Lentäjän kello - Kerro tarinasi!

[Mikko Sokero 1]

Moi kaikki ilmailuimmeiset,

 

Ota lähikuva lentäjänkellostasi (mikä se on ja mikä sen merkitys sinulle on ollut) ja kerro aanelosen verran tarinaa siitä.

 

Lähiaikoina julkaisemme ILMAILUSSA lentäjänkellospesiaalin, joten ilmailijoiden tarinat ja kuvat olisivat hieno lisä artikkeliin.

 

Kuvaa kuvasi laadukkaasti ja kerro kellosi tarina.

 

Mikko Sokero

päätoimittaja

ILMAILU-lehti

 

mikko.sokero ÄT ilmailu.fi

 

Kiitos!

[Joel Kajas 0]

Täytyypä yrittää. Kellon kuvaaminen laadukkaasti on vaan ainakin amatöörille perhanan vaikeaa. Olen keräillyt kelloja muutaman vuoden, sekä ns. "lentäjän kelloja" että tavallisempia aikarautoja. Yhtäkään hyvää kuvaa en ole saanut aikaiseksi.

 

Mikä on lentäjän kello? Se on kello, joka lentäjällä on ranteessa! Markkinamiesten puheet lentäjän kelloista ovat enimmäkseen ihan höpöjä, mutta on totta, että jotkut kellot ovat ohjaamossa käyttökelpoisempia kuin toiset, tämän voin huimaavalla n. 4 tunnin kokonaislentoajalla vahvistaa Silti siihen ei tarvitse uhrata tonneja. Ellei halua, tietysti

[Mikko Sokero 1]

Kaikki tämä Joelin sanoma on totta. Kello on kuitenkin melko helppo kuvata digikameralla suurimmalla resoluutiolla vallitsevassa valossa vaikkapa ulkona. Makromoodi vain päälle. Heijastuksia kun varoo, laatu on yleensä hyvä.

 

Lentäjänkellon määritelmä on vaikea, mutta nyt pääsemmekin kiinni olennaiseen. Pilottikello on se kello, jota lentäjä/ilmailija mielellään lennoillaan käyttää. On miehiä sekä naisia, jotka vannovat Breitlingin nimeen ja Concorde-pilotit luottivat ainoastaan Rolexiin. On kuitenkin IWC:tä, Junkersia ja paljon paljon muita lentäjänkelloiksi kutsuttuja merkkejä.

 

Toivottavasti saamme mahdollisimman monta hyvää tarinaa ja kuvaa mitä erilaisemmista kelloista.

 

Myös Casio on tehnyt laadukkaita japanilaisvalmisteisia tiukuja ilmailukäyttöön.

 

Olen oman toimeni ohella Helsingin Kelloseuran puheenjohtaja, joten tämä aihe on sydäntäni lähellä. www.helsinginkelloseura.com

 

Mikko

 

 

 

Täytyypä yrittää. Kellon kuvaaminen laadukkaasti on vaan ainakin amatöörille perhanan vaikeaa. Olen keräillyt kelloja muutaman vuoden, sekä ns. "lentäjän kelloja" että tavallisempia aikarautoja. Yhtäkään hyvää kuvaa en ole saanut aikaiseksi.

 

Mikä on lentäjän kello? Se on kello, joka lentäjällä on ranteessa! Markkinamiesten puheet lentäjän kelloista ovat enimmäkseen ihan höpöjä, mutta on totta, että jotkut kellot ovat ohjaamossa käyttökelpoisempia kuin toiset. Silti siihen ei tarvitse uhrata tonneja. Ellei halua, tietysti

[Joel Kajas 0]

Lentäjänkellon määritelmä on vaikea, mutta nyt pääsemmekin kiinni olennaiseen. Pilottikello on se kello, jota lentäjä/ilmailija mielellään lennoillaan käyttää. On miehiä sekä naisia, jotka vannovat Breitlingin nimeen ja Concorde-pilotit luottivat ainoastaan Rolexiin. On kuitenkin IWC:tä, Junkersia ja paljon paljon muita lentäjänkelloiksi kutsuttuja merkkejä.

 

Myös Casio on tehnyt laadukkaita japanilaisvalmisteisia tiukuja ilmailukäyttöön.

