Buffalo?

[Guest krl]

Kun Brewsterit nyt taas ovat tapetilla, niitä on siellä täällä jälleen nimitelty Buffaloiksi. Minulla on sellainen käsitys, että kun jenkit pistivät siihen alkuperäiseen isomman moottorin ym. ja möivät niitä Englantiinkin, niin britit nimittivät omiaan Brewster Buffaloiksi. Niin ollen Buffalo olisi siis ihan toinen versio kuin meikäläiset. Esim. tehtaan tarjous (kts. Sota-arkisto) ei puhu mitään Buffaloista, vaan sanoo että "44 Brewster Single-Seat Fighter Airplanes". Eikä koelentäjä Robert A. Winstonin muistelmissakaan ole puhetta Buffaloista - jos niillä olisi sellainen vetävä nimi ollut, niin uskonpa, että hän olisi sitä käyttänyt. Niin että mitenkähän tämän Buffalo-asian laita nyt oikein on?

Kai R. Lehtonen

[Markku Kanninen 447]

Kyllä se on nimenomaan Englantilaisten antama nimitys. Heille ei Jenkkien nimet yleensä muutamaa pokkeusta (mm. Mustang) lukuunottamatta kelvanneet. "Kuuluisin" esimerkki on tuo Kolmonen (C-47 "Skytrain")  jota kansansuussa usein kutsutaan Dakotaksi vaikka sen on vain Englantilaisten nimitys omista Kolmosistaan.

Markku 

[Jouni Laukkanen 55]

Englantilaisten malli oli B.339 ja suomalaisten B.239.

[Janne Saarijärvi 0]

Eli Suomen Pylly-Waltterit on B-239/Model 239:jä, ja taas puritanistinen käsitys, jota itsekin kannatan, on että Buffalot on vain Model 339E:itä, eli britti-ryystereitä.

 

Toisaalta Wikipediakin väittää:

Lempinimi "Buffalo" sille annettiin Englannin kuninkaallisissa ilmavoimissa ja tällä nimellä kone eri tyyppiversioineen yleisesti tunnetaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Brewster_F2A_%22Buffalo%22

 

Samasta paikasta löytyy pahuksen kipeää ottava kuva:

'http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/70/Brewster_F2A-1_Saukonpuiston_leikkikent%C3%A4ll%C3%A4.jpg

 

Janne

[Markku Kanninen 447]

Englantilaisten malli oli B.339 ja suomalaisten B.239.

Ja jos tarkkoja ollaan Englantilaiset hankkivat Kaukoidän ilmavoimilleen 170kpl mallia B-339E joten periaatteessa vain nämä ovat Buffaloita...

Markku

[Jukka Nisula 2 275]

Samoilla linjoilla ollaan kuin kaikki edelliset kommentitkin. Ei Suomessa sota-aikana puhuttu Buffaloista, vaan sana on engelsmannien peruja, ja siis toinen 339-versio kyseessä. Otan esimerkiksi hyllystäni löytyvän Ilmari "Illu" Juutilaisen kirjoittaman "Punalentäjien kiusana"-kirjan. Se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1956. Ensimmäinen maininta Brewsteristä on kirjan (uusi painos Apali/1998) sivulla 51. "Sodan viimeisinä päivinä olimme saaneet jo muutamia amerikkalaisia Brewster 239 (BW)-tukialushävittäjiä, jotka oli koottu Trollhättanissa Ruotsissa." Kirjassa ei missään vaiheessa puhuta "Buffaloista", ainoastaan Brewstereistä. Saattaa siellä vilahtaa jossakin suomalaisittain tutut lempinimetkin. Eli noin vuonna 1956. Sama juttu on Joppe Karhusen kirjoissa, ja muissakin BW-lentäjien muistelmissa.

