Aperture 2 testailua

[Vesa Nieminen 1]

Aperture 2 tuli päivitettyä koneelle. Muutenkin hyvä käyttöliittymä on entisestään parantunut ja nopeutta on tullut lisää. Applen mukaan siitä löytyy 100 uutta ominaisuutta. Ehdottomasti käyttökelpoisin työkalu on Retouch (repair / clone). Sen puute teki aikaisemmassa versiossa Photoshopin käytön tarpeelliseksi.

 

Tässä muutama testikuva..

 

[ attachment removed ]

 

Lamppu poistettu retouch työkalulla

[ attachment removed ]

 

 

[ attachment removed ]

 

 

MV-filtteri

[ attachment removed ]

 

 

[ attachment removed ]

 

karkkinappula pohjassa

[ attachment removed ]

 

 

ja lopuksi fiilistely kuva

[ attachment removed ]

 

-Vesku

[Guest Aaltonen]

Upeita kuvia!  Etenkin tuo viiminen!

[Pauli Hankonen 663]

Hienoja kuvia!

 

Näissä kuvissa (etenkin 1. ja 2.) kuitenkin tulee nyt esiin juuri se miksi en ole vieläkään ihan varma onko digitaalinen valokuvaus niin makee juttu kuin filmikuvaus.

 

Jos ennen pystyi sanomaan että: "kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa", voi nykyisin nostaa tuon sanonnan tuhannen kymmeniin tuhansiin. Olen aiemminkin mutissut että mielestäni nykykuvauksessa (digi) on alkuperäinen valokuvauksen idea "katso maisemaa ja laita se laatikkoon" hämärtynyt rajusti.

 

Wanha kunnon filmi ei antanut anteeksi niin paljon kuin nykyiset vehkeet ja wanhan ajan kuvaajat olivatkin mielestäni eri kalipeerin kuvaajia kuin nykyiset. Vähän sama asia on verrannollisesti musiikkipuolella ajateltuna niin, että nykyisin kuka tahansa saa tehtyä ilman erityistä soittotaitoa hyvää musaa, mutta neljäkymmentä vuotta sitten nuo samat "muusikot" eivät olisi päässeet edes siivoamaan studioiden lattioita.

 

Nyt ei sitten pidä käsittää väärin. En missään nimessä arvostele esimerkiksi näiden (tai muidenkaan foorumilla olevien) käsiteltyjen kuvien hienoutta, en varmaan itse kykenisi vastaaviin otoksiin, mutta mussutan vaan tästä valokuvauksen muuttuneesta filosofiasta.

 

En edes tiedä miksi taas piti avautua 

 

Omistanhan itsekin digipokkarin ja treenikämpällä on Yamahan täysiverinen digitaalinen työasema jolla siis minä juuri ja juuri kitaraa komppaava ja ammuvainaan äänellä laulava pystyn luomaan ihan siedettävää musiikkia.. Periaatteesta en kuitenkaan ole (vielä) alkanut digipokkarikuvia muokkaamaan, järkkäri mulla onkin vielä wanha kunno filmi EOS. (Käsi pystyyn, moniko muu täällä foorumilla vielä kuvaa filmille )

 

Olisikin hauska järjestää tapahtuma jossa olisi kuvaajia laidasta laitaan ja kaikille jaettaisiin pari rullaa perus Fuji Sensiaa ja kohtuullisen hyvä runko/lasi yhdistelmä. Voisi olla hauska verrata sitten "oikeita" kuvia keskenään 

 

Ja vielä toiston uhallakin, en dissaa Vesa kuviasi tai kuvan käsittelyäsi, vaan poreilen ihan yleisellä tasolla. Kuvasi on hienoja, ja ehkä olen vaan vähän kade..

[Sami Virkkula 0]

 

Ei ne kuvauksen perusjutut digikameran keksimisen jälkeen ole muutu yhtään mihinkään. Litkujen kanssa pelleily on vain vaihtunut photoshopiksi ja vihkoon kirjoittaminen lcd:n katseluksi. 

