Kuka lensi ekana selkälentoa Suomessa ?

[Jukka Takamaa 0]

Luen Rautahevon kirjaa Lentomestari Osmo "Otso" Rantalasta. Esiintyy ainakin siinä tuo tieto.

 

Eli kuka lensi selkälentoa ekana maassamme ?

[Jukka Takamaa 0]

No ilmoitan asian piakkoin...kyseessä on kuuluisan Artturi Sysilammen työkaveri ja vähintään yhtä kuuluisa Kauhavalainen lennonopettaja ja lentomestari niinikään, jonka nimi lienee aikoinaan suomennettu Nordström nimestä. Olen tavannutkin miehen ja pojan kanssa lentänyt Rally hinauskoneen kyydissä ja toinen pojista oli kummisetäni.

 

Nappaako kenelläkään ? 

[Jukka Nisula 2 275]

Lentomestari Pauli Pohjanvirta.

 

Jukka

[Jukka Takamaa 0]

Kyllä kyllä..Veli ja Vesa Pohjanvirran isäukko.

[Antti Laukkanen 15]

Milloinkas tällainen uroteko mahtoi lähteen mukaan tapahtua?

 

-A-

[Aarno Isomäki 11]

liittyy löyhästi aiheeseen.

tietääkseni lentomestari pohjanvirta asusteli eläkepäivänsä tuossa joen vasemmalla puolella sijaitsevassa keltaisessa talossa täällä ähtärissä inhankosken partaalla.

 

[ attachment removed ]

 

[Jukka Takamaa 0]

Milloinkas tällainen uroteko mahtoi lähteen mukaan tapahtua?

 

-A-

 

Vuosiluku ei selvinnyt kirjasta, mutta Vesalta vois kysyä..asuu Kauhavalla ja on kova lentäjä itsekin. Veikkaisin jotakin 1925-28 aikoja ?

[Juha Klemettinen 28]

Millä konetyypillä tämä tapahtui?

Juha

[Jukka Takamaa 0]

Kone oli Caudron C 40. Pauli oli koneen laskutelineeseen asentanut itse polttoainesäiliön, joka mahdollisti selkälennon koneella. Tapahtui kuulemma 20-ja 30-lukujen vaihteessa.

 

C 40 koneessa oli muuten pyörivä tähtimoottori ja tyhjäkäyntikierrokset 1100 rpm ja huiput 1400 rpm. Laskuun piti tuoda kone sytytystä säätämällä..siitä se klassinen pätkivä ääni noissa vanhoissa 2-tasoissa.

[Seppo Koivisto 203]

Pohjavirta suoritti selkälentoa ensimmäisen kerran julkisesti 24.3.1929 Helsingin lentonäytöksessä.

 

Saksalainen Walter Böhnke (Pöncker) oli esittänyt liukulentoa selällään 4.3.1928 Helsingin ilmailupäivillä.

 

Larjo: Taitolento ja sen historia.

[Antti Laukkanen 15]

Pohjavirta suoritti selkälentoa ensimmäisen kerran julkisesti 24.3.1929 Helsingin lentonäytöksessä.

 

Saksalainen Walter Böhnke (Pöncker) oli esittänyt liukulentoa selällään 4.3.1928 Helsingin ilmailupäivillä.

 

Larjo: Taitolento ja sen historia.

 

Kiitos! Olisinkin ollut aikeissa katsoa iltasella samaisesta kirjasta, mutta nyt ei tarvinnutkaan Hieno teos, btw!

 

-A-

[Juha Klemettinen 28]

Kone oli Caudron C 40. Pauli oli koneen laskutelineeseen asentanut itse polttoainesäiliön, joka mahdollisti selkälennon koneella. Tapahtui kuulemma 20-ja 30-lukujen vaihteessa.

 

C 40 koneessa oli muuten pyörivä tähtimoottori ja tyhjäkäyntikierrokset 1100 rpm ja huiput 1400 rpm. Laskuun piti tuoda kone sytytystä säätämällä..siitä se klassinen pätkivä ääni noissa vanhoissa 2-tasoissa.

 

Uskoisin koneen kuitenkin olleen Caudron C.60 http://fi.wikipedia.org/wiki/Caudron_C.60

 

Suomen Ilmailumuseossa olevaan Caudroniin on rakennettu tuo ensimmäinen "selkälentosäiliö". Käytönnössä säiliö on pirtuastia joka on kiinnitetty koneen laskutelineeseen ja siitä on vedetty putket moottorille. Luulisin, että alkuperäinen sisältö on juotu ja tilalle vaihdettu enemmän moottorille sopivaa ainetta 

Juha.

[Osmo Jalovaara 188]

Asiasta on värikkäitä yksityiskohtia Pohjanvirran itsensä kertomana Eero Pakarisen kirjoittamassa "Lentomestari Pauli Pohjanvirran SIIVET KERTOVAT".

Pohjanvirta teki ensimmäiset selkälentokokeilunsa syksyllä 1928 Utissa järjestetyllä lennonopettajakurssilla. Hän yritti ensin selkälentoa Gaudronilla vetämällä silmukan suurella ylinopeudella ja jatkamalla siitä vaakalennossa selällään. Moottori ei kuitenkaan käynyt selkäasennossa ja vauhti loppui alkuunsa. P. jäi roikkumaan pää alaspäin polvitaipeisiin luiskahtaneen syöksyvyön varaan. Hän piti henkensä edestä kaksin käsin kiinni ohjaussauvasta, jottei putoaisi koneesta. Kone muljahti lopulta syöksyyn, ja P. sai koneen hallintaansa. P. ei antanut kuitenkaan periksi ja hän päätti kokeilla heti perään selälleenmenoa toisella tavalla. Hän otti loivassa liu'ussa vauhtia, oikaisi vaakalentoon ja käänsi koneen siivekkeillä selälleen. Vähän nokkaa alas. Näin alkoi loiva selkäliuku, jossa hän pysyi verrattain pitkään ennen muljahtamista syöksyyn. Samalla profiililla lensi muuten ranskalainen Adolphe Pegoud ensi kertaa maailmassa selällään (tiettävästi 28.8.1913). Hänen koneessaan ei vain ollut siivekkeitä ja hän pääsi lopulta selälleen - puolikierrettä monta kertaa turhaan yritettyään - työntämällä sakkauksesta vajaan ulkopuolisen silmukan ja jatkettuaan selkäliu'ussa kuten Pohjanvirtakin.

Pohjanvirta ei suinkaan jättänyt asiaa tähän. Yhdessä mekaanikko "Pomppa" Korhosen kanssa hän rakensi viritelmän pyörivään Clerget-moottoriin, jossa koneeseen rakennetun polttoaineen lisäputken kautta bensa pääsi virtaamaan moottoriin laskutelineeseen kiinnitetystä litran pirtukanisterista. Heti ensimmäisellä koelennolla viritelmä toimi hyvin. Moottori ei edes yskähtänyt. Selkälento kesti melkein minuutin. Kokeita jatkettiin kolmen litran pirtukanisterilla, ja pisin selkälentoaika oli 2 minuuttia 50 sekuntia. Täysin kone ei kuitenkaan kyennyt säilyttämään korkeuttaan. Viritelmää parannettiin vielä 3-tiehanalla, jolla saattoi valita päätankin ja "pirtutankin" välillä tilanteesta riippuen, jolloin pyörivän moottorin sekoitussuhde säilyi koko ajan oikeana. Majuri Jusu kehoitti P:aa harjoittelemaan hitaita vaakakierteitäkin, kun kerran hänen koneensa moottori näytti  käyvän selkäasennossakin. "Eihän niistä heti hyviä tullut, mutta oppihan niitä harjoiteltuaan tulemaan selkälennostakin pois siivekekäännöksellä, eikä alakautta, niin kuin aikaisemmin olin tehnyt", toteaa Pohjanvirta.

1929 kevättalvella (24.3) järjestettiin Helsingissä suuri lentonäytös, jonne P: komennettiin esittämään taitolentoa Gaudronilla. Ohjelmaan kuuluivat hitaat vaakakierteet ja selälläänlento. Niistä kumpaakaan ei ollut aikaisemmin esitetty Suomessa järjestetyissä lentonäytöksissä. P. kutsuttiin myös Viipurissa ja Sortavalassa järjestettyihin näytöksiin. Kaikki menivät hyvin, ja niinpä hitaista vaakakierteistä ja selällään lennosta tuli vain Pohjanvirran "heiniä" Ilmailuvoimissa.

[Jukka Takamaa 0]

Moottori ei kuitenkaan käynyt selkäasennossa ja vauhti loppui alkuunsa. P. jäi roikkumaan pää alaspäin polvitaipeisiin luiskahtaneen syöksyvyön varaan. Hän piti henkensä edestä kaksin käsin kiinni ohjaussauvasta, jottei putoaisi koneesta. Kone muljahti lopulta syöksyyn, ja P. sai koneen hallintaansa.

 

Rantalan kirjassa myös juttu lento-oppilaasta, joka yrittää koneen käännyttyä selälleen irtautua siitä kun roikkuu ohjaamon ulkopuolella osittain löysissä vöissä, mutta jää lapikkaistaan kiinni ja lopulta pääsee irti ja varjon varaan...kone tuhoutuu hetkeä myöhemmin.

 

Vöiden kiristäminen on aika tärkeä yksityiskohta.

[Jaakko Kuusisto 3]

Totta, nuo vyöt ovat tarpeeseen.

 

Kerroin täällä joskus aikaisemminkin, että lentäessäni ns. taitolentosuoritusta Stigulla Utin kentän päällä, olivat vyöt tiukalla.

Vaihdoin konetta, Safir, ja menin tekemään toisen suorituksen. Silloin olivat vyöt lukitsematta sylissäni.

Vaakakierteen selkäosassa tipuin kattoon. Pienenä ukkona polkasin jalalla sauvan laitaan, valuin seinää pitkin penkille.

Vyöt kiinni ja lähtöruutuun ja uusi esitys.

Opettajani kysyi mikä se eka muljahdus oli. Vastasin, että vyöt jäivät auki.

No, opitpa tälläkin keikalla jotain uutta 

[Juha Klemettinen 28]

Olin tänään kameran kanssa liikkeellä, joten nappasin pari kuvaa Suomen Ilmailumuseon Caudron C.60 koneesta, ja sen "selkälentosäiliön" replikasta.

 

Säiliö on kiinnitetty vasempaaan laskutelineeseen

[ attachment removed ]

 

Säiliö on tehty alkuperäisen mallin mukaan, putkituksien mallista ei minulla ole tietoa.

[ attachment removed ]

 

Juha.