 

 

Tosiaan, kannattaa muistaa, että ne kalleimmat ja eniten itsestään melua "lentäjänkelloina" pitävät merkit eivät välttämättä ole edes niitä parhaita tuohon käyttöön. Esim. Breitlingin useimmat mallit ovat tod.näk. aivan käyttökelvottomia lentokäytössä epäselvine tauluineen yms. blingblingeineen. Eivät kaikki, mutta aika monet. Lentokäytössä selkeä luettavuus on ominaisuus numero yksi. Se, mitä mainoksissa sanotaan on toisarvoista. Breitling ratsastaa pitkälti vanhalla maineellaan, mikä on sinänsä ihan OK. Hienoja kelloja joka tapauksessa. Silti satasen tai muutaman kympin Casio voi olla parempi lentäjälle.

[Mikko Sokero 1]

Kaikenlaiset takymetrit sun muut ovat puhdasta rekvisiittaa. Itse olen tykästynyt Omegan yhteen kvartsimalliin, jossa osoitinnäytön lisäksi on digitaalikello esimerkiksi ajanlaskua varten. Tulee pukkiaika vaikka sekunnilleen.

 

Mekaaninen kello (automaatti tai vedettävä) on luotettavin, sillä se ei simahda, kun ei ole paristoa. Casiolla on monta laadukasta kellomallia, jotka ovat hyvä lentäjän lisävarusteita. Sekuntiosoitin tai -näyttö on tärkeä kahden minuutin kaarron hyödyntämiseksi (siis kun humpsahtaa pilveen).

 

Breitling on maineeltaan hyvä ja onhan se laadukaskin, mutta sisällä on ihan bulkki-ETA. Se ei tee koneistosta huonoa, mutta esimerkiksi Rolex ja IWC valmistavat koneistonsa oikeasti itse.

 

Breitling käyttää myyntituotoistaan leijonanosan pelkkään markkinointiin. Siinä syy, miksi sen komponentit ovat oikeasti bulkkia ja varsin edullisia. ETA on hyvä koneistonvalmistaja, mutta 3000 euron kellossa kun on 70 euron koneisto, niin ei siinä paljon lauluja laulella... 

 

Sama juttu TAG-Heuerissa. Minulla on kyllä yksi Heuer (ei TAG-aikainen), joka on ns. GMT-automatic-malli. Siinä on varsin nätti kone sisällä ja kätevä käytössä kun reissaa maailmalla eri aikavyöhykkeillä.

 

Mikko

 

Tosiaan, kannattaa muistaa, että ne kalleimmat ja eniten itsestään melua "lentäjänkelloina" pitävät merkit eivät välttämättä ole edes niitä parhaita tuohon käyttöön. Esim. Breitlingin useimmat mallit ovat tod.näk. aivan käyttökelvottomia lentokäytössä epäselvine tauluineen yms. blingblingeineen. Eivät kaikki, mutta aika monet. Lentokäytössä selkeä luettavuus on ominaisuus numero yksi. Se, mitä mainoksissa sanotaan on toisarvoista. Breitling ratsastaa pitkälti vanhalla maineellaan, mikä on sinänsä ihan OK. Hienoja kelloja joka tapauksessa. Silti satasen tai muutaman kympin Casio voi olla parempi lentäjälle.

[Joel Kajas 0]

 

Ilmaa on hinnoissa Breitlingilla, jos kohta muutamalla muullakin merkillä. Rolle hyvänä esimerkkinä, vaikka valmistaakin koneensa itse. Rolexin suhteellisen yksinkertaiset ja pataraudasta väännetyt, vaikkakin itse tehdyt koneet eivät oikeuta niin kallista hintaa. Aivan kuten Breitlingin ETA:lta ostamat raakakoneet, joita on sitten itse hieman viimeistelty, lähinnä kosmeettisesti. Vanhemmissa Breitlingeissa ei edes vaivauduttu tuohon viimeistelyyn, vaan kone käytettiin sellaisenaan.

 

Tämä on taas loputon suo tarpoa, mielipiteitä on kuin... no, niitä reikiä, jokaisella on omansa. Minusta on tullut niin kyyninen näitä harrastellessa, että sanon käyttökelloa tarvitsevalle: osta Tissot, Certina, Citizen tai Seiko. Niissä on hinta-laatusuhde ihan oikeasti kohdallaan ilman sen suurempaa markkinahypeä!

 

Jos taas keräily kiinnostaa, se on toinen juttu ja aika hankalaa selitttää edes itselle, saati sitten muille Siitä täytyy pitää kyynisyys kaukana, se on aivan yhtä älytön harrastus kuin lentäminen.

