Viiden matkustajan lento vei 80 000 litraa polttoainetta

[Antti Laukkanen 15]

Polttamalla lämmöntuotannon hyötysuhde on päälle 90% kun taas sähköä saadaan 40..50% hyötysuhteella.

Siis, jos lämmität suoralla sähkölämmityksella joko pattereilla tai hehkulampulla joudutaan siis jokaista

taloasi lämmittävää wattia kohti polttamaan tuplamäärä edestä polttoainetta verrattuna siihen että

talosi lämmitettäisiin

 

Polttamalla? Se on kieltämättä sangen tehokas tapa lämmittää taloa, mutta riemu on kovasti lyhytaikainen. Samalla ilmakehä rasittuu olennaisesti palokaasujen hiilidioksilla ynnä muilla myrkyillä.  (Sorry, huonon huumorin päivä )

 

-A-

 

 

[Lasse Kaila 8]

 

En yhtään muista missä kokoluokassa tulee noihin hakkuritehonlähteisiin sen tehokertoimen korjain ( PFC )

pakolliseksi, isossa talossa voi olla aika tuhottoman monta PC:tä, monitoria jne.

 

Kate

 

Kyllä tuo PFC alkaa onneksi olemaan aika monessa PC powerissa ainakin vakio-ominaisuutena. Muutenhan hakkuri kyllä sätii verkkoon ja ties minne kaikenlaista häröä, mutta tasasuuntaus nyt ei sinänsä mitään rumaa tee. Kieltämättä nuo muutajat muuten ovat epäideaalisia mutta verkon kannalta helpompia kuormia.

[Jarmo Kempas 0]

Minkälainen kierrätysprosessi on kehitetty energiansäästölamppuja varten?

 

jk

[Hannu Tolonen 0]

Onko asia tosiaan näin? Missä vaiheessa näistä energian säästölampuista on sitten hyötyä? Perusteluja ja heti, kiitos.

 

T: Ruuvaanko 100w navettahehkulamput takaisin.

Se lampun käyttämä energiahan muuttuu lämmöksi ja jää taloon sisälle, paitsi se pieni osa mikä karkaa esim. ikkunoista ulos. Jos talon lämpötila pysyy samana, ulos karkaavaa lämpö pysyy samana, ja on aivan sama tuotatko sen lämmön sähköpattereilla, leivänpaahtimilla vai hehkulampuilla.

 

Hannu

 

 

Polttamalla lämmöntuotannon hyötysuhde on päälle 90% kun taas sähköä saadaan 40..50% hyötysuhteella.

Siis, jos lämmität suoralla sähkölämmityksella joko pattereilla tai hehkulampulla joudutaan siis jokaista

taloasi lämmittävää wattia kohti polttamaan tuplamäärä edestä polttoainetta verrattuna siihen että

talosi lämmitettäisiin

 

Jos lasketaan marginaalienergialla joka on laskennallisesti se oikea malli, kun sytytätä sen hehkulampun

niin sen yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantoa tekevän voimalan polttoaineen kulutus ei pienene yhtään

koska se kaukolämpö on sähköntuotannon "ylijäämätuotetta" mutta sen sijaan jotta siihen hehkulamppuun

saadaan sähkö, joudutaan jossakin hiilivoimalssa lappamaan lisää hiiltä pannuun tuplaten

sen lampun edestä.

 

Kate

Näinhän se toki käytännössä on.

 

Hannu

[Guest ADEs80s]

Se lampun käyttämä energiahan muuttuu lämmöksi ja jää taloon sisälle, paitsi se pieni osa mikä karkaa esim. ikkunoista ulos. Jos talon lämpötila pysyy samana, ulos karkaavaa lämpö pysyy samana, ja on aivan sama tuotatko sen lämmön sähköpattereilla, leivänpaahtimilla vai hehkulampuilla.

 

Hannu

 

Näinhän se toki käytännössä on.

 

Hannu

Kyllä VTT:n tutkimuksen mukaan suorasähkölämmitteisissä asunnoissa kannattaa myös käyttää ES-lamppuja. Lämpö kun on siitä kiva, että se pakenee katon rajaan, josta se siirretään koneellisesti ulos ilmanvaihdolla. Eipä jää hehkulamppujen lämpöenergiasta mitään käteen, ellei omista lämmönvaihdinta ja jonkinlaista lisäputkistoa, jolla tuo talteenotettu lämpö voitaisiin pumpata takaisin lattiatasolle. Jos sun varpaat palelee kotona, ni käännätkö patteria suuremmalle vai kävelet sä sit käsilläs hehkulappujen alla? 

