Yhdeksän suomalaista kuollut bussiturmassa Malagassa

[Jukka Siirilä 80]

Tuskimpa tämäkään KIA mies tahallaan sen bussin kylkeen ajoi?

 

Niin ja tuskimpa lähti tahallaan kännissä ajamaan ja tuskimpa joi tahallaan ylinopeutta...  ???

[Risto Partanen 0]

Kohtuu naurettavaksi rupeaa menemään tämä keskustelu.. Surkaa tai olkaa surematta, aivan sama, mutta pelleilyksi tuskin kannattaa tätäkään keskustelua laittaa? Mikäli jotkut huomattavan elämänkokemuksen omaavat eivät sure asiaa niin tuntuu kanta leviävän jopa yläasteikäisiin kuin kulovalkea? Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Meikäläinen ei kyseiselle onnettomuudelle ole kovinkaan hirveästi kerennyt ajatuksia uhraamaan mutta niinä hetkinä kuin asiaa ajattelen, en tunne surua mutta en sen sijaan suhtaudu asiaan vitsilläkään. Elämä on tällaista, no can do..

[Guest bemari]

Mikäli jotkut huomattavan elämänkokemuksen omaavat eivät sure asiaa niin tuntuu kanta leviävän jopa yläasteikäisiin kuin kulovalkea?

Mulle tuli nyt tästä sellainen käsitys, että meidän nuorten pitäisi surra tätä asiaa, ja vain varttuneemmat kansanosat saisivat olla surematta? ???

[Risto Partanen 0]

Mulle tuli nyt tästä sellainen käsitys, että meidän nuorten pitäisi surra tätä asiaa, ja vain varttuneemmat kansanosat saisivat olla surematta? ???

Jaa.. Sitä tarkoitin, että nuoremmat muodostavat näköjään helposti mielipiteitä muiden henkilöiden mielipiteistä. Minun puolestani saa surra kuka suree tai olla surematta, nuori tai vanha.

[Jani Nissi 0]

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/HS-raati+Yhteinen+suru+auttaa/1135235852375?ref=rss

[Mikael Tynkkynen 0]

Jaa että oikein kamppaili? Kyllähän vakasti loukkaantuneiden kohdalla on turha puhua mistään kamppailemisesta

Jännä juttu sinänsä, kun juuri ensimmäisellä rivillähän vöistä on hyötyäkin varsinkin nokkakolareissa ettei lennä tuulilasiin.

 

Mutta mikä tästä tosiaan tekee osan mielestä niin "sniif sniif :'(" keissin? Kun kyllähän noita kolaeita sattuu. Itse kuulin tästä ensi kerran eräältä sukulaiselta ja silloin ensi reaktio oli "so what?"...

 

No jos on tunnevammainen, niin jonkinlaista hienotunteisuutta voisi edes osoittaa. Ei kaikkea mitä päähän pyörähtää tarvitse ääneen sanoa.

[Guest arttula]

No jos on tunnevammainen, niin jonkinlaista hienotunteisuutta voisi edes osoittaa. Ei kaikkea mitä päähän pyörähtää tarvitse ääneen sanoa.

 

Olen ehkä tunnevammainen, mutta en ymmärrä, miksi minun pitäisi tuntea suurta surua lukiessani noita lehdistöhyeenojen kirjoittamia tarinoita. Edelleen ihmisiä kuolee koko ajan kaikkialla, eikä silti suuri suru valtaa mieltäni. Pitää varmaan hakeutua hoitoon...

 

Miksi ihmeessä meillä länsimaissa kuolema on SUURI UUTINEN ? Jokikinen teistäkin kuolee aikanaan. Joku saattaa kuolla jo ensi yönä. Pelottavaa, eikö... Mutta miksi ?

[Janne Mäntymäki 0]

Miksi ihmeessä meillä länsimaissa kuolema on SUURI UUTINEN ? Jokikinen teistäkin kuolee aikanaan. Joku saattaa kuolla jo ensi yönä. Pelottavaa, eikö... Mutta miksi ?

 

Onko jokainen lentokoneen ylösveto SUURI UUTINEN? Entä Matti Nykäsen seikkailut? Ilkka Kanervan tekstarit? Eiväthän ne ole. Niistä kirjoitetaan, koska nämä asiat kiinnostavat ihmisiä. Media-alan toimijoiden  tehtävä on paitsi välittää tietoa, myös tehdä se kannattavasti. Parempi, että asioista kirjoitetaan, kuin se että eläisimme totalitaarisessa maassa.

[Guest Etsijä]

Olen ehkä tunnevammainen, mutta en ymmärrä, miksi minun pitäisi tuntea suurta surua lukiessani noita lehdistöhyeenojen kirjoittamia tarinoita.

 

Ei sinun tarvitsekaan, mutta yleensä tunneälyn alueelle kuuluu tietty hienotunteisuuden vire puheissa ja tekemisissä. Tarkoittaa sitä, että sinulla ei pitäisi olla minkäänlaista tarvetta tulla julistamaan, että tämä nyt ei ollut yhtään mitään, ei liikuttanut sinua, et piittaa paskaakaan, evvvk. Annetaan niiden surra, joita surettaa. Se, että media tekee suremisesta julkista (mikä on väärin) ei poista sitä tosiseikkaa, että suremisen (ja suremattomuuden) pitäisi olla yksityinen ja henkilökohtainen asia. Kumpaakaan ei tarvitsisi toitottaa suureen ääneen muille.

[Mikael Tynkkynen 0]

Olen ehkä tunnevammainen, mutta en ymmärrä, miksi minun pitäisi tuntea suurta surua lukiessani noita lehdistöhyeenojen kirjoittamia tarinoita. Edelleen ihmisiä kuolee koko ajan kaikkialla, eikä silti suuri suru valtaa mieltäni. Pitää varmaan hakeutua hoitoon...

 

Miksi ihmeessä meillä länsimaissa kuolema on SUURI UUTINEN ? Jokikinen teistäkin kuolee aikanaan. Joku saattaa kuolla jo ensi yönä. Pelottavaa, eikö... Mutta miksi ?

 

Kyl kyl, ajattelin enempi tätä nuoriso-osastoa, joka laukoo näitä omia viisauksiaan.

[Guest arttula]

Ei sinun tarvitsekaan, mutta yleensä tunneälyn alueelle kuuluu tietty hienotunteisuuden vire puheissa ja tekemisissä. Tarkoittaa sitä, että sinulla ei pitäisi olla minkäänlaista tarvetta tulla julistamaan, että tämä nyt ei ollut yhtään mitään, ei liikuttanut sinua, et piittaa paskaakaan, evvvk. Annetaan niiden surra, joita surettaa. Se, että media tekee suremisesta julkista (mikä on väärin) ei poista sitä tosiseikkaa, että suremisen (ja suremattomuuden) pitäisi olla yksityinen ja henkilökohtainen asia. Kumpaakaan ei tarvitsisi toitottaa suureen ääneen muille.

 

Minä jätän vastaisuudessakin tunneälyn ja muun tunteilun naisille ja naisenmielisille. Kunnon suomalainen mies ei puhu, eikä pussaa. Saati sitten hempeile.

[Petri Koivisto 372]

Kyl kyl, ajattelin enempi tätä nuoriso-osastoa, joka laukoo näitä omia viisauksiaan.

Ja minusta osoittaa vaan oman tyhmyytensä kun täällä laukoo tollasia "so what" juttuja..  Jos oikeasti on niin idiootti että ajattelee tuosta ko asiasta "so what" niin voi varmaan pitää sen omana tietonaan.. katotaan sitten kun se oma äiti(tai vaikka oma lapsi ) kuolee ja väännetään sitä itkua ja muut sanoo että so f*cking what, että miltä se silloin tuntuu.. 

[Marko Ryynänen 0]

Minä jätän vastaisuudessakin tunneälyn ja muun tunteilun naisille ja naisenmielisille. Kunnon suomalainen mies ei puhu, eikä pussaa. Saati sitten hempeile.

 

Siinäkinkö tapauksessa jos sulla esim. joskus on omia lapsia ja syystä tai toisesta joudut heistä luopumaan?

 

Kyllähän meistä jokainen on äijää, mutta mitäs kun liippaa läheltä niin voipi totuus olla toinen.

 

nimim. Born to be wild, paitsi himassa

 

 

[Guest Etsijä]

Minä jätän vastaisuudessakin tunneälyn ja muun tunteilun naisille ja naisenmielisille. Kunnon suomalainen mies ei puhu, eikä pussaa. Saati sitten hempeile.

 

Ei niin. Kunnon suomalainen mies syö hiilitabletteja ja paskantaa kevlar-kuitua. Se soittaa töistä akallensa ja käskee käymään kontalleen, oon tulos kotio. Se juo kossua ja on hiljaa eikä lätise paskaa. Kun se puhuu niin sillä on asiaa, ja silloin se ajaa perheen muristen pakkaseen.  Tuolta tulee suomalainen mies ja ähkyy, on tässä ja ähkyy, tuonne menee ja ähkyy, on kuin löylyssä ja ähkyy kun toinen heittää kiukaalle vettä.

 

Niin kerta.

[Guest arttula]

Siinäkinkö tapauksessa jos sulla esim. joskus on omia lapsia ja syystä tai toisesta joudut heistä luopumaan?

 

Kyllähän meistä jokainen on äijää, mutta mitäs kun liippaa läheltä niin voipi totuus olla toinen.

 

Vastoin ehkä luuloasi, olen kyllä menettänyt hyvin läheisiä ihmisiä. Mutta ei siinä auta, kuin purra hammasta. Itku, voivottelu ja käsien vääntely ei tuo heitä takaisin. Vai tuoko mielestäsi ?

[Guest Etsijä]

Mutta ei siinä auta, kuin purra hammasta. Itku, voivottelu ja käsien vääntely ei tuo heitä takaisin. Vai tuoko mielestäsi ?

 

Vaikka ei tuokaan, niin kaikki noista ovat aika tyypillisiä surun ilmentymiä. Sinun oma ilmentymäsi on "hampaan pureminen", mikä on toki eräs minän suojakeinoista trauman edessä, muttei suinkaan ainut, eikä ainakaan se ainut oikea.

[Guest tornadof36]

No niin...

 

Arttu, sorruin sittenkin.

 

Eiköhän jokainen meistä koe nuo asiat omalla tavallaan. Tottakai on hirveää menettää hyvin läheisiä ihmisiä, varsinkin yllättäen. Itsellänikin on heitä mennyt. Aikansa se ottaa tottakai, mutta elämä jatkuu.

 

Arttu varmaan tarkoittaa lähinnä sitä, että kun ihmisiä kuolee koko ajan, ja se on elämää. Ei niitä voi alkaa surra.

 

Eikä se ole kylmyyttä tai epäinhimillisyyttä. Kaikki ajattelevat eri lailla.

 

Päivänjatkoja..

 

-Jukka 8)

 

Vaikka ei tuokaan, niin kaikki noista ovat aika tyypillisiä surun ilmentymiä. Sinun oma ilmentymäsi on "hampaan pureminen", mikä on toki eräs minän suojakeinoista trauman edessä, muttei suinkaan ainut, eikä ainakaan se ainut oikea.

 

Niinpä. Kaikki surevat omalla tavallaan!!

[Guest arttula]

Vaikka ei tuokaan, niin kaikki noista ovat aika tyypillisiä surun ilmentymiä. Sinun oma ilmentymäsi on "hampaan pureminen", mikä on toki eräs minän suojakeinoista trauman edessä, muttei suinkaan ainut, eikä ainakaan se ainut oikea.

 

Niin ?? En ymmärrä nyt pointtiasi. Täällä keskustelua on käyty siitä, pitääkö meidän kollektiivisesti surra Espanjassa linja-autossa kuolleita. Jokainen normaali ihminen suree, kun omia läheisiään kuolee. Sitä ei kukaan ole kiistänytkään.

[Guest Etsijä]

Jokainen normaali ihminen suree, kun omia läheisiään kuolee. Sitä ei kukaan ole kiistänytkään.

 

Sinä vedit asian henkilökohtaiselle tasolle toteamalla: "Vastoin ehkä luuloasi, olen kyllä menettänyt hyvin läheisiä ihmisiä. Mutta ei siinä auta, kuin purra hammasta". Minä ymmärsin, että hampaan pureminen ja eteenpäin sillä tavoin sitkuttelu on sinun omaa surutyötäsi omien tragedioidesi kohdalla, ja kommentoin vain sitä.

[Mikko Maliniemi 5]

Lainaus edellisestä:  ************** lainaus off

 

Ugh, Jukka!

 

Jos haluat lainata kahta eri viestiä yhteen omaan viestiisi, aloita se normaalisti quotella. Sen jälkeen laitat kursorin haluamaasi paikkaan ja sen seuraavan lainauksen saat sitten klikkaamalla viestikentän alapuolella listaantuvasta "ketjukatselmuksesta" sen lainatuksi haluamasi viestin kohdalta sitä "Insert quote"-nappia:

 

[ attachment removed / expired ]

 

Tällöin ko. uusi lainaus tulee automaattisesti siihen kohtaan, mihin sen kursorin juuri asetit. Sen jälkeen normaaliin tapaan ylimääräiset pois ja kirjoittamaan...

[Guest tornadof36]

mä arvasin tään..

 

Olen kai liian laska, tai tyhmä, tai ehkä kumpaakin...

 

Olks tuo OT?

 

-Jukka

[Vieras]

Jos jatketaan paatosta, niin mitä IHMEEN uutisarvoa on kenellekään paitsi omaisille tieto siitä paljonko menehtyneitä kuljettava lentokone on aikataulustaan myöhässä, minuutin tarkkuudella? :

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ensimm%C3%A4iset+bussiturman+vainajat+Suomeen/1135235867484

 

Ja vielä lopusta:"Hautaustoimisto muutti kuljetusajankohtaa välttääkseen median huomion." Huvittavaa että Hesari katsoo oikein asiakseen ilmoittaa tuon erikseen uutisensa yhteydessä.

 

[Mikko Maliniemi 5]

mä arvasin tään..

 

Kysyvä ei tieltä eksy

[Guest Henkka]

Niinpä on iltalehdetkin heränneet näyttämään kuvia kuljetusta odottavista arkuista kentällä. Ei ole rajaa näillä asioilla. Eli uutisarvo nolla.

 

Mutta tuosta suremisasiasta on hesarissa tänään ihan asiapohjaistakin juttua:

 

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/HS-raati+Yhteinen+suru+auttaa/1135235852375

 

Ja mielestäni näitä asioita ei pidä sekoittaa mm. iltapäivälehtien revittelyyn. Se onkin tuossa osuvasti nemetty "surupornoksi".

[Guest arttula]

Mutta tuosta suremisasiasta on hesarissa tänään ihan asiapohjaistakin juttua:

 

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/HS-raati+Yhteinen+suru+auttaa/1135235852375

 

Ja mielestäni näitä asioita ei pidä sekoittaa mm. iltapäivälehtien revittelyyn. Se onkin tuossa osuvasti nemetty "surupornoksi".

 

Tuolla on myös hyvin sanottu:

Hyvinvointivaltion antiseptisessä kuplassa eläminen on vieraannuttanut suomalaisia ympäröivän maailman todellisuudesta, katsoo historiantutkija Markku Ruotsila. Siksi monet antautuvat hetkelliseen sijais- ja korvikesuremiseen.

 

"Keinotekoinen suru kun on surtu, on paljon helpompi palata omaan itsekeskeiseen elämään ja jättää todellisessa maailmassa päivittäin kärsivät oman onnensa ja/tai valtion byrokraattien nojaan."

 

Tähän viittasin aiemmin, kun pohdiskelin, ollaanko me länsimaissa etäännytty liiaksi normaaleista elämään kuuluvista ilmiöistä, kuten sairastuminen ja kuolema. Olisinpa vaan osannut itse laittaa sanani noin viisaasti.