Guest mty

Aeron DC-3 -onnettomuudet

241 viestiä aiheessa

Terve!

 

Olisin kiinnostunut lisätiedoista koskien Aeron (Finnairin) kahta 60-luvun alun vakavaa lento-onnettomuutta (Koivulahdella 3.1.1961 ja Maarianhaminassa 8.11.1963).

 

Onko tutkimusraportteja k.o. onnettomuuksista saatavilla muuta kautta, kuin tilaamalla ILL:tä / OTK:lta - netistä ei ainakaan löydy mitään noin vanhaa?

 

Planecrashinfon ja Airdisasters:n tiedot ovat lähinnä kursorisia ja kertovat saman tiivistelmän, kuin muutkin ulkomaiset lähteet.

 

Lähinnä kiinnostaisi tarkempi kuvaus lentoreitistä (Kokkola-Vaasa, lennonnumero muistaakseni 311), onnettomuuteen johtaneista tekijöistä (paitsi päällikön ja perämiehen humalatila) ja putoamispaikasta (kaikkialla mainitaan vain 'Koivulahdella').

 

Myös kuvat kyseisestä onnettomuudesta kiinnostavat, jos sellaisia löytyy.

 

Maarianhaminan tapaus lienee hieman paremmin dokumentoitu, siitä löytyy netistäkin kuvia. Onnettomuuden syy selvitettiin tarkemmin tietääkseni sen yhteydessä ja korkeusmittarin väärällä asetuksella, lähestymisvalojen toimimattomuudella ja ILS:n puuttumisella (sekä sääminimeistä piittaamattomuudella) oli siinä merkittävä rooli.

 

Aihetta koskien olen lukenut Seppo Jylhän 'Siviili-ilmailun viimeiset lennot 1927-1994' (erinomainen hankinta kaikille ilmailuharrastajille), tosin siinäkin kaikki tiedot tapauksista tiivistetään alle puolen sivun postimerkkiartikkeleiksi.

 

- Mikko

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

En tiedä ylettyvätkö nämä aivan niin pitkälle mutta koeta onneasi http://www.onnettomuustutkinta.fi/2595.htm

 

"Onko tutkimusraportteja k.o. onnettomuuksista saatavilla muuta kautta, kuin tilaamalla ILL:tä / OTK:lta - netistä ei ainakaan löydy mitään noin vanhaa?"

 

Lähetin OTK:lle sähköpostia ja ehdotin vanhempien tutkintojen siirtämistä nettiin. Tuolta ei löydy vuotta 1994 aiempia tapauksia (mm. Ahveniston tai Helsingin keskustan vakvia helikopterionnettomuuksia).

 

Kuulin muuten, että Koivulahden putoamispaikalla olisi jonkinsorttinen muistokivi tms.. lieneeköhän jollakulla paikallisella tarkempaa tietoa tästä paikasta?

 

(tietoni rajoittuvat siihen, että AY311 otti 7.39 yhteyttä Vaasa TWR:iin ilmoittaen tultavan Sepän majakalle [LO 357 SEP] kahden minuutin sisällä - kone kuitenkin putosi *jonnekin* Koivulahden lähistölle 7.40 ja putoamispaikan savu ja liekit erottuivat ilmeisesti Vaasa-Kokkola -tielle)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Lähinnä kiinnostaisi tarkempi kuvaus lentoreitistä (Kokkola-Vaasa, lennonnumero muistaakseni 311), onnettomuuteen johtaneista tekijöistä (paitsi päällikön ja perämiehen humalatila) ja putoamispaikasta (kaikkialla mainitaan vain 'Koivulahdella').

 

Myös kuvat kyseisestä onnettomuudesta kiinnostavat, jos sellaisia löytyy.

 

Maarianhaminan tapaus lienee hieman paremmin dokumentoitu, siitä löytyy netistäkin kuvia. Onnettomuuden syy selvitettiin tarkemmin tietääkseni sen yhteydessä ja korkeusmittarin väärällä asetuksella, lähestymisvalojen toimimattomuudella ja ILS:n puuttumisella (sekä sääminimeistä piittaamattomuudella) oli siinä merkittävä rooli.