 

Kukin olkoon tästä asiassa oikeassa, sen tiedän, että tässä kaukolämpöön liitetyssä kämpässäni säästän sähkökuluissa käyttämällä energiansäästölamppuja. Kuten tuolla toisessa ketjussa aikaisemmin tänä vuonna tulin maininneeksi, edellinen sähkölasku kertoi kulutuksen vähentyneen 690kWh --> 510 kWh. Eka jakso oli loka-marras ja toka joulu-tammi. Katsotaas sitten huhtikuulla, miltä tämä helmi-maaliskuun sähkölasku näyttää.

 

Ade

[Hannu Tolonen 0]

Kyllä VTT:n tutkimuksen mukaan suorasähkölämmitteisissä asunnoissa kannattaa myös käyttää ES-lamppuja. Lämpö kun on siitä kiva, että se pakenee katon rajaan, josta se siirretään koneellisesti ulos ilmanvaihdolla. Eipä jää hehkulamppujen lämpöenergiasta mitään käteen, ellei omista lämmönvaihdinta ja jonkinlaista lisäputkistoa, jolla tuo talteenotettu lämpö voitaisiin pumpata takaisin lattiatasolle. Jos sun varpaat palelee kotona, ni käännätkö patteria suuremmalle vai kävelet sä sit käsilläs hehkulappujen alla? 

 

Kukin olkoon tästä asiassa oikeassa, sen tiedän, että tässä kaukolämpöön liitetyssä kämpässäni säästän sähkökuluissa käyttämällä energiansäästölamppuja. Kuten tuolla toisessa ketjussa aikaisemmin tänä vuonna tulin maininneeksi, edellinen sähkölasku kertoi kulutuksen vähentyneen 690kWh --> 510 kWh. Eka jakso oli loka-marras ja toka joulu-tammi. Katsotaas sitten huhtikuulla, miltä tämä helmi-maaliskuun sähkölasku näyttää.

 

Ade

Ihan mielenkiinnosta oisko tuosta jotain lukuja että kuinka suuri osa lamppujen tuottamasta lämmöstä jää taloon?

 

Edit: Toki pitää muistaa että kesällä kun talossa ei lämmitystä tarvita, energiansäästölaput säästävät oikeasti energiaa.

 

Hannu

[Jukka Takamaa 0]

Talojen lämmittäminen on taidelaji..ainakin melkein..tai tekniikkalaji kuinka vaan.

 

Kuinka moni on miettinyt sitä, että kun ilmanvaihto on päällä minimitehollakin niin se vaihtaa kaiken ( lämmitetyn ) ilman 2:ssa tunnissa. Lämmöntalteenotto on 30-80% jos on satsannut siihen..silti ei pelaa kovin pitkään esim 80% arvoilla.

 

Takan lämmittäminen kivitalossa aiheuttaa erilaisen reaktion kuin ns.puurunkoisessa talossa...kivitaloihin suositellaan kiertoilmatakkaa ja puutaloihin varaavaa takkaa. Itse pidän ainakin tunnin tai kaksi ilmavaihtoa pois päältä, jotta takasta tuleva lämpö kerkeää varautua kivirakenteeseen.

 

Passiivisen aurinkoenergian talteenotto tavalla tai toisella antaa myös etua...maaliskuusta eteenpäin ei välttämättä tarvi taloa lämmittää kaukolämmöllä jos pelaa kortit oikein...kunnes marraskuussa seuraavan kerran.

 

Nykytalojen ongelma lienee liika lämpö ja sen poistaminen koneellisesti on myös kallista.

 

Nyt on myös myynnissä ikkunoita joissa on myös lämpölasi elementti ulkopinnassa..ja tietty sisäpinnassa..antaa U arvoksi 0,77 yksikköä. Välitila ei olekaan enää kylmä kuten vanhemmissa ikkunoissa. Keskieuroopassa alkaa yleistyä passiivitalot...en aivan niihin usko pohjoisessa.

 

Muuten liikenne aiheuttaa Suomessa 15% emissioista ja talojen /rakennusten lämmittäminen 30%. Suomi on EU:n myötä sitoutunut rankkoihin säästöihin energian suhteen.

[Guest ADEs80s]

Ihan mielenkiinnosta oisko tuosta jotain lukuja että kuinka suuri osa lamppujen tuottamasta lämmöstä jää taloon?

 

Edit: Toki pitää muistaa että kesällä kun talossa ei lämmitystä tarvita, energiansäästölaput säästävät oikeasti energiaa.

