Viiden matkustajan lento vei 80 000 litraa polttoainetta

[Markku Koivurova 367]

Lisäkysymyksenä mieleen juolahti että mitäpähän jos toisessa koneessa on uuden sukupolven moottorit joka polttaa polttoaineen pienemmillä hiilipäästöillä mutta kuluttaa kuitenkin saman määrän polttoainetta.

 

Hiili[dioksidi]päästöt ovat suora seuraus polttoaineen polttamisesta. Toisin sanoen jokaisesta poltetusta polttoainekilosta syntyy tietty määrä hiilidioksidia ilman hapen kanssa. Tämä on luonnonlaki ja tämän vuoksi hiilidioksidipäästöjä ei voida vähentää millään muulla tavalla kuin polttamalla vähemmän hiilivetypohjaisia polttoaineita (mm. lentopetroli). Tai voidaan, poltetaan niin huonosti, että osasta tuleekin hiilimonoksiidia.

 

Miettikääpä tätä; henkilöauto kuluttaa polttoainetta esim 3,5kg (n. 5 litraa)/100km ja tuottaa hiilidioksidia n. 140g/km. Tämä tekee 14 kg/100km. Eli ilman happea sitoutuu melkoisesti. En tuo tätä esille sen vuoksi, että pelkäisin hapen loppumista (kasvithan palauttavat sitä kiertoon koko ajan) vaan siksi, että tämä osoittaa hyvin mistä hiilidioksidipäästöissä on kyse.

[Guest arttula]

En tuo tätä esille sen vuoksi, että pelkäisin hapen loppumista (kasvithan palauttavat sitä kiertoon koko ajan) vaan siksi, että tämä osoittaa hyvin mistä hiilidioksidipäästöissä on kyse.

 

Jatkokysymys: Paljonko maapallon kasvillisuuden olisi harvennuttava, ennen kuin se alkaisi vaikuttaa ilmakehän hapen osapaineeseen ? Tuli mieleen, kun sademetsiä hakataan kiihtyvällä vauhdilla. Toki alueet useimmiten korvautuvat muunlaisella kasvillisuudella, mutta onko niiden hapentuottokyky ennallaan ?

 

Arttu

[Markku Koivurova 367]

Jatkokysymys: Paljonko maapallon kasvillisuuden olisi harvennuttava, ennen kuin se alkaisi vaikuttaa ilmakehän hapen osapaineeseen ? Tuli mieleen, kun sademetsiä hakataan kiihtyvällä vauhdilla. Toki alueet useimmiten korvautuvat muunlaisella kasvillisuudella, mutta onko niiden hapentuottokyky ennallaan ?

 

Arttu

 

Olen jostain kuullut/lukenut, että merien levät tuottaisivat happea ilmakehään enemmän kuin sademetsät. On jopa esitetty ajatus manipuloida levämassaa sitomaan enemmän hiilidioksidia jotta ilmasto ei lämpeneisi. Toivottavasti tätä tutkitaan riittävästi ennen kuin toimeen ryhdytään, ihminen kun ei välttämättä ole tässäkään asiassa luontoa viisaampi.

[Tero Hannula 14]

On jopa esitetty ajatus manipuloida levämassaa sitomaan enemmän hiilidioksidia jotta ilmasto ei lämpeneisi.

 

Onhan kaikenlaista ehdotettu. Ihmisen aiheuttaman ilmastomuutoksen perussyy on hiilen määrän lisääminen biosfäärissä. Korjaus tähän on vähentää hiilen määrää biosfäärissä. Kaikki ehdotukset, jotka liittyvät hiilen puskurivarastointiin biosfäärissä, ovat pitkällä aikavälillä tehottomia, koska puskurivarastointi ei vähennä hiilen kokonaismäärää biosfäärissä.

[Hannu Virpi 1]

 

Ei mulla muuta, tämä keskustelukaan tuskin etenee mihinkään suuntaan. Mielipiteitä kun on ihan yhtä monta kuin kirjoittajiakin.