 

Jukka

[Guest krl]

Hauska kuulla, että kaikki ovat samaa mieltä Buffalosta. Millähän nimityksen nyt saisi ammuttua alas Suomen taivaalta, niin ettei se kummittelisi joka paikassa, jossa nyt tästä pelastetusta Brewsteristäkin puhutaan ja kirjoitetaan :-)

Kai R. Lehtonen

[Pentti Perttula 0]

Hauska kuulla, että kaikki ovat samaa mieltä Buffalosta. Millähän nimityksen nyt saisi ammuttua alas Suomen taivaalta, niin ettei se kummittelisi joka paikassa, jossa nyt tästä pelastetusta Brewsteristäkin puhutaan ja kirjoitetaan :-)

Kai R. Lehtonen

 

Kokemuksesta voin kertoa, että median kerran omaksumaa väärää termiä ei ammuta alas enää millään. Näin kävi mm. lintuharrastuksen yhden alakulttuurin, bongauksen, kohdalla. Alunperin bongaus tarkoitti menemistä katsomaan tiettyä harvinaista lintua valmiiden ajo-ohjeiden mukaan, mutta media ymmärsi termillä tarkoitettavan kaikkea lintuharrastusta ja lopulta kaikenlaista "havaitsemista". Lopulta lintuharrastajien keskusjärjestökin antoi periksi ja perusti mm. jokavuotisen pihabongaus-tapahtuman. Sellaisia ihmisiä, joille käsitteillä on täsmällinen merkitys, harmittaa tällainen kehitys. Väärien tai epätarkkojen termien vastustajia nimitetään pilkunviilaajiksi, piukkapipoiksi yms. ja kaikki jatkuu entiseen malliin.

 

Nykyään toimittajat osaavat kuukkeloida (googlata) vepissä ja etsiä Brewster-aiheisia sivuja ja niiltähän tulee hyvin nopeasti vastaan tuo "Buffalo", joka on paljon helpompi sanoa ja kirjoittaakin kuin tuo Bry... eiku Bres... eiku Br...jotain.

 

[Osmo Jalovaara 188]

James Gilbert'in kirjassa "The World's Worst Aircraft" (Hodder & Stoughton 1975) The Brewster Buffalo esiintyy prominentisti mm suurisuisen, tunnetun tv-sarjan keskushenkilön "Pappy" Boyingtonin kuvailemana. Boyington itse oli kirjan mukaan "lucky enough to be flying Curtiss P-40s himself, or he probably would never have survived to write those words". On pakko uskoa kirjailijaa tässä suhteessa, kun tutustuu Boyingtonin esittämiin "taktisiin" näkemyksiin.

Kirjan mukaan amerikkalaisia pilootteja, jotka lähetettiin japanilaisia vastaan Tyynellä valtamerellä, oli harhautettu uskomaan, että japanilaiset lensivät antiikkisilla romukoneilla. Ja sitten heitä vastaan tulikin superhävittäjä Mitsubishi Zero, joka oli säikähtyneiden amerikkalaisten mukaan täysin ylivoimainen amerikkalaisten koneita, erityisesti Brewsteria vastaan. Zeron hyviä ominaisuuksia, nousukykyä, kaarto-ominaisuuksia, toimintamatkaa ym korostettiin unohtaen heikkoudet kuten yleinen herkkä haavoittuvuus, panssaroinnin puute etc. Lisäksi japanilaiset osoittautuivat erinomaisesti koulutetuiksi, Kiinassa ja Mantshuriassa kokemusta saaneiksi lentäjiksi.  Brewsteria moitittiin hitaaksi, huonoksi nousukyvyltään, kankeaksi, heikosti aseistetuksi etc. Oli pakko löytää selityksiä, niin huonosti amerkkalaiset pärjäsivät. Ei englantilaistenkaan tilasto ollut kovin häävi. Kun sota alkoi 7.12.41, RAF:lla oli kaukoidässä 154 Brewsteria. Kolmen kuukauden kuluttua ne kaikki ynnä joukko täydennyksä oli ammuttu alas. Hollantilaisilla oli 30 Brewsteria tällä alueella, eivätkä ne kestäneet yhtään pitempään.

Brewster-mallejahan oli useita, ja niiden ominaisuudet poikkesivat ilmeisesti suuresti toisistaan. Kirjan mukaan nousu 21 000:een jalkaan vei puoli tuntia, ja eräälläkin Blenheimien saattotehtävällä Blenheimien oli pudotettava matkanopeuttaan, jotta Brewsterit pysyivät mukana. En tiedä vahvistaisiko kukaan suomalainen Brewster-pilootti tätä väitettä. Tuskin.