[Mika Koski 0]

Kaikenlaiset takymetrit sun muut ovat puhdasta rekvisiittaa. Itse olen tykästynyt Omegan yhteen kvartsimalliin, jossa osoitinnäytön lisäksi on digitaalikello esimerkiksi ajanlaskua varten. Tulee pukkiaika vaikka sekunnilleen.

 

Mitä sanoo asiantuntija Omega Seamastereista? Kestääkö kellon kaikin puolin kriittisen tarkastelun? Tällaista Omegaa on tehnyt mieli jo jonniin aikaa. On siitä hyvä kello, että sitä ei tarvitse ottaa pois kädestä korkeuksilla -150 ft MSL - 10000 ft MSL. Korkeuksilla, jossa tulee silloin tällöin liikuttua.

 

http://www.laatukellot.fi/omega-seamaster-diver-blue-dial-bracelet-chronometer-p-978.html

 

Mika

[Mikko Sokero 1]

Omega on peruslaadukas, sveitsiläinen legendaarinen aikarauta. Nykyään James Bondkinhan käyttää sellaista. Aiemmin 007 käytti muun muassa Rolexia.

 

En tiedä, millainen koneisto (ilmeisesti ETA) tuossa linkin päässä olevassa kellossa on, mutta laadukas se on. Omega ei ole kellojen Rolls-Royce, mutta voisi olla aika lähellä BMW:n 5-sarjalaista. Autovertaus on yleensä jollakin lailla osuva. Tunneasiat painavat kylläkin aika paljon näissä hommissa...

 

Muutin maanantaina ja minulla oli teräs/kultamallinen Omega Seamaster ranteessani. Kellon ohjehinta on tuhansia, mutta niin vain imaisi hiet sisäänsä ja lähti takuuhuoltoon Swatch Groupille. Swatch omistaa melkein kaikki tunnetuimmat sveitsiläiskellomerkit nykyään. On himppasen jättimäinen kelloputiikki...

 

Omega Seamaster on mekaanisena kuin Mersun 2-litrainen dieselmoottori. Vankka ja hyvä kello. Suosittelen. On aivan toista kuin kaikenmaailman kiinalaiset pilottikellohimmelit. Aivan totaalisen toista maata. Laatukello.

 

Mikko

 

Mitä sanoo asiantuntija Omega Seamastereista? Kestääkö kellon kaikin puolin kriittisen tarkastelun? Tällaista Omegaa on tehnyt mieli jo jonniin aikaa. On siitä hyvä kello, että sitä ei tarvitse ottaa pois kädestä korkeuksilla -150 ft MSL - 10000 ft MSL. Korkeuksilla, jossa tulee silloin tällöin liikuttua.

 

http://www.laatukellot.fi/omega-seamaster-diver-blue-dial-bracelet-chronometer-p-978.html

 

Mika

[Mikko J Virtanen 0]

Itse ostin nimenomaan lentotarkoitukseen tuollaisen n. 50€:n, varmaankin yksinkertaisimman Casio Illuminatorin kun ei ennestään rannekelloa ollut. Varmasti parempiakin tarkoitukseen on, mutta tämä kelpaa minulle. Kellotaulun keskellä on digitaalinen näyttö, jota voi pitää näyttämässä päivämäärää tai sitten kellonaikaa. Kellonajan voi katsoa myös analogisilta viisareilta. Muita ominaisuuksia ovat sitten taustavalo napin painalluksella (erityisen kätevä yölennolla jos tulee joskus sitäkin kokeiltua), yksinkertainen puhelinmuistio, maailmanaikoja, ajastin ja sekuntikello. Puhelinmuistioon voi vaikka laittaa tärkeimpiä puhelinnumeroita ja itselläni on myös muutamat lennonjohdon taajuudet tallennettuna puhelinmuistioon. Tarpeen vaatiessa vaikkapa EFESin puhelinnumeron saa sieltä selville jos sitä ei puhelimessa ole tai täytyy esim. lainata kaverin puhelinta lentosuunnitelman päättämiseksi.

 

Sitten on tietysti kaikkia huippukalliita kelloja, joissa on mukana korkeusmittari, lämpömittari, kompassi ja ties mitä. Korkeusmittari ja kompassi voisivat olla back-up mittareina ihan käteviä, mutta sanoisin ettei niillä normaalissa ilmailukäytössä mitään tee (voin tietysti olla väärässäkin).