 

 

Tämä kai se tässä mielenkiintoisinta onkin... 

[Guest arttula]

Onhan kaikenlaista ehdotettu. Ihmisen aiheuttaman ilmastomuutoksen perussyy on hiilen määrän lisääminen biosfäärissä. Korjaus tähän on vähentää hiilen määrää biosfäärissä. Kaikki ehdotukset, jotka liittyvät hiilen puskurivarastointiin biosfäärissä, ovat pitkällä aikavälillä tehottomia, koska puskurivarastointi ei vähennä hiilen kokonaismäärää biosfäärissä.

 

Teoriassa leviin sitouttaminen voisi olla tehokkainta, koska kuollessaan levämassa painuu hyvin syvälle merenpohjaan, missä mätänemistä ei juuri tapahdu. Ajan mittaan tuo levään sitoutunut hiili siis painuu mannerlaatan mukana takaisin maan alle - mistä se oli ilmakehään joutunutkin. Levien lisääntymisen aiheuttamat muut vaikutukset ekosysteemiin sitten aivan toinen juttu...

[Ari Kaihlanen 7]

Levien lisääntymisen aiheuttamat muut vaikutukset ekosysteemiin sitten aivan toinen juttu...

 

Ja mikäli yksittäisen levän sitomaa hiilimäärä muutetaan, voi tuolla olla lisäksi merkittäviä vaikutuksia kaikkiin leviä syöviin organismeihin, tai niiden "päästöihin"...

[Guest arttula]

Ja mikäli yksittäisen levän sitomaa hiilimäärä muutetaan, voi tuolla olla lisäksi merkittäviä vaikutuksia kaikkiin leviä syöviin organismeihin, tai niiden "päästöihin"...

 

Juuri niin. Sitä tarkoitinkin tuolla muulle ekologialle tuntemattomilla vaikutuksilla.

 

EDIT// Mutta edelleen kyseenalaistan tämän ilmastonmuutoksen katastrofaalisuuden tai maailmanlopun lietsomisen. Jokaisella populaatiolla on tietty maksimikokonsa, jonka luonto sallii. Luonto (mitä ikinä sillä nyt tarkoitetaankaan) rajoittaa automaattisesti ylisuurta populaatiota. Mielstäni tämä ilmastonmuutos tulisikin nähdä vaan terveenä korjausliikkeenä, ei maailmanloppuna.

[Kate Alhola 0]

Ja olemme myos tuottavimpia henkea kohden. Vai, paljonko tulee paperia, kannykoita tai vaikkapa elektroniikkaa ambomaalta? Toisin sanoen, Suomen saasteet johtuvat pitkalti siita, etta tuotamme kulutustavaraa muiden kayttoon.

 

Tämä on kyllä aika rankka yleistys. Yleensä, mitä korkeamman jalostusasteen tuotteita tuotetaan, sitä

vähemmän ne tuottavat saasteita tuotattua rahamäärää kohti. Tuhannen Euron kännykkään menee

sama määrä raaka-aineita ja energiaa kuin samankokoiseen 50 Euron kännykkään ja

sama määrä menee vastaavia materiaaleja sisältävään 2 Euron hintaiseen rihkamaan.

 

Yleistys on kuitenkin yleistys, voi vain kysyä että paljonko vaikka CO2 päästöjä tuleekaan

kun valmistetaan sen tuhannen Euron myyntiarvon edestä energiaintensiivistä kuumahierrepaperia.

 

Tästä samasta syystä vaikkapa Kiinalla yhtä BKT-yksikköä kohti tulee päästöjä paljon enemmän

vaikka asukasta kohti reilusti vähemmän kuin kehittyneillä teollisuusmailla.

 

Tai sitten sanotaan niin että suuri saasteiden tuotanto johtuu liian alhaisesta jalostusasteesta.