 

Molemmista onnettomuuksista on aika paljon tarinaa Mikko Uolan kirjassa "Ylitse maan ja veen, Suomen liikennelentäjäliitto ry:n 50-vuotisjuhlajulkaisu"

 

Samoin kuin siitä, miten onnettomuudet vaikuttivat liikennelentäjien työnkuvaan ja -määräyksiin.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Pitääpä lainata kirjastosta tuo teos :)

 

Mielenkiintoinen yksityiskohta oli, että päihtyneenä lentäminen ei ilmeisesti varsinaisesti rikkonut silloisia ilmailumääräyksiä - näin ainakin muistan jostain lukeneeni.

 

Ilmeisesti onnettomuuden syyksi arveltiin liian matalalla lentämistä (korkeus vajaa 100 m, reittikorkeusminimin ollessa 1500 ft), jyrkkää kaartoa, äkillistä lämpötilan laskua ja ikkunoiden huurtumista sekä siirtymistä nopeasti VFR:stä mittareille...mikä lie ollut lopullinen syy.

 

Lehtiartikkelin mukaan "ilmeisesti ovat koneen moottorit työskennelleet suurella teholla, potkurinlavat pienellä kulmalla vähän ennen putoamista. Laskutelineet sekä myös laipat ovat ehkä olleet alhaalla..".

 

Kaikenkaikkiaan vaikuttanee tapaukselta, joka olisi ollut tosi helppo välttää.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Suomen Ilmailumuseossa olen tavannut molemmat raportit. Ainakin Marenski oli kuvien kera.

 

Mitä tulee tuohon Liikennelentäjäliiton historiikkiin, se lienee monin tavoin mielenkiintoisin Finnairin/Karairin historiikki, jonka olen lukenut. Suosittelen!

 

-A-

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jep, tuo alkoholin osuus noteerattiin aikakauden lehdissä erinomaisen näkyvästi kuulemma.

 

Olisko kellään lehtiartikkeleita tms. tästä onnettomuudesta? Koetin kirjastosta etsiskellä, mutta Ilmailun vuosikerta 1961 puuttui (lehti tullut kirjastoon 1963->). Myöskään divarit eivät tuottaneet tulosta (sen sijaan VFR-käsikirja vuodelta 1978 oli hauska ja edullinen löytö :))

 

Kuulemma ainakin Suomen kuvalehti laati tapauksesta monisivuisen artikkelin laajoine karttoineen ja reittiselvityksineen.

 

Koivulahden törmäyksen jälkeenhän Aero erotti palveluksestaan muutamia lentäjiä liittyen tapauksen nostattamaan 'alkoholikohuun'. Eräs heistä oli "Pitkä-Jimmy" Joensuu, joka sittemmin menehtyi Maarianhaminan onnettomuudessa pari vuotta myöhemmin ylimääräisenä ohjaamomatkustajana.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Moi

Itsekkin miellän onnettomuuden osasyyksi kelin huonontumisen, pohjat alle 100m. Oliko tarkoitus lentää Vaasaan saakka VFR eli tosi matalalla loppua kohden. Sitten se karmein seikka, kova juhlinta Kokkolan seurahuoneella (toistakymmentä konjakkipaukkua/pilotti) pullo mukaan paikallisen virkailjan kotiin jatkoille aamuyön tunneille. Siellä pommiin nukkuminen ja kiiresti taksilla koneelle. Hätäiset lennon valmistelut ja menoksi. Perämies oli myös kaatunut koneen portailla lyöden pahasti päänsä. Tämän takia ilmeisesti kippari toimi ohjaajana vaikka oli enempi humalassa. Lisäksi lennolla yksi matkustajista oli mennyt ohjaamoon ilmeisesti selvittääkseen matalalla lentämisen syytä. Taustalla on paljon muita osatekijöitä joita ei voi julkisesti kirjoittaa.

Lähes kaikki sen aikuiset lentäjät olivat sitä mieltä, että niin kokenut ohjaaja ei voinut menettää koneen hallintaa ???

Mutta kiitos materiaali vihjeistä.

HS

 

Hmm... Mistäs tämä tieto matkustajan ohjaamoon menemisestä on peräisin? Olen lukenut raportin ja valokuvien perusteella ruumiit olivat keskimäärin aika pahasti palaneita, mutta jäikö joku henkiin muutamaksi päiväksi, en muista. Palovammat ovat tässä mielessä pirullisia.