No, jutun lopussa on sitten lyhyt maininta siitä, että suomalaisilla oli Brewsterista aivan tosenlainen kokemus - sen jälkeen kun he tottuivat käsittelemään sitä. Artikkelissa on lyhyt lainaus Luukkasen "Hävittäjälentäjänä Karjalan taivaalla" kirjasta. Selitykseksi suomalaisten menestykselle annetaan korkea koulutus- ja motivaatiotaso,kun taas venäläiset, jotka lensivät yhä edelleen [/i]kaksitasoilla, eivät olleet kovinkaan motivoituneita. Kirjassa tosi mainitaan, että suomalaiset saavuttivat Brewstereilla erään kaikkien aikojen korkeimmista pudotussuhteista millään hävittäjällä. Sitä, että se oli yli 30:1, ei kirjoittajalla ole kuitenkaan rohkeutta enää mainita!

Brewsterien hankintaprosessi sinänsä on surullinen ja opettavainen tarina siitä, minkälaiseen epätoivoiseen tilanteeseen, jossa myyjä käyttää ostajan hädänalaista tilannetta täysin hyväksi ja pääsee vielä irti itse hylkäämästään materiaalista, joudutaan, kun laiminlyödään puolustusvalmiuden ylläpitäminen kohtalokkaalla tavalla. Pitäkäämme huolta siitä, ettei tämä enää koskaan toistu. Aina ei käy yhtä onnellisesti kuin tässä tapauksessa.

 

OJ

[Jussi Rantala 1]

Joissakin Brewsterin kuvissa näkyy rungon alla hieman laskutelineiden takapuolella ikään kuin pieniä lasiruutuja.

 

Hyllystä löytyvästä (valmiina ostetusta) jenkkiväreihin maalatusta Brewster puumallistakin näkyy mahassa "ikkunat".

 

Onko joissakin varianteissa ollut "lasilattia" vai mistä on kyse? Suomalaisten BW:itten kuvissa en ole moisia huomannut.

[Markku Kanninen 447]

Heille ei Jenkkien nimet yleensä muutamaa pokkeusta (mm. Mustang) lukuunottamatta kelvanneet.

Pitääpä korjata itse itseään kun muut ei hoksaa elikkäs tuo Mustang oli nimenomaan Englantilaisten antama nimitys North American NA-73:le  (Mustang I ). Vasta kun moottoriksi vaihdettiin R-R Merlin (NA-101=Mustang III=P-51B) jenkit tilasivat parituhatta P-51B hävittäjää. Jenkit olivat alkuun tehneet koneesta rynnäkkökoneen (syöksypommittajan) merkinnällä A-36 "Apache"

Markku

[Juha Klemettinen 28]

Joissakin Brewsterin kuvissa näkyy rungon alla hieman laskutelineiden takapuolella ikään kuin pieniä lasiruutuja.

 

Hyllystä löytyvästä (valmiina ostetusta) jenkkiväreihin maalatusta Brewster puumallistakin näkyy mahassa "ikkunat".

 

Onko joissakin varianteissa ollut "lasilattia" vai mistä on kyse? Suomalaisisten BW:itten kuvissa en ole moisia huomannut.

 

Suomalaisissakin koneissa oli alunperin tuo tukialuskäyttöön tarkoitettu mahaikkuna. Se ylimaalattiin, ja jos oikein muistelen, poistettiin huoltojen yhteydessä.

Juha.

[Guest krl]

Niinhän ne googlaavat, mutta kun sinne ripottelee vastatietoa disinformaation lomaan niin onhan se toki parempi kuin vain alistua :-)

 

Syntyihän tästäkin keskustelusta jo vähän kuoppia Buffalon tielle, heh heh.

 

Kai R. Lehtonen

[Juha Lampi 273]

Kielellehän on toisaalta tyypillistä, että sana, jolla alunperin on ollut rajatumpi merkitys, "degeneroituu" sen suosion kasvaessa: sovinismi, fasismi, kännykkä, mono, heteka, steppi... Lopulta sen yleinen merkitys voi olla aivan toinen kuin alunperin.

 

Joskus näin käy myös erisnimien kanssa.  Esimerkiksi Titanicista pelastunutta " Uppoamatonta Molly Brownia" kutsuttiin hänen omana aikanaan asianmukaisesti Margaret Browniksi, mutta viihdeteollisuus jumppasi jälkeenpäin Molly-nimen pysyvästi yleiseen tietoisuuteen. Tai entäpä kuuluisat lausahdukset: kuinka moni onkaan turhaan etsinyt Casablanca-elokuvasta repliikkiä "play it again Sam"?

 

Nooh, tunnustan, että minustakin on todella mukava välillä oikoa arkiuskomuksia ja löysää terminologiaa. Siispä Puhveleita metsästämään!