 

Toinen , missä yleistyksesi mättää on että vaikka tekisimme vain niitä 1000 Euron kännyköitä

tai sitten lähes puhdasta informaatiota sisältävää softaa ilman päästöjä niin kyllähän

me sitten sen tonnin kulutamme. Olkoot tuotanto kuinka puhdasta tahansa niin

miten on sen kulutuksen laita ? Lennetään sinne Phukettiin, ajetaan City-maasturilla

asutaan harvassa ohuesti eristetyssä shähkölämmitetyssä talossa jne.

 

Kate

 

 

 

[Kate Alhola 0]

Tämä taitaa olla aika optimistinen kulutuslukema kyllä. Lufthansakin mainostaa vasta A380:n olevan ensimmäinen kolmen litran lentokoneensa, vaikka ovat operoineet 747:aa jo vuositolkulla. Vuonna 2006 heidät 747-400 kalustonsa kulutti keskimäärin 4,31 litraa per matkustaja sadalla kilometrilla. Toki ne eivät lennä täytenä joka lennolla. Lähteenä LH:n Sustainability Report Balance. Regional jeteillä lukemat ovat pahimmillaan yli kaksinkertaisia.

 

Ihan vertailuksi, Nykyaikainen yleisilmailukone DA40-TDI vie 70% teholla 18l/h 130kts , 7.5l/100km , 60% teholla 15l/h 115kts, 7l/100km .

Tuo kulkee siis täyteen lastattuna luokkaa 1.75 litraa/matkustaja/100km . Toyota Prius veisi luokkaa 1.1 litraa/matkustaja/100km .

 

Valitettavasti vain täyteen lastattuna ei oikein anna oikeaa kuvaa. Jotta saataisiin vertailukelpoisia tuloksia pitäisi laskea

kuitenkin keskimmääräisellä matkustajamäärällä. Esimerkiksi Bussien muuten niin hyvää lukua verottaa se että

keskimmääräinen täyttöaste on ihan ulkomuistista 13 matkustajaa helsingin busseissa. 45l/100km luvuilla se tekee

3.4l/matkustaja/100km . Paljon vihattu yksityisautoilu, Prius sillä keskimmäärin 1.25 matkustajalla menee samoihin

tai vaikka DA40 kahdella hengellä.

 

Kate

 

[Joel Kajas 0]

Esimerkiksi Bussien muuten niin hyvää lukua verottaa se että

keskimmääräinen täyttöaste on ihan ulkomuistista 13 matkustajaa helsingin busseissa. 45l/100km luvuilla se tekee

3.4l/matkustaja/100km . Paljon vihattu yksityisautoilu, Prius sillä keskimmäärin 1.25 matkustajalla menee samoihin

tai vaikka DA40 kahdella hengellä.

 

Kate

 

 

Tässä on esitetty loistavasti tuo (bussi-)joukkoliikenteen "ympäristöystävällisyys". Ruuhka-aikana näin varmasti onkin, mutta kun samat bussit sahaavat samat reitit koko päivän niin se siitä ympäristöystävällisyydestä. Hieman hymyilytti kun lähdin töistä kesken päivän kotiin bussilla, bussin perässä oli iso tarra "TORJU ILMASTONMUUTOSTA. KÄYTÄ BUSSIA". Olin ainoa matkustaja  Näin kun käy tarpeeksi monta kertaa, se 80 000 litraa on aika nopeasti hukattu taivaan tuuliin ihan maakulkuneuvollakin. Aivan turhaa kitinää.

[Ilkka Mäkelä 1 231]

Hmm. USA:n ilmavoimat käyttää yli 35 miljoonaa litraa polttoainetta päivässä, eikä kyydissä ole kovinkaan montaa henkeä per kone  Miksei siitä valiteta?

[Lasse Kaila 8]

Olen kanssa pohtinut tätä hiilidioksidikammoa ja siitä seurannutta 'uutisointia'. Mitenkähän on aikaisemmin ollut, tulivuoret ovat puhkuneet hiukkasia ja ties mitä töhnää ilmakehään miljoonia vuosia, ja metsäpalot ovat roihunneet valtoimenaan kun ei niitä 100-200 vuotta sitten oikein ollut kukaan / mikään sammuttamassa.

 

Vielä ei kukaan ole tajunnut esittää hengityksen vähentämistä tehokeinona...mehän sitä CO2:ta pukataan ilmoihin koko ajan!

[Ilkka Mäkelä 1 231]

Tutkimuksen mukaan 30 % "suuresta yleisöstä" on sitä mieltä, että päästöistä jäkätetään liikaa, ja puolet näistä on kyllästynyt lukemaan mediasta CO2-päästöjä koskevia juttuja:

 

http://www.prnewswire.com/cgi-bin/stories.pl?ACCT=104&STORY=/www/story/03-10-2008/0004770383&EDATE=

[Tero Hannula 14]

Noihin metsäpaloihin ja hengittämisiin pätee se mistä tossa ylempänä oli jo puhe. Ongelman ydin on hiilidioksidin määrän lisääminen biosfäärissä, eli hiilen tonkiminen maan kuoresta eli biosfäärin ulkopuolelta. Hengittäminen, metsäpalot, metsien kasvattaminen, kasviöljyllä ajelu sun muut kierrättävät biosfäärin hiiltä eivätkä siis vaikuta biosfäärin hiilen kokonaismäärään eikä siten ilmastoonkaan pitkällä aikavälillä. Tulivuoret vaikuttaa, mutta toisaalta biosfäärin hiiltä hukkuu kierron ulkopuolelle hitaasti mutta varmasti.

[Antti Laukkanen 15]

 

Vielä ei kukaan ole tajunnut esittää hengityksen vähentämistä tehokeinona...mehän sitä CO2:ta pukataan ilmoihin koko ajan!

 

 

Puhumattakaan siitä, että meilläkin on Suomessa kansallinen hernekeittopäivä, joka triplaa yksilötasoisen rektaalihiilidioksipäästömäärän 97%:lla kansakunnasta. Tähän, jos johonkin, olisi aihetta puuttua...

 

Mitä tulee tuohon Ilkan kommenttiin, ihmettelen siinä vain ja ainoastaan yllättävän pientä prosenttimäärää. Nykyään on aivan turha yrittää ammentaa tietoa joukkotiedotusvälineistä joutumatta ilmastonmuutosfundamentalismin kohteeksi. Kuten sanottua, asia ei tokikaan paha, mutta liian monet ihmiset hokevat mantraansa kaiken aikaa - suuri osa ymmärtämättä pätkääkään, mitä puhuu. Koko hiilidioksikierron monimutkaisuus on aivan turhan vaikea asia maallikon ymmärrettäväki, muttei se tunnu estävän keskivertoiltapäivälehtifoorumikirjoittelijaa opastamaan muita tämän valinnoissa. Eikä edelleenkään olla yhtä mieltä siitä, että nimenomaan hiilidioksipäästöistä tämä mahdollinen ilmastonmuutos johtuisi.

 

-A-

[Guest mikamaanselka]

Ihan vertailuksi, Nykyaikainen yleisilmailukone DA40-TDI vie 70% teholla 18l/h 130kts , 7.5l/100km , 60% teholla 15l/h 115kts, 7l/100km .

Tuo kulkee siis täyteen lastattuna luokkaa 1.75 litraa/matkustaja/100km . Toyota Prius veisi luokkaa 1.1 litraa/matkustaja/100km .

