Venäjänkielentaitoista kaivataan IL-2 -koulutusfilmin kääntämiseen

[Martti Kujansuu 180]

Riittäisikö kenelläkään rahkeita kirjoittaa puhtaaksi paperille suomeksi tämä 11 min. (puheen osuus ehkä n. 6 min.) IL-2 -koulutusfilmi? Näyttäisi sisältävän kiitettävästi teknistä tietoa koneesta ja oikein mielelläni haluaisin ymmärtää mistä tässä on kyse. 

 

Toisaalta jos joku tietää tarkalleen minkä nimisestä pätkästä tässä on kyse, kiinnostaisi sekin tieto. Yhteyttä yksityisviestillä tai käännöstä vaikka tänne jos muitakin sattuisi kiinnostamaan?

 

http://haeldar.diinoweb.com/files/IL-2.AVI

[Tommi Kaukonen 5]

Vilkaisin filmiä, pääsosa on koneen teknistä kuvausta, ja selostaja luettee samat asiat kuin näkyy kuvassakin: rakenteen kuvaus, lento-ominaisuudet, aseistus, punnitus ja massalaskelmat. Kaikki on käsikirjatietoa. Mutta olipa kone vahvasti panssaroitu! Elintärkeät osat: moottorista ohjaamon takaseinään asti, ja etupleksikin 45 mm. Eipä ihme, että konetta oli vaikea pudottaa. Venäläisillä on  aiheesta ainakin yksi melko tuore kirja: Авиация и космонавтика 2001. Штурмовик «Ил-2» /В.И. Перов, О.В. Растренин

Selostaja kutsui konetta lopussa nimellä "Musta Surma". Lieköhän tuo yleisesti käytetty, vai vain esittelyfimiä varten keksitty?

Edit: Авиация и космонавтика on tietysti kansantajuinen avaruus- ja ilmailutekniikan aikakauslehti.

[Markku Kanninen 447]

Selostaja kutsui konetta lopussa nimellä "Musta Surma". Lieköhän tuo yleisesti käytetty, vai vain esittelyfimiä varten keksitty?

Edit: Авиация и космонавтика on tietysti kansantajuinen avaruus- ja ilmailutekniikan aikakauslehti.

Sakemannien nimitys: "Schwarz Todt"= musta kuolema...

Markku 

[Tommi Kaukonen 5]

Venäläisen Wikipedian ( http://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%98%D0%BB-2 ) mainitsemat nimet:

 

Puna-armeija: Koukkuselkä «Горбатый»

Kоneen suunnittelijat: Lentävä tankki «Летающый танк»

Saksalaiset lentäjät: Betonikone (Betonflugzeug)

Saksan maavoimat: Teurastaja (Schlächter), Lihamylly  (Fleischwolf), Rautagustav  (Eiserner Gustav) ja Musta surma(Schwarzer Tod). Venäläiset wikihistorioitsijat ovat sitä mieltä, että Musta surma on venäläisen propagandan sodan aikana onnistuneesti lanseeraama nimitys.

 

Edit: "Musta kuolema" on Musta surma suomeksi, venäjäksi ja saksaksi, eli rutto.

[Martti Kujansuu 180]

Kiitos vastauksista! Muita koulutusvideoita löytää tietysti täältä.

 

http://haeldar.diinoweb.com/files/

[Tommi Kaukonen 5]

Tähän aiheeseen liittyen: sain lahjaksi kirjan jonka luin viime viikonloppuna. Vasili B. Emelianenko, Sturmovik-lentäjä. Koala-kustannus, 2007. Siinä on paljonkin osviittaa IL-2:lla lentämisestä, sotajuttuja tietenkin, sellaisenaan hyvää viihdetta. Iso yllätys lopuksi: kirjoittaja oli kirjan tehdessää 94-vuotias! Eipä olisi uskonut. Oma pää pehmenee paljon ennen, jos edes säilyy hengissä.

[Guest Igor]

Tuon "koukkuselkä" lempinimen Il-2 kone sai sen yksipaikkaisen koneen ohjaamon muodon ansiosta. Opetusfilmi kuuluu joukkoon samankaltaisia filmejä joita on tehty vuosina 1943-1944. Samanlaisia on tehty myös saksalaisista sotasaaliskoneista. Ne on julkaistu useampana videona joskus -90 luvun puolenvälin paikkeilla. Itselläni on ne kaikki. Osia vastaavan Pe-2 opetusfilmistä näytettiin joskus 90- luvun alustuksessani Suomen Ilmalumuseossa Pe-2 koneen kehityshistoriasta.

[Jukka Juutinen 43]

Tommi Kaukonen viittasi Aviatsija i kosmonautika-lehden artikkeliin jonka toisena kirjoittajana on Oleg Rastrenin. Rastreniniltahan on tullut myös aihetta käsittelevä Osprey-kirja. Lienee kokonaisuutena ihan hyvä, tosin näytesivun perusteella äijä horisee "ahtamattomasta" AM-38-moottorista, mikä on täyttä puppua.

[Tommi Kaukonen 5]

äijä horisee "ahtamattomasta" AM-38-moottorista, mikä on täyttä puppua.

 

En ole moottoritekniikan asiantuntija, mutta Rastreninin horinoissa voi olla jotain perää, tai sitten käsitteet on sekaisin.

 

http://engine.aviaport.ru/issues/14/page39.html :

 

Koska maataisteluikoneen ei tarvitse operoida korkealla, sen hihnakäyttöinen ahdin (нагнетатель)  ei tarvinnut merkittävästi voimaa, kuin mikä oli moottorin akselilla otettavissa voiman kasvaessa vastaavasti.

 

Tuo ”nagnegaatteli” on eglanniksi airblower, pressure blower, supercharger,eli olisko jonkinlainen hihnakäyttöinen puhallin.

 

Kaksipaikkainen  IL-2 oli varustettu  AM-38F moottorilla ja siina oli ilmeisesti jo parempi ahdin? Ainakin se pystyi operoimaan 10 minuuttia 1500 metrissä. Jotain laskelmia tehtiin sodan aikana ahtimen TK-3 käyttämiseksi, jolloin laskennallisesti päästiin 8000 metriin ja moottorin tehon ollessa 1500 hv. Lähde ei kerro, minkä tyyppinen ahdin kaksipaikkasessa IL-2:ssa oikein oli, tuskin enää remmivetoinen.

 

Liekö noita sturmoviikkeja saatu sotasaaliiksi, omista arkistoista saattaisi  silloin löytyä tarkat tekniset tiedot?

 

 

[Jukka Juutinen 43]

No onneksi sanoit ettet ole moottoritekniikan asiantuntija:) Muuten jo kaivelisin Kalashnikovia esille. Eli käsitteet ovat ko. sivustolla pahasti sekaisin. Ensiksi, Mikulinin ahdin ei sitten taatusti ollut hihnavetoinen, kuten ei yksikään muukaan sen ajan lekomoottoriahdin. Ihan normaali yksinopeuksinen ja yksivaiheinen mekaaninen keskipakoisahdin yhdellä poikkeusella. Kun saatavillani ei ole kunnon kuvaa AM-38:n peräpäästä (ahdinkoneistosta), en vanno oliko näin tässä mallissa mutta Mikulinin moottorien erikoisuutena oli ns. "Dralldrossel/swirl throttle" eli yksinkertaisesti säätyvä ahtimen ilmanoton siivistö. Ko. periaate on selostettu muistaakseni tämän vuoden 1. SIL:n numerossa MiG-3-artikkelissa. "10 minuuttia 1500 metrissä"? Junkers kopioi idean 213- ja 222-moottoreihinsa. Mitähän tällä halutaan sanoa kun lakikorkeus on huomattavasti korkeampi? Ehkäpä kyseessä on tietyn tehon käyttörajoitus korkeudessa 1500 m.

