Martti Kujansuu

Saksalainen tai suomalainen sirpalepommi?

26 viestiä aiheessa

Kyselen Keijo Ruotsalaisen ("Kegetys") puolesta kuvan näköisestä pommista. Pituus n. 40 senttimetriä, paino tyhjänä ilman räjähdysainetta "kilo tai kaks". Tekstit: "80, 191, 1938" (perässä),  "AMH tai AM 1-1 ? K.G".

 

Mahdollisesti saksalainen tai suomalainen sirpalepommi ulkonäöstä päätellen. "Suuri osa pommeista ja niiden ripustimista oli kotimaisen Oy Tolfvan Ab:n suunnittelemia. Yhtiö sai syksyllä 1938 suurtilauksen: 19 222 pommia ja 30 575 lataamatonta kuorta. Näistä valtaosa oli 12,5 kg:n sirpalepommeja ja vain 58 suurimpia 250-kiloisia." [1]

 

Olisikohan jollainen kuvaa näistä pienemmistä sirpalepommeista. Mahdollisesti löytyisi jonkun Fokkerin siipiripustimesta. Linkin osoittamasta sivustosta ei löytynyt ainakaan sopivaa pommia, tosin SD 10C oli lähellä.

 

http://www.warbirdsresourcegroup.org/LRG/bombs.html

 

[1] Raunio, Jukka. 1998. Lentäjän Näkökulma IV. Omakustanne, Forssa.

 

[ attachment removed ]

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kuvan pommi kyllä muistuttaa erittäin tarkasti venäläistä palopommia ZAB-1E paino 2.5 Kg. Tarkistan tarvittaessa tiedon lähteestä, mikä ei ole nyt käsillä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyseisenlaisia palopommeja pudotettiin pomminhajoitussäiliöillä RRAB= Rotationo- Rasseivajuschtschaja AviaBomba.

 

BRAB-1 sisälsi ZAB palopommeja 580 kpl "tuhannenkilon pommi"

BRAB-2 sisälsi 260 kpl "viivisataakiloinen"

BRAB-3 sisälsi 116 kpl "kaksisataaviisikymmentäkiloinen"

Säiliöllä voitiin pudottaa myös sirpale- ja kaasupommeja.

 

Sodan aikana pommi on ollut nimettynä ZAB 2,5 kg ja kuvastossa myös 2 kg:n pommina. Sisällyksenä elektroonia ja termiittiä. Yleisin sytytin AGM-1, jonka voi kyrillisesti kirjoitettuna lukea väärin "AMH"

Pyrstön merkinnöissä luultavasti ensimmäinen tarkoittaa tehdasta tai pommimallia, toinen valmistuserää ja kolmas valmistusvuotta,

kuten 80= tehdas

191= valmistuserä

1938= valmistusvuosi

Edit: Pommikuoren teksti "1" tai "2" ja "ДГПТсКВ"

 

ZAB

[ attachment removed ]

 

Tiedot ovat vanhoista lähteistä, joten nimeämiset ja translitteroinnit eivät välttämättä ole nykyisin käytettyjä.

Netissä on kyllä ollut hyvä venäläinen sivusto heidän käyttämistä pommeista. Kuukkeloimalla löytyy.

 

Oheisen kuvan lentovarmistin (propelli) on irronnut ja pommi virittynyt=hengenvaarallista koskea. Mikäli tälläisiä, tai muita sodanaikaisia räjähteitä löytyy vaarin sotamuistoista, niin niihin ei saa koskea ja asiasta on ilmoitettava poliisille.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Oheisen kuvan lentovarmistin (propelli) on irronnut ja pommi virittynyt=hengenvaarallista koskea. Mikäli tälläisiä, tai muita sodanaikaisia räjähteitä löytyy vaarin sotamuistoista, niin niihin ei saa koskea ja asiasta on ilmoitettava poliisille.

 

Ensimmäisen viestin yksilö on (?) onneksi  jo kuulema purettu! Kiitoksia vastauksesta.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ehdin hieman tarkistaa lähteitä pikaisen ensimmäisen vastaukseni jälkeen :-[

 

Kuvan pommi kyllä muistuttaa erittäin tarkasti venäläistä palopommia ZAB-1E paino 2.5 Kg. Tarkistan tarvittaessa tiedon lähteestä, mikä ei ole nyt käsillä.

Nopeasti vilkaisten nimesin pommin väärin. Kyseessä on ZAB-2,5 kg pommi, ei ZAB-1-E joka painaa 1,5 kg. Ulkonäkö on samantapainen ja  suurin ero on halkaisijassa ja pituudessa: ZAB-1-E pituus 370mm ja halkaisija 50mm. ZAB-2,5 pituus 310mm ja halkaisija 60mm.

 

Edit:Lyhennehän tulee sanoista ЗАБ= ZAB зажигательная авиационная бомба= Incendiary aerial bomb=palo(lento)pommi.

 

Suutariksi jäänyt ZAB-2,5

[ attachment removed ]

 

Hyvä että ketjun ensimmäinen pommiyksilö on vain kuori ???

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Lyhennehän tulee sanoista ЗАБ= ZAB зажигательная авиационная бомба= Incendiary aerial bomb.

 

 

Moi kaima,

 

Suomeksihan tuo lienee palopommi.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hieman vielä JOSSITTELUA lähteistä VAIN PURISTEILLE. ;D

 

Sodanaikaisessa dokumentissä kerrotaan säiliöiden (RRAB)sisältäneen edellämainitsemani määrät ZAB-2,5 palopommeja? Säiliöiden painot olivat meille ilmasta lahjoitettujen kuorien punnitusten mukaan:

RRAB1-172 kg

RRAB3- 68 kg.

 

Laskettaessa ilmoittamani dokumentin pommimäärillä "tiputuspainoon" saadaan lukemia jotka ylittävät paperissa esitetyn:

RRAB1 omapaino172 kg+580 kpl x 2,5 kg=1622 kg. Pitäisi olla 1000 kg pommi

RRAB3 omapaino 68 kg+116kpl x 2,5 kg= 358 kg. Pitäisi olla 250 kg pommi

 

Mikäli "tytärpommit"olisivatkin tyyppiä ZAB-1-E, joiden paino on luokkaa 1,5 kg, niin asia voisi olla näin:

RRAB1 omapaino 172 kg+580 kpl x 1,5 kg=1042 kg

RRAB3 omapaino 68 kg+116 kpl x 1,5 kg=242 kg

 

Selittänee sekaannukseni kilomäärissä :-[

 

En valitettavasti löytänyt intensiiviselläkään etsiskelyllä enää venäläistä nettisivustoa aiheesta. Parivuotta sitten, lueskelin ihan muuhun liittyen aihetta ja parempaakin tietoa löytyi.

 

Tämäkin nipotus on kirjoitettu yksityishenkilönä, vähistä aineksista- omasta päästä.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Tämäkin nipotus on kirjoitettu yksityishenkilönä, vähistä aineksista- omasta päästä.

 

 

Ei kannata vähätellä. Hyvä puuseppä tekee huonekalutkin omasta päästä.

 

Mielenkiintoista tietoa lentopommeista ainakin minunkaltaiselleni pommiummikolle.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyseisenlaisia palopommeja pudotettiin pomminhajoitussäiliöillä RRAB= Rotationo- Rasseivajuschtschaja AviaBomba.

Jo Talvisodassa sai RRAB nimen: "Molotovin leipäkori"

Markku

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eikö se niin ollut, että naapuri tarjosi leipää ja meillä Tsuhnilla oli voita sen päälle.

Näinhän Vanhala Tuntemattomassa huuteli...

Muistaakseni talvisodan aikana länsilehdistö kysytteli Molotohvilta, että kuinkas te nyt siviilejä pommitatte ?

Vastaus oli jotenkin jotta "Niet ei toki leipää ja työtä me Suomen työtätekevälle kansalle viemme" 

Markku

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Pomminhajoitussäiliön ulkomuoto selvinnee seuraavasta havainnekuvasta. Ohessa Sotasaaliskuvaston versio vuodelta 1943.

 

RRAB-3, 250 kg

[ attachment removed ]

 

Sisällyksenä havainnekuvassa voisi olla pienimpiä ZAB (palopommeja) tai AO (sirpalepommeja), molempien ulkomuoto on samantapainen.