 

Valitettavasti vain täyteen lastattuna ei oikein anna oikeaa kuvaa. Jotta saataisiin vertailukelpoisia tuloksia pitäisi laskea

kuitenkin keskimmääräisellä matkustajamäärällä. Esimerkiksi Bussien muuten niin hyvää lukua verottaa se että

keskimmääräinen täyttöaste on ihan ulkomuistista 13 matkustajaa helsingin busseissa. 45l/100km luvuilla se tekee

3.4l/matkustaja/100km . Paljon vihattu yksityisautoilu, Prius sillä keskimmäärin 1.25 matkustajalla menee samoihin

tai vaikka DA40 kahdella hengellä.

 

Kate

 

 

Olen itse käyttänyt keskustelussa tuota "linja-auto kuluttaa 45-55 litraa / 100 km" argumenttia jo pitkään ja olen huomannut että sen käyttäminen jättää joukkoliikenteen nimiin vannovat tietynlaiseen hämmenystilaan. Jokainen joka menee tarkkailemaan maailman menoa vaikkapa lentoasemalle vievän tien varteen klo. 11.30 arkipäivänä, voi havaita omin silmin että bussien matkustajamäärät ovat sitä luokkaa että naftaa palaa 10-50 litraa / 100km / matkustaja.

 

Jokatapauksessa, muutama litra sinne tänne laskelmat ovat turhia koska maailmassa poltetaan osapuilleen 85 miljoonaa barrelia öljyä joka päivä. Se tekee noin 14 miljardia litraa päivässä. Minulle on ollut lukioajoista alkaen selvää että määrä on kaikinpuolin kestämätön ja polttamistekniikan mielekkyys lämmön (energian) tuotannossa on vähintäänkin kyseenalainen. Miettikää jo pelkkää logistiikkaketjua joka vaaditaan 14 miljardin litran päivittäiskuljetuksiin... Hiljattain luin artikkelin Uraanista ja siitä kävi ilmi että yksi kilo Uraania tuottaa nykyaikaisessa ydinreaktorissa saman määrän sähköä kuin 1500 tonnia kivihiiltä nykyaikaisessa hiilivoimalassa. Polttaminen on 1,5 miljoonaa kertaa tehottomampaa kuin atomien halkaiseminen, puhumattakaan atomien yhdistämisestä (fuusio).

 

Uskonkin vahvasti että suurvaltatasoinen satsaaminen ydinfuusioenergian kehittämiseen on ainoa tie tulevaisuuteen. Maailman kokonaispeltoala ei riitä tuottamaan 14 miljardia litraa etanolia tai butanolia siinä vaiheessa kun öljylle tarvitaan korvaaja litra litraa vasten (=silloin kun öljy loppuu). Ongelma, jos sitä katsoo lähemmin, on luonnonlain tasoinen rajoite jota ei ole mahdollista ohittaa selityksillä. Se on ohitettava teoilla.

 

[Mika B Virolainen 0]

Eikä edelleenkään olla yhtä mieltä siitä, että nimenomaan hiilidioksipäästöistä tämä mahdollinen ilmastonmuutos johtuisi.

 

-A-

 

Kenen siitä pitää yhtä mieltä olla? Sinun ja minun, meidän keskivertofoorumkirjoittelijoiden? Minulle ainakin riittää, että ylivoimainen enemmistö asiasta edes jotain tietävistä tiedeukoista on sitä mieltä....

 

[Antti Laukkanen 15]

No sulla on sitten varmaan tarkat tilastot siitä, mitä mieltä kukin tiedemies asiasta on. Eikä tässä maailmassa kenenkään tarvitse olla samaa mieltä, vaan kaikilla saa olla ihan omat mielipiteensä. Joka tapauksessa faktaa on vain se, ettei kiistattomia ja lopullisia todisteita puoleen eikä toiseen ole.

 

-A-

[Mika B Virolainen 0]

Kiistattomia todisteita ei toki ole, mutta väite, että tiedemiehet jotka asiaa tutkivat ovat laajamittaisesti ristiriitaisia on väärä.

Joku täällä jo kirjoitti siitä, että meidän on niin helppoa perustella mitä tahansa mikä kieltäisi oman vastuumme asioissa. Samahan se on itsellä, ei mulla ole vaikeuksia uskoa näitä asioita, vaikeuksia on vain ruveta toteuttamaan minkäänlaisia toimia, jotka olisivat "kestäviä" ekologisesti. On vaan niin kiva tuhlailla ja matkustella yms... Se, että päättäisi jättää vuosittaisen etelänmatkan väliin ihan vaan luonnon vuoksi, on kyllä aika vaikeeta....

[Antti Laine 0]

Tietyt tahot jotka hyötyvät nykyisestä tilanteesta pyrkivät luomaan kuvaa (esim. rahoittamalla vaihtoehtoista tutkimusta), että ihmisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen on olemassa merkittävä erimielisyys tiedeyhteisössä. Kun on tutkittu eräiden ilmastoskeptisten tiedemiesten taustoja, monesti on havaittu samojen tyyppien  julkaisseen artikkeleita esim. siitä miten passiivinen tupakointi ei lisää syöpäriskiä tai CFC-yhdisteet eivät aiheuta otsonikatoa. No kyllä skeptikkojen joukossa on varmasti rehellisiäkin tiedemiehiä, mutta kyllä minun olisi ainakin aika vaikea olla uskomatta suurta enemmistöä asiantuntijoista, varsinkin kun vastapuolella on niin sanotusti oma lehmä ojassa tässä asiassa.

 

Mutta kyse ei ole itse asiassa edes siitä mihin uskoo tai ei usko. Kyse on rationaalisesta päätöksenteosta epävarmuuden vallitessa. Kukaan ei voi varmasti tietää millainen tulevaisuus on, mutta sen sijaan me voidaan yrittää hallita riskejä.  Jokainen omistajien voittoa maksimoiva yritys miettii riskienhallintaa arvioimalla eri skeenarioiden todennäköisyyksiä ja mahdollisia kustannuksia ja varautuu sitten riskiin sen vakavuuden mukaisesti. Tässä videossa on käsitelty tätä pointtia havainnoillisesti: http://uk.youtube.com/watch?v=mF_anaVcCXg

[Kate Alhola 0]

No sulla on sitten varmaan tarkat tilastot siitä, mitä mieltä kukin tiedemies asiasta on. Eikä tässä maailmassa kenenkään tarvitse olla samaa mieltä, vaan kaikilla saa olla ihan omat mielipiteensä. Joka tapauksessa faktaa on vain se, ettei kiistattomia ja lopullisia todisteita puoleen eikä toiseen ole.

 

-A-

 

Monien mielestä ei ole kiistattomia toita siitä että kuussa on käyty tai että ihmiminen ja muut eliöt ovat kehittyneet evoluution kautta.

Juuri Suomessakin meneillään olevassa oikeudenkäynnissä tupakkayhtiöiden mielestä ei ole kiistattomia todisteita että tupakka aiheuttaa syöpää.

 

Aina löytyy jostakin joku "tutkija" joka varsinkin paksun setelinipun houkuttelemana

on valmis kiistämään melkein mitä tahansa.

 

Kate

[Juhani Hämäläinen 38]

Ihan vertailuksi, Nykyaikainen yleisilmailukone DA40-TDI vie 70% teholla 18l/h 130kts , 7.5l/100km , 60% teholla 15l/h 115kts, 7l/100km .

Tuo kulkee siis täyteen lastattuna luokkaa 1.75 litraa/matkustaja/100km . Toyota Prius veisi luokkaa 1.1 litraa/matkustaja/100km .

 

Valitettavasti vain täyteen lastattuna ei oikein anna oikeaa kuvaa. Jotta saataisiin vertailukelpoisia tuloksia pitäisi laskea

kuitenkin keskimmääräisellä matkustajamäärällä. Esimerkiksi Bussien muuten niin hyvää lukua verottaa se että

keskimmääräinen täyttöaste on ihan ulkomuistista 13 matkustajaa helsingin busseissa. 45l/100km luvuilla se tekee

3.4l/matkustaja/100km . Paljon vihattu yksityisautoilu, Prius sillä keskimmäärin 1.25 matkustajalla menee samoihin

tai vaikka DA40 kahdella hengellä.