[Tommi Kaukonen 5]

“приводной центробежный нагнетатель” joo, olisko tuo kytketty keskipakoahdin. Ei siinä sanota, että ”nagnetaatteli” on remmillä kytketty, taisin itse sen keksiä - sorry,  voi kai  se olla moottorin peräpäässä,  kampiakselin jatkeella 

 

Ihmettelin jo kirjoittaessani lausetta, jossa puhuttiin 10 minuutin operoinnista 1500 metrissä, kun lakikorkeus on kuitenkin useita kilometrejä. Lähde taisi olla tämä:

http://fly.hausnet.ru/spravochnik/4/pd/am-38/index.html

 

Ja koko kappale kuuluu näin:

AM-38 moottori on suunnittelja A.A. Mikulinin kehittämä. Uudelleensuunnittelussa  tehtiin modifikaatio AM-38F, joka pääsi sarjatuotantoon. AM-38F tehtiin erityisesti maataistelukone IL-2:n kaksipaikkaista versiota varten. Vaikka siinä oli pienempi teho kuin AM-28:ssa suurissa korkeuksissa, siinä oli 100 hv enemmän tehoa lentoonlähdössä ja kyky toimia jopa kymmenen minuuttia nousuteholla korkeusalueella 0-1.5 km  - ”taistelualueella”.

 

Hyvä, että piilotit sen kalashnikovin. Ei pitäisi tiivistellä, ymmärtämättä asiayhteyttä. 

 

[Jukka Juutinen 43]

No, se Kalashnikovini on vielä Tulan puolella:) Unohtui mainita, että aiemmin mainitsemasi TK-3 oli nimenomaan pakokaasuahdin. Googlellakin löytyy muutama kuva, jossa Mikulinin ahdinkoppa näkyy selvästi. Yhtään kuvaa en löytänyt jossa motti näkyisi suoraan takaapäin josta voisi päätellä säätösiivistön olemassaoloa.

 

Ja sekin unohtui, että Mikulin AM pohjautuu BMW VI:n konstruktioon. Ja se, että AM oli sodan ainoa laajemmassa käytössä ollut neliventtiilinen DOHC-kone lekopuolella (Merlin et al olivat SOHC). Tankkipuolella oli Fordin GAA ja ryssän V-2-diesel.

[Tommi Kaukonen 5]

Yhtään kuvaa en löytänyt jossa motti näkyisi suoraan takaapäin josta voisi päätellä säätösiivistön olemassaoloa.

 

Siinä Mikulinmin nettielämänkerrassa sanottiiit AM-35 A:sta, että siinä olisi ollut sellainen säätösiivistö. AM-35A asennettiin IL-2:n protyytyyppiin, koska se ulkomitoiltaan ja  ominaisuuksiltaan vastasi AM-38:aa, joka laitettiiin sarjatuotantoversioon. Mistään en löytänyt mainintaa AM-38 ahtimen merkistä ja mallista, kuvien mukaan siinä selvästi on ahdin.

 

Sitten on tällainen Kozlovin elämänkerta: Козлов П. Я. «Илы» летят на фронт. — М.: ДОСААФ, 1976. http://www.victory.mil.ru/lib/books/memo/kozlov/01.html

 

Epäsuorasti voi päätellä, että AM-38:ssa on automaattisin säätösiivin varustettu ahdin. koska ne vikaantuivat lennolla:

 

A. Mikulinin AM-38 moottori - eräs sen ajan voimakkaimmista suunniteltiin erityisesti IL-2:sta varten, ja sinä oli automaattinen järjestelmä kaasuttaminen ahtamiseksi, avautuvilla säätöluukuilla (Polikovskajan säätölaipat). Luukkuja ohjattiin automaattisesti hydrauliikalla. Lennolla, jos liikutti ripeaästi säätövipua, joidenkin koneyksilöiden järjestelmät myöhastivät luukkujen aukaisussa riittävässä määrin, moottorii ei saanut riittävästi ilmaa normaalia bensiini-ilmaseoksen polttamista varten, vaan se pysähtyi. Näin kävi I.I. Starzajan ikimuistoisella "nelosen" lennolla. Ja se sattui toistamiseen.

 

Vian analysoimisksi, syyn löytämiseksi, ja sen korjaamiseksi moottori luovutettiin Aleksandr Vasiljevits Nikiforovitsin johtamalle moottoritehtaan ryhmälle.

 

Jne... Vika löytyi ja se korjattiin.

 

Vaikka noita kutsutaan tuossa Polikovskajan laipoiksi, niin niiden keksijä on saksalainen insinööri Fink, ja venäjälläkin siihen liitetään toinen nimi, B.S. Stetzkin. Kyllä nuo valistuneimat venäläisetkin tuon tunnustavat.  Kaikkea se saksalainen keksii!

 

Google kuvahaulla näyttäisi yksi moottoreista olevan Suomessa. Ei kun työkalupakki mukaan ja ilmailumuseoon ekskursiolle, kyllä se arvoitus käden käänteessä ratkeaisi - jos ei mutterit ole kiinniruostuneet...

 

Edit :säätövipu  - ei ohjaussauva

 

 

[Guest Igor]

Tässä taitaa olla varsin hyvä kuva M-38F moottorin takaa, ja ahtimesta: http://forum.valka.cz/viewtopic.php/title/AM-38F/p/202530

[Jukka Juutinen 43]

Hyvä kuva! Ja kyllä se siivistö siellä on:) Kampiakselipiirustus viittaisi päistä syöttävään voiteluun. Mitähän ne piirustuksen tekstit sanovat?

[Tommi Kaukonen 5]

Niin tuosta Emelianenkosta (s.  16(29).01.1912 ) vielä:

 

Maataistelulentäjä, Neuvostoliiton sankari (1944), kaartin eversti, sotatieteiden kanditaatti. Toimi lennonopettajana OSOAVIAssa. Osallistui Suureen Isänmaalliseen Sotaan kesäkuusta 1941 alkaen. Soti 4 (7 kaartin) maataistelurykmenttissä, osaston päällikkönä. Elokuuhun 1943 mennessä suoritti 88 sotalentoa maataistelukoneella, tuhosi ja vahingoitti 23 lentokonetta, kymmenittäin vastustajan tankkeja ja autoja. Sodan jälkeen opetti ilmavoimien akatemiassa.

 

Näkyy poistuneen joukoista 24.02.2008.

 

http://www.airforce.ru/staff/who_is_who/

 

[Tommi Kaukonen 5]

Hyvä kuva! Kampiakselipiirustus viittaisi päistä syöttävään voiteluun. Mitähän ne piirustuksen tekstit sanovat?

Tsekin kielestä en ymmärrä mitään, mutta netistä löytyi tämmoinen kirja vuodelta 1955:

 

http://www.amyat.narod.ru/theory/teoriya_porshevyh_dvigateley/

 

Rybalzik V.S, Poljakov S.V, Gerasimenko V.F.: Mäntämoottoriteoria, Воениздат, 1955. — 352 s. Hinta  8 р. 40 к.

 

Sivulla 216 on kuva:

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

Kuva 106: AM-38 moottorin voitelukaavio

1. Oljyjohdin

2. Suodatin

3. Öjypumpun painestava osa

4. Voiteleva pääväylä

5. Rengaskammio

6. Putki

7. ”

8. Kanava

9. Nippeli (hana?)

10. Putki

11. ”

12. ”

13. Oljypumpun pumppaava osa

14. ””

15. ””

16. Nippeli?

 

Olis siinä hagnetaattelin säätömekanismikin selostettu, mutta esimerkkinä ei ollut AM-38.