 

Edit: Pyrstön koko sopii kuitenkin parhaiten pommimalliin ZAB-1-E

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Martti huomasi  :thmbup:

Hieman vielä JOSSITTELUA lähteistä VAIN PURISTEILLE. ;D

 

Eli pommityypit, kilomäärät ja mitat eivät aina pidä paikkaansa dokumenteissä todellisuuden kanssa. Lähteissäkin voi olla virheitä. Myöhemmässä sotasaaliskuvastossa palopommit kuvataan mitoiltaan näin:

 

[ attachment removed / expired ]

 

Ketjun ensimmäinen kuva, ei ole peltikuorisesta palopommista, koska elektronmetallikuori on osa paloreaktiota. Eli voi olla niin, että että tässäkin kuvassa silti virhe. Epäilen sitä, että lähteissä mallit on nimetty ristiin.

 

Edit: kuvissani olleet palopommit olivat pituudeltaan ilman sytytintä 370 mm ja pommikuoren halkaisija 60 mm. Eli piirrosten mitoituksessa jokin mättää. ZAB 2,5  tuntuisi olevan yllä muuten oikein, paitsi pituuden osalta.Tuttavasi voisi mitata oman yksilönsä.

Pentti

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Poliiseille nyt näitä en ilmoittaisi. Varastoon vaan pahan päivän varalle ;D

 

Kun Pentti Salo kirjoitti "Oheisen kuvan lentovarmistin (propelli) on irronnut ja pommi virittynyt=hengenvaarallista koskea. Mikäli tälläisiä, tai muita sodanaikaisia räjähteitä löytyy vaarin sotamuistoista, niin niihin ei saa koskea ja asiasta on ilmoitettava poliisille.", niin ystäväni Penan ammatin tietäen ja hänet tuntien ei hän huvikseen tuollaisia kirjoita.

 

Tätä foorumia lukee moni nuori, joten tuo heittosi on todella mauton ja asiaton, vaikka ehkä huuleksi olet sen tarkoittanutkin.

 

Jukka

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luepas lainauksesi Pentti Salolta tarkkaan. Siinähän puhutaan myös "muista sodanaikaisista" räjähteistä, ja näihin muihinhan Jouni Laihon (Sisäministeriössä toimiva Rebecca Petersin ja IANSAn kansalaisten täydellistä aseistariisumispolitiikkaa ajava myyrä) kätyrit lukevat vaikkapa tavalliset kiväärinpatruunat. Muistuttaisin lähihistoriamme tapahtumista ja asekätkennän merkityksestä miehityksen varalta.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No kyllä nuo Vaarin ehkä väärin säilyttämät ikivanhat kiväärin kuten haulikonkin patruunat voivat olla todella vaarallisia, ainakin asiantuntijat väittävät näin.Laihoa ja Petersiä en tunne.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Vanhat räjähteet ovat aína riski. Ohessa Puolustusvoimien noudatettavat määräykset:

 

- Laki puolustusvoimista (402/74)

- Laki puolustusvoimien virka-avusta poliisille (781/80), muutokset ja lisäykset 1§, 3§, 5a§, 9§, 9a§ ja 10§ (346/98)

- Asetus puolustusvoimien virka-avusta poliisille (782/80), muutokset ja lisäykset 2a§ ja 3§

- Räjähdeasetus (473/93)

- Puolustusministeriön räjähdepäätös (PRP), (Määräyskokoelma nro 81, 28.11.1996), (81/96)

- Asetus työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain soveltamisesta työturvallisuuslain 2 §:ssä tarkoitettuun työhön (475/88)

- Puolustusministeriön asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta puolustusvoimien valvonnassa (632/2001)

- Pysyväisasiakirja PAK D 6.3 Räjähteiden raivaaminen (PEkoul-os:n asiak 180/5.1/D/I/14.6.2002)

- Pysyväisasiakirja PAK D 6.1 Räjähteiden käyttö harjoituksissa

(PEkoul-os:n asiak 179/5.1/D/I/14.6.2002)

- Pysyväisasiakirja PAK A 01:03.01.03 Oikeudet ja niiden koulutustasovaatimukset

- Pysyväisasiakirja PEmaav-os PION 01:02 Räjäytysharjoituksiin

ja -töihin sekä räjähteiden raivaamiseen liittyvä koulutus ja pätevyydet

 

Eli suomeksi, ei kannata liikutella räjähdettä mihinkään.

 

Työmaata

[ attachment removed ]

Mikäli tälläisiin törmää, niin:

Älä koske

Älä liikuta

Ilmoita asiasta poliisille.

 

Erinäisten sotien jälkeen suomessa on runsaasti räjähteitä piilossa ja "jemmassa".