 

Hannu

Taisi olla tämä tiedosto, jota joskus tässä selailin. Siitä eikun lukemaan, jos on ylimääräistä aikaa. Kesälläkin on iltaisin hämärää ja kuten sanoit, valoja yleensä tarvitaan muutama tunti päivässä silloinkin. Ei ainakaan helteillä kehtais hikoilla hehkulamppujen valossa 

 

Ade

 

PS: Porukat asuvat sähkölämmitteisessä omakotitalossa ja he innostuivat vaihtamaan vuoden alussa hehkulamppuja energiansäästöihin. Pitääpä kysellä vuoden lopulla, miten tuo mahdollisesti näkyi tasauslaskussa. Talvisaikaan he lämmittävät leivinuunin säännöllisesti joka toinen päivä, joten sinällään muita lämmitysmuuttujia ei muutettu samalla kertaa. Niin, ja ompahan insseille töitä "soudattaa" häröt pois verkosta

[Sami J Sallinen 4]

Talojen lämmittäminen on taidelaji..ainakin melkein..tai tekniikkalaji kuinka vaan.

 

Kuinka moni on miettinyt sitä, että kun ilmanvaihto on päällä minimitehollakin niin se vaihtaa kaiken ( lämmitetyn ) ilman 2:ssa tunnissa. Lämmöntalteenotto on 30-80% jos on satsannut siihen..silti ei pelaa kovin pitkään esim 80% arvoilla.

 

Takan lämmittäminen kivitalossa aiheuttaa erilaisen reaktion kuin ns.puurunkoisessa talossa...kivitaloihin suositellaan kiertoilmatakkaa ja puutaloihin varaavaa takkaa. Itse pidän ainakin tunnin tai kaksi ilmavaihtoa pois päältä, jotta takasta tuleva lämpö kerkeää varautua kivirakenteeseen.

 

Passiivisen aurinkoenergian talteenotto tavalla tai toisella antaa myös etua...maaliskuusta eteenpäin ei välttämättä tarvi taloa lämmittää kaukolämmöllä jos pelaa kortit oikein...kunnes marraskuussa seuraavan kerran.

 

 

 

 

Nykytalojen ongelma lienee liika lämpö ja sen poistaminen koneellisesti on myös kallista.

 

Nyt on myös myynnissä ikkunoita joissa on myös lämpölasi elementti ulkopinnassa..ja tietty sisäpinnassa..antaa U arvoksi 0,77 yksikköä. Välitila ei olekaan enää kylmä kuten vanhemmissa ikkunoissa. Keskieuroopassa alkaa yleistyä passiivitalot...en aivan niihin usko pohjoisessa.

 

Muuten liikenne aiheuttaa Suomessa 15% emissioista ja talojen /rakennusten lämmittäminen 30%. Suomi on EU:n myötä sitoutunut rankkoihin säästöihin energian suhteen.

 

Tuohon ilmanvaihto asiaan sen verran, notta noiden puhaltimien pyörimisnopeuksia ei kyllä saa säädellä tyyliin minimille. Kun toivottavasti olette säädättäneet jokaisen huoneenne ilmaventtiilin oikeisiin litra-arvoihin, niin se on tehty tuon ilmanvaihtokojeen jollain tietyllä nopeudella. Nopeuden muutos siis vaikuttaa heti esim märkätilojen poistoimuun ja seurauksena voi olla ajan saatossa........noh, tiedätte mitä.

 

Mutta mikähän olisi vaikutus kulutukseen, jos tiputtaisi lämminvesivaraajan termariasetusta vaikkapa 5-10 astetta? Harvoin sitä tulee käytyä 60 asteisessa kylvyssä....

 

Mutta kaikesta huolimatta uskon sähkölaskuni (400€/2kk) pienenevän näiden energialamppujen kanssa. Myös talvella. Viimeistään vuoden päästä ollaan viisaampia kun uutta tasoituslaskua pukkaa.

 

 

 

[Jukka Takamaa 0]

Tuohon ilmanvaihto asiaan sen verran, notta noiden puhaltimien pyörimisnopeuksia ei kyllä saa säädellä tyyliin minimille. Kun toivottavasti olette säädättäneet jokaisen huoneenne ilmaventtiilin oikeisiin litra-arvoihin, niin se on tehty tuon ilmanvaihtokojeen jollain tietyllä nopeudella. Nopeuden muutos siis vaikuttaa heti esim märkätilojen poistoimuun ja seurauksena voi olla ajan saatossa........noh, tiedätte mitä.

 

Riippuu siitä kuinka usein märkätiloja käytetään ja kuinka märiksi ne jätetään..puutalot homehtuu varmasti jos vesieristeet väärin asennettu.

 

Minimiteho on alin "setting" ilmanvaihtokoneella eli yleensä taulukolla 1-4 se 1....ainoastaan saunan jälken pidän 2:lla..kuivaa nopeasti.

 

Asun kivitalossa, jossa ei ole seinärakenteessa mahdollista aikaansaada kastepistettä...eli se kuivaa itsestään, kun sisällä on lämpimampää kuin ulkona...siksi pystyn huoletta jättämään ilmastoinnin pois päältä vaikka työpäiväksikin, kun kukaan ei ole kotona, jos tuntuu siltä..tosin kotiintullessa tuntuu silloin hieman seisahtaneelta ilma.

 

Saimme 360 euroa 6 kk:n kaukolämmön ennakkolaskutuksesta palautuksia.

[Ilkka Mäkelä 1 231]

Kyllähän näitä tilanteita sattuu.

 

The Times of India kertoo, että British Airways on lennättänyt Boeing 777:n Lontoosta Kalkuttaan niin tyhjänä, ettei vähempi ole enää oikeastaan mahdollista. Koneessa ei ollut yhtään matkustajaa eikä muuta miehistöä kuin kapteeni ja perämies. Rahtia oli jonkin verran. Syynä tyhjään menolentoon oli joku sekaannus miehistöjen työvuoroissa, minkä takia menomatkalle buukatut matkustajat oli reititetty muille lennoille.

 

http://timesofindia.indiatimes.com/Kolkata/BA_flies_empty_jet_to_pick_up_crew/articleshow/2867649.cms

[Ilkka Mäkelä 1 231]

Ympäristöjärjestöt syyttävät British Airwaysiä siitä, että BA on lentänyt viikon sisällä kolme pitkää "haamulentoa" ilman matkustajia:

 

http://www.telegraph.co.uk/earth/main.jhtml?xml=/earth/2008/03/17/eajumbo117.xml

[Kai Krause 0]

Ihan vertailuksi, Nykyaikainen yleisilmailukone DA40-TDI vie 70% teholla 18l/h 130kts , 7.5l/100km , 60% teholla 15l/h 115kts, 7l/100km .

Tuo kulkee siis täyteen lastattuna luokkaa 1.75 litraa/matkustaja/100km . Toyota Prius veisi luokkaa 1.1 litraa/matkustaja/100km .

 

Valitettavasti vain täyteen lastattuna ei oikein anna oikeaa kuvaa. Jotta saataisiin vertailukelpoisia tuloksia pitäisi laskea

kuitenkin keskimmääräisellä matkustajamäärällä. Esimerkiksi Bussien muuten niin hyvää lukua verottaa se että

keskimmääräinen täyttöaste on ihan ulkomuistista 13 matkustajaa helsingin busseissa. 45l/100km luvuilla se tekee

3.4l/matkustaja/100km . Paljon vihattu yksityisautoilu, Prius sillä keskimmäärin 1.25 matkustajalla menee samoihin

tai vaikka DA40 kahdella hengellä.

 

Kate

 

 

Täällä on tullut esiin mielenkiintoisia lukuja. En tiennytkään, että ilmailun kulutus on saatu jo noin alas. Eli sitä paremmalla syyllä ilmailun yhä oudommaksi käyvä syyllistäminen ilmaston lämmittämisestä on siis suomeksi sanottuna melkosta pas*aa. Lisäksi muistelen nähneeni lukuja, että ilmailun osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on alle prosentin ja vain murto-osa kaikesta liikenteen päästöistä (jos jollakin on uudet tarkat luvut tiedossa niin laittakaa tänne luettavaksi) niin mistä ihmeestä tää ilmailun syyllistäminen suureksikin saatuttajaksi oikein johtuu? Kuka siitä hyötyy?

 

Itse olen kiinnittänyt huomiota ilmastonlämpenemisuskovaisten tapaan samaistaa todellinen tuleva kehitys = ilmastonmuutostietokonemallien antamat laskentatulokset. Ilmeisesti meteorologeilla on vielä senverran lyhyt kokemus lakennallisten mallien käytöstä, että itsekin todella uskovat malliensa tulosten olevan yhtä kuin todellinen tuleva kehitys. Taloustieteilijät ovat tuon asian jo oppineet huomatessaan, että mallin antamat ennusteet eivät takuuvarmasti toteudu sellaisinaan oli malli miten hieno ja monimutkainen tahansa. Kaikki laskennalliset mallit ovat "jos A niin B" malleja eli jostakin lähtötilasta A johdetaan kaavalla B. Ilmastomalleissa on vaan se ikävä puoli, että mallinnettava kohde on toivottoman monimutkainen. Edes lähtötilanteesta A ei ole minkäänlaista luotettavaa kuvaa ja malli olkoonkin se kuinka hieno tahansa ei vastaa alkuunkaan todellista ilmakehää, joten laskentatulos B on siis pelkkä arvaus, ei sen enempää. Kuitenkin jatkuvasti meille uskotellaan totena se, motako astetta ilmasto on oleva lämpimämpi vuonna X, koska tiedemiesten uljas ilmastomalli uusimmassa supertietokoneessa sanoo niin. Ja media ostaa sen tietusti faktana ja kansa uskoo ja vapisee. Aika typerä juttu kaiken kaikkiaan.