 

Koneen kippari Lars Hattinen on ollut aikanansa melkoinen sauvaveikko. Kun hän joutui 20-vuotiaana rintamalentäjäksi, tuli hänestä loppujen lopuksi ässä, kun oli ensin vuoden harjoitellut. Mutta silti, 6 pudotusta Moranella vuoden 1944 neuvostokalustoa (Boston, TH, La-5, Jak-1, AC) vastaan on todella kova juttu. Olkoonkin, että 3 pudotuksista oli tehty Mörkö-Moranella, joka oli tuolloin melkein ajanmukainen taistelupeli. Ilmeinen lentäjälahjakkuus siis.

 

Mutta niin vaan repsahti 38-vuotiaana mäkeen. Humalatilan lisäksi myötävaikuttavana tekijänä on ollut voimakas jäätäminen, mikä tuskin on tehnyt koneen ohjaamista helpommaksi. Ilmeisesti tämä taisi olla syy matalalentämiseen. En kyllä ihan tarkkaan tiedä, miten paljon Aeron lentäjät käyttivät Rajamäen kirkasta keinohorisonttia lentotoiminnassa. Tiedetään kuitenkin, että sotaohjaajista muutama seurusteli sodan aikana pullon kanssa ja jotkut aloittivat sen sodan jälkeen.

 

Vaan tietääkö joku, kuka taas oli Maarianhaminan kaputissa ohjaamoon menehtynyt hävittäjä-ässä ja mitäs tehtävää hän tuolloin hoiti?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Vaan tietääkö joku, kuka taas oli Maarianhaminan kaputissa ohjaamoon menehtynyt hävittäjä-ässä ja mitäs tehtävää hän tuolloin hoiti?

 

Taisi Mikko Tyni kirjoitella tätä samaan aikaan kuin sinä omaa kysymystäsi

"Koivulahden törmäyksen jälkeenhän Aero erotti palveluksestaan muutamia lentäjiä liittyen tapauksen nostattamaan 'alkoholikohuun'. Eräs heistä oli "Pitkä-Jimmy" Joensuu, joka sittemmin menehtyi Maarianhaminan onnettomuudessa pari vuotta myöhemmin ylimääräisenä ohjaamomatkustajana."

 

Mikko Uolan kirjassa tämä on kerrottu aika perusteellisesti.

"Pitkä Jimmy" ei kai syyllistynyt mihinkään rikkomukseen Koivulahden onnettomuuden jälkeen, mutta hänellä oli ennestään sellainen maine, että yhtiö katsoi parhaaksi lopettaa työsuhteen ennen kuin mitään sattuu.

 

Edit: Pitkästä Jimmystä kerrotaan:

Mersussa tuo sauvan liike oli kai aika pieni, varsinkin sivusuunnassa?

 

Ohjaamo oli kapea ja sitten oli vielä jalat tiellä, niin ei siinä suurta tilaa sauvalle jäänyt. "Pitkä Jimmy" kun sillä lensi, niin hänellä oli jalat koukussa ja käsi kuulemma jalan alta sauvassa.

http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-KyostiKarhilaHaastattelu.html

 

Ja täällä lisää http://www.dalnet.se/~surfcity/finland_joensuu.htm

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Taisi Mikko Tyni kirjoitella tätä samaan aikaan kuin sinä omaa kysymystäsi

 

Mikko Uolan kirjassa tämä on kerrottu aika perusteellisesti.

"Pitkä Jimmy" ei kai syyllistynyt mihinkään rikkomukseen Koivulahden onnettomuuden jälkeen, mutta hänellä oli ennestään sellainen maine, että yhtiö katsoi parhaaksi lopettaa työsuhteen ennen kuin mitään sattuu.

 

Pitkä-Jim se tosiaan oli. Jim oli tuolloin matkustajana, mutta toimi tuolloin erään toisen yhtiön ohjaajana. Kuka muistaa minkä?

 

Mutta ei savua ilman tulta. Ilmailumuseon jo edesmennyt vahtimestari ja kunnianarvoisa opas Kauko Tuomikoski kertoi, että Jimmy oli ollut näihin aikoihin auto-onnettomuudessa kentän lähistöllä. Aiemmin pääsi Business Flight Centeriin Tuusulantieltä yksinkertaisesti kääntymällä tasoristeyksestä Wiiman koritehtaan kohdalta. Avo-auto tuli kyseiseen vinoon risteykseen vauhdilla ja kääntyi lopuksi ympäri, seurauksena oli rumaa jälkeä. Alkoholilla oli osuutta asiaan, joskaan ei oltu varmoja siitä, oliko onnettomus Jimmyn vika.

 

Kake ja Jim olivat aikoinaan "Majakka ja Perävaunu" -tyylinen pari lentäessään HLeLv 34:n riveissä. Ainakin SIH 6 (Messerschmitt Bf 109) -kirjan uusintapainoksessa on sivulla 62 hilpeä kuva parista nojailemassa Mersuun.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hmm... Mistäs tämä tieto matkustajan ohjaamoon menemisestä on peräisin? Olen lukenut raportin ja valokuvien perusteella ruumiit olivat keskimäärin aika pahasti palaneita, mutta jäikö joku henkiin muutamaksi päiväksi, en muista. Palovammat ovat tässä mielessä pirullisia.

 

Mitä kautta olet kyseisen raportin löytänyt? Joku tässä aiemmin mainitsi Ilmailumuseon, mutta olen kuullut myös sen julkaistun aikanaan jonkinlaisena 'sidottuna versiona', siis ihan kirjamaisena julkaisuna..

 

Tietääkseni kukaan onnettomuudessa menehtyneistä ei selvinnyt sairaalaan asti hengissä, koska onnettomuus sattui 7.40 ja ensimmäiset pelastajat saapuivat onnettomuuspaikalle vasta huomattavasti myöhemmin -> paitsi liekit, myös häkä olivat varmasti jo ehtineet tehdä "työnsä".

 

Sen sijaan Maarianhaminan onnettomuudesta pelastui muistaakseni 2 henkilöä, ettet tarkoittaisi viittauksellasi sitä?

 

Mutta niin vaan repsahti 38-vuotiaana mäkeen. Humalatilan lisäksi myötävaikuttavana tekijänä on ollut voimakas jäätäminen, mikä tuskin on tehnyt koneen ohjaamista helpommaksi. Ilmeisesti tämä taisi olla syy matalalentämiseen. En kyllä ihan tarkkaan tiedä, miten paljon Aeron lentäjät käyttivät Rajamäen kirkasta keinohorisonttia lentotoiminnassa. Tiedetään kuitenkin, että sotaohjaajista muutama seurusteli sodan aikana pullon kanssa ja jotkut aloittivat sen sodan jälkeen.

 

Vaan tietääkö joku, kuka taas oli Maarianhaminan kaputissa ohjaamoon menehtynyt hävittäjä-ässä ja mitäs tehtävää hän tuolloin hoiti?

 

Mahdollisesti Hattisen alkoholismiin on saattanut olla syynä hänen aiempi historiansa. Kuten mainitsitkin, Hattinen oli 6 ilmavoiton hävittäjälentäjä, joka ammuttiin alas ja sai tässä yhteydessä vakavia palovammoja päätyen muuttamaan sodan jälkeen Etelä-Amerikkaan. Hän työskenteli siellä mm. pölytyslentäjänä palatakseen 50-luvun puolivälissä Aeron leipiin.

 

Uolan historiikin mukaan Hattisen ja Aeron johdon välillä oli jonkinlaisia kommelluksia ja konflikteja jo tuolloin, mutta Hattisen erinomainen lentotaito piti miehen talossa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Nyt en missään nimessä viittaa täällä keskusteltuihin henkilöihin mutta yleisesti vastaavat monet tämäntapaiset sotasankarit (ja miksei "siviilisankaritkin") aika hyvin psykopaatin profiilia.

 

Pelottomia tilanteessa kuin tilanteessa, alkoholismi tai huumeet, värikkäitä elämänvaiheita, ongelmien syyn hakeminen aina muualta kuin itsestä, ...

 

Jokaisella ihmisellä on näitä ominaisuuksia jossain määrin mutta psykopaatilla ne ovat hallitsemattomia ja usein johtavat henkilön itsetuhoon tavalla tai toisella. Pahinta on että he aiheuttavat muille ihmisille valtavaa kärsimystä teoillaan.

 

Muutama viikko sitten Helsingin yliopiston psykologian laitoksen professori tai vastaava sanoi lehdessä että esim. Suomessa toistuvasti väkivaltarikoksia tekevistä muistaakseni 90% on persoonallisuushäiriöisiä eli psykopaatteja. Psykopatian merkittävä puoli on se, että sen tunnistaa jo teini-iässä ja se on diagnoosina ERITTÄIN hyvä ennuste siitä mitä henkilö tulee elämässään tekemään. Johtavien psykopatian tutkijoiden mukaan psykopaatit eivät missään tapauksessa saisi kulkea vapaana, mutta ikävä kyllä lainsäädäntö ja ihmisoikeuskäsitykset eivät anna myöten sulkea heitä loppuiäkseen vankilaan. Psykopaatteja on eri arvioiden mukaan väestöstä noin 3-10%.

 

Psykopatialle on ominaista myös että yhtään "parantunutta" tapausta ei lääketiede tunne. Monelle on aika kova pala myöntää että jokaisessa ihmisessä ei välttämättä olekaan hyvää.

 

Netti on pullollaan linkkejä ja kirjakaupat kirjoja. Kannattaa tutustua aiheeseen, alkavat samantien todella monet elämän mysteerit aueta.

 

sasu

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mitä kautta olet kyseisen raportin löytänyt? Joku tässä aiemmin mainitsi Ilmailumuseon, mutta olen kuullut myös sen julkaistun aikanaan jonkinlaisena 'sidottuna versiona', siis ihan kirjamaisena julkaisuna..

 

Olin kesinä 1987 ja 88 kesäteekkarina Pöhkölässä eli silloisessa Ilmailuhallituksessa lentoturvallisuusosastolla ja ruokatauoila tuli luettua onnettomuustutkijoiden arkistot läpi.

 

Sen sijaan Maarianhaminan onnettomuudesta pelastui muistaakseni 2 henkilöä, ettet tarkoittaisi viittauksellasi sitä?

 

Sitä täytyy kysyä Håkanilta, sillä hän tämän mainitsi. Itsekin ajattelin, että Kongon ja Vaasan tapaus olisi menneet tässä sekaisin.

 

Mahdollisesti Hattisen alkoholismiin on saattanut olla syynä hänen aiempi historiansa. Kuten mainitsitkin, Hattinen oli 6 ilmavoiton hävittäjälentäjä, joka ammuttiin alas ja sai tässä yhteydessä vakavia palovammoja päätyen muuttamaan sodan jälkeen Etelä-Amerikkaan. Hän työskenteli siellä mm. pölytyslentäjänä palatakseen 50-luvun puolivälissä Aeron leipiin.

 

Mikä on varsin uskottavaa. Juttelin taannoin erään paikallisen pölytyslentäjäsuuruuden kanssa ja kyselin vähän työstä ja historiasta. Hän vastasi, että on koettanut pikemminkin unohtaa sen.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olin kesinä 1987 ja 88 kesäteekkarina Pöhkölässä eli silloisessa Ilmailuhallituksessa lentoturvallisuusosastolla ja ruokatauoila tuli luettua onnettomuustutkijoiden arkistot läpi..

 

Eli Koivulahden (ja ilmeisesti myös Maarianhaminan) raportit on siis ILL:n eikä Onnettomuustutkintakeskuksen omistuksessa...mikäli ymmärsin oikein?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Isäni tunsi tuossa Maarianhaminan onnettomuudessa menehtyneen lentäjän, ei nyt mitenkään henkilökohtaisesti, mutta tunsi kuitenkin: isäni (saksofonisti) tutustui häneen (soitti kitaraa) joskus 50 -luvulla lopulla. Nimeä tosin hän ei muista :(

 

Juha

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eli Koivulahden (ja ilmeisesti myös Maarianhaminan) raportit on siis ILL:n eikä Onnettomuustutkintakeskuksen omistuksessa...mikäli ymmärsin oikein?

 

Tähän en osaa tällä hetkellä sanoa juuta enkä jaata. Kohtuullisen pitkään raporttivarasto oli lentoturvahallinnon tiloissa, sen jälkeenkin kun tutkijat olivat siirtyneet OM:n palvelukseen (taisi olla 1993). Toisaalta minulla ei ole tietoa, että raportteja olisi ILL:stä kuskattu poiskaan.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyllä se on ihan siinä tutkijalautakunnan pöytäkirjassa, kuin myös maininta kuulusteluista joista selvisi mitä varten ko henkilö on todennäköisimmin ohjaamoon mennyt.

Ikävä on myös todeta se mahdollisuus ottaen huomioon kapteenin sen aikuiset vakavat vastoinkäymiset, että hän itse päätti lopettaa lennon Koivulahteen kuten myöhemmin keskustelussa viitataan.

HS

 

Tuota, nyt täytyy sanoa, että olen vähän ymmälläni. Muistatko, kuka henkilö on pystynyt sanomaan/väittämään, että ohjaamossa oli todella käynyt vierailija?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ruotsinkielen harjoituksesta käynee Vasa Bladetin juttu

"40 år sedan kraschen"

http://195.236.208.10/nyheter/010102/nyhet5.html'>http://195.236.208.10/nyheter/010102/nyhet5.html

(joka jostain syystä löytyy vain valitsemalla http://195.236.208.10/nyheter/010102 ja klikkaamalla siellä nyhet5:n kohdalla)

Hattisesta on juttua ja vinkki tuohon artikkeliin Pekka Perttulan ylläpitämällä foorumilla http://www.network54.com/Hide/Forum/46825

tarkemmin sanottuna

http://www.network54.com/Hide/Forum/message?forumid=46825&messageid=1035925807

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Niin, vaikken ole tutkimusraporttia (vielä) lukenutkaan, ihmetyttää kyllä miten tuo on pystytty todistamaan. Sillä käsittääkseni kaikki onnettomuuden uhreista menehtyivät välittömästi törmäyksen ja sitä seuranneen palon yhteydessä muutaman sekunnin, korkeintaan minuuttien aikana.

 

Ainakaan mikään tutkimusraportin lyhennelmä/tiivistelmä (mm. Uolan ja Seppo Jylhän teosten Koivulahti-kappaleet) eivät mainitse tätä ohjaamossa käynyttä matkustajaa lainkaan.

 

En siis ole tietenkään kiistämässä tätä väitettä, päin vastoin, olisin kiinnostunut tietämään, mihin tuo käsitys perustuu :)

 

Maarianhaminassa pudonneen OH-LCA:n kapteenina oli Pekka Marttinen ja perämiehenä Pekka Yli-Niemi (kuulin jostain, että oli tunnettu mäkihyppääjä ennen lentäjänuraansa, joka päättyi valitettavan lyhyeen).

 

Mikä muuten oli Koivulahden onnettomuuskoneen suunnitelmanmukainen lentoreitti (siis AY311, Kruununkylä->Vaasa)? Konehan lensi VFR:ää ja varsin matalalla. Ainakin yksi suunnistuspiste oli Sepänkylän ADF-majakka SEP, ilmeisesti koneen piti kääntyä tästä loppulähestymiseen EFVA:lle?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuota, nyt täytyy sanoa, että olen vähän ymmälläni. Muistatko, kuka henkilö on pystynyt sanomaan/väittämään, että ohjaamossa oli todella käynyt vierailija?

 

Tutkijalautakunta, ko henkilö oli siellä lennon loppuun saakka=ohjaamosta löytyi kolme ruumista. Ylim. henkilön oikea istuinpaikka pystyttiin päättelemään joten hänen oli täytynyt mennä ohjaamon ennen törmäystä eikä joutua sinne törmäyksen johdosta.

HS

PS Myös yksi villi huhu oli että yksi lennolla ollut liikemies olisi tehnyt huomattavan henkivakuutuksen hiukan aiemmin. Ko liikemiehen taustan tutkimisesta oli kylläkin pieni maininta tutkintakertomuksessa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Mutta niin vaan repsahti 38-vuotiaana mäkeen. Humalatilan lisäksi myötävaikuttavana tekijänä on ollut voimakas jäätäminen, mikä tuskin on tehnyt koneen ohjaamista helpommaksi. Ilmeisesti tämä taisi olla syy matalalentämiseen.

 

Vaikka jäätäminen tällä alueella on ajoittain tosi voimakasta johtuen paikallisista olosuhteista lautakunta kumosi tämän mahdollisuuden hyvin perustein. Tosin pelko jäätymisestä saattoi olla syy lentää erossa pilvestä eli matalalla. Lisäksi he olivat jo pois reitiltä itään vaikka olivat antaneet arvion Sepälle. Eli jotain on alkanut tapahtua koneessa.

HS

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hm, tämä herättää väkisinkin tietynasteista mielleyhtymää 11.9.2001 tapahtumiin USA:ssa. Erikoista vain, ettei sitä ole siteerattu missään muussa yhteydessä - tähänastisina lähteinä onnettomuutta koskien ovat olleet Seppo Jylhän ja Mikko Uolan kirjat sekä Uusi-Suomi -lehden kronikka (jossa onnettomuuspäivän etusivu, valitettavasti todella mielenkiintoisesti kirjoitettu artikkeli katkeaa kesken, sillä kirja koostuu pelkistä etusivuista).

 

Tuo Vasabladetin artikkeli tapahtuneesta oli mielenkiintoinen, mutta monelta osin epälooginen (tai sitten vika oli ruotsintaidossani ;)).

 

Eräässä kohti kilometrin päässä onnettomuuspaikalta asunut viljelijä kertoo tulleensa paikalle nopeasti hevosellaan, mutta jo tässä vaiheessa paikalla oli ollut sotilas- ja muuta univormupukuista henkilöstöä. Tietääkseni lähin varuskunta oli ja on Vaasassa (rannikkopatteristo), tuskin poliisikaan paikalle umpimetsän keskelle on muutamassa minuutissa ehtinyt.

 

Tällä ei ole ilmailunäkökulmasta mitään merkitystä, mutta pisti vain silmään tuollainen hieman oudolta tuntuva kommentti. Tokihan on otettava huomioon aikaviiveet - onhan tapahtumasta jo yli 40 vuotta ja tuollaisen tapauksen silminnäkijällä ei varmasti ensimmäiseksi tule mieleen seurata kelloaan.

 

Toisaalla mainitaan lentäjien juhlinnasta Kokkolan Seurahuoneella. Tässä kuitenkin todetaan lentoemännän ja yhtiön kaupunkivirkamiehen noutaneen lentäjät aamulla, hieman myöhässä, kentälle. Uolan ja Jylhän kirjat puolestaan kertovat kaupunkivirkamiehen asunnon toimineen "jatkojen" paikkana. No, kenties kaupunkivirkamiehiä oli kaksi :)

 

Tuli tässä muuten Vaasan VFR-lähestymiskartan tutkailun yhteydessä mieleen, käyttikö kone VFR-ilmoittautumispaikkoja (esim. MAKSA / TORKO) vai lensikö se suoraan majakalta toiselle? En tunne tuonaikaisia Finnairin reittikäytäntöjä. Nykyisinhän mitään matkustajaliikenteen lentoja ei lennetä pelkästään visuaalien varassa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hm, tämä herättää väkisinkin tietynasteista mielleyhtymää 11.9.2001 tapahtumiin USA:ssa.

 

 

Eräässä kohti kilometrin päässä onnettomuuspaikalta asunut viljelijä kertoo tulleensa paikalle nopeasti hevosellaan, mutta jo tässä vaiheessa paikalla oli ollut sotilas- ja muuta univormupukuista henkilöstöä. Tietääkseni lähin varuskunta oli ja on Vaasassa (rannikkopatteristo), tuskin poliisikaan paikalle umpimetsän keskelle on muutamassa minuutissa ehtinyt.

 

 

Toisaalla mainitaan lentäjien juhlinnasta Kokkolan Seurahuoneella. Tässä kuitenkin todetaan lentoemännän ja yhtiön kaupunkivirkamiehen noutaneen lentäjät aamulla, hieman myöhässä, kentälle. Uolan ja Jylhän kirjat puolestaan kertovat kaupunkivirkamiehen asunnon toimineen "jatkojen" paikkana. No, kenties kaupunkivirkamiehiä oli kaksi :)

 

Syyskuun 11 vertailu ei sovi tähän tapaukseen, ohjaamoon mennyt henkilö meni sinne ottaakseen selvää joka oudosta lentotavasta tai että ohjaamossa oli jotain erittäin poikkeavaa tekeillä. Tämä on tutkintapöytäkirjassa tuotu hyvin esiin.

 

He jotka tulivat ulos ihmettelemään koneen voimakasta ääntä olivat paikalla ensiksi ja yrittivät sammuttaa konetta lumella päästäkseen uhrien luo joka jo oli turhaa. Tämän jälkeen alkoi vasta tulla muita. Varuskunta tuli jo paljon myöhemmin hoitamaan vainajat ja alueen vartioinnin.

 

Jatkot olivat virkailijan asunnossa. Hän hoiti lentäjien kuljetuksen todettuaan että he eivät saapuneet kaupunki toimistoon josta heidän oli tarkoitus jatkaa samalla bussilla matkustajien kanssa.

 

Tapahtuman jälkeen tyhjeni Vaasassa miehistökäytössä olevan majoituspaikan kellarin perunalaari tyhjistä viinapulloista alta aikayksikön. ::)

HS

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään