Suomalaisen kabiinihenkilökunnan palvelu

[Guest Etsijä]

Erään kummallisen huomion olen kyllä tehnyt: sekä suomalaisen matkustamohenkilökunnan että (mikä vielä yllättävämpää) lentäjien englannin ääntämys on yllättävän kehnoa. Tarkoitan tällä sitä, että näin IT-aikana ei uskoisi minkään sellaisen ammattiryhmän, joka työkseen puhuu englantia, puhuvan sitä noin kehnolla ääntämyksellä. Varsinkin lentäjien kohdalla ihmettelen tätä todella paljon. Ja sama ilmiö tuntuu toistuvan kaikissa lentäjien ja lentoemäntien ikäluokissa! Kun SIO:hon käsittääkseni valitaan hyvin koulussa menestyneitä nuoria henkilöitä ja kun käsittääkseni sitä työkieltä opiskellaan siellä aktiivisesti monta vuotta, niin jotenkin minun kaaliini ei mahdu, että ääntämys on silti Ari Vatanen English -luokkaa.

[Laura Ahonen 0]

Eikö ne tosiaan kouluissa vieläkään opeta puhumista sitten? Eikös sitä ole pitänyt vähän jopa painottaa viime vuosina? Kun vuonna 1994 aloitin lukion, ensimmäisellä englannin tunnilla meidän opettajamme aiheutti shokin muilta yläasteilta tulleille oppilaille sanomalla: "Ja me sitten puhumme täällä."

 

Jostain kumman syystä kaikille se englannin ääntämys (tai muunkaan kielen 'oikea' ääntämys) ei oikein taivu. Itsekin opin vääntämään kieltäni (paremmin) englannin suhteen yliopiston fonetiikan tunneilla. Ne olivat ääntämyksen kannalta sellaisia 'anatomian' tunteja. Monet englannin äänteet ovat sellaisia, joita ei suomen kielessä yksinkertaisesti ole. Ja monet 'tutut' äänteet(kin) lausutaan hieman eri tavalla. Meikäläinen edelleen joskus takeltelee 'v'- ja 'w'-äänteiden kanssa (ainakin jos siltä paremmalta puoliskolta kysytään). Omilta fonetiikan tunneilta jäi tietenkin parhaiten mieleen "th"-äänteiden (niitä on kaksi, soinnillinen ja soinniton) suhteen annettu ohje: Kieli hampaiden väliin. Opettajamme sanoi, että nuo äänteet ovat hankalia osittain siksi, että suomalaisille on sanottu, että kielen näyttäminen on rumaa, joten sitä ei sitten tungeta edes vähän hampaiden väliin. Toinen ongelma lienee se, että moni suomalainen näkee kirjoitetussa sanassa kaksi äännettä; "t":n ja "h":n ja yrittää lausua ne t:nä ja h:na, eikä suinkaan yhtenä äänteenä.

 

Aiheeseen palaten, olisi kyllä kiva tietää mm. Leolta, mitä "asialliset laatuvaatimukset täyttävä palvelu" sisältää.

 

Ja se yksi sana muuten kirjoitetaan "enää". Ei "enään".

 

(Edit. lisätty tekstiä)

[Jorma Greijus 0]

Sarjassamme kokemuksia Finnairin matkustamopalvelusta: BKK-HEL kauan sitten. Istuin käytävän vieressä ja Finnairin aasialainen matkustamotyöntekijä tarjoili juuri kahvia. Samalla suomalainen emo pyyhälsi ohi tönäisten kahvia kaatavaa emoa niin, että kuumaa kahvia kaatui käsivarrelleni.

Salamannopeasti kahvia kaatava emo katosi keittiöön ja suomalainen jäi paikalle töllöttelemään että mitäs nyt kävi. Parin sekunnin kuluttua aasialainen tuli jääpussin ja pyyhkeiden kera hoitamaan kättäni

Mitä tekikään suomalainen? Tuli kohta papereiden kera ja kehoitti tekemään raportin tapahtuneesta. Niin teinkin. Mahtoi vaan yllättyä kun kerroin mitä mielestäni todella tapahtui.