 

Uskallan väittää että kaveri joka hallitsee digin oikeasti niin filmikään ei tuota ongelmia. Samaan testiin voisi filmi-jarrulle antaa digikamera käsiin. Näin saadaan molemmat vieraaseen ympäristöön

[Pauli Hankonen 663]

Samaan testiin voisi filmi-jarrulle antaa digikamera käsiin. Näin saadaan molemmat vieraaseen ympäristöön

 

Joo hyvä idea! Voisi olla mielenkiintoista katsella kun esim. meikäläinen täysin kokemattomana antaa photoshopin soida

[Guest mtanttar]

Käsi pystyyn täällä. Tuossa roikkuu selän takana kuivumassa kolme rullaa Tri-X:ää ja Agfa APX:ää muistaakseni.

 

Täytyy sanoa että olen Paulin kanssa aika samaa mieltä. Kuvaan itse toistaiseksi pelkästään filmille. Ja siitä olen kiitollinen itselleni, että en aikoinaan hankkinut mitään digipokkaria vaan laitoin rahat filmiin ja muihin lisävarusteisiin. On tullut kuvaamisen perusasiat opittua ihan oikeasti. Täytyy sanoa, että melkoista tyydytystä tuottaa katsella itse kuvaamiaan dioja, missä rajaus on niin kun olen sen halunnutkin olevan, skarppi siellä missä pitääkin ja valotus just eikä melkein. Ja nämä asiat toteutettuna tietysti täysmanuaalisella kameralla. On tullut ainakin opeteltua ottamaan kuvia jotka ovat kuvia sillä hetkellä kun painan laukaisinta, eivätkä mitään raakamatskua joista sorvataan photoshopissa oikeita valokuvia. Ja on tullut opeteltua miettimään oikeasti sitä mitä kuvaa, filmi kun ei ole ilmaista. Nyt minulla on tosin digisysteemin hankkiminen tulossa ajankohtaiseksi, niistä syistä jotka sitä auttamattomasti puoltavat, en nyt niitä ala tässä spekuloimaan. Mutta sen verran olen filmejä itse kehittänyt ja kuvia vedostanut, Mamiya 6x7:n ja käsimittarin kanssa heilunut, ja kääntösuotimien kanssa pelannut, että hyvällä omallatunnolla siirryn osittain digitaaliseen. Mustavalkokuvauksessa ja yleensä taidekuvaamisessa en filmiä hylkää, tämä olkoon pyhä lupaukseni.

 

Enkä muuten ole edes oikea filmi-jarru, on digikuvaamista tullut jonkin verran harrastettua, ja opiskelen medianomiksi, joten kuvankäsittely koneella on minulle todennäköisesti tutumpaa kun keskivertoharrastelijadigikuvaajalle.

 

Ja tuosta muusikkovertauksesta olen 100% samaa mieltä, olen ammatiltani ääniteknikko, ja melkoisesti aikaa olen viettänyt tietokoneella yrittäen kasata jostain äkkiä vedetyistä demoräpellyksistä järkeviä otoksia. Silloin harvoin kun pääsee työskentelemään muusikkojen kanssa joiden soittoon ei tarvitse Pro Toolsilla puuttua, voi keskittyä pääasiaan, eli soundeihin ja itse tuotantoon.

 

Enkä myöskään halua arvostella digiharrastajia (kohta itsekin sellainen), enkä heidän kuviaan.

 

Pentax Spotmatic, Fujinon 55mm f/1.8, Kodak Tri-X 400 & Kodak T-Max Dev:

 

[ attachment removed ]

[Vesa Nieminen 1]

Digi digi  En usko että valokuvaus on muuttunut paljoakaan filmi ajoista. Samanlailla sitä on rämmittävä kuvauspaikalle kuin ennenkin. Kun se nyt on niin ettei se kuva itsekseen kennolle hyppää.. Se minkä digi on muuttanut ja mullistanut on kuvan jälkikäsittely ja julkaisu. Pitää kuitenkin erotella digikuvan "kehitys" ja kuvamanipulaatio.  Luulenpa että digiaika on tuonut paljon uusia harrastajia valokuvauksen pariin. Ehkä siitä on 15-20 vuotta kun itsekin kuvasin filmille mutta ajan mittaan harrastus hiipui. Onneksi tuli tämä "digipeikko" ja innostus iski uudestaan. 