 

Kate

 

 

 

    Tuossa Sinun esimerkissä on kyllä pahemmanpuoleinen virhe. Jos tuo kuormitussuhde pitäisi paikkansa,

  olisi joukkoliikenne tosi tehotonta, vaan menepä Helsingissä tai muuallakin istumaan kyytiin tuo sata km,

  niin tulet huomaamaan matkustajamäärän olevan sadalla kilometrillä huomattavasti suurempi, kuin esit-

  tämäsi 13 hlöä. Edes keskimäätäinen luku ei voi Helsingissä olla noin pieni. Tämä arvio perustuu niihin 20

  vuoteen Helsingin ja ympäristön joukkoliikenteen käyttäjänä siellä asuessani. Työni vei päivittäin eri puo-

  lille seutukuntaa ollessani ko ajan free-lancerina. Sanoisimpa noiden lukujen olevan peräisin sel-

laisilta, jotka eivät joukkoliikennettä käytä.

    Lentoliikenteessä suhde on käsittääkseni hyvä johtuen suuremmasta käyttöasteesta ja varsinkin lyhyillä

  reiteillä käytettävästä potkurikalustosta.

[Kate Alhola 0]

 

    Tuossa Sinun esimerkissä on kyllä pahemmanpuoleinen virhe. Jos tuo kuormitussuhde pitäisi paikkansa,

  olisi joukkoliikenne tosi tehotonta, vaan menepä Helsingissä tai muuallakin istumaan kyytiin tuo sata km,

  niin tulet huomaamaan matkustajamäärän olevan sadalla kilometrillä huomattavasti suurempi, kuin esit-

  tämäsi 13 hlöä. Edes keskimäätäinen luku ei voi Helsingissä olla noin pieni. Tämä arvio perustuu niihin 20

  vuoteen Helsingin ja ympäristön joukkoliikenteen käyttäjänä siellä asuessani. Työni vei päivittäin eri puo-

  lille seutukuntaa ollessani ko ajan free-lancerina. Sanoisimpa noiden lukujen olevan peräisin sel-

laisilta, jotka eivät joukkoliikennettä käytä.

    Lentoliikenteessä suhde on käsittääkseni hyvä johtuen suuremmasta käyttöasteesta ja varsinkin lyhyillä

  reiteillä käytettävästä potkurikalustosta.

 

En nyt tässäyöllä löytänyt alkuperäistä lähdettä mutta eräästä ympäristömisisteriön julkaisusta edes viitteen

" Henkilökilometrien laskemiseen on käytetty vuosien 1998-99 henkilöliikennetutkimuksen tietoja, jonka

mukaan henkilöautossa on keskimäärin 1,4 matkustajaa ja linja-autossa 13 matkustajaa (Liikenneministeriö 1999)"

 

Selitys voinee olla ihan se että täytyy myös liikennöidä niitä hiljaisempia keskipäivän ja iltojen vuoroja

ja että koko linjalla ei ole maksimitäyttöaste alusta loppuun.

 

 

 

Kate

 

[Guest Igor]

Yllä perusteltiin:"Hiili[dioksidi]päästöt ovat suora seuraus polttoaineen polttamisesta. Toisin sanoen jokaisesta poltetusta polttoainekilosta syntyy tietty määrä hiilidioksidia ilman hapen kanssa. Tämä on luonnonlaki ja tämän vuoksi hiilidioksidipäästöjä ei voida vähentää millään muulla tavalla kuin polttamalla vähemmän hiilivetypohjaisia polttoaineita ".

Tuli vain mieleen onko esim. Leopard panssareissa  katalysaattoria?