Seurasin nimittäin koko lennon ajan kuinka aasialaista emoa kohdeltiin kaltoin suomiemojen taholta.

 

On se vaan kumma miten se matkustamoilmapiiri on NIIN erilainen Hansalla, Quantaksella, Thailla, Air Niuginilla, JAL:lla jne... kun vertaa sitä kotimaiseen. Enkä tarkoita hymyä tai sen puutetta - tarkoitan ilmapiiriä.

 

EDIT: Piti vielä kehuman El Al lennon palvelua joka oli tosi tehokas, ystävällinen ja jotenkin niin kotoisa

[Laura Ahonen 0]

Kun en tosiaan ole noita kaukolentoja harrastanut, en tiedä niiden ilmapiiristä kyllä mitään. Euroopan sisäisillä on meikäläisen mielestä ihan ok ilmapiiri. Näistä kirjoituksista saa sellaisen kuva, että tuolla Bangkokin lennolla on aina jotain pielessä. ???

 

Se aasialainen emohan teki ihan järkevästi (ja varmasti koulutuksen mukaisesti) ja samalla lailla itsekin toimisin, oli tilanne mikä tahansa.

[Antti Laukkanen 15]

Hupaisaa kyllä lukea haukkuja matkustamohenkilökunnan kielitaidottomuudesta useita peruskielioppisääntöjä rikkovalla ja hetkittäin jopa käsittämättömällä suomella kirjoitettuna 

 

Mitä tulee kotimaisen lipunkantajafirman matkustamohenkilökunnan ruotsin osaamiseen, sikäli valtava liuta siellä on ruotsia äidinkielenään puhuvia, että mahtaa mennä arvioijan vaatimattoman kokemuksen piikkiin tuokin tuomio. Olisivat vaan ruotsinkieliset tyytyväisiä, että sitä palvelua edes yritetään antaa heidän omalla kielellään.

 

Olen minä Finnairin koneessakin karkkia saanut ja vitsejä kuullut, melkoisen määrän jopa kumpaakin. Ne eivät tosin ole olleen matkan onnistumisen peruslähtökohdista tärkeimmällä sijalla.

 

Joka tapauksessa, suomalaiset ovat suomalaisia ja kouluopetus ei ole erityisesti suosinut vieraiden kielten puhumisen opiskelua. Kyllähän se useimpien puheessa kuuluu. Asia tulee silti kohtuullisen selkeästi ilmi, mikä lienee pääasia.

 

-A-

[Laura Ahonen 0]

Liikaa englantia, ja liikaa teatteria yläasteen ja lukion äidinkielen tunneilla, eikä oikeastaan yhtään kielioppia tai oikeinkirjoituksen opetusta. Se on meikäläisen "selitys".

[Boris Grahn 0]

FM E. Harviainen takoi meikäläisten päähän kiitettävästi myös ääntämistä. Muistan vieläkin yhden "ässäharjoituksen".

 

Mister Knox keeps his socks in a pale pink chocolate box.

Orange socks with spots and clocks - oh you dandy, mister Knox!

[Boris Grahn 0]

Miksiköhän meille muuten yleensä pakkosyötetään sitä epäloogista brittienglantia?

 

Esimerkki:

Amerikkalainen sanoo jonkin tapahtuneen "on skedjuul".

Britti huomauttaa, että pitää ääntää "shedjuul" eikä "skedjuul" ja kysyy, missä tyyppi on noin huonoa englantia oppinut.

Amerikkalainen vastaa "at shuul".

[Ilkka Mannikainen 776]

Näistä kirjoituksista saa sellaisen kuva, että tuolla Bangkokin lennolla on aina jotain pielessä. ???

 

Mitä vähemmän lentää, sitä enemmän asiat on niillä vähäisillä lennoilla pielessä.

 

Lähdetään matkaan halvimmalla lipulla mitä löytyy ja lentomatkalla pitäisi kaikki toimia kun ykkösluokassa.

Niin moni elää vielä 70-luvun ylellisyyttä ollessaan lentokoneessa vaikka kyseessä on vain julkinen kulkuneuvo jolla siirryttään paikasta A paikkaan B.