[Joel Kajas 0]

En tiedä mitä Mikko on mieltä, mutta minun mielestäni tuo voisi olla ihan pätevä kello maalla, merellä ja jopa ilmassa, vaikka onkin nimeltään Seamaster. Suhteellisen selkeälukuinen. Muutenkin hieno ja laadukas kello. Koneisto on ETA:n 2892, eli laadukas, mutta ns. bulkkikone, tosin Omegalle valmistettu ja vimeistelty, eli Omegan specsien mukaan tehty.

 

Itse en ole antanut sen häiritä, että kellossa on ETA:n koneisto, loppujen lopuksi niin harvat enää tekevät koneistonsa itse, että in-house koneet ovat jo vähän hifistelyä. Ja kuten jo Rollesta kommentoin, koneistot ovat aika simppeleitä laitteita (lukuunottamatta Daytonan koneistoa, joka on chrono), eivätkä sinänsä ollenkaan parempia kuin vaikkapa tuo ETA 2892+monet muut.

 

Hintaa noillakin on vähän liikaa, niinhän se on aina, halvemmalla pitäis saada, mutta jos se ei häiritse niin go for it. Ye pays yer money and ye makes yer choice!

 

Edit: koneisto on siis omaa sukua ETA 2892, Omegan nimi sille on joku aivan muu, olisiko 1120 tjsp.

[Mikko Sokero 1]

Selvyyden vuoksi: ETA on erittäin hyvä koneistovalmistaja Sveitsissä. Tehtaat saattavat ostaa ETA:lta koneistoja ja käyttää jopa vuosia niiden viimeistelyyn. Tämä repliikki siksi, että kukaan ei ala luulla, että ETA ei olisi laatua.

 

Mikko

 

En tiedä mitä Mikko on mieltä, mutta minun mielestäni tuo voisi olla ihan pätevä kello maalla, merellä ja jopa ilmassa, vaikka onkin nimeltään Seamaster. Suhteellisen selkeälukuinen. Muutenkin hieno ja laadukas kello. Koneisto on ETA:n 2892, eli laadukas, mutta ns. bulkkikone, tosin Omegalle valmistettu ja vimeistelty, eli Omegan specsien mukaan tehty.

 

Itse en ole antanut sen häiritä, että kellossa on ETA:n koneisto, loppujen lopuksi niin harvat enää tekevät koneistonsa itse, että in-house koneet ovat jo vähän hifistelyä. Ja kuten jo Rollesta kommentoin, koneistot ovat aika simppeleitä laitteita (lukuunottamatta Daytonan koneistoa, joka on chrono), eivätkä sinänsä ollenkaan parempia kuin vaikkapa tuo ETA 2892+monet muut.

 

Hintaa noillakin on vähän liikaa, niinhän se on aina, halvemmalla pitäis saada, mutta jos se ei häiritse niin go for it. Ye pays yer money and ye makes yer choice!

 

Edit: koneisto on siis omaa sukua ETA 2892, Omegan nimi sille on joku aivan muu, olisiko 1120 tjsp.

[Joel Kajas 0]

 

Juu näin on. ETA on laatua. Sitähän minä tuossa yritin myös sanoa.

[Ari Mäkelä 10]

Omega Constellation vm 54 crono.

siitä näkee ajan ,mitä muuta tarvii?

[Risto Niemi 0]

Hei kaikki hyvät kellofriikit

 

Ihan mielenkiinolla olen lukenut asiantuntevia kommenttejanne kelloista yleensä ja erityisesti lentäjän kelloista. Heitänpä teille kuitenkin erään minua suuresti kelloissa kiiinostavan kysymyksen, nimittäin tarkkuuden.

 

Minulle kun kellon tehtävä on yksinkertaisesti ilmaista minulle milloin hyvänsä mahdollisimman tarkasti oikein mikä on kulloinkin oikea aika. Ts. minun mielsetäni kellon tehtävä on kertoa se minulle eikä päinvastoin. Näinhän esimerkikisi työpäöydälläni oleva, jatkuvasti  radioitse virallista aikaa seuraava, herätyskelloni tekee, mutteivät mm. läheskään kaikki rannekellot, joten niistä ainakin useille joutuu aika usein kertomaan itse tuon oikean ajan.