[Mikko Maliniemi 5]

Filmikuvaus ei ole heikkohermoisten hommaa. Ainakin mun tarttee nähdä se tulos heti ja nyt ja heti

[Kai Krause 0]

Käsi pystyyn täällä. Tuossa roikkuu selän takana kuivumassa kolme rullaa Tri-X:ää ja Agfa APX:ää muistaakseni.

 

Täytyy sanoa että olen Paulin kanssa aika samaa mieltä. Kuvaan itse toistaiseksi pelkästään filmille. Ja siitä olen kiitollinen itselleni, että en aikoinaan hankkinut mitään digipokkaria vaan laitoin rahat filmiin ja muihin lisävarusteisiin. On tullut kuvaamisen perusasiat opittua ihan oikeasti. Täytyy sanoa, että melkoista tyydytystä tuottaa katsella itse kuvaamiaan dioja, missä rajaus on niin kun olen sen halunnutkin olevan, skarppi siellä missä pitääkin ja valotus just eikä melkein. Ja nämä asiat toteutettuna tietysti täysmanuaalisella kameralla. On tullut ainakin opeteltua ottamaan kuvia jotka ovat kuvia sillä hetkellä kun painan laukaisinta, eivätkä mitään raakamatskua joista sorvataan photoshopissa oikeita valokuvia. Ja on tullut opeteltua miettimään oikeasti sitä mitä kuvaa, filmi kun ei ole ilmaista. Nyt minulla on tosin digisysteemin hankkiminen tulossa ajankohtaiseksi, niistä syistä jotka sitä auttamattomasti puoltavat, en nyt niitä ala tässä spekuloimaan. Mutta sen verran olen filmejä itse kehittänyt ja kuvia vedostanut, Mamiya 6x7:n ja käsimittarin kanssa heilunut, ja kääntösuotimien kanssa pelannut, että hyvällä omallatunnolla siirryn osittain digitaaliseen. Mustavalkokuvauksessa ja yleensä taidekuvaamisessa en filmiä hylkää, tämä olkoon pyhä lupaukseni.

 

Enkä muuten ole edes oikea filmi-jarru, on digikuvaamista tullut jonkin verran harrastettua, ja opiskelen medianomiksi, joten kuvankäsittely koneella on minulle todennäköisesti tutumpaa kun keskivertoharrastelijadigikuvaajalle.

 

Ja tuosta muusikkovertauksesta olen 100% samaa mieltä, olen ammatiltani ääniteknikko, ja melkoisesti aikaa olen viettänyt tietokoneella yrittäen kasata jostain äkkiä vedetyistä demoräpellyksistä järkeviä otoksia. Silloin harvoin kun pääsee työskentelemään muusikkojen kanssa joiden soittoon ei tarvitse Pro Toolsilla puuttua, voi keskittyä pääasiaan, eli soundeihin ja itse tuotantoon.

 

Diojen kuvaamisella oppii tosiaan valottamaan ja rajaamaan kuvat tarkasti oikein ja entisaikoina kun kamerat oli vaan manuaalisia ja zoomit oli aivan tuntematon asia kuvan sommittelu ja toteutus oli pakko opetella ja tehdä huolella kerralla valmiiksi. Oppihan siinä perusasioita. Mutta toisaalta digin myötä on oppinut vielä enemmän.  Kuvaamaan oppii vain kuvaamalla ja digillä on ollut mahdollista kokeilla valtavasti uusia asioita, joita dialla ei olisi ollut taloudellisesti eikä teknisesti mahdollista oppia. Digillä oppiminen on paljon nopeampi ja täsmällisempi prosessi, koska kuvia voi ottaa niin paljon kuin ikinä tarvitsee ja tuloksen kokeilusta näkee heti ja vikaan menon voi heti korjata uudella yrityksellä niin monta kertaa kuin tarvitsee. Lisäksi kuvaamisen valtava määrän lisäys tuo mukanaan kehittymistä ja myös paljon tahatonta oppimista ja oivaltamista satunnaisen ja ennakoimattoman toiminnan (siis vahingossa) kautta. Itse koen kehittyneeni 5 vuoden digikuvaamisen aikana paljon enemmän kuin 30 vuoden diakuvaamisen aikana. Eikä kuvien oikea jälkikäsittely ole mikään digikuvaamisen arvoa vähentävä prosessi, samaahan sitä tehtiin ennen filmien kehittämisen ja kuvien vedostamisen avulla. Kyllä digillä kuvaaminen on ihan yhtä "aitoa ja hienoa" kuvaamista kuin filmille kuvaaminen.