 

Kukaan ei ole vielä vastannut, että miksi lentokone on paikka missä suomalaisen asiakaspalvelijan pitäisi olla aina kuin Naantalin aurinko kun sitä aurinkosta palvelua ei löydy Suomessa mistään muualtakaan?

[Teemu Siren 0]

Siksi koska usein muissa lentoyhtioissa kuin Finnair saa parempaa palvelua. Kyse ei ole pelkastaan lentokoneessa tapahtuvasta palvelusta vaan suomalaisesta palvelusta yleensa. Kylla, hyvaa palvelua saa monessa paikkaa mutta kuten monet ovat kirjoittaneet: Finnair ei aina ole se yhtio jolta saa parasta palvelua.

[Laura Ahonen 0]

Miksiköhän meille muuten yleensä pakkosyötetään sitä epäloogista brittienglantia?

 

Brittienglanti ei ole yhtään sen epäloogisempaa kuin jenkkienglanti.

 

Ai niin, tämän keskustelun takia nauratti tämän päiväinen Viivi ja Wagner enemmän kuin muuten olisi naurattanut...

 

http://www.hs.fi/viivijawagner/1135235039977

 

 

Ja Teemu, unohtamatta sitä, että ihmisillä on erilaiset käsitykset siitä mikä on "hyvää palvelua" tai jopa " parasta palvelua". Suoraan sanoen, en osaa sanoa missä itse olen saanut sitä "parasta palvelua", siis ylipäätänsä, ei pelkästään ilmailuun liittyen. Menee hieman ohi, mutta tulee mieleen se, miten eri lailla ihmiset suhtautuvat siihen, että kaupassa myyjä tulee heti kylkeen kiinni kun on ovesta sisään päässyt. Yhdet pitävät sitä "hyvänä palveluna" ja toiset taas pitävät sitä varsin ikävänä tunkeiluna. Itse kuulun jälkimmäiseen joukkoon.

[Teemu Siren 0]

Hyvalle palvelulle ei ole standardeja, kysessa on abstrakti kasite jonka jokainen muodostaa mielessaan. Osaltaan tassa keskustelussa on puhuttu myos miellyttavasta cabin-henkilokunnasta, johon osaltaan liittyy tuo palvelu. Pelkka hymy ovella ei ole palvelua, se on osa mielikuvaa jonka meilla on miellyttavasta cabiinista. Palvelua on se etta pyritaan tekemaan asiakkaan matka mukavaksi ja auttamaan asiakasta mahdollisissa toiveissa ja pyynnoissa.

Tuosta kauppamyyjasta viela sen verran etta mieluummin mina sanon myyjalle vain katselevani hanen tarjotessaan apuaan, verrattuna siihen normi suomi-tilanteeseen pk-seudulla kun joudut hakemaan myyjaa jolla ei kiinnosta selvittaa asioita jotka asiakasta askarruttavat.

[Guest Etsijä]

Itsekin opin vääntämään kieltäni (paremmin) englannin suhteen yliopiston fonetiikan tunneilla. Ne olivat ääntämyksen kannalta sellaisia 'anatomian' tunteja. Monet englannin äänteet ovat sellaisia, joita ei suomen kielessä yksinkertaisesti ole. Ja monet 'tutut' äänteet(kin) lausutaan hieman eri tavalla. Meikäläinen edelleen joskus takeltelee 'v'- ja 'w'-äänteiden kanssa (ainakin jos siltä paremmalta puoliskolta kysytään)...

 

Sitten kun pääset telmimään sellaisten ääntämysseikkojen kuten linking R ja intrusive R kanssa ihan tosielämässä, voit katsoa olevasi syvällä englannin kielen suossa.

 

Itse olen käyttänyt englantia työkielenäni 12 vuotta ja Lontoon seudun taksit kyselevät nykyään, mistä päin Lontoota tulen, kun eivät täysin pysty paikallistamaan murrettani. En minä tokikaan Finnairin henkilökunnalta ole siltikään vaatimassa mitään täydellistä ääntämystä, kyllähän he asiansa ymmärrätteväksi osaavat tehdä nykymenetelmälläkin. Mutta korvaan tuo on kovasti pistänyt, koska kyseessä näyttää olevan yllättävä koko ammattikuntaa koskeva poikkeustilanne. Olen usein kohdannut Finskin lentoemon, joka puhuu ruotsia ruotsalaisittain murtaen, mutta en vielä koskaan ainuttakaan, jonka englannista erottaisi vähäisintäkään ei-härmäläistä ääntämystä.

