Guest mty

Aeron DC-3 -onnettomuudet

241 viestiä aiheessa

Pitkä-Jim se tosiaan oli. Jim oli tuolloin matkustajana, mutta toimi tuolloin erään toisen yhtiön ohjaajana. Kuka muistaa minkä?

 

Yhtiö taisi olla Finlantic, lyhytikäiseksi jäänyt suomalainen rahtilentoyhtiö. Tätä ennen Joensuu ("Jimmy") hankki monimoottorikelpuutukset Yhdysvalloissa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Yhtiö taisi olla Finlantic, lyhytikäiseksi jäänyt suomalainen rahtilentoyhtiö. Tätä ennen Joensuu ("Jimmy") hankki monimoottorikelpuutukset Yhdysvalloissa.

 

Pitkä Jussi taisi jäädä kiinni lähes kaikista hölmöilystä, yhtiössä oli toinenkin "legenda" joka on tehnyt lähes kaikki mahdolliset kujeet ja temput mitä nyt konkari pilotti voi tehdä. Mutta hän oli siitä kuuluisa ettei koskaan narahtanut ;D

Hän viettää nyt ansaituja eläkepäiviä, odotankin häneltä kirjaa mielenkiinnolla nimeltä "epätavallinen lentokapteeni" . Sitä kirjaa lukisi moni ilmailufriikki todella mielenkiinnolla.

HS

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuosta AY-311:n lentoreitistä on vaikea saada kokonaiskuvaa.

 

Kone siis lähtii Kruununkylän kentältä 6.50 (jos oikein muistan), ilmeisesti suuntanaan Vaasan VOR-majakka. Tuon Vasabladetin artikkelin perusteella silminnäkijät kertoivat koneen lähestyneen "liian idästä", josta päättelin reitin kulkeneen tavanomaisesti Koivulahden kirkonkylän päältä tai pohjoispuolelta kohti Sepänkylän NDB-majakkaa. Vaasassa oli ilmeisesti käytössä kiitotie 16, jonne tarkoitus tehdä näkölähestyminen.

 

Luin jostain, että Vaasan ohitti "outo säärintama", lämpötila laski nopeasti useita asteita ja koneen ikkunat huurtuivat. Tämä ilmeisesti pakotti lentäjät siirtymään nopeasti maareferenssien varassa lentämisestä mittareille. Mikähän oli koneen sijainti suunnilleen tämän tapahtuessa?

 

Erikoinen yksityiskohta oli myös kommunikaatio Vaasa TWR:n kanssa. AY311 ilmoitti "kaksi minuuttia Sepälle" aikaan 7.39. Ilmeisesti aiemmin AY311 oli kysyttäessä ilmoittanut tulevansa oikeassa reittikorkeudessaan, mutta silminnäkijähavaintojen mukaan korkeus olisi ollut vajaat 100 metriä Oravaisista alkaen..?

 

Monia varmaan kiinnostaa, miksi otin tämän asian ylipäätänsä esille :). Teen suomalaisista lento-onnettomuuksista tutkielmaa ja päätin nostaa keskipisteeksi Koivulahden tapauksen, koska siihen liittyy selkeästi eniten avoimia kohtia, kysymyksiä ja spekulaatiota.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Löysin vasta "Ilmailu" lehden vuosikerran vuodelta 1961. Lehdissä olisi luullut puitavan Koivulahden onnettomuutta perusteellisesti mutta vain helmikuun numeron pääkirjoituksessa puhuttaessa ilmailulainsäädännöstä sivuttiin onnettomuustutkintaa ja epäiltiin lähinnä poliisin ilmailullista asiantuntemusta ja paheksuttiin kuinka tulokset tuotiin sensaatiomaisesti ja riittävän yksityiskohtaisesti esiin. Minulla on myös Viikkosnomat lehti jossa lentäjiä syytetään murhasta ! Tosin yleensä tuohon aikaan oltiin sitä mieltä, ettei juopumus ollut syy vaan korkeintaan onnettomuuteen myötävaikuttava tekijä. Vuonna 1961 ilmestyi myös romaani ( Hirvonen Lento-onnettomuus ) jonka juoni oli suurinpiirtyin sitärataa ettei kunnon mieheen alkoholi vaikuta niin että se mitenkään lentämistä haittaisi.

 

Markku EFOU

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Tuli tässä muuten Vaasan VFR-lähestymiskartan tutkailun yhteydessä mieleen, käyttikö kone VFR-ilmoittautumispaikkoja (esim. MAKSA / TORKO) vai lensikö se suoraan majakalta toiselle? En tunne tuonaikaisia Finnairin reittikäytäntöjä. Nykyisinhän mitään matkustajaliikenteen lentoja ei lennetä pelkästään visuaalien varassa.

 

Nyt tohdin epäillä, että tuolloin ei ollut VA-karttoja edes käytössä. Vielä vuonna 1991 VFR-ilmoittautumispaikkojen kanssa oli vähän niin ja näin. Ei ollut ilmatilaluokkia ja silloiset lähialueet vastasivat lähinnä nykyistä luokkaa E. Ilmoittautumispaikoilla ei ollut tuolloin suurempaa seksuaalista merkitystä. Lennonjohtoselvityksiä pystyi antamaan VFR-kalustolle vasta lähiliikennevyöhykkeellä, joka vastaa lähinnä laskukierrosta.

 

Vahva arvaukseni on, että reitti on ollut luokkaa OFKK DCT OFVA, vaikka tuolloin lentoväylien alaraja taisi olla 3000 ft.

 

Mitenhän tuo mahtoi olla tuo senaikainen lentämisen suhteen... Kyllähän se lento voidaan aina failata IFR:nä, vaikka lennettäisiinkin todellisuudessa VMC-olosuhteissa. Mietityttää tuo ilmoitus Sepille tulosta. Itse kun vastaavassa tapauksessa lentäisin suoraan perus/loppuosalle. Eikä nykyisessäkään systeemissä ole mitään järkeä lennättää koneita VFR-porttien kautta, varsinkaan jos muuta liikennettä ei ole. Suoraan vaan kohti.

 

Nim. "Käyttämättömiä VFR-portteja myytävänä"

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Monia varmaan kiinnostaa, miksi otin tämän asian ylipäätänsä esille :). Teen suomalaisista lento-onnettomuuksista tutkielmaa ja päätin nostaa keskipisteeksi Koivulahden tapauksen, koska siihen liittyy selkeästi eniten avoimia kohtia, kysymyksiä ja spekulaatiota.

 

Hmm... Kyllä sieltä löytyy muitakin mielenkiintoisia tapauksia, kuten K-SALD ja OH-BDD katoamiset. Kun Seppo Jylhä kasasi kirjaansa, keskustelimme pariin otteeseen hänen kanssaan varsinkin edellisestä tapauksesta, josta hänellä olikin melkoiset tiedot, oikeaa salapoliisityötä. Jälkimmäisestä taas Veksi Tähtinen Turusta voisi olla äärimmäisen kiinnostunut, kuten koneessa istuneiden saamelaisvaltuuskunnan omaiset.

 

Jylhän teos on erittäin mielenkiintoinen, varsinkin kun muita kattavia kirjoja ei ole aiheesta julkaistu. Joskin samat raportit läpilukeneena olin eräistä tapuksista muodostanut hieman toisenlaisen kuvan. Liekö oma lentämisharrastus ja omat taustatietoni vaikuttaneet tulkintaani. Olin Jylhän aloittaessa projektiaan ehtinyt penkoa arkistoja jo kolmen vuoden ajan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tarkoittanee Jouni OH-BBD:n tapausta Bodössä joskus 70-luvun alussa, jossa ko. Bonanza hävisi lähestymisessä 6 henkeä mukanaan. Ilmeisesti putosi vuonoon. OH-BDD:lle tuskin sattui kummempia kuin mahalleen meno Malmilla ohjaajan vedettyä laippojen sijasta telineen ylös laskun jälkeen.

Mitä tulee tuohon Koivulahden tapahtumaan, niin ihmettelen hirveästi, mistä voidaan tietää jonkun matkustajan käyneen ohjaamossa lennolla, kun ei siihen aikaan ollut CVR:iä tai FDR:iä, ja kaikki koneessa olleet kuolivat. Vosiko joku, jolla ehkä on onnettomuustutkintaraportti käytössään valaista tätä?

Vai sotketaanko tässä nyt Pitkä-Jimmyn ohjaamossa olo Maarianhaminan kaputissa? Viimemainittu saattoi vaikuttaa paljonkin onnettomuuden tapahtumiseen, Jimmyllä kun huhujen mukaan oli erittäin tärkeää asiaa Maarianhaminaan juuri tuona päivänä...

Koivulahden onnettomuudessa oli laskuhumalassa ollut miehistö, pimeää, huononevaan säähän (lue: IMC:hen) jatkettu VFR-lento, ehkä jopa jäätävät olosuhteetkin. Ei siinä enää kapteenin itsetuhoaikeita tarvita, etteikö kaputtiin olisi ollut ihan riittävät ainekset. Eiköhän seuraavaksi spekuloida yhteentörmäystä UFO:n kanssa...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Juuri tuo OH-BBD kiinnostaa minua, koska sen ohjaajana tiemmä oli henkilö nimeltä Petteri Niemi. Kaveri liippaa minua nimittäin sen verran, että olin elämäni ensinmmäistä kertaa lentokoneessa hänen kyydissään kahdeksankuisena pojannassikkana keväällä 1971 Rovaniemellä pikku Cessnalla. Oltiin Petterin ja edesmenneen pappani kanssa lentäen etsiskelemässä Norvajärven mökiltämme mummoni ja pappani kadonnutta kissaa :) Juu, ei löytynyt...

 

Tuo pudonneen koneen kohtalo on lienee jäänyt hieman hämärän peittoon?

 

-Mika-

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tarkoittanee Jouni OH-BBD:n tapausta Bodössä joskus 70-luvun alussa, jossa ko. Bonanza hävisi lähestymisessä 6 henkeä mukanaan. Ilmeisesti putosi vuonoon. OH-BDD:lle tuskin sattui kummempia kuin mahalleen meno Malmilla ohjaajan vedettyä laippojen sijasta telineen ylös laskun jälkeen.

 

Urgh. Että pitikin mennä. Näin sitä käy, kun yrittää hallita keskivertoritarannan tietomäärää omalla pienellä prosessorilla. Näinhän se tietysti on. Lievennyksenä myönsin itselleni, että on ne molemmat Bonanzoja. BDD Debonair-Bonanza ja BBD aito V. Täytyy nyt vaan muistaa, että BBD oli poikkeus Baron-sarjassa.

 

Muuten olen kyllä sitä mieltä, että Koivulahden onnettomuudessa tutkijalautakunta oli melko yksioikoisesti päättynyt pariin syyhyn. Yleensähän niitä tahtoo olla useampia syitä ja tässä se jäätäminen on mielestäni erittäin merkittävä, varsinkin kun äijät olivat lähteneet VMC:ssä tai vastaavassa matkaan. Itse en moiseen soppaa tunkisi kuunapäivänä VFR-pulkalla. No, kuten Håkan mainitsi, oli hylystä ohjaamon alueelta löytynyt sinne kuulumaton henkilö. Ilman CVR/FDR-laitteistoa on tällaisen kaputin tutkinta enemmän tai vähemmän tulkintaa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Minimi lentokorkeus tässäkin tapauksessa oli 400m. Laskuhumalasta ja huonovointisuudesta johtuen pilotit päättävät lentää mahdollisimman helposti Vaasaan VMC. Vaasaan kohden pohjat kuitenkin laskevat ollen Vaasassa vain 60m. Pysyäkseen visuaalissa joudutaan lentämään aina vaan matalammalla.

 

Onko 60 m. kuultu vai luettu tieto? Itse olen poiminut jostain luvun 100 m.

 

Tekikö kapteeni tässä vaiheessa kohtalokkaan päätöksen mennä hävittäjä-ässän viimeiseen syöksyyn vetämällä tehot pois ja kaatamalla koneen syöksyyn. Yrittikö perämies vielä pelastaa koneen työntämällä tehot täysille ja oikaista kone???

 

Jylhän kirjassa mainitaan "laskuvalonheittimen syttyneen ja moottorien jyrähtäneen nousutehoille" - tämä voidaan tulkita hätäiseksi oikaisuyritykseksi juuri, kuten sanoitkin. Samassa yhteydessä veikkailtiin myös kapteenin ja perämiehen huomion keskittymistä ohjaamisen sijasta mittareihin, ikkunoiden huurtuessa.

 

"Kone lensi niin matalla pihamme yli että saatoimme nähdä sen matkustamoon, kone häpyi kohti itää jonka jälkeen moottorien ääni lakkasi hetkeksi. Sen jälkeen moottorien ääni voimistui erittäin kovaksi ikäänkuin niitä olisi ryntäytetty jonka jälkeen kuului kova rysäys" . Maanviljelijän kertomus kotipihallaan huhtikuussa v61.

HS

 

Hm, tietääkseni onnettomuuspaikka oli korvessa, suht kaukana asutuksesta.. tuosta voisi kyllä päätellä toisin. Ehkä olen saanut väärän käsityksen tähän mennessä. Jostain luin, että se olisi suunnilleen Koivulahden Essolta joitakin kilometrejä etelään, metsän keskellä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Koivulahden onnettomuudessa oli laskuhumalassa ollut miehistö, pimeää, huononevaan säähän (lue: IMC:hen) jatkettu VFR-lento, ehkä jopa jäätävät olosuhteetkin. Ei siinä enää kapteenin itsetuhoaikeita tarvita, etteikö kaputtiin olisi ollut ihan riittävät ainekset. Eiköhän seuraavaksi spekuloida yhteentörmäystä UFO:n kanssa...

 

Kyllä varmaan ainekset, tätä minäkin koitin tyrkyttää eräille sen aikuisille kolmospiloteille. Hiukan hymyillen he kuitenkin valistivat minua missä olosuhteissa he monesti joutuvat lentämään eikä siinä ole mitään ongelmia. Toisin sanoen koneen kapteeni oli erittäin kokenut mittarilentäjä eivätkä he pitäneet alkuunkaan uskottavana koneen hallinnan menettämistä. Tiedossani olevien seikkojen perusteella jälkimmäinen vaihtoehto on todennäköisempi.

 

Ufoista ei enää tarvitse spekuloida se on jo tehty kuten teoria akkuräjähdyksestä tukkeutuneen korkin seurauksesta, liikemiehen aiheuttama kaputti vaimolle osoitettujen vakuutuskorvauksien takia sekä erehdys luulla Koivulahden kylää Vaasaksi jne . Kyllä näitä piisaa.

 

Kuten tässäkin tapauksessa onnettomuuteen ei ole syytä vaan syitä. Sehän on tapahtumaketju jossa kaikki lentämisen kannalta ikävät asiat loksahtavat kohdalleen. Jos tätä tapausta tarkastelee niitä on yllättävän paljon. Mikolle varmaan kiintoisa aihe tutkielmalle.

HS

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Onko 60 m. kuultu vai luettu tieto? Itse olen poiminut jostain luvun 100 m.Jylhän kirjassa mainitaan "laskuvalonheittimen syttyneen ja moottorien jyrähtäneen nousutehoille" - tämä voidaan tulkita hätäiseksi oikaisuyritykseksi juuri, kuten sanoitkin. Samassa yhteydessä veikkailtiin myös kapteenin ja perämiehen huomion keskittymistä ohjaamisen sijasta mittareihin, ikkunoiden huurtuessa.Hm, tietääkseni onnettomuuspaikka oli korvessa, suht kaukana asutuksesta.. tuosta voisi kyllä päätellä toisin. Ehkä olen saanut väärän käsityksen tähän mennessä. Jostain luin, että se olisi suunnilleen Koivulahden Essolta joitakin kilometrejä etelään, metsän keskellä.

Muistaakseni Vaasan asemamekaanikko ilmoitti lennonjohdolle että töihin tullessa mastossa oleva 60m valo ei enää näkynyt. Onnettomuuspaikka on n. 1km maanviljelijän talosta joka taasen on pari kilometria koivulahden keskustasta suoraan itään. Paikka on muistaakseni merkitty karttakeskuksen koivulahden alueen karttaan.

Nykyisin sinne menee suht hyvä polku, ennen paikalle oli hankala pääsy

HS

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Toisaalta ihan turha spekuloida vanhalla ja tutkitulla jutulla, mutta silti...

Sanoivat ne vanhat kolmospilotit mitä vaan ja olkoon Hattinen vaikka kuinka hyvä mittarilentäjä, niin tapahtumaketju onnettomuuteen oli melkoisen valmis.

Herrat olivat päättäneet, tai ainakin kapteeni oli päättänyt lentää visuaalissa Vaasaan. En tiedä onko tutkijalautakunta aikanaan pohtinut tuon päätöksen syitä. Loppuvaiheessa ilmeisesti sää meni liian heikoksi maanäkyvyydessä pysymiseen, ja yhtäkkiä piti vaihtaakin mittarilentoon, ja samantien NDB-lähestymiseen (alle) minimisäässä. Pimeys, jäätäminen ja laskuhumala eivät paljoa auttaneet. Lisähaittana on saattanut olla perämies, joka ei kuntonsa vuoksi ehkä ole ollut tehtäviensä tasalla. (kumpi muuten ohjasi konetta? Oletan että kapteeni). Jos vielä kaiken lisäksi ohjaamoon on kesken tämän kaiken ilmestynyt matkustaja, jota on pitänyt rauhoitella, poistaa ohjaamosta tms, on ketju täysin valmis.

NDB-lähestymisten tekeminen minimikeleissä ilman autopilottia käsiviritteisillä ADF:illä ei ole kovin hääviä puuhaa. Itse olen vuosina 1976 - 79 semmoisia sorvannut paljonkin, enimmäkseen Härmälän ilmailumonttuun, ilman edellä mainittuja häiriötekijöitä. Vapaa-aikana olen laskuhumalassakin sen verran ollut, että voin kuvitella paljonko siitä olisi "apua" siihen hommaan...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Niin, onhan se Titanicin onnettomuuskin vanha ja tutkittu juttu, mutta kummasti se yhä herättää keskustelua ja kiinnostusta ;)

 

Håkan, löytyykö onnettomuuspaikka tältä kartalta:

[ Attachment removed / expired ]

 

Vaasan lennonjohdon ja AY311:n väliseen keskusteluun en ole vielä törmännyt, mutta löytynee varmasti tutkintaselostuksesta. Kummallista kyllä, Ilmailu-lehden vuosikerta 1961 ei tosiaankaan tapausta juuri erästä pääkirjoitusta lukuunottamatta mainitse - sen kyllä oletin olevan paras tietolähde ilmailijoiden kannalta. Täytynee jossain välissä katsoa, mitä Aeron silloinen "Äänivalli"-henkilöstölehti asiasta kertoo :)

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Monia varmaan kiinnostaa, miksi otin tämän asian ylipäätänsä esille :). Teen suomalaisista lento-onnettomuuksista tutkielmaa ja päätin nostaa keskipisteeksi Koivulahden tapauksen, koska siihen liittyy selkeästi eniten avoimia kohtia, kysymyksiä ja spekulaatiota.

 

Voitko, Mikko, laittaa sitten aikanaan tutkielmasi PDF-muodossa tämän foorumin lukijoiden saataville? Luulen aiheen kiinnostavan kovasti muitakin kuin itseäni. :)

 

T: Vesa

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

"Viikko sanomat" no 2 13,1,1961 lehdessä on laaja 10 sivun juttu Koivulahdesta. Siinä on myös sivun verran tekstiä radioliikenteestä ja kuvat Kruunun ja Vaasan lennonjohtajista työnsä ääressä, kartta lentoreitistä ja LCC:n kuva.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Pitkästä Jimmystä tuli mieleen jostain lukemani juttu hänestä, hän oli tokaissut joskus että miksi hänen aina pitää lähteä kun Aerolla tapahtuu jotain... lopullinen lähtö tuli Aeron kyydissä...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

"Viikko sanomat" no 2 13,1,1961 lehdessä on laaja 10 sivun juttu Koivulahdesta. Siinä on myös sivun verran tekstiä radioliikenteestä ja kuvat Kruunun ja Vaasan lennonjohtajista työnsä ääressä, kartta lentoreitistä ja LCC:n kuva.

 

Onko mahdollista saada näitä skannattuina - vai rikotaanko siinä copyrightejä? Juttuhan on julkaistu lähes 43 vuotta sitten.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Noita vanhoja lehtiä voi lukea ainakin täällä Helsingissä Pasilan kirjastossa mikrofilmeiltä :D Oon joskus käyny lukemassa niitä ja se on kyllä tosi nastaa puuhaa, oikeasti :)

 

-- Olli

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kannanpa korteni tähän kekoon Viikkosanomissa olleen kuvan muodossa. Kuviahan tuossa lehdessä on paljon lisääkin. Muistan vielä hyvin, kun työmaallakin (puunjalostuslaitos) pidimme hiljaisen hetken uutisen kuultuamme.

 

[ Attachment removed / expired ]

 

Terkut Jounille, studentteja tässä vaan ollaan HI

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Juu, ajattelin - ainakin lainausten ja eräiden valikoitujen kuvien - muodossa koostaa Koivulahden tapauksesta historiasivuston (varmasti otan mukaan muitakin vastaavia tapauksia). Parhaillaan selailen Apu-lehden reportaasia onnettomuudesta paremmin muista yhteyksistä tunnetun Mauri Sariolan kirjoittamana :)

 

Tuo Viikkosanomat lienee erinomainen lähde. Pitääkin tilata se mikrofilminä (tai vapaakappaleena) yliopiston kirjastolta. Voisi yleisestikin tutkia kaikki tuon ajan valtalehdet, ainakin Hesari, Uusi-Suomi, Pohjalainen (vai mikä se nyt Vaasassa onkaan nimeltään), ehkä jopa iltapäivälehdet.

 

Noista tavallisemmista julkaisuista käy usein ilmi yksityiskohtia, joita korostetaan erityisesti. Tavallisesti nämä yksityiskohdat ovat niitä, joita ilmailunäkökulmasta asiaa tutkivat lehdet eivät ota suuremmalti huomioon, joten mahdollisimman monipuolinen lähdeaineisto takaa ainakin vaihtelua lukijalle :D

 

Kyllä Ilta-Sanomat varmasti jo tuolloin osasi huikentelevan kirjoitustyylin ja faktan ja fiktion taitavan sekoittamisen.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Niin, onhan se Titanicin onnettomuuskin vanha ja tutkittu juttu, mutta kummasti se yhä herättää keskustelua ja kiinnostusta ;)

 

No niin, minulle muistutti eräs ritarantamaista tietotasoa omaava henkilö, että Ilmailuhistoriallisessa lehdessä oli numerossa 3/1994 artikkeli aiheesta. Muuten, tämä lehti ilmestyy edelleen, sillä on lähinnä naurettava hinta (about 25 €) siihen nähden miten korkeatasoisia artikkeleja siinä ilmestyy. Tehkää itsellenne uusi uudenvuodenlupaus ja tilatkaa tästä oivaa luettavaa.

 

Tässä valittuja paloja artikkelista:

- Perämiehenä oli 25-vuotias kuuluisan koelentäjän poika. SLL:n historiikki mainitsee nimeksi Veikko Halme, eli kyseessä täytyy olla Esko Halmeen poika.

 

- Hattisella kokemusta 5887 tuntia (3572 Aerossa). Perämiehellä 2737 (Aerossa 2509). Koneen kla 24350.

 

- Edellisillan ohjelma:

21.50 Hotelli, jonne saapuu myös Aeron virkailija. Ennen ateriaa ja sen aikana nautitaan olutta ja gin grogeja. Lentoemäntä (Aeron perämiehen vaimo) poistuu.

24.00 Hotellihuoneesa konjakkia.

00.30 Virkailijan asunto, missä perämiehen on määrä yöpyä. Lisää konjakkia.

02.00 Nukkumaan, kipparikin jää.

05.30 Virkailija lähtee kaupunkitoimistoon. Miehistöä ei kuulu sinne bussin määräaikaan ennessä ja virkailija hakee nämä vuokra-autolla kotoaan. Kentälle saavutaan minuutti ennen aikataulun mukaista lähtöaikaa (07.00). Kapteeni ei suorita ulkopuolista tarkastusta. Toteaa vain, ettei koneen siivissä ole jäätä. Perämies tekee plaanin.

 

- Kone sai selvityksen lentää vapaasti valitulla korkeudella väylässä. Alin sallittu korkeus on kuitenkin 1500 ft eli 450 m. (Tänä päivänäkin AMA-korkeudet ovat reitillä 1500 ja 1600 ft eli 1000 ft estevarakorkeus tulivat tällä täytettyä.)

 

- Kone suoritti lentoonlähdön 07.16 ja 07.21 Kruununkylä siirtää koneen Vaasan jaksolle. Kone kutsuu Vaasaa kolmesti 07.26, mutta ei kuule Vaasan vastausta. (Tällöin kone on ehtinyt nippanappa nykyisen KK:n TMA:n ulkopuolelle.)

 

- Vaasa kutsuu konetta 07.30 ja saa vastayksen Kokkolasta Vaasaan vapaasti, tällä hetkellä 1500 jalkaa, QNH on top, arvioitu Seppä 41.

 

- Sää oli Vaasassa 22006 9999 OVC 006 m1.7/m2.0 1008 TRL 20.

 

- Vaasa ilmoittaa 07.35 sään huonontuneen vis 1000 OVC 002 m2.6/m2.8 1008. Koneesta vastattiin: "Sää tuli selväksi, ilmoitetaan Seppä".

 

- Vaasa kutsuu konetta 07.42. Poliisi saa ilmoituksen 07.45 pudonneesta koneesta.

 

- Kone oli lentänyt koko matkan matalalla, viimeiset 30-40 km tod.näk. alle 100 metrin korkeudessa. Viimeisen radioyhteyden jälkeen kone oli lentänyt 1.5 minuuttia. Ylitettyään Koivulahden aukeat n. 50 korkeudessa tai alempana, se oli tehnyt jyrkän kaarron vasemmalle. Kaarron aikana kone oli sakannut, jolloin moottororeihin oli työnnetty täydet tehoa. Tämä ei auttanut, vaan kone oli syöksynyt alkavassa syöksykierteessä metsään, 70 asteen kulmassa vasen siipi edellä. Kello oli 07.40.30 ja paikka 10,5 km kentästä pohjoiseen.

 

GT-kartan mukaan kartan kohdalle sattuu 1 muistomerkki, joka sijoittuu mittakaavajanan oikean pään yläpuolelle kohoavaan metsäiseen maastoon. Epäilisin, että kahdesta itä-länsi suunnassa kulkevan kylätiesta eteläisemmästä lähtee tie, mitä ei näy GT-kartassa: kyseessä taytyy olla pienempi tie, joka jatkuu polkumaisena metsään. Etäisyyttä tulee lentoasemalta 10.5 km, joskaan ei aivan pohjoiseen. Pistäisin pullakaljat likoon tämän paikan puolesta. (Missä muuten on Mustasaaren aboriginaali, hyötylentäjä Kutvonen, kun häntä kaivataan?)

 

- Tutkijalautakunta joutui poissulkemaan myös äkillisen kovan jäätymisen, sillä säteilysumun aiheuttamaa jäätymistä esiintyi aivan maanpinnan lähellä. Mitään jäänpoistojärjestelmistä ei ollut käytetty, ei edes tuulilasin ruiskutusta. (Entä jos jäätyminen on ollut niin nopeaa, etteivät äijät ehtineet toimia. Itse välttäisin visusti kuvatunlaisia olosuhteita.)

 

- Yhden matkustajan ruumis löytyi ohjaamon ja matkustamon välisestä tilasta. Tutkijalautakunta arvioi matkustajan persoonaa Håkanin esittämin sanoin.

 

- Maahansyöksyn syyksi todettiin matalalennossa nousevan, 20 m korkeita puita kasvavan mäen väistö. Toissijaisena syynä todettiin, ettei lentäjien psykofyysinen kunto ollut riittävä. Kipparilla oli promilleja 2.00 ja perämiehellä 1.56.

 

Loppuun terveisiä Pentille. Sinulla noita hyviä kuvia näyttää riittävän! Helmikuussa taas Priimuksessa, vai mitä?

 

Edit: typoja

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Pistäisin pullakaljat likoon tämän paikan puolesta. (Missä muuten on Mustasaaren aboriginaali, hyötylentäjä Kutvonen, kun häntä kaivataan?)

 

Kyllä tässä jaksolla ollaan, tätä keskustelua on ollut mielenkiintoista seurata.

Olisin valmis lyömään kanssasi saman vedon. Mutta on häpeillen tunnustettava että edellisestä käynnistä paikalla on yli 20 vuotta.

Ilmasta ei paikkaa enää erota.

Kun tuo vähäinen lumi katoaa taitaa olla aika päivittää tietokanta ja käydä paikan päällä.

 

Hyötylentäjä? ::)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään