Matkustusmukavuus - olenko ollut turhaan kade

[Mika Koski 0]

Käväisin Keski-Euroopan lomamatkalla regional suihkarilla. Matkustusmukavuus ei ollut häävi, vaikka tilaa matkustamossa oli ihan riittämiin 192 cm pitkälle ja hieman tukevalle. Koneen sisämelu oli kova ja turbulenssit täristi terävästi. Onko matkustusmukavuus pienillä < 20 paikkaisilla businessjeteillä vielä huonompi ja olenko ollut turhaan kade niillä matkustaville? Melua kaiketi pystytään vaimentamaan aktiivisesti ja passiivisesti, mutta entä turbulenssit yms. ravistukset? Istutaanko bizjetissä aina vyöt kiinni?

 

Mika

[Juha Ritaranta 947]

Minä olen joskus lentänyt bisnesjeteillä, ja regionaalijettien kyydissä myös. En oikein puhuisi samana päivänä noista kokemuksista. Kuten sanoit, sitä melua voidaan torjua, ja bisnesjeteissä yleensä on torjuttu paremmin kuin regionaalivastaavissa. Embraerin Legacyn tai muiden RJ:stä muutetuiden kyydissä en ole kulkenut, mutta ainakin ne bizjetit, joilla olen liikkunut, ovat erittäin hiljaisia sisältä. Lisäksi, jos kuvittelet sen saman kabiinin sisustettuna vaikkapa 12 matkustajalle, niin hiukan mukavuus paranee, tuolit levenee jne. Tarjoilussta puhumattakaan. Turbulenssi kai kuitenkin riippuu lähinnä sääolosuhteista. Ja jokainen järkevä ihminen istuu aina kaikissa lentokoneissa vyöt kiinni, minun mielestäni. Ei kun seuraavalle reissulle tilaamaan konetta alan yrityksestä...

 

PS. Kateellinen ei kannata olla, noin muuten vaan, siitä tulee paha olo...

[Laura Ahonen 0]

Itsellä ei ole bizjetti-kokemusta, mutta turbulenssit tosiaan tuntuvat yhtä lailla E170:ssä kuin aikoinaan 1980-luvulla DC-10:n kyydissä.

[Guest ahaka]

Kylla isommissa koneissa turbulenssi tuntuu hieman vaimeammin kuin pienissa. Varsinkin jos vertaa jotain B747 ja E145.

[Ari Aho 62]

Yksi asia miksi turbulenssit tuntuu pahemmalta kuin ennen on uudet RVSM-kelpoiset autopilotit, jotka ei päästä korkeutta yhtään "seilaamaan". Tämä korostuu, mitä uudempi kone, kun AP on alunperin suunniteltu tällaiseeksi. (onko muita 2000-luvulla suunniteltuja kuin EMJ reittiliikenteessä?) EMJ ei tosiaan päästä korkeutta muuttumaan edes moderate turbulenssissa pariakymmentä jalkaa enempää, vaikka variometri saattaa soutaa +- 1500 ft. Vuosituhannen vaihteessa kun lensin MD80, siinä oli autopilotissa "TURB"-nappi, jolla saattoi heikentää kokeudenpitoa ja siten "soften the ride". On varmaan nykyään kytketty pois toiminnasta sekin.

[Kristian Pöykkö 8]

Tuon Ari Ahon vastauksen myötä muistuu mieleen viimekesäinen "bambukeppikokemus". Istuin tokavikassa rivissä ja mieleen jäivät juuri tuollaiset nopeat, terävät korjausliikkeet. Nyt tietää miltä kirpusta tuntuu ajokoiran hännässä..

[Laura Ahonen 0]

Itse olen aina kuvitellut, että ne turbulenssit ovat vain oikeasti olleet pahempia ja niitä vain on ollut enemmän, etenkin kun on enemmän lentänyt Pohjanmeren yllä (ei nyt sitten vitsailla ruotsalaisten kyvyttömyydestä sietää hernekeittoa ). Lapsena lennot meni suurimmaksi osaksi Keski-Euroopan yli, mikä tosin ei ole mikään tae millekään sääolosuhtelle.

[Lasse Lehtonen 0]

Turbulenssi tuntuu erilaiselta koneen eri puolilla, varsinkin jos on pitkä runko... Esimerkiksi koneen kohtauskulman "seilaamista" ei juurikaan huomaa siiven kohdalla, kuten ei myöskään yawing-liikettä, kun taas perässä ja keulassa ne tuntuvat selvästi.

 

Matkustaja tuskin pystyy eroa juurikaan koneiden välille tekemään, mutta jos työkseen lentää tuhansia lentoja niin siinä oppii jo aika hyvin oman koneensa tuntemaan. Usein mitenhän kyse on kuitenkin vain erilaisista sääolosuhteista jotka saavat turbulenssin tuntumaan eri tavalla.

 

Jos kovaan turbulenssiin joutuu, niin on aika sama millä koneella lentää sillä kyllä siinä 747:kin heiluu kuin haavan lehti, kummasti ne pari sataa tuhatta kiloa tuntuu "häviävän" massasta ja olo on kuin istuisi tyhjässä peltitölkissä... 

 

-Lasse

[Karoliina Salminen 0]

Vuonna 2006 kun olin tulossa San Franciscosta takaisin Denverin kautta, ensimmäinen lento kun teki laskua Denveriin, niin se kohtasi melkoisen kovaa turbulenssia. Kone oli B737 ja olin suunnilleen siiven kohdalla (siellä missä se ei pitäisi niin paljon tuntua).

 

Homma meni niin että olin nukkumassa kun heräsin kuulutukseen että "Ladies and Gentleman, we are about to land to Denver, but unfortunately..." "Take your seats!". Sitten ei kuulunut mitään vaan alkoi melkoinen rytyytys, kone pomppi enemmän kuin mitä ultralla olen pahimmalla kelillä pomppinut. Puuska heilautti koneen ainakin 30 astetta kallelleen ja tällaisia +30 / -30 kallisteluja tuli aika runsaasti samaan aikaan kun kone meni ylösalasylösalas. Siipi heilui kuin purjekoneessa, ja tämä oli siis finaalissa. Siinä oli lentäjällä varmaan hieman veivaamista että kone tuli kiltisti laskuun. Lasku onnistui kuitenkin kelistä huolimatta hyvin, sää tuntui olevan tasaisempaa kiitotien pinnassa. Huolestutti vaan että mitkä olikaan koneen G- ja gust-limitit, mutta näytti se ainakin kestävän. Jatkoyhteys meni sitten Airbus A340:llä ja se meni ko. rytäkästä huomattavasti pehmeämmin vaikka täryytti sekin jonkin verran.

 

Kovimpia täryytyksiä kuitenkin tulee pikkukoneissa. Pitkän lennon (olen lentänyt sellaisia 8-10 h rupeamia ja koko ajan pomputtaa) jälkeen kun istuu kotona, tuntuu että talo heiluhtelee samassa tahdissa kuin ne terävähköt tönäykset joita tulee koko ajan lentäessä. Vastaava efekti tulee kun on istunut koko päivän purjeveneessä.

 

 

[Guest tornadof36]

Moikka,

 

Juu, kateus ei kannata kyllä.

 

Kannattaa muistaa, että ei pelkästään säiden vuoksi, vaan myös isomman koneen jättöpyörteiden takia on koneita reitillä kääntynyt ylösalaisin. Eli vaikka se bisnesjetti voi tuntua mukavalta, niin vöiden käyttö on

 

sielläkin erittäin suositeltavaa. Ja tottakai ihan jumboa myöten. Kun istuu paikallaan, niin silloin aina vyö kiinni!!

 

-Jukka 8)

[Petri Koivisto 372]

No jos fincommin emppu lasketaan tälläseen niin ihan mukava sillä oli mennä 

[Guest tornadof36]

No jos fincommin emppu lasketaan tälläseen niin ihan mukava sillä oli mennä 

 

Jep...

 

Kyllä Finncommilla on aina mukava mennä. Henkilökunta tuntuu motivoituneelta ja koneet (Erj) on riittävän tilavat.

 

-Jukka

[Mika B Virolainen 0]

Eikös aspect ratio vaikuta kyydin tasaisuuteen turbulenssissa enemmän kuin koneen koko? Kaikki matkustajakoneet ovat siinä suhteessa käytännössä samanlaisia, eli konetyyppieroja ei varmaan matkustaja pysty oikeasti huomaamaan.

Itse olen pahimmat turbulenssini kokenut B747 ja MD11 koneissa.

Osa bizsuihkareista pystyy nousemaan reittikoneita korkeammalle, FL390-410. Mahtaisko siellä sitten olla tasaisempaa..?

[Oskari Tähtinen 0]

Eikös aspect ratio vaikuta kyydin tasaisuuteen turbulenssissa enemmän kuin koneen koko?

 

Sivusuhdetta (AR) tärkeämpi on siipikuormitus, eli kg/m². Mitä suurempi siipikuorma, sitä epäherkempi kone on pienille töyssyille.

Esimerkikkinä Mu-2 Marquise, suht iso kone mutta pieni siipi => suuri siipikuormitus ja meno möykkyisemmässäkin ilmassa kuin kiskoilla menisi!

 

Vertailun vuoksi nopeasti laskettuja siipikuormituksia...

 

C172 ~68.8 kg/m² (siiven pinta-ala 16,2 m²)

 

Mu2 ~245 kg/m² (pinta-ala 16,5 m²)

Citation X ~330kg/m²

 

A320 ~630 kg/m²

B747-400 ~ 780 kg /m²

MD11 ~800 kg/m²

 

-Oskari

 

[Mika Koski 0]

Sivusuhdetta (AR) tärkeämpi on siipikuormitus, eli kg/m². Mitä suurempi siipikuorma, sitä epäherkempi kone on pienille töyssyille.

 

Tätä tukee myös oma arkikokemus; kevyt purjekone keinuu termiikeissä eri tavoin kuin "raskas". Tämän lisäksi epäilen, että osassa purjekoneista on siipi jo alunperin suunniteltu taipumaan enemmän (ns. letkusiipiset, kuten ASW20 B? malli). Se mitä tällä haetaan, muuta kuin pehmeämpää kyytiä, on minulle epäselvää. Otetaanko vastaava "siiven taipuisuus" myös huomioon suunnitteltaessa liikennekoneita ja ajatellaanko sitä nimenomaan matkustusmukavuuden lisäyskeinona?

 

Epäilen tuota väitettä siitä, että matkustaja ei erottaisi eroja eri koneiden välillä, sillä tuntoaisti on ihmisen aisteista kaikkein tarkin (reagoi pienimpää määrää ärsytystä). Esim. purjelentoa opetettaessa lennetään lähes yksinomaan takapuolituntumalla muun huomion olessa mittareiden sijaan ilmatilan tarkkailussa ja opettamisessa. Tällöin huomaa hanurin erinomaisuuden "kiihtyvyysanturina".

 

Mika

 

 

[Lasse Lehtonen 0]

Epäilen tuota väitettä siitä, että matkustaja ei erottaisi eroja eri koneiden välillä, sillä tuntoaisti on ihmisen aisteista kaikkein tarkin (reagoi pienimpää määrää ärsytystä). Esim. purjelentoa opetettaessa lennetään lähes yksinomaan takapuolituntumalla muun huomion olessa mittareiden sijaan ilmatilan tarkkailussa ja opettamisessa. Tällöin huomaa hanurin erinomaisuuden "kiihtyvyysanturina".

 

Kyllähän ihmisellä tosiaan on varsin herkkä omakin kiihtyvyysanturi, eli ns. takapuolituntuma... Purjelennossa ja VFR:ssä toimii vieläpä hyvinkin, mutta jos taas mittarilennossa erehtyy seuraamaan omaa "kiihtyvyysanturiaan" niin silloin on varmasti tuhon oma. 

 

Pointtini ei kuitenkaan aiemmassa viestissäni ollut tuo, vaan lähinnä tarkoitin että matkustaja ei voi verrata eri koneita koska olosuhteet vaihtelevat. Toki tunnet esimerkiksi lentäessäsi A320:llä kuinka kone käyttäytyy edellä mainitun aistin ansiosta, mutta on mahdotonta verrata kuinka taas B737 käyttäytyisi täsmälleen näissä samoissa olosuhteissa... vertailun tekeminen edellyttäisi että sinun pitäisi istua kahdessa eri koneessa yhtä aikaa. Eli tavalliselle matkustajalle on aika vaikeaa sanoa johtuuko juuri nyt tämän tuntuinen turbulenssi koneen ominaisuuksista vaiko sääolosuhteista... turbulenssejäkin on niin montaa erilaista. 

 

-Lasse

[Mikko Sokero 1]

Oikeaa business-jetiä ei mikään matkustustapa voita. Kallista, mutta äärimmäisen mukavaa (esim. jos kalusto on esim. Falcon 900, Challenger 600-sarjaa, Gstream tai kenties jopa Global Express, josta ei kokemusta).