[Guest Etsijä]

Joka tapauksessa, suomalaiset ovat suomalaisia ja kouluopetus ei ole erityisesti suosinut vieraiden kielten puhumisen opiskelua. Kyllähän se useimpien puheessa kuuluu.

 

-A-

 

Edelleen, tämän ymmärtäisin, mikäli kyse olisi melkein mistä tahansa muusta ammatista kuin sellaisesta, jossa kielitaitovaatimukset ovat niinkin kovat kuin matkustamohenkilökunnalla ja (varsinkin) liikennelentäjillä. Tämä ei varsinaisesti kyllä ole antanut kovin hyvää kuvaa SIO:n ja Finnairin kielikoulutuksen tasosta.

[Laura Ahonen 0]

Tuosta kauppamyyjasta viela sen verran etta mieluummin mina sanon myyjalle vain katselevani hanen tarjotessaan apuaan, verrattuna siihen normi suomi-tilanteeseen pk-seudulla kun joudut hakemaan myyjaa jolla ei kiinnosta selvittaa asioita jotka asiakasta askarruttavat.

 

Paitsi apteekissa.

[Ari Aho 62]

Edelleen, tämän ymmärtäisin, mikäli kyse olisi melkein mistä tahansa muusta ammatista kuin sellaisesta, jossa kielitaitovaatimukset ovat niinkin kovat kuin matkustamohenkilökunnalla ja (varsinkin) liikennelentäjillä. Tämä ei varsinaisesti kyllä ole antanut kovin hyvää kuvaa SIO:n ja Finnairin kielikoulutuksen tasosta.

 

Matkustamohenkilökuntaan en ota kantaa, mutta lentäjien englanninkielessä "oikein ääntäminen" on nimenomaan yksinkertaistettua ICAO:n ohjeistamaa ääntämistä, jonka tarkoitus on, että lentäjät ja lennonjohtajat ymmärtävät toisiaan olivat he sitten suomalaisia, kiinalaisia, intialaisia, ranskalaisia tai ugandalaisia. Sillä ei siis ole mitään tekemistä jonkin maan ääntämissääntöjen kanssa. (Niitähän englannin kielessä riittää, muuan puheentunnistusohjelmakin ilmoittaa ymmärtävänsä 10 kieltä, joista 3 on englantia!) Kun itsekin sanoit että sinusta arvuutellaan, mistä päin Lontoota olet, se vain todistaa, että eri aksentit on englanninkielen rikkaus. Kuten muuan monia kieliä puhuva ja eri puolilla Aasiaa vuosikymmenet asunut tuttuni sanoi: "englantilaiset ovat itse levittäneet kielensä kaikkialle maailmaan, saavat luvan sietää eri tavat, jolla sitä puhutaan."

[Guest Etsijä]

Matkustamohenkilökuntaan en ota kantaa, mutta lentäjien englanninkielessä "oikein ääntäminen" on nimenomaan yksinkertaistettua ICAO:n ohjeistamaa ääntämistä, jonka tarkoitus on, että lentäjät ja lennonjohtajat ymmärtävät toisiaan olivat he sitten suomalaisia, kiinalaisia, intialaisia, ranskalaisia tai ugandalaisia.

 

No toi kyllä pitänee hyvinkin paikkansa. Mitä tulee suomalaisten tyypilliseen ääntämykseen, niin mitenkään erityisen selkeästi ymmärrettävää se ei kyllä natiivisti englantia puhuville ole, vaikka suomalaiseen korvaan "helpolta kuunneltavalta" kuulostaakin. Lähinnä se aiheuttaa lennoilla esim. briteissä vinoa hymyilyä. Mutta tosiaan jos otetaan huomioon, että valtavan monella eri kielitaustalla pitäisi osata sönkätä lentoterminologiaa ymmärrettävästi, niin silloin sen Ari Vatanen Finglishin kyllä ymmärtää ihan kohtalaisen hyväksi englannin "keskimääräistäjäksi". Helpompaa se Finglish sentään on ymmärtää kuin Chinglish tai Indianglish

[Laura Ahonen 0]

Jooh, mutta monesti suomalaisten pilottien englanti kuulostaa joskus todella palikkamaiselta monen unkarilaisen tai tsekkiläisen pilotin puheeseen verrattuna. Toisaalta joskus Air Francen pilottien sönkötyksestä ei meinaa saada mitään selvää, kun taas kiinalaisten puheesta saa.

 

(Näin mitä on tullut noita AMS:a ja JFK:tä kuunneltua)

 

Ja mitä tulee Stokkaan, niin monet ovat sielläkin saanet töykeää palvelua...

[Timo Koski 141]

Matkustamohenkilökuntaan en ota kantaa, mutta lentäjien englanninkielessä "oikein ääntäminen" on nimenomaan yksinkertaistettua ICAO:n ohjeistamaa ääntämistä, jonka tarkoitus on, että lentäjät ja lennonjohtajat ymmärtävät toisiaan olivat he sitten suomalaisia, kiinalaisia, intialaisia, ranskalaisia tai ugandalaisia.

Tuo on mielestäni asian ydin ja sopii kyllä matkustamon puolelle yhtä hyvin. Siis voisin kuvitella että moni hieman heikosti englantia ymmärtävä tajuaa suomalaista/germaanista murretta paremmin kuin jotain cockneytä tai skottia.

Sitten pisti silmään edelliseltä sivulta jossa "paljon matkustanut ko yhtiöllä"  taisi olla lentänyt jonnekin Sin-bora-boraan tai minne lie. Ja kohta perään kaveri käyttänyt tms Quantasta.

[Boris Grahn 0]

Brittienglanti ei ole yhtään sen epäloogisempaa kuin jenkkienglanti.

 

Kirjoitetaan school ja schedule.

Amerikkalainen sanoo "skuul ja skedjuul".

Britti sanoo "skuul mutta shedjuul".

 

Edellinen on loogista amerikanenglantia ja jälkimmäinen epäloogista brittienglantia.

 

Sir Bernard Shaw osoitti jo kauan aikaa sitten, kuinka hölmösti englanniksi kirjoitetaan. Malliksi hän kirjoitti kalaa tarkoittavan fish sanan GHOTI.

 

GH kuten sanassa enouGH

O kuten sanassa wOmen

TI kuten sanassa staTIon

 

Siispä ghoti = fish  

[Guest alt255]

Kirjoitetaan school ja schedule.

Amerikkalainen sanoo "skuul ja skedjuul".

Britti sanoo "skuul mutta shedjuul".

 

Edellinen on loogista amerikanenglantia ja jälkimmäinen epäloogista brittienglantia.

 

Sir Bernard Shaw osoitti jo kauan aikaa sitten, kuinka hölmösti englanniksi kirjoitetaan. Malliksi hän kirjoitti kalaa tarkoittavan fish sanan GHOTI.

 

GH kuten sanassa enouGH

O kuten sanassa wOmen

TI kuten sanassa staTIon

 

Siispä ghoti = fish  

 

Heips!

 

Tähän meidän palvelua ymmärtävien ja ainoastaan toisten viat näkevien suomalaisten joukkoon tämä on parasta! 

Topiciin (lausutaan toppiikkiin) liittyen enemmänkin minua on noilla harvoilla lento- ja lomamatkoilla vihastuttanut ja suorastaan hävettänyt näiden, onneksi harvojen, suomalaisten lomailijoiden briteiltä (lausutaan riteiltä) ja USA:an kansalaisilta (lausutaan yhteen amerikkalaisilta) opitut pahat tavat; humalassa öykkäröinti ja (vähillä) rahoilla leventely sekä valittaminen joka ainoasta asiasta, joka ei mene täsmälleen niin, kuin sen haluttaisiin menevän! 