 

Sitten kerron oman mielnkiintoisen kokemuksen halvasta sähköisestä rannekellosta. Kun harrastan mm. tarkkuuslentokilpailuja kaipasin joskus vuosia sitten kelloa, johon voi asettaa äänihälytyksen hälyttämään jokaisen täyden minuutin kohdalla helpottamaan tarkkaa pysymistä kartalle siirrettyä minuuttijakoista aikataulua. Hälytykseen ennakko piipaukset tietyllä tavalla, hälytyustoimintopäälle, kello lakin alle päälaelle,  ja menoksi. Piipaukset kuuluvat ihan hyvin ja voi keskittyä maastokohdan tarkkaan passaamiseen ao. minuutille sekuntitarkkudella (toivon mukaan, jos osaa). Ostin urheilukäyttöön tarkoitetun Timex'in, jossa tuo toiminto oli, oli muuten hyvin halpa. Yllätykseni sen tarkkuuden suhteen oli suuri, kun olen pitänyt sitä vuosikausia jo käyttökellonani ranteessani. Se pysyy oikeassa virallisessa ajassa jatkuvasti niin hyvin, että sekunnin poikkemaa saa odottaa pari-kolme kuukautta, ei siis tarvitse turhan usein sille oikeaa aikaa kertoa. Syykin on mielestäni aika ilmeinen. Noiden elektronisten komponenttien tuottamisessa taitaa ylipäätään olla sellainen käytäntö, että sen massakomponentit kuten sirut ja mikropiirit tuoteaan jossain tuotantoprosessissa, joka trimmataan mahdollisimman steriiliksi ja kun prosessi saadaan vireeseen tuotetaan tavaraa, koskematta mihinkään ja puututaan peliin vasta kun tulee ongelmia. Sitten prosessin tuotokset lajitellaan valitsemalla parhaat päältä avaruusteknologiaan, seuraavat militääriteknologiaan, seuraavat lääkketiedeteknologiaan ja loput sitten kulutusmarkkinoille. Viimeiseeäkin ryhmässä saattaa olla ja on mukana myös huippuyksilöitä. Nähtävästi kellooni on sattunut valikoitumaan tuollainen aika laadukas kide ja mitä muuta siinä sitten onkaan, vaikka olikin tosi halpa. No miksikäpä tuollainen  kavartsikide sitten voisikaan ominaistaajuudeltaan itseasiassa muuttua ajan kuluessakaan, ei siinä kuluvia osia ole.

Pohtikaapa tuota vertailussa mekaaninen / sähköinen kellon sielu!

 

[Mika Koski 0]

En tiedä, millainen koneisto (ilmeisesti ETA) tuossa linkin päässä olevassa kellossa on, mutta laadukas se on. Omega ei ole kellojen Rolls-Royce, mutta voisi olla aika lähellä BMW:n 5-sarjalaista. Autovertaus on yleensä jollakin lailla osuva. Tunneasiat painavat kylläkin aika paljon näissä hommissa...

 

Ok, eli jonkinlaista respektiä luvassa, jos kohta myös sivulauseessa maininta koneiston valmistajasta. Tunne- ja tyyliasioitahan nämä ja ei mulla autonakaan ole RR (eikä edes BMW 5XX), niin Omega erottuu selvästi edukseen hieman nuhruisessa habituksessani.

 

Mika

[Mikko Sokero 1]

Hyvä pointti, Risto.

 

Totuushan on se, että kellojen Rolls-Royceksikin kutsutut Rolexit ja Patek Philippet käyvät oikeasti aika lailla omaa aikaansa. Niiden tarkkuus on ehkä säädöistä riippuen 5-10 sekuntia/viikko. Käyntitarkkuus riippuu monesta asiasta, kuten esimerkiksi, onko kello ollut naamataulu ylöspäin yön ajan pöydällä vai keinoranteessa. Itselläni on tuollainen kahden kellon keinoranne, joka pitää mekaaniset automaattikellot vedossa silloinkin kun niitä ei pidä ranteessaan. Rolexin valmistama kvartsi-Tudorini sen sijaan käy kuin kello. Aika sekunnilleen se pitää aikansa.

 

Ei ole kvartsikellon voittanutta tarkkuudessa. Esimerkiksi tuo alkuviikosta kastunut Omegan Seamasterini piti aikansa aika lailla sekunnilleen Ylen radion aikamerkin kanssa. Teksti-tv:n aikaa ei kannata tuijottaa, eikä myöskään digi-tv-kanavien. Siellä on noin kolmen sekunnin heitto. Ymmärtääkseni Ylen TV-uutiset ajaa jonkinlaisen sekuntiepätarkkuuden oikeaan suuntaan lähetyksissään, joten heidän näyttämäänsä aikaan voi luottaa. Siis kun tv:ssä kello näyttää 20.30, se on myös se aika.

 

Ostin isälleni 50-vuotislahjaksi radiosignaalista itsensä "ajastava" Junghansin kvartsikellon. Se siirtyy kesä- ja talviaikaan automaattisesti. Kun se ei jostain syystä ole saanut signaalia, aika menettää todella merkityksensä kyseisessä kellossa. On hieno tekninen vempain ja radioista kiinnostuneelle faijalleni mieluisa. "Miksiköhän se ei tänään ole saanut signaalia?", isäni pohtii joskus.

 

Aikamerkkisignaalin lähetyspaikka on jossain Saksassa. Ivalon korkeudella signaali on niin heikko, että kellon vastaanottoherkkyys ei riitä. Etelämpänä kello vastaanottaa hienosti signaalin. Helsingin korkeudella kello voi olla missä tahansa, kun Rovaniemellä se on syytä pitää kaukana Faradayn häkkiä muistuttavien rakennelmien ulkopuolella. Jos muuttaa toiselle aikavyöhykkeelle, on kellosepän syytä muuttaa tuntiosoittimen paikkaa.

 

Nyt kädessäni oleva teräksinen Rolex Oyster Perpetual Date käy aikaa suurin piirtein. Sekunnilleen ajan pitäminen ei minulle olekaan se juttu, vaan mekaanisen kellon nk. sielu. Sitä ei kvartsikello mielestäni samalla tavalla omaa. Olen saanut tämän nk. Italian-kokomallin lahjaksi 1991 ja se on huollettu kaksi kertaa. Siitä saa käytettynä tänäkin päivänä enemmän rahaa kuin mitä se aikoinaan maksoi. Oikeanmerkkinen, kunnon kello on omalla tavallaan paitsi sijoitus laatuun, myös sijoitussijoitus, if you know what I mean...

 

Tuo Patek Philippen teräskelloni käy aikaa kuin horoskooppi. Pitäisi huollattaa sitä taas vaikkei se auta. Samoin Girard-Perregauxin automaatti on kuin tupakello tarkkuudeltaan.

 

Kellokokoelmani helmi on kuitenkin Jaeger-LeCoultren Reverso, joka on vedettävä. Todellinen urheilukello, sillä sen pohjan saa käännettyä naamatauluksi ettei lasi mene rikki hevospooloa pelatessa. Muotoilussa kellon esikuvana on ollut New Yorkin Manhattanilla sijaitseva Chrysler Building. Jotain samaa henkeä noissa on.

 

Yksi juttu laatukelloissa on niiden pakkaus. Reverson boksi on niin hienoa puuta ja nahkaa, että oksat pois...

 

Et silleen kommentoi kellomies Malmilta.

 

Hei kaikki hyvät kellofriikit

 

Ihan mielenkiinolla olen lukenut asiantuntevia kommenttejanne kelloista yleensä ja erityisesti lentäjän kelloista. Heitänpä teille kuitenkin erään minua suuresti kelloissa kiiinostavan kysymyksen, nimittäin tarkkuuden.

 

[Håkan Sandberg 5]

Hah haa

Sain viiskytvuotislahjaks tuon Suunnon monitoimikellon sis. pulssimittarin. Kaikki tietää, että vintturihinauksessa pulssi nousee sataankahteenkymppiin, siispä testaamaan uudella kellolla. Oltiin kakskakkosen päässä lanka kiinni ja kiristelemässä. Pulssi näytti lupaavat yhdeksänkymmentä ja nousi koko ajan. Kahdensadan tietämillä meinas hermot pettää kunnes totesin, että kellon kompassi näyttää ihan oikeaa suuntaa, oli meinaan valittu väärä moodi

Sen koommin en kelloa ole käyttänyt, tyydyn tuohon SIL-shopin Junkkersiin, näkee vielä ilman laseja ajan

HS

[Ilkka Mäkelä 1 218]

Astronauteille sopivia kellomalleja löytyy mm. Seikolta tai Omegalta:

 

http://www.watchreport.com/2008/04/the-seiko-sprin.html

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Omega_Speedmaster_Professional

[Arne Wallen 72]

Tervehys

Eli tämä ei ole oma kellotarinani, tapahtui -70 luvun alkupuolella, olin kutsuttuna erääseen seurueeseen työni puolesta, siellä vanhempi mieshenkilö sanoi minulle,"tiedätkö nuorimies mikä kello tämä on" katselin kelloa ja totesin Omega tuo lienee,mies vastasi, ja kallis sellainen.

Utelin tietty mistä moinen koska emme kelloista jutelleet lainkaan, ehkäpä ajankulusta, en tarkalleen muista.

Mieshenkilö vastasi, kuuleppas, tämä on lentäjän kello, vainiin ja jotain muuta nuoren fiksun miehen lausumia siihen lohkaisin.

Kaveri sanoi siihen, niin et taida uskoa mutta hieroi sitten kaulaansa ja kysyi,näetkö siivet, ihmettelin ja sanoin en tosiaan.

Siihen tuo maailmaa nähnnyt vastasi, tästä kurkusta on kaksi(saattoi olla kolme, muistini on joustava)lentokonetta valunnut alas.

Esitti sitten vanhat lentoluvat,joitain koneisiin liittyviä papereita ym.

Jotkut paikalla olleet ja omakin muistini tunsi kaverin lentoyhteyksistä, Jaakko varmaan tuntee miehenkin.

Oli vain suuri jano jostain syystä viennyt, tuo siihen aikaan varmaakin arvokas kello oli ranteessa säilynyt.

Nimeä en kaverille muista koska en ole Ruusuinen enkä puputyttö.

[Peter Lord 191]

Aihe on kiintoisa (kiitos Mikko avauksesta).

 

Mutta mikä tekee kellosta "lentäjän kellon"?  Sekö, että lentäjä omistaa sen tai/vai se, että se on lentäjän kädessä? Vai sekö, että lentäjä käyttää sitä ?

 

Onko "lentäjän kello" tyypillisesti sellainen hirvitys, jossa on hirmuinen määrä pienellä präntillä olevia asteikkoja, nuppeja, osoittimia ja kierrettäviä kehiä jne. 

(Kuten Jerry L sanoi eräällä kurssillaan osuvasti että "lentäjäoppilas ostaa harrastuksensa aluksi tuollaisen erikoisnauriin jota voi näytellä baaritisikillä ja kehua että "mä kato sillai flygaan")

 

Mietiskelin viimeaikaisia lentojani ja kellon osuutta niillä.  Lennon aikana olen tarvinnut kelloa ajan tarkistamiseen, kun olen kirjoittanut  kellonaikoja (lähtö, lasku, ATO jne) logiin.  Ja lennon aikana olen saattanut tarvita myös sekuntikelloa.  IFR-kelpoisessa koneessa tulee olla erillinen kello "pysäytettävin sekuntiosoittimin" ... vai miten se menikään.  Ranteessa oleva kello, olipa se miten hieno tahansa, ei tätä vaatimusta täytä.

 

Mielikuvitukseni ei ihan ole riittänyt oivaltamaan, mihin, milloin ja miten tarvitsisin LENTÄESSÄNI noiden ilmailulehdissä (tai miehille suunnatuissa trendilehdissä) mainostettujen erikoiskellojen erikoisominaisuuksia. Mutta eipä minulla ole bemariakaan,  ja aurinkolasinikin ovat ainakin 5 vuotta vanhat (2-teho-)Randolphit.  8)

 

Kertoisitteko te muut, mitä lisäarvoa sellaiset kellot lentotoapahtumaan teillä muilla tuovat? 

 

Itselläni on ranteessa kohta 21 vuotta sama vanha Rolex, jossa on tunti- minuutti- ja sekuntiviisarit.  EDIT: Ja tietysti päivyri.

Mutta se "Lentäjän kello", niin tosiaan. Omassa koneessani se näyttää tältä:

 

[ attachment removed ]

 

Se ei ole ollenkaan seksikäs eikä sitä saa kiinni ranteeseen mutta täyttää tehtävänsä ...

 

Peter

 

[Guest vaiskiii]

UTC (atomiaika) tuli yleiskäyttöön 1.1.1972 (paitsi ilmailijoille, jotka jäivät jälkijunaan) - korvaamaan UT (jota virheellisesti GMT:ksi oli kutsuttu).

Olin toiminut tiedottajana jo kesäajasta ja nyt tuli myös nk karkaussekuntitiedotukset. Heivasin silloin rannekellon, enkä sen koommin ole tarvinnut.