 

Kai

[Antti Laine 0]

Täällä on tullut esiin mielenkiintoisia lukuja. En tiennytkään, että ilmailun kulutus on saatu jo noin alas. Eli sitä paremmalla syyllä ilmailun yhä oudommaksi käyvä syyllistäminen ilmaston lämmittämisestä on siis suomeksi sanottuna melkosta pas*aa. Lisäksi muistelen nähneeni lukuja, että ilmailun osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on alle prosentin ja vain murto-osa kaikesta liikenteen päästöistä (jos jollakin on uudet tarkat luvut tiedossa niin laittakaa tänne luettavaksi) niin mistä ihmeestä tää ilmailun syyllistäminen suureksikin saatuttajaksi oikein johtuu? Kuka siitä hyötyy?

 

Lentoliikenteen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on noin 2 %:a, mutta lentoliikenteen lämmitysvaikutuksen uskotaan olevan noin kaksinkertainen verrattuna osuuteen hiilidioksidipäästöistä. Nämä luvut ovat peräisin www.lentoliikennejailmasto.fi sivulta. Tutkimustietoa ei ole vielä riittävästi jättövanojen vaikutuksesta pilvisyyden lisääntymiseen.

 

Lentoliikenteen osuus on siis vielä aika pieni, mutta ongelmana on lentämisen nopea kasvu, joka uhkaa vesittää päästövähennykset, jotka saavutetaan muilla alueilla.

[Guest tlajunen]

Ihan vertailuksi, Nykyaikainen yleisilmailukone DA40-TDI vie 70% teholla 18l/h 130kts , 7.5l/100km , 60% teholla 15l/h 115kts, 7l/100km .

Tuo kulkee siis täyteen lastattuna luokkaa 1.75 litraa/matkustaja/100km . Toyota Prius veisi luokkaa 1.1 litraa/matkustaja/100km .

 

Hieno vertailu, joka tosin pätisi vain, jos DA40-TDI:n ei tarvitsisi koskaan nostaa lentokorkeuttaan. 

[Antti Laukkanen 15]

Lentoliikenteen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on noin 2 %:a, mutta lentoliikenteen lämmitysvaikutuksen uskotaan olevan noin kaksinkertainen verrattuna osuuteen hiilidioksidipäästöistä. Nämä luvut ovat peräisin www.lentoliikennejailmasto.fi sivulta. Tutkimustietoa ei ole vielä riittävästi jättövanojen vaikutuksesta pilvisyyden lisääntymiseen.

 

Lentoliikenteen osuus on siis vielä aika pieni, mutta ongelmana on lentämisen nopea kasvu, joka uhkaa vesittää päästövähennykset, jotka saavutetaan muilla alueilla.

 

Onko minun ymmärrettävä tämä - sinällään todennäköisesti myös rukkaskurssilla annettu ja uskomuksiin perustuva arvio - siten, että jos maapallon keskilämpötila nousisi (yksin hiilidioksipäästöjen ansiosta, mitä se ei tee) 0,5 C, lentoliikenteen osuus olisi 0,02 C? Ja sitten pitäisi vielä uskoa, että tuo on mitattavissa ja oikeaksi todennettavissa. Sitä paitsi miksei näissä ns. tutkimuksissa huomioida ikinä sitä, miten tolkuttomalla tavalla ilmailuteollisuus on näihin päästötalkoisiin jo osallistunut ja millaisiin vähennyksiin se on jatkossa sitoutunut? Kyllä koko Aasian teollisuuden päästöt helposti puolittuvat, mutta kun on se lentoliikenne, joka on taas kasvanut niin, että koko maailma siitä tuhoutuu. Voi voi.

Lueksin tuossa huvikseni tuommoisen artikkelin:

http://edition.cnn.com/2002/TECH/science/08/07/contrails.climate/index.html

Siitä oli se hyvä puoli, että nauratti tolkuti ja nyt on hyvä mieli aloittaa työpäivä.

 

-A-

[Antti Laukkanen 15]

Hieno vertailu, joka tosin pätisi vain, jos DA40-TDI:n ei tarvitsisi koskaan nostaa lentokorkeuttaan. 

 

Tulee se rakkine vastapainoksi alaspäinkin.

 

-A-

[Antti Laine 0]

Onko minun ymmärrettävä tämä - sinällään todennäköisesti myös rukkaskurssilla annettu ja uskomuksiin perustuva arvio - siten, että jos maapallon keskilämpötila nousisi (yksin hiilidioksipäästöjen ansiosta, mitä se ei tee) 0,5 C, lentoliikenteen osuus olisi 0,02 C? Ja sitten pitäisi vielä uskoa, että tuo on mitattavissa ja oikeaksi todennettavissa. Sitä paitsi miksei näissä ns. tutkimuksissa huomioida ikinä sitä, miten tolkuttomalla tavalla ilmailuteollisuus on näihin päästötalkoisiin jo osallistunut ja millaisiin vähennyksiin se on jatkossa sitoutunut? Kyllä koko Aasian teollisuuden päästöt helposti puolittuvat, mutta kun on se lentoliikenne, joka on taas kasvanut niin, että koko maailma siitä tuhoutuu. Voi voi.

Lueksin tuossa huvikseni tuommoisen artikkelin:

http://edition.cnn.com/2002/TECH/science/08/07/contrails.climate/index.html

Siitä oli se hyvä puoli, että nauratti tolkuti ja nyt on hyvä mieli aloittaa työpäivä.

 

-A-

 

No kuten jo sanoin, lentoliikenteen nykyinen noin 3,5-4 %:n osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä ei ole kovin suuri. Silti mediassa lentoliikennettä syytetään suurimmaksi saastuttajaksi ja ympäristön kannalta tehottomaksi liikkumismuodoksi. Tämä on osittain totta, kun puhutaan henkeä kohden lasketuista päästöistä. Monet saattavat kuitenkin ymmärtää asian niin, että lentoliikenne olisi suurin saastuttaja myös absoluuttisilla luvuilla mitaten, mikä ei siis ole totta.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Tämä kuvio esittää Boeingin arviota lentoliikenteen kasvusta seuraavan noin 20 vuoden aikana. Matkustusmäärien odotetaan siis yli kaksinkertaistuvan seuraavan 20 vuoden aikana. Jokainen ymmärtää, että tässä puhutaan siis aika suuresta lisäyksestä maailman kasvihuonekaasupäästöissä. On myös turha puhua siitä, että lentoliikenne olisi jotenkin merkittävästi osallistunut jo päästötalkoisiin. Toki teknologia on kehittynyt huomattavasti viimeisten 50 vuoden aikana, mutta se ei pysy lentoliikenteen kasvun perässä. Matematiikka on tässä aika yksinkertaista: lentäminen lisääntyy 6 % vuodessa, maailman lentokonelaivaston uusiutuminen vähentää päästöjä 1-2 % -> päästöt lisääntyvät jatkuvasti. Esim. EU:n alueella kokonaiskasvihuonekaasupäästöt laskivat 3 % vuosina 1990-2002, mutta samalla aikavälillä lentoliikenteen päästöt alueella nousivat 70 %.

 

Tuo postaamasi linkki jättövanoihin liittyvän tutkimuksen lisäämisestä oli vuodelta 2002, joten onkohan jo saatu uudempia tutkimustuloksia siitä, onko niiden vaikutus ilmastonlämpenemistä hidastava vai nopeuttava?

[Jaakko Airasmaa 0]

Tiesitkö, Antti, että suomalaiset ovat maailman saastuttavimpia kansoja? Ja se on totta, että paljon on jo tehty päästöjen vähentämiseksi nimenomaan Suomessa, mutta ei se riitäkään.

Tiesitkö, Antti, että suomalaiset ovat maailman saastuttavimpia kansoja?

Tiesitkö Mika, että kehäkolmosen ja suurien kaupunkien ulkopuolella julkinenliikenne kusee ankarasti (esim. Nurmijärvellä, Espoon ja Vantaan rajanaapuri), ja että Suomessa on pitkät välimatkat ja kylmä. Tottakai jonkun pienen päiväntasaajavaltion on helppo olla ympäristöystävällinen, heidän ei tarvitse lainkaan lämmittää talojaan. Suomessa semmoinen ei vaan ole mahdollista.

 

Itseäni ärsyttää ympäristöfundamentalismi siinä missä uskonnollinen fundamentalismi. Ja loppujen lopuksi ne on hyvin lähellä toisiaan; uskotaan asiaan jolla on heikot tai olemattomat todisteet.

 

En kiellä etteikö ympäristö ole lämpiämässä, mutta en myöskään usko että ihminen olisi mikään erityinen syypää asiaan. On tällä pallolla ollut aikoinaan monta kertaa enemmänkin hiilidioksidia ilmakehässä kuin nykyään eikä maailmanloppua tullut.

Ja pyrin toimimaan ympäristöystävällisesti asioissa joissa se on käytännöllistä (esim. energiansäästölamppu mielummin kuin perus hehkulamppu).

 

PS. vähän väsyttää, tässä on varmaan kiljoona yhdyssanavirhettä.

[Antti Laukkanen 15]

 

Tämä kuvio esittää Boeingin arviota lentoliikenteen kasvusta seuraavan noin 20 vuoden aikana. Matkustusmäärien odotetaan siis yli kaksinkertaistuvan seuraavan 20 vuoden aikana. Jokainen ymmärtää, että tässä puhutaan siis aika suuresta lisäyksestä maailman kasvihuonekaasupäästöissä. On myös turha puhua siitä, että lentoliikenne olisi jotenkin merkittävästi osallistunut jo päästötalkoisiin. Toki teknologia on kehittynyt huomattavasti viimeisten 50 vuoden aikana, mutta se ei pysy lentoliikenteen kasvun perässä. Matematiikka on tässä aika yksinkertaista: lentäminen lisääntyy 6 % vuodessa, maailman lentokonelaivaston uusiutuminen vähentää päästöjä 1-2 % -> päästöt lisääntyvät jatkuvasti. Esim. EU:n alueella kokonaiskasvihuonekaasupäästöt laskivat 3 % vuosina 1990-2002, mutta samalla aikavälillä lentoliikenteen päästöt alueella nousivat 70 %.

 

 

Minusta on aika turha väittää, ettei lentoliikenne olisi osallistunut päästötalkoisiin. Se on sitoutunut ainakin EU:n alueella vähintään päästöjen puolittamiseen, mikä aika näppärästi vastaa tilanteen säilymistä ennallaan lentoliikenteen kaksinkertaistuessa. Sen lisäksi suuntaus on jossain määrin ollut kohti isompia koneita, eli suurempaa matkustajamäärää vähemmillä lennoilla. Onko se sitten realismia, lienee myös hyvä kysymys.

 

Vedät nyt tuossa laskutoimituksessa edelleen yhtäläisyysmerkit lentoliikenteen kasvun ja lentoliikenteen päästöjen välille. teknologia on kehittynyt noidenkin reilun tusinan vuoden aikana melko lailla. Samalla Euroopan taivailla kävi melkoinen murroskausi, jolloin 60-70-luvun koneista valtaosa vaihtui tuoreempaan kalustoon. Sama suuntaus on jatkunut vuodesta toiseen, joten pelkkä tämän hetken tekniikan kehittyminen ei ole ainut seikka päästöjen kasvun esitettyä vähäisempään määrään vaan myös sen vanhan tekniikan poistuminen. Ei se matematiikka ihan niin yksinkertaista kuitenkaan ole. Hiilidioksidipäästöjen pienenemisen ohella pienhiukkaspäästöt, joiden nyt joissakin tutkimusissa esitetään olevan enemmänkin merkityksellisiä ilmaston kannalta, ovat pienentyneet sekä taloudellisempien että puhtaammin polttavien moottoreiden myötä huomattavasti. Näitä seikkoja ei vain ikinä mainita ympäristöaktivismin kultaisessa kirjassa.

 

Se postaamani "tutkimus" oli siksi hupaisa, että siinä vedettiin kolmen poikkeuksellisen päivän perusteella johtopäätöksiä asioista vailla kovinkaan rakentavia perusteita. Jokainen näkee ko. satelliittikuvassa olevan pääosin ihan tavallista yläpilveä sekä jonkin verran pitkittäisiä vanoja, joiden voi olettaa olevan jättövanoja. Kaikki ovat kuitenkin nähneet, mitä tuolle vesihöyrylle tapahtuu parissa minuutissa taivalle jouduttuaan. Pois se katoaa, hups vaan. Ei niistä ihan lämpösäteilyn pysäyttäjiksi ole. Kovin suurta alaa en ole niiden tähän elämään mennessä nähnyt taivaankannesta peittävän, edes suurimpien lentokenttien läheisyydessä. Tämmöinen normaali kökkösään stratuspilvikerros hoitaa homman varmuudella paljon tehokkaammin, ihan luonnon omin metodein.

 

-A-

[Antti Laine 0]

Minusta on aika turha väittää, ettei lentoliikenne olisi osallistunut päästötalkoisiin. Se on sitoutunut ainakin EU:n alueella vähintään päästöjen puolittamiseen, mikä aika näppärästi vastaa tilanteen säilymistä ennallaan lentoliikenteen kaksinkertaistuessa. Sen lisäksi suuntaus on jossain määrin ollut kohti isompia koneita, eli suurempaa matkustajamäärää vähemmillä lennoilla. Onko se sitten realismia, lienee myös hyvä kysymys.

 

Vedät nyt tuossa laskutoimituksessa edelleen yhtäläisyysmerkit lentoliikenteen kasvun ja lentoliikenteen päästöjen välille. teknologia on kehittynyt noidenkin reilun tusinan vuoden aikana melko lailla. Samalla Euroopan taivailla kävi melkoinen murroskausi, jolloin 60-70-luvun koneista valtaosa vaihtui tuoreempaan kalustoon. Sama suuntaus on jatkunut vuodesta toiseen, joten pelkkä tämän hetken tekniikan kehittyminen ei ole ainut seikka päästöjen kasvun esitettyä vähäisempään määrään vaan myös sen vanhan tekniikan poistuminen. Ei se matematiikka ihan niin yksinkertaista kuitenkaan ole. Hiilidioksidipäästöjen pienenemisen ohella pienhiukkaspäästöt, joiden nyt joissakin tutkimusissa esitetään olevan enemmänkin merkityksellisiä ilmaston kannalta, ovat pienentyneet sekä taloudellisempien että puhtaammin polttavien moottoreiden myötä huomattavasti. Näitä seikkoja ei vain ikinä mainita ympäristöaktivismin kultaisessa kirjassa.

-A-

 

No pelkät lupaukset päästöjen puolittamisesta eivät vielä ihan riitä näissä talkoissa. Kyllä IATA:kin puhuu kokonaan päästöttömästä lentoliikenteestä 50 vuoden kuluttua.

Ja selvyyden vuoksi: toivon todella että, noihin tavoitteisiin päästäisiin ja uskon myös, että lentokonevalmistajat ja lentoyhtiöt ovat erittäin motivoituneita kehittämään ja ottamaan käyttöön ympäristöystävällistä teknologiaa -- ihan vaan oman bisneksenkin turvaamiseksi tulevaisuudessa.

 

Silti asioita on hyvä tarkastella myös kriittisesti. Uuden sukupolven lentokoneita tulee markkinoille nyt noin 10 vuoden välein. Parannukset polttoainetehokkuudessa ovat olleet 10 - 30 %:n luokkaa suhteessa vanhempiin malleihin. Teknologia kehittyy hyppäyksittäin, mutta lentoliikenteen kokonaispäästöt eivät hetkessä putoa 20 %, vaan päästöt putoavat vähitellen uusien koneiden syrjäyttäessä vanhoja. Eli vuotta kohden laskettu yksikköpäästöjen lasku voi olla muutaman prosentin luokkaa, kuten tuossa laskuesimerkissä arvioin. Mielestäni en siis nimen omaan vetänyt yhtäläisyysmerkkejä lentoliikenteen kasvun ja päästöjen välille; pointti oli vaan se, että tämä kaluston uusimisesta saatava hyöty ei ole ainakaan historian aikana pysynyt lentämisen kasvun perässä. En tiedä miten ovat arvioineet puolittavansa lentoliikenteen päästöt, mutta nykytahdilla se ei ainakaan onnistu. 

 

Ympäristö- ja ruuhkautumissyistä on uskottu keskimääräisen konekoon kasvavan, mutta ainakin Boeing ennustaa kysynnän lisääntyvän erityisesti 787-kokoluokan koneille, joilla voidaan lentää kysynnältään ohuemmilla reiteillä suoraan point-to-point ja ohittaa ruuhkaiset keskuskentät. Toisaalta liikematkustajat tuntuvat arvostavan tiheitä yhteyksiä.

[Guest tlajunen]

Tulee se rakkine vastapainoksi alaspäinkin.

 

-A-

 

Tulee, mutta jatkuvasti lisäämällä ja vähentämällä lentokorkeutta ei päästä matkalennon kulutukseen, hyötysuhde heikkenee. Arvostelemassani vertauksessa verrattiin vaakalentoa vaaka-ajoon, mikä ei ole täysin relevanttia.

[Guest Tape]

Milloinkohan joku täällä keksii että maakuntachartterit pitää kieltää lailla. Ne kun yleensä toimivat kotimaisten yhtiöiden osalta niin että kone lentää tyhjänä Helsingistä johonkin Suomen kaupunkiin ja paluun jälkeen taas pois.

 

-      -

[Ilkka Mannikainen 776]

Milloinkohan joku täällä keksii että maakuntachartterit pitää kieltää lailla. Ne kun yleensä toimivat kotimaisten yhtiöiden osalta niin että kone lentää tyhjänä Helsingistä johonkin Suomen kaupunkiin ja paluun jälkeen taas pois.

 

-      -

 

Mutta niissä on päästö per matkustaja nolla. Ei saada lööppejä.

[Guest Tape]

Mutta niissä on päästö per matkustaja nolla. Ei saada lööppejä.

 

Totta puhut. Ihan niinkuin Nykkiläisen paluu tänään.