 

Kai

[Sami Virkkula 0]

Huoh, koska näille vanhoille jäärille saadaan taottua päähän että kuvaus ei ole muuttunut miksikään vaan se tallennus tapa? Ihan samalla tavalla ne kuvausvirheet toistuvat digilläkin, mutta kuten Kai sanoi että oppimis sykli on paljon nopeampi kun tuloksen näkee heti. Tietysti todellinen harrastaja ostaa 6x6 digihasselin niiden "oikeiden" kuvien ottamiseen ja jättää nikonit ja muut pilipali vehkeet hyllyyn.

 

Eräs erittäin pitkän linjan konekuvaaja totesi kerran "olisipa konnien aikana ollut nämä digi vehkeet käytössä" 

[Mikko Maliniemi 5]

Tietysti todellinen harrastaja ostaa 6x6 digihasselin niiden "oikeiden" kuvien ottamiseen ja jättää nikonit ja muut pilipali vehkeet hyllyyn.

 

Tai ammattilainen, jonka asiakas tarvitsee ISOOOOOOJA "printtejä"...

[Mika B Virolainen 0]

Joo kyllä siihen kuvaukseen tuli ihan eri fiilis digiaikaan siirtymisen myötä. Mutta ei se niin paljon muuttunut. Kun dia-aikana rajaus piti olla tietyssä kuosissa, samaan sitä pyrkii nyt digillä. Se ei vaan ole niin katastrofaalista, jos siinä ei onnistu. Sama valotuksen yms kanssa. Ja ainakin itsellä jälkikäsittely on saanut uuden arvonnousun, kun itse voi kotona tehdä kuvalle paljon, mitä diakuvauksessa ei voinut. Dialle kuvatessa ainoa jälkikäsittely oli kehystys ja arkistointi. Ja tosiaan se kuvauksessa kehittyminen on nopeutunut digin myötä.

Mutta myönnän, tietty "fiilis" siinä hävisi, kun ruvettiin maailmaa muuttamaan biteiksi... Ehkä se on vain sitä nostalgiaa, mene ja tiedä.

[Ismo Nurmi 2]

Ehkä se on kamerasta kiinni, mutta kun on tullut digin rinnalla kuvattua dialle, niin kyllä se laatuero on huikea filmin hyväksi niin väreissä kuin terävyydessä. Silti digiä en kyllä vaihtaisi pois ja jos se korjailu pysyy aisoissa niin mukavahan se vaan on, että saa pelastettua "pilalle menneen" hyväksi kuvaksi. Ja digin halpuus on aivan lyömätön, innostaa kuvaamaan ja kokeilemaan, kun ei tarvitse pelätä kulunkeja.

[Kai Krause 0]

Joo kyllä siihen kuvaukseen tuli ihan eri fiilis digiaikaan siirtymisen myötä. Mutta ei se niin paljon muuttunut. Kun dia-aikana rajaus piti olla tietyssä kuosissa, samaan sitä pyrkii nyt digillä. Se ei vaan ole niin katastrofaalista, jos siinä ei onnistu. Sama valotuksen yms kanssa. Ja ainakin itsellä jälkikäsittely on saanut uuden arvonnousun, kun itse voi kotona tehdä kuvalle paljon, mitä diakuvauksessa ei voinut. Dialle kuvatessa ainoa jälkikäsittely oli kehystys ja arkistointi. Ja tosiaan se kuvauksessa kehittyminen on nopeutunut digin myötä.

Mutta myönnän, tietty "fiilis" siinä hävisi, kun ruvettiin maailmaa muuttamaan biteiksi... Ehkä se on vain sitä nostalgiaa, mene ja tiedä.

 

Jep, kyllä digilläkin kannattaa noudattaa dialla opittuja taitoja eli kuva kannattaa sommitella ja rajata mahd. valmiiksi ja pyrkiä valottamaan 100% oikein. Digikuvauksessa on tärkeää, että lopullisessa kuvassa voi hyödyntää rajallisesta pikselimäärästä mahd. suuren osan ja vaikka digikuvan valotusta voi jonkun verran säätää jälkikäsittelyssä lopullisen kuvan laatu kärsii selvästi suurista valotuksen jälkisäädöistä, kontrastit ja sävyt menettää "loistonsa". Digikuvan etuja on esim. yökuvauksessa se, että lopullisen kuvan voi koostaa useammasta erilailla valotetusta originaalista. Se on hyvä konsti estää voimakkaasti valaistujen alueiden puhkipalaminen ja siten saadaan myös hämärät alueet esiin. Moiset temput tuo digikuvaamiseen ihan uusia mahdollisuuksia ja paljon kiinnostavaa opeteltavaa ja siinä hommassa oppii myös arvostamaan jälkikäsittelyn merkityksen ja valtavat mahdollisuudet.

 

Kai

[Vesa Nieminen 1]

Uusi päivitys 2.0.1 on ilmestynyt. Se korjaa muutaman bugin.. Suurin parannus on luupin toiminnassa joka aikaisemmin takkusi.

Nyt Aperture alkaa hipomaan täydellisyyttä 

 

Laitetaan muutama kuva PC miesten kiusaksi.

 

 

Ykkösnäytön valikkorakenne

 

[ attachment removed ]

 

 

Ykkösnäytön säätötyökalut

 

[ attachment removed ]

 

 

Kakkosnäytön fullscreen + luuppi

 

[ attachment removed ]

 

 

-Vesku

 

[Vesa Juntunen 0]

Näyttää mielenkiintoiselle ohjelmalle... 

[Olli Vainio 3]

Lightroom on edelleen parempi omasta mielestäni kuin Aperture 2. Tai en ainakaan vielä ole kokeiluissa keksiny miksi käyttäisin mielummin Aperturea.

[Jussi Seppälä 1]

Tästä ketjusta innostuneena imaisin kokeiluversiot molemmista. Puoli tuntia molemmilla kikkailleena kallistun myös Lightroomin suuntaan. Se on jotenkin helpompi käyttää, kaikki löytyy sieltä mistä hakee ja muutenkin tuntuma on enemmän mieleen.

 

Tähän asti olen hoitanut oikeastaan kaiken Photoshopilla (ja Elementsillä) ja Adobe RAW:lla. Aperture ja LR tuntuivat kiinnostavilta kokeilla, joten jatkan perehtymistä.. 

[Vesa Nieminen 1]

Jahas, kaivetaan esille vanha tredi.. Pari viikkoa sitten tuli käytyä Applen järjestämässä hands-on koulutuksessa ja sieltä tarttui matkaan uusia toimintamalleja..

 

Pistetään raadille arviotavaksi muutama kuvaa, mikä miellyttää eniten silmää??

 

Eka on alkuperäinen RAW jossa on ainoastaan tehty rajaus ja koon säätö.

[ attachment removed ]

 

Toinen on säädetty vanhaan malliin. Levels, kirkkaus ja kontrasti.

[ attachment removed ]

 

Ja viimeiseksi uusi tapa minulle.. Yllättävän pienelle ero näyttää 800*533 koossa!

[ attachment removed ]

 

Edit: typo

[Kari Kyheröinen 0]

Sopinee vanhan ketjun jatkoksi. Apple Aperture versio 3 on nyt julkaistu. Listaa uusista ominaisuuksista.

[Sami Kaikkonen 0]

Sopinee vanhan ketjun jatkoksi. Apple Aperture versio 3 on nyt julkaistu. Listaa uusista ominaisuuksista.

Testissä on. Jotenkin kevyemmän oloinen kuin Lightroom.

Sivellintyökalu on aika loistava. Uskoisimpa että voi jopa vaihtua LR Apertureen.