Peter luonnehti ihan oikein nk lentäjän (kalliin) rannekellon. Siitä ei pysty yleensä näkemään mitään tarpeellista, edes IFR-lähestymisen aikana.

[Joel Kajas 0]

 

 

Tätä juuri tarkoitin kun kirjoitin tuossa aiemmin, että lentäjän kello on se kello. joka lentäjällä on kädessä. Sillä ei ole mitään tekemistä itse lentämisen kanssa, vaan kaikki on enemmän tai vähemmän markkinamiesten keksintöä, lienee perintöä siltä ajalta, kun koneissa ei juuri mittareita ja kelloja ollut ja lentäjän kädessä olleesta kellosta katsottiin oikeasti aikaa. No, onhan joissain kelloissa toki vähän karsittu kakkaran tapainen, mutta ei se kyllä aitoa asiaa korvaa, ei lähellekään. Tuo Peterin kello on lentohommissa varmaan se paras mahdollinen, mutta sitä ei jostain syystä mainosteta Siivet-lehden takakannessa

 

Itse huomasin sen, että ainakin koulutuksen tässä vaiheessa mulla on ohjaamossa muutakin tekemistä kuin kuikuilla kelloa. Omasta kellosta tulee ehkä katsottua lähtöaika ja saapumisaika, jos koneen kello ei ole oikeassa ajassa Siihen se vielä kelpaa, mutta voin kuvitella, että IFR-lähestymisessä kunnon mössökelissä ei ehkä sitä hienoa kelloa kannata juuttua ihailemaan.

 

Mutta mutta, kellojen keräily on asia erikseen ja kun on ilmailusta kiinnostunut ja nykyisin sitä jopa harrastaa, niin jotenkin kelloissakin kiinnostaa ns. lentäjän kellot. Niin järjetöntä kuin se onkin. Mutta niin on lentämisen harrastaminenkin nykyhinnoilla aivan yhtä järjetöntä.

[Seppo Kolehmainen 1 822]

Kiitos mielenkiintoisesta aiheesta ja ketjusta. Ranteessani on tyttäreltäni joululahjaksi saatu aito ja kotimaisuutta uhkuva Leijona. Siinä on kuitenkin pari puutetta ja katselen jo uutta Lentäjän Kelloa.

 

Tärkein ominaisuus on selkeä näyttö sekä fosforiviisarit ja numerot. Tämä siksi, ettei hämärässäkään tarvitse arvuutella aikaa. Toinen ja kolmas vaadittava ominaisuus on riittävän suuri viikonpäivä ja päivämääränäyttö. Edellinen siksi, ettei tarvitse sunnuntaiaamuna kolkutella K-kaupan lukittua ovea ja jälkimmäinen siksi, että tietää, minä päivänä pitää lähteä töihin. Jos joku on jo löytänyt tämän 58 vuotiaan lentäjän ihannekellon, säästän paljon etsimisen vaivaa.

 

Seppo 

[Joel Kajas 0]

Breitling Headwind. Muitakin on varmasti, halvempiakin, mutta tuo nyt tuli ekana mieleen. Vahinko, että valmistus on kaiketi lopetettu, mutta kyllä niitä varmasti vielä löytää jostain uutenakin, googlettaminen kannattaa. Ja jos ei ole pakko saada uutta, käytetty kello on usein parempi vaihtoehto, ylimääräiset ilmat ja hypetykset on jo hinnasta pois. Ihan kuin auton ostossa.

 

Tässä olisi yksi Ebayssä, mutta mielestäni tuollaisen voisi löytää halvemmallakin. Taalan kurssi on nyt niin hyvä, että eurohinta on kuitenkin siedettävä. Ja hyviä vaihtoehtoja on muitakin. Edullisempia ja kellona ihan yhtä hyviä.

 

http://cgi.ebay.com/BREITLING-Windrider-HEADWIND-A45355-Mens-Watch-DAY-DATE_W0QQitemZ200212007155QQihZ010QQcategoryZ31387QQssPageNameZWDVWQQrdZ1QQcmdZViewItem

[Mikko Sokero 1]

Leijona oli aikoinaan Sveitsissä valmistettu kello. Tai sen koneistot tulivat sieltä. Merkin takana on Paavo Nurmen perustama Oy Perkko.

 

Nykyään sisällä on aasialainen Myota. Tarkka se on kuten muutkin kvartsit.