 

Räjähteet ovat suunniteltu tappamaan ihmisiä.  Vuosikymmenien jälkeen varmistusmekanismit ovat hapettuneita. ÄLÄ KOSKE.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No kyllä nuo Vaarin ehkä väärin säilyttämät ikivanhat kiväärin kuten haulikonkin patruunat voivat olla todella vaarallisia, ainakin asiantuntijat väittävät näin.Laihoa ja Petersiä en tunne.

 

Riippuu säilytyksestä. Yleensä huonot näkee jo päällekin päin jo paljaalla silmällä. Mikäli hylsy on syöpynyt, tai muita ilmeisiä vaurioita, niin eikun poliisille tai syvälle kosteaan maahaan kauas metsään, aika ne kyllä hoitaa siellä...

 

Tiettyjen sattumien kautta on kohdalleni kulkeutunut noin muutama sata VPT:n 40-luvun kiväärin panosta, ja saman verran 9mm kp-panosta valovuovilla ja ilman. Hyvin ovat toimineet, eivätkä ainakaan kiukkuisempia olleet kuin tämän päivän tehdaslataukset. Valojuovat tosin eivät yleensä ehtineet syttyä pistoolin noin 10cm piipussa... Ihan kiva piristys harjoittelupaukkuihin köyhälle perheelliselle insinöörille noiden saanti oli. Molemmat osapuolet olivat kovasti tyytyväisiä, minä ja kuolinpesän tyhjääjät...

 

Oman isoisäni jäämistöstä jääneet kiväärin kudit olivat hylsyiltään sen verran syöpyneitä että purkuvasaralla suosiolla irrottelin luodit (sellaisia kun ei enää saa..  :( ) ja latasin ne tuoreisiin hylsyihin uudella ruudilla. Upeita ratapaukkuja niistä tuli.. Noissa vanhoissa kudeissa käytetyt elohopeanallitkaan eivät ole terveellisiä kaltaiselleni laiskan puhdistajan kiiväärien piipuille. Sen vuoksi yleensä ammuin niiden käytön jälkeen muutaman moderninkin perään, jolloin luoti putsaa mennessään edellisten laukausten jämiä.

 

 

Janne

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Juu tarkoitinkin juuri noita Vaarin väärin säilytettyjä, eli tuo ruutikin voi hassutella vanhetessaan mutta suurin vaara lienee siinä ettei ruuti toimikkaan ajatellulla tavalla vaan jättä esim. luodin piippuun ja seuraava onkin kohtalokas.

Tiedän itsestäni ja monesta muustakin ettei piippua tule tarkistettua jokaisen ampumatapahtuman jälkeen.

Lisäksi väittävät että luoti saattaa hapettua hylsyyn siten ettei lähde kunnolla matkaan.

Itselläkin ollut noita -40 luvulta olevia panoksia sattuneista syyistä ja hyvin ovat toimineet mutta.....

Eli jonkinmoisen koulutuksen aikanaan noihin saanneena olen edelleenkin sitä mieltä että ollaan varovaisia eikä ainakaan noihin räjähteisiin kosketa ellemme tiedä mitä teemme.Säilyy sormet ja silmät ehjänä, eli nuo edellä mainitut ohjeet ovat ihan kohillaan.

 

Tuli muutoin mieleen että tuo luodin irroittaminen voi olla huono juttu, eli ruutijyvänen joka siinä vaiheessa on harhautunut suippoperäisen luodin ja hylsyn väliin voi hakautuessaan syttyä ja...... :'(

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuli muutoin mieleen että tuo luodin irroittaminen voi olla huono juttu, eli ruutijyvänen joka siinä vaiheessa on harhautunut suippoperäisen luodin ja hylsyn väliin voi hakautuessaan syttyä ja...... :'(

 

Teoriassa kyllä joo. Purettaessa kuitenkin luoti lähtee oikeaan suuntaan, ja sen mahdollisen murusen Lebensraum ei ainakaan pienene operaation aikana. Ladattaessa jos taas on onnistunut saamaan luodin ja hylsyn väliin pysymään murusen esim supistusvoiteella, on kyseessä jo sen luokan häröilyä, että tehdään jotain mitä ei kertakaikkiaan osata, ja periaate tuossaKIN hommassa on että jos et tiedä mitä teet, älä tee.

Tilanne tosin on ihan sama tuoreidenkin paukkujen kanssa ja niitä puretaan päivittäin purkuvasaralla ympäri maailmaa,enkä ole kyllä ole koskaan kuullut vahingoista ko hommassa. Ja tuskin jenkkivalmistajat purkuvasaroita tekisivät jos niiden kanssa olisi ongelmia, tuotevastuulait sielläpäin pitävät kyllä asiasta huolen.

 

Olen itse ollut radalla vieressä odottamassa ampumavuoroani kun kaveri ihan oman lataustössimisensä seurauksena ampui kudin, josta oli jäänyt ruudit pois. Nallimassalla 8 grammainen S374 lähti noin piipun puoliväliin, ja eron rekyylissä kyllä huomaa, ja äänessä. Mutta toki tilanne olisi toinen jos kyseessä olisi ollut itselataava, jolloin liipasinsormi usein toimii nopeampaa kuin pää, tai oltaisiin oltu passissa tähyilemässä hirveä, jolloin ei näe, kuule tai tajua yhtään mitään muuta siinä adrenaliinimyrskyssä...

 

Mutta jo parikiloinenkin lentopommi, kuvissa oleva heittimen kranaatti jne etenkin kun sytyttimen tila on täysin tuntematon, on sellainen laite, jonka jätän suosiolla kauas rauhaan. Kolme grammaa ruutia on ihan eri juttu kuin kilo töntöntöötä... Juuri luin jonkin kirjan tms jossa joku juuri Kauhavalta(?) tullut oli uudessa yksikössään pyöritellyt pöydällä irrallaan ollutta sytyttimen potkuria, ja vähän hän jälkeensä, hänen jo poistuttuaan oli joku muu tehnyt samaa muistaakseni kohtalokkain/pahoin seurauksin...

Samoin, kun asialla ollaan, sanotaan myös että vanhoista dynamiiteista kannattaa pysyä erossa, nitro on niissä hikoillut sitoutusaineesta (yleensä piimaata tai sahanpurua) pötkön pintaan, jolloin ne ovat täysin arvaamattomia, ja jo niiden käsittelystä nitroa kulkeutuu ihon läpi verenkiertoon niin että vähintään päänsärkyä tiedossa...

 

Janne

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Näinhän se menee.

 

Lain mukaan POLIISILLA on aina kokonaisvastuu räjähteisiin liittyvissä asioissa.

Mikäli räjähteitä löytää, niin ilmoituksen jälkeen ilmoittajalle ei tule kustannuksia tai seuraamuksia räjähteiden turvallisesta hävittämisestä.

 

Suomessa on vieläkin runsaasti vanhoja "räjähteitä" varastoissa, tai unohdettuna. Räjähteiden koostumus muuttuu säilytyksen aikana-eikä ainakaan parempaan suuntaan. Siviiliräjähteet, kuten aniitti ja dynamiitti, voivat olla hyvinkin herkässä tilassa. Sotilasräjähteet ovat pyritty tekemään säilytystä kestäväksi.

 

Maassamme on kuitenkin tuhansittain erilaisia sotilasräjähteitä sotien jälkeen ja niiden koostumuksesta ei voi kukaan sanoa tarkkaa tietoa. Erinäisten sotien aikana räjähteiden koostumusta muutettiin saatavuuden mukaan ja sisältönä voi olla mitä sattuu.

 

Vaarallisuudesta: esim. "pikriini"- räjähdysaine, kosteuden ja metallien kanssa muodostaa "pikraattikiteitä", jotka ovat äärimmäisen herkkiä räjähtämään kosketuksesta. Edellä kerrottiin nitroglyseriinin kiteytymisestä ja herkistymisestä, itsekkin tuli aikoinaan hölmöiltyä dynamiitin kanssa, kun luuli että se on turvallista.  Aina näiden hävittäminenkään ei onnistu niinkuin pitäisi, kokenut tuttava kuoli tätä raivaamista tehdessään...

 

Kevennetään vähän, tätä jo OT- tarinaa jemmaamisesta:

 

Puy You oli rakentamassa Kiinan muuria, sillä suojauduttiin mongooleilta. Muurissa oli saviriisitiiliä, joten hän jemmasi niitä kotiinsa "turvaksi". Tiilet homehtuivat kotona ja Puy ei huomannut että mongolit olivat keksineet tikkaat- turhaa jemmata tiiliä. ???

 

EDIT: Täältä lisätietoa varsinaiseen ketjun aloituskysymykseen: http://velikvoy.narod.ru/vooruzhenie/vooruzhcccp/aviabomb/rasseiv.htm

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään