeen laskussa kannusten ottaessa kiinni kiitotiehen ensimmäisenä, nokkapyörä rojahtaa voimalla kiitotiehen, ja se koko patentti paiskautuu kuskin jalkojen välistä kuomun läpi huitsin nevadaan. Ja kuten sanoin aiemminkin, saattaa viedä pilotilta jotain kullanarvoista mukanaan. Veikkaan, että lentäjän vaimo ei tykkäisi tuollaisesta laskutelineratkaisusta...

 

Kysymys kuuluukin, millaisista materiaaleista olet ajatellut tehdä päätelineen ja sen vaatimat vahvistukset runkoon? Entäs millaiset pitkittäisvahvistukset on suunnitteilla koko takarungon matkalle, että se ei noiden tuplakannusten aiheuttaman sivuttaisväännön takia katkea irti poikki?

[Guest Sakari Pyörre]

Rakentavia ideoita, vassokuu::

 

1: Yksi kannuspyörä takarunkoon. Se on helpohko rakentaa ohjattavaksikin. Sivuvakaajiin kiinni "karvat", jotka pitävät koneen tasapainossa pienillä nopeuksilla.

 

2. Sivuperäsimiin spoileritoiminto. Rakenna lentojarrut niin että poikkeutat molempaa sivuperäsintä ulospäin, kun haluat jarruttaa. Näin säästyt noilta "27 alfoilta" ja voit vaikka ajaa sen vehkeen pyörälleen. Tietysti oikeat spoilerit siivissä olisivat järkevämmät, mutta halunnet säästää painossa?

 

 

Ja please, säästä Jounin hermoja äläkä puhu noista 30 asteen lähestymisistä. Se on vanhanaikaisena lennonjohtajana tottunut näkemään, kun koneet seuraavat orjallisesti liukupolkuvaloja ja tulevat tylsän loivalla kulmalla alas, pikkuisen lopussa loiventaen. Harva vetäisee kunnon cobraa, vaikka se miten olisi järkevää.

[Jukka Takamaa 0]

Tuon tuplakannuksen ohjattavuuden ja kestävyyden lisäksi tuossa laskutelineratkaisussa vähintäänkin yhtä arveluttavalta vaikuttaa tuo pääteline. Jos yhtään yrittää järjellä ajatella, niin eihän juuri tuon epävakaampaa systeemiä voi ollakkaan? Siinä vaiheessa, kun kone on pelkästään päätelineen varassa, ellei se pääteline petä alta heti kättelyssä, tuo koko pakettihan tulee kaatumaan jossakin vaiheessa väkisinkin siivelleen. Voisi puhua varmaan kottikärryefektistä 

 

Ja edelleen epäilen, että ellei sitä laskutelinettä tehdä todella kestävistä (tarkoittanee samalla myös raskasta) materiaaleista, se ei tule kestämään edes hidasvauhtista rullausta. Saati sitten laskeentumista. Ja vaikka teline olisikin niin vahva, että se itsessään kestäisi vääntymättä ja katkeamatta, pitäisi sen kiinnityskohdankin olla todella vahva (ja sitä kautta painava). Muuten siinä käy väkisellä niin, että sen valtavan kohtauskulman jälkeen laskussa kannusten ottaessa kiinni kiitotiehen ensimmäisenä, nokkapyörä rojahtaa voimalla kiitotiehen, ja se koko patentti paiskautuu kuskin jalkojen välistä kuomun läpi huitsin nevadaan. Ja kuten sanoin aiemminkin, saattaa viedä pilotilta jotain kullanarvoista mukanaan. Veikkaan, että lentäjän vaimo ei tykkäisi tuollaisesta laskutelineratkaisusta...

 

Kysymys kuuluukin, millaisista materiaaleista olet ajatellut tehdä päätelineen ja sen vaatimat vahvistukset runkoon? Entäs millaiset pitkittäisvahvistukset on suunnitteilla koko takarungon matkalle, että se ei noiden tuplakannusten aiheuttaman sivuttaisväännön takia katkea irti poikki?

 

Mielestäsi varmaan myös moottoripyörällä kaadutaan kun vauhti loppuu ? 2550 mm oli muuten kaverin harrikan akseliväli...nopeudessa 215 km/t sanoi kypärän remmin pureutuvan niin kovaa kurkkulihaksiin, että piti löysätä kaasua. 2200 ccm oli siinä tehoa. Tweedyssä on 12 mm enemmän akseliväliä.

 

Muistan kyllä sen onko jo kivekset laskeutuneet kommentin..olisiko tämä kiinteä telineinen "pappamalli" enenmmän sun mieleen ?

 

Sivuttaisvääntöongelmaa ei ole runko ja peräsivet on erittäin tukevat...sitäpaitsi korkkarin vakaaja on rungosta mitattuna vain muutamia kymmeniä senttejä. Tämäkin tuli jo mainittua toistamiseen.

 

 

[ attachment removed ]

 

[Jouni Laukkanen 55]

Eikö olisi lystiä tuoda oma "avaruusalus" alakauttavedosta suoraan laskuun ?

 

 

Tällainen yleinen nyrkkisääntö on, että lähestymisen aikana, ennen laskua sadasta metristä alaspäin koneella lennetään suoraan ja lentoasuun ei enää tehdä merkittäviä muutoksia. Ihan siksi, että laskua edeltää mahdollisimman stabiili lentotila ja päästään keskittymään itse laskun tekoon.

 

Noh... hinauslennoilta tullessa lähestymiset ovat sellaisia räkäisyjä, mutta kaverilla onkin kone yleensä sillä tavalla näpeissä, että jatkuvasti muuttuvankin lentotilan jälkeen tehdään siisti ja asiallinen lasku. Mutta et voi lähteä siitä, että koneen operointiin jatkuvasti ja kaikille piloteille liitty jokin erikoinen kommervenkki. Alakauttavedot alle laskukierroksen aloituskorkeuden luettelen hyvin epäterveellisiin elämäntapoihin.

 

Mutta tuohon edelliseen väittämääsi vielä: oli liukukulma mitä tahansa, niin kun nokka on 20 astetta pystyssä, ei siitä kenttää näe, jyrkkä liukukulma vaan pahentaa tilannetta. STOL-lentoonlähdön pystyy tekemään melkein kuka tahansa, mutta lasku ei enää onnistukaan kaikilta. Siinä pitää kuitenkin muistaa kaksi asiaa: 1) nopeuden pitää olla riittävän pieni ja koneen tulee olla trimmattuna oikein 2) laskupaikka tulee olla näkyvissä koko ajan lähestymisen aikana jotta liukukulma saadaan säädettyä sopivaksi. Näyttää siltä, ettei Tweedyllä kumpikaan ole mahdollista kuvailemallasi tekniikalla.

[Guest Sakari Pyörre]

Päätelineratkaisusta.

 

Pyörä on nyt melko alhaalla, tai siis runko ylhäällä. Jos käyttää noinkin isoa pyörää, voisiko sen ajatella laakeroitavaksi jonnekin rungon pohjan tasolle. Siis laskuasussa puolet pyörästä olisi rungon ulkopuolella.

 

Tämä mahdollistaisi erittäin kevyen telineen sisäänottosysteemin, seuraavasti: Rungon pohjassa, ohjaamossa, olisi ylhäältä avoimet kolot pyörän akselia varten. Akselin päät lukitaan paikalleen pienillä pikalukoilla, jotka lentäjä pystyy avaamaan. Nousun jälkeen lentäjä vain avaa pikalukot ja nostaa koko pyörän sopivaan paikkaan rungon sisällä, esimerkiksi hattuhyllylle.

 

Pyörän kiinnittävät pikalukot olisi hyvä merkitä huomiovärillä, jotta lentäjä löytää ne helposti ennen laskua.

 

Pyörän aukon voisi peittää esimerkiksi rullaverhotyyppisellä peitteellä, jonka lentäjä vetäisi narulla aukon päälle.

 

Edit: Kappas, Jukka keksi samaan aikaan melkein samanlaisen ratkaisun. Olemmeko synkronoineet aivomme? Ihastuttavaa.

[Jukka Takamaa 0]

Rakentavia ideoita, vassokuu::

 

1: Yksi kannuspyörä takarunkoon. Se on helpohko rakentaa ohjattavaksikin. Sivuvakaajiin kiinni "karvat", jotka pitävät koneen tasapainossa pienillä nopeuksilla.

 

2. Sivuperäsimiin spoileritoiminto. Rakenna lentojarrut niin että poikkeutat molempaa sivuperäsintä ulospäin, kun haluat jarruttaa. Näin säästyt noilta "27 alfoilta" ja voit vaikka ajaa sen vehkeen pyörälleen. Tietysti oikeat spoilerit siivissä olisivat järkevämmät, mutta halunnet säästää painossa?

 

 

Ja please, säästä Jounin hermoja äläkä puhu noista 30 asteen lähestymisistä. Se on vanhanaikaisena lennonjohtajana tottunut näkemään, kun koneet seuraavat orjallisesti liukupolkuvaloja ja tulevat tylsän loivalla kulmalla alas, pikkuisen lopussa loiventaen. Harva vetäisee kunnon cobraa, vaikka se miten olisi järkevää.

 

1. Niin ja menettäisin kaiken edun jonka tämä konstruktio tuo tullesssaan.

 

2. Normaali tiukka veto hidastaa Tweedyn vauhtia jo 10 asteen AOA:lla.

 

Niin tämän tyyppinen kone antaa mahdollisuuden todella huimaan taitolentoon....näitä vaan ei saa kaupasta...vielä.

 

Nyt ymmärrän..tis is hjuumor !

[Markku Koivurova 367]

30 asteen liukukulmalla 70 mph.n lentonopeudella vajoamisnopeudeksi tulee 15,6 m/s. Se on 3120 ft/min, vertailun vuoksi Robinson helikopteri vajoaa autorotaatioliu'ussa 1600 ft/min ja se tuntuu todella huimalta matalalla (käsikirjan mukaan flare tulee aloittaa muistaakseni 50 jalasta ja päättyä 3-4 jalan korkeuteen "levellille" (lattia vaakasuoraan), vaativa suoritus). Simuloin tuota 30 asteen kulmaa konttorituolissa; kun silmät ovat 115 cm korkeudella lattiasta tähtäyspiste on kahden metrin päässä! Empä haluaisi yrittää.

 

Ne liukupolkuvalot tuovat koneen kolmen asteen liu'ussa kiitoradalle.

[Jukka Takamaa 0]

Simuloin tuota 30 asteen kulmaa konttorituolissa; kun silmät ovat 115 cm korkeudella lattiasta tähtäyspiste on kahden metrin päässä! Empä haluaisi yrittää.

 

Ne liukupolkuvalot tuovat koneen kolmen asteen liu'ussa kiitoradalle.

 

Entäs laskuun suoraan split-S liikkeestä ? Vaatis varmaan teräksen kovia palleja...niinkuin se YOUTUBEn Mig-21 pilotti Epsteinin Miragen kanssa..olette varmaan nähneet videon ?

 

Kannattaa katsoa.... http://www.youtube.com/watch?v=ZC8pTKyRBLU&feature=related

 

Ok 3 astetta roger roger !

 

Kyllähän se lasku on aina tuntunut aika pitkältä ja loivalta.....3 astetta....en muuten lennokkimiehenä tätä tiennyt/muistanut. Sitten ei nyky tweedyn spekseillä kannata liukupolulla ottaa yli 8 asteen nostoa nokalle....tai näkyvyys eteen katoaa tyystin. Mahdollista toki on se 20 astetta alas eteen visibility.

[Guest Sakari Pyörre]

1. Niin ja menettäisin kaiken edun jonka tämä konstruktio tuo tullesssaan.

2. Normaali tiukka veto hidastaa Tweedyn vauhtia jo 10 asteen AOA:lla.

Nyt ymmärrän..tis is hjuumor !

 

1. Älähän nyt ja miten niin? Siis mikä etu lähtisi? Vastus olisi samaa luokkaa, laskuominaisuudet samanlaiset... ainoa pikku harmi, että kone kulkisi pikkuisen kallellaan hitaassa rullauksessa.

 

2. Varmaan, mutta tiukat vedot ovat epämiellyttäviä. Laskussa suorastaan vaarallisia. Kyllä se spoileri toimii. Eikä lisää painoa juuri lainkaan. Tutkipa vaikka Cozyn sivuperäsinten mekanismia.

 

Hetkinen... ei kai tämä mikään huumoriketju ole????

 

PS. Kaikilla meillä lentäjillä ei ole, maineestamme *kröhöm* huolimatta, "teräksen kovia palleja".

[Mikko Maliniemi 5]

Mielestäsi varmaan myös moottoripyörällä kaadutaan kun vauhti loppuu ? 2550 mm oli muuten kaverin harrikan akseliväli...

 

Millä tapaa tuota konettasi voi verrata moottoripyörään? Montako yksipyöräistä moottoripyörää olet nähnyt? Tai sellaista, missä olisi renkaat painopisteen kohdalla pituussuunnassa? Edelleenkin kottikärry on varmasti lähempänä vertauskohtana, kuin minkäänlainen moottoripyörä. Kun kolmirattaisessa moottoripyörässäkin se nokkapyörä on metrikaupalla painopisteen etupuolella...

 

Muistan kyllä sen onko jo kivekset laskeutuneet kommentin..olisiko tämä kiinteä telineinen "pappamalli" enenmmän sun mieleen ?

 

Jätetään nuo kivesten laskeentumiset sinne vanhaan threadiin. Turha niitä on tähän tuoda asiallisempaa ilmapiiriä pilaamaan. Sitäpaitsi sen kyllä sanoi joku ihan muu, kuin minä... Ja kysymykseesi vastaus on, että kyllä. Tuo näyttää huomattavasti vakaammalta ratkaisulta jo silmin katsottuna. Ei ole enää painopiste samalla tavalla ylipitkän vipuvarren päässä...

 

Sivuttaisvääntöongelmaa ei ole runko ja peräsivet on erittäin tukevat...

 

Ihan varmasti sivuttaisvääntöä on tuollaisella tuplakannuksella. Mutta jos ne rakenteet (takarunko ja peräsimet) ovat riittävän kestävät (pitääkö olla myös joustavat?), niin silloinhan se ei tosiaan ole ongelma. Mutta edelleenkään et vastannut kysymykseen, mistä materiaaleista meinasit nuo em. osat rakentaa niin kestäviksi ilman järjetöntä painon lisäystä?

[Ilkka Mäkelä 1 215]

Mitenkähän tuolla koneella tehdään sivutuulilasku? Jos tuota lähdetään kallistamaan tuulen suuntaan, niinkuin silloin on pakko, kiitotiehen koskettaa ensiksi toinen kannuspyöristä. Pysyykö kiitotiellä vai lähteekö sivusta ulos?

 

Vaikea saada kaupaksi konetta, jonka maksimi sivutuulikomponentti on 1 solmu...

[Jouni Laukkanen 55]

Edelleenkin kottikärry on varmasti lähempänä vertauskohtana, kuin minkäänlainen moottoripyörä.

 

Hemmetti... jossakin alitajunnassa mietinkin että mitä tuttua tässä skeemassa oli, vaikka Meta-Sokol pyöri päällimmäisenä. Saattaa olla jopa niin, että lastatulla kottikärryllä jopa pystyy simuloimaan koneen käyttäytymistä laskussa. Sanoin nämä ihan vakavissani.

 

Sen etutelineen piti ole sisäänvedettävyyden lisäksi myös ohjattava, joten aika monimutkainen mekanismi tulee olemaan, puhumattakaan miten siihen liittyvät voimat saataisiin hallittua. Jos siihen kottikärryyn rakentaisi etupyörän ohjausmekanismin, voisi kokeilla käytännössä miten ohjaaminen sujuu.

 

Minua vaivaa tässä jutussa sellainen tietty nurinkurisuus, vähän kuin hammaslääkäri tekisi hammasremonttia takakautta. Poden juuri poistettua viisaudenhammasta ja nämä ajatukset ovat kovasti pinnassa. Tiedostan kyllä, että edistyksellisyys piiloutuu joskus epäsovinnaiseen asuun, mutta silti...

[Jukka Takamaa 0]

Millä tapaa tuota konettasi voi verrata moottoripyörään? Montako yksipyöräistä moottoripyörää olet nähnyt? Tai sellaista, missä olisi renkaat painopisteen kohdalla pituussuunnassa? Edelleenkin kottikärry on varmasti lähempänä vertauskohtana, kuin minkäänlainen moottoripyörä. Kun kolmirattaisessa moottoripyörässäkin se nokkapyörä on metrikaupalla painopisteen etupuolella...

 

Mutta edelleenkään et vastannut kysymykseen, mistä materiaaleista meinasit nuo em. osat rakentaa niin kestäviksi ilman järjetöntä painon lisäystä?

 

Ei kyllä tässä nimenomaan on tuo pääteline hieman kauempana edessä kuin normaali kannuspyöräkoneessa...maaefektillä haetaan helpotusta perän nostoon kiidossa.

 

Puusta..mäntyä ja vaneria ja metallilla pääsalosta rungon peräosaan kiinni.....kestää varmasti ja on irrotettavissa koko tailsection.

[Jukka Takamaa 0]

Hemmetti... jossakin alitajunnassa mietinkin että mitä tuttua tässä skeemassa oli, vaikka Meta-Sokol pyöri päällimmäisenä. Saattaa olla jopa niin, että lastatulla kottikärryllä jopa pystyy simuloimaan koneen käyttäytymistä laskussa. Sanoin nämä ihan vakavissani.

 

Sen etutelineen piti ole sisäänvedettävyyden lisäksi myös ohjattava, joten aika monimutkainen mekanismi tulee olemaan, puhumattakaan miten siihen liittyvät voimat saataisiin hallittua. Jos siihen kottikärryyn rakentaisi etupyörän ohjausmekanismin, voisi kokeilla käytännössä miten ohjaaminen sujuu.

 

Minua vaivaa tässä jutussa sellainen tietty nurinkurisuus, vähän kuin hammaslääkäri tekisi hammasremonttia takakautta. Poden juuri poistettua viisaudenhammasta ja nämä ajatukset ovat kovasti pinnassa. Tiedostan kyllä, että edistyksellisyys piiloutuu joskus epäsovinnaiseen asuun, mutta silti...

 

Ajatus tilleristä tuli sen takia, että kiidossa pyörä saadaan lukituksi...kääntyminen olisi mahdollista vain erillisellä ohjaimella...maarullauksen aikana. Asiaa on mietitty kovasti. Varpailla painaminen avaa lukon ja kääntäminen mahdollista..on toinen vaihtoehto.

 

Kuten aiemmin sanoin kone ohjataan koko jättöreunan mittaisilla siivekkeillä tai flaperoneilla.....muuten ei onnistu koko homma ollenkaan. Mutta aiemmalla mallilla testasin että periaate hanskaa hyvin.

[Jukka Takamaa 0]

Mitenkähän tuolla koneella tehdään sivutuulilasku? Jos tuota lähdetään kallistamaan tuulen suuntaan, niinkuin silloin on pakko, kiitotiehen koskettaa ensiksi toinen kannuspyöristä. Pysyykö kiitotiellä vai lähteekö sivusta ulos?

 

Vaikea saada kaupaksi konetta, jonka maksimi sivutuulikomponentti on 1 solmu...

 

Joo tämä vaatii päätelineeseen hieman pituutta muuten toinen kannuspyörä voi koskettaa kiitotietä..en usko että se on kovin vaarallista.

 

Suurensin hieman sivuperäsimiä...tämä voinee tuoda helpotusta juuri ongelmaasi.

 

Kokemuksesta tiedän että juuri tällä saadaan hyvin startit tuulessa, kun konetta voi kääntää useamman akselin ympäri startissa.

 

Sauvaa saa vatkata koko rahan edestä.

 

[ attachment removed ]

 

[Karoliina Salminen 0]

 

nevadaan. Ja kuten sanoin aiemminkin, saattaa viedä pilotilta jotain kullanarvoista mukanaan. Veikkaan, että lentäjän vaimo ei tykkäisi tuollaisesta laskutelineratkaisusta...

 

No mikä mikä, säilyyhän siinä esim. sormet...

 

[Mikko Maliniemi 5]

Ajatus tilleristä tuli sen takia, että kiidossa pyörä saadaan lukituksi...kääntyminen olisi mahdollista vain erillisellä ohjaimella...maarullauksen aikana. Asiaa on mietitty kovasti. Varpailla painaminen avaa lukon ja kääntäminen mahdollista..on toinen vaihtoehto.

 

Ongelmahan tuossa on se, että nyt kun sulla on suurin osa painosta sen tilleripyörän (jonka varsi ei ole edes kohtisuorassa kulmassa maahan nähden) varassa ja kaikki se paino on pitkähkön vipuvarren päässä, heti kun vapautat sen lukituksen, se alkaa kampeamaan sitä rengasta sille puolelle, missä sattuu olemaan hitunenkaan enemmän painoa. Siinä pitää olla pohkeissa papua, että saa sen renkaan pidettyä suorassa. Tämä siis jo paikallaan ollessa. Rullatessa ongelma vain korostuu, kun pienikin epätasaisuus tai koneen tasapainoa horjuttava tuulen henkäys kääntää nokkaa sivuun. Silloin viimeistään loppuu pilotilta papu pohkeista. Tai vaikka voima riittäisikin pitämään pyörän suorassa, voi ihmisen reaktioaika olla liian lyhyt, jotta jalat toimisivat niin nopeasti, että saisi pidettyä renkaan suorassa...

 

Kuten aiemmin sanoin kone ohjataan koko jättöreunan mittaisilla siivekkeillä tai flaperoneilla.....muuten ei onnistu koko homma ollenkaan. Mutta aiemmalla mallilla testasin että periaate hanskaa hyvin.

 

Entäpä siinä vaiheessa, kun vauhtia ei ole vielä tarpeeksi tuottamaan riittävästi ilmavirtaa ohjainpinnoille? Kuvitteleppa tilanne, että olet jo lähtökiidossa ja tulee pieni tuulenpuuska sivusta. Sinulla on päätelineen "tilleri" lukittuna ja kone makaa vielä kannustenkin varassa. Mitä luulet, että tapahtuu?

[Jukka Takamaa 0]

Ongelmahan tuossa on se, että nyt kun sulla on suurin osa painosta sen tilleripyörän (jonka varsi ei ole edes kohtisuorassa kulmassa maahan nähden) varassa ja kaikki se paino on pitkähkön vipuvarren päässä, heti kun vapautat sen lukituksen, se alkaa kampeamaan sitä rengasta sille puolelle, missä sattuu olemaan hitunenkaan enemmän painoa. Siinä pitää olla pohkeissa papua, että saa sen renkaan pidettyä suorassa. Tämä siis jo paikallaan ollessa. Rullatessa ongelma vain korostuu, kun pienikin epätasaisuus tai koneen tasapainoa horjuttava tuulen henkäys kääntää nokkaa sivuun. Silloin viimeistään loppuu pilotilta papu pohkeista. Tai vaikka voima riittäisikin pitämään pyörän suorassa, voi ihmisen reaktioaika olla liian lyhyt, jotta jalat toimisivat niin nopeasti, että saisi pidettyä renkaan suorassa...

 

Entäpä siinä vaiheessa, kun vauhtia ei ole vielä tarpeeksi tuottamaan riittävästi ilmavirtaa ohjainpinnoille? Kuvitteleppa tilanne, että olet jo lähtökiidossa ja tulee pieni tuulenpuuska sivusta. Sinulla on päätelineen "tilleri" lukittuna ja kone makaa vielä kannustenkin varassa. Mitä luulet, että tapahtuu?

 

Ensinnäkin se liike jonka pääpyörä kääntyy on huomattavasti peräsimen liikettä pienempi..vaikka 1/5 osa. Kuinka mä jaksan tuulessa kääntää fillarin etupyörää ?

 

Mulla on sellanen fiilari, että kun moottorit käy on kone pompotettavissa perä ylös alas jne. Samoin oikeillakin koneilla huomioidaan sivutuulen vaikutus siivekkeillä. Rullatessa kun nopeutta alle 50 km/t pidetään sauva "munissa", jotta perä painuu varmasti tukevasti asvalttiin...ehkäisee hyvin sivutuulen vaikutusta. Tätä tilaa stabiloi myös se, että pääteline on kaukana edessä ( CG:stä ) verrattuna muihin kannuspyöräkoneisiin. Pieni tuulenpuuska ei vaikuta mitään ja kovassa sivutuulessa ei startata edes Finnairin reittikoneilla. Lifting bodyko tämän koneen sivutuulessa kippaisi ?

 

Vakuutan että kone ei hievahdakkaan jos vedettynä rullaat pikkusivutuulessa !

[Mikko Maliniemi 5]

Ensinnäkin se liike jonka pääpyörä kääntyy on huomattavasti peräsimen liikettä pienempi..vaikka 1/5 osa. Kuinka mä jaksan tuulessa kääntää fillarin etupyörää ?

 

Tottakai, kuinkas en tuota tajunnut aiemmin? Paljonkos tuolla sun koneella on kääntösäde maassa rullatessa?

 

Ps. istutko sä sen sun eturenkaan päällä siinä fillarisi selässä? Niin, ja onko sulla kuitenkin toinen pyörä jakamassa painoa?

 

Mulla on sellanen fiilari, että kun moottorit käy on kone pompotettavissa perä ylös alas jne. Samoin oikeillakin koneilla huomioidaan sivutuulen vaikutus siivekkeillä. Rullatessa kun nopeutta alle 50 km/t pidetään sauva "munissa", jotta perä painuu varmasti tukevasti asvalttiin...ehkäisee hyvin sivutuulen vaikutusta. Tätä tilaa stabiloi myös se, että pääteline on kaukana edessä ( CG:stä ) verrattuna muihin kannuspyöräkoneisiin. Pieni tuulenpuuska ei vaikuta mitään ja kovassa sivutuulessa ei startata edes Finnairin reittikoneilla. Lifting bodyko tämän koneen sivutuulessa kippaisi ?

 

Just. Ehkäpä kuitenkin jäämme odottamaan, että joku oikea kannuspyöräpilotti tulee kertomaan, miten se homma oikeasti menee 

 

 

 

Taisit sekoittaa shoplifting buddyyn koko koneen ?

 

Jukka, sulle on annettu mahdollisuus asialliseen keskusteluun aiheesta. Vielä yksikin kerta tällaisia vihjailuja, niin minä pistän ketjun lukkoon ja sen jälkeen Tweedystä ei tällä forumilla puhuta lausettakaan...

[Jukka Takamaa 0]

Just. Ehkäpä jäämme odottamaan, että joku oikea kannuspyöräpilotti tulee kertomaan, miten se homma oikeasti menee 

 

Mitenkäs hän tähän voisi kommentoida, kun ei koskaan elämässään ole tällaisella värkillä lentänyt..minä tämän suunnittelijana tiedän tasan tarkalleen kuinka tämä käyttäytyy, koska mulla on ilmeisesti ainoana ihmisenä maailmassa vastaavasta tyypistä kokemusta.

 

Ainostaan Tuulia piloteilla voi olla aavistus tämän käyttäytymisestä, mutta koska siinä ei ole koko jättöreunan mittaista siivekettä...epäilen vahvasti sitäkin. Lisäksi Tuulian kv on yli kolminkertainen tähän verrattuna eli se on ruuhi Tweedyn rinnalla.

 

Toisaalta niin kauan kun pääpyörä ohjausta ei ole kokeiltu ja suunniteltu valmiiksi..siitä voidaan spekuloida kovastikin. Uskoisin että nuo voimien välitykset ovat juuri mekaanisesti ratkaistavia ongelmia..vipujen pituuksia ja sen kaltaisia asioita..voi olla ettei koko pyörää tarvi lukita ollenkaan.

 

Se oli vitsiksi tarkoitettu se shoplifting buddy. Mutta jos ei mun tarina kiinnosta voit lukita tämän säikeen jos siltä tuntuu.