Me kaikki ollaan erilaisia ja vielä erilaisempia ovat muiden maiden kansalaiset ja heidän tapansa, joten pidetään muistissa, että "maassa maan tavalla".

 

T: Reksa

 

Edit: lausuntaohje.

[Laura Ahonen 0]

Tuo on mielestäni asian ydin ja sopii kyllä matkustamon puolelle yhtä hyvin. Siis voisin kuvitella että moni hieman heikosti englantia ymmärtävä tajuaa suomalaista/germaanista murretta paremmin kuin jotain cockneytä tai skottia.

 

Toinen asian ydin on se, että selvä ja ymmärrettävä lausumisen ei tarvitse kuitenkaan tarkoittaa tök-tök-tyyliä. Joidenkin äänteiden ääntäminen oikein on eri asia kuin jonkun paikallisen yleisääntämistavan (=aksentti) käyttäminen. Eihän hyvä(n) suomen kielen ääntäminen tarkoita Savon murteen tai Stadin slangin käyttöä.

 

Mutta palatakseni Villen Stockmann-kommenttiin, niin en ole huomannut ainakaan viime aikoina suurta eroa Stockmannin hyväksi, kun mielessäni vertailen Stokkan myyjiä ja Finnairin henkilökuntaa.

 

Mitä tulee britti- ja amerikanenglanteihin, niin mielummin kuuntelen brittejä kuin jenkkejä, yleisesti ottaen. Siis siitä huolimatta, etteivät nuo JFK:n lennonjohtajien ääntämykset ota pahasti korvaan.

[Olli Mattila 0]

Lähdetään matkaan halvimmalla lipulla mitä löytyy ja lentomatkalla pitäisi kaikki toimia kun ykkösluokassa.

Niin moni elää vielä 70-luvun ylellisyyttä ollessaan lentokoneessa vaikka kyseessä on vain julkinen kulkuneuvo jolla siirryttään paikasta A paikkaan B.

 

Kukaan ei ole vielä vastannut, että miksi lentokone on paikka missä suomalaisen asiakaspalvelijan pitäisi olla aina kuin Naantalin aurinko kun sitä aurinkosta palvelua ei löydy Suomessa mistään muualtakaan?

 

No hohhoijaa, entäs jos sitä aurinkoista palvelua löytyy muilta LENTOYHTIÖILTÄ kuin Finnairilta?

Finnairin vertailukohta ei ole mikään väsynyt kotimainen alepan kassa vaan toinen kansainvälinen lentoyhtiö.

Finnairilla palvelu on kohdallani ollut aina ihan asiallista, tuli se hymyn kanssa tai ei, mutta et kai nyt tosissani väitä että vain bisneksessä maksetaan matkasta niin paljon että se oikeuttaa hymyyn tai yleensäkään asialliseen palveluun,  tai edes itse palveluun?

 

[Antti Asikainen 1]

mutta et kai nyt tosissani väitä että vain bisneksessä maksetaan matkasta niin paljon että se oikeuttaa hymyyn

 

Minä en pidä siitä, että asiakaspalvelutyötä tekevä mies tai nainen hymyilee minulle. Siitä tulee sellainen olo, että olen hänelle pelkkä objekti - firman papereissa määritelty markkinoinnin kohde - koska tuskinpa minä hänen väsynyttä päiväänsä mitenkään piristän. Haluan asiakaspalvelijan palvelevan asiantuntevasti ja tehokkaasti. Palveluhymy on viime kädessä kuitenkin silkkaa valehtelua.

 

Epäaidosti hymyilevä nainen tai mies on huora.

[Olli Mattila 0]

Minä en pidä siitä, että asiakaspalvelutyötä tekevä mies tai nainen hymyilee minulle. Siitä tulee sellainen olo, että olen hänelle pelkkä objekti - firman papereissa määritelty markkinoinnin kohde - koska tuskinpa minä hänen väsynyttä päiväänsä mitenkään piristän. Haluan asiakaspalvelijan palvelevan asiantuntevasti ja tehokkaasti. Palveluhymy on viime kädessä kuitenkin silkkaa valehtelua.

 

Epäaidosti hymyilevä nainen tai mies on huora.

 

Kysyinkö sinulta jotain?