Tupakoinnin lopettaminen

[Olle Sälgmark 2]

Onko joku lopettanut tupakoinnin lääkityksen avulla.

Olis kiva tietää Artun mielipide esim.  Zuban nimisestä lyckopilleristä ja sen vaikutuksesta lentämiseen.

 

[Guest arttula]

Onko joku lopettanut tupakoinnin lääkityksen avulla.

Olis kiva tietää Artun mielipide esim.  Zuban nimisestä lyckopilleristä ja sen vaikutuksesta lentämiseen.

 

 

Kyseessä on Zyban -niminen valmiste (Suomessa). Todistetusti tehoaa nimenomaan nikotiinin vierotusoireisiin. Sosiaalisten tilanteiden aiheuttamiin oireisiin sillä ei ole vaikutusta. Niihin pitää edelleen löytyä itseltä kanttia.

 

Vaikutusta lentämiseen en tiedä. Kyseessä on kuitenkin keskushermostoon vaikuttava aine, joten olisin varovainen. Jos muutaman viikon käytön jälkeen ei ole tullut mitään vakavampia toimintakykyyn vaikuttavia oireita, ehkä itse lentäisin - omalla vastuulla. K.o. lääkeaineen on todettu alentavan mm. kouristuskynnystä ts. aiheuttavan helpommin kouristuskohtauksen, joten olisin varovainen.

[Esa Lehtismäki 0]

Zybanista on ollut monille apua, joillekin ei, ja joillekin se ei ole sopinut ollenkaan. Sitten on vielä Chambix, joka on toisen tyyppinen ja saattaa sopia niille, joille Zyban ei. Korvikenikotiinistakin voi olla apua järjellä käytettynä, mutta pitää muistaa, että korvikkeen lopettaminen kuuluu myös projektiin, ettei jää homma kesken.

 

Käytitpä mitä apuja hyvänsä, tärkeintä on ymmärtää, että mikään lääke ei lopeta tupakointiasi, vaan ainoastaan sinä itse voit sen tehdä. Pääset irti tupakasta silloin, kun ymmärrät, ettei sillä ole sinulle mitään muuta annettavaa kuin riippuvuus ja paha olo. Tämän tajuaminen saattaa vähän kestää, minullakin kolme vuotta ja kolme lopetusyritystä, mutta kun se valkenee, niin se on sitten siinä.

 

Vertaistuki on tosi hyvä apu, ja sitä löytyy mm. Stumpin keskustelupalstalta, www.stumppi.fi. Vain sellainen, joka on itse lopettanut tupakoinnin, ymmärtää lopettamisen kunnolla. Tupakoijat, jotka eivät ole vielä valmiita lopettamaan, eivät ymmärrä nikotiiniriippuvuuden luonnetta ja tupakoimattomat eivät ymmärrä sen sinnikkyyttä ja voimaa.

 

Tyypillisesti tupakanhimo on pahimmillaan kolmantena tai neljäntenä päivänä ja alkaa sitten hiljalleen hellittää niin, että kolmen-neljän viikon päästä ei enää tarvitse juuri kärvistellä. Kaikkiaan aivojen toipuminen nikotiinista kestää kuitenkin puolisen vuotta. Sen jälkeen nikotiinin aiheuttamat aivomuutokset eivät enää haittaa normaalia toimintaa. Aivot eivät kuitenkaan koskaan palaudu ennalleen, vaan niiden kasvattamat ylimääräiset nikotiinia käsittelevät asetyylikoliinireseptorit aktivoituvat nopeasti uudelleen, jos saavat nikotiinia käsiteltäväkseen. On siis tärkeää lopettaa kokonaan, eikä pettää itseään ajattelemalla, että voi polttaa silloin tällöin "palkinnoksi". Tupakka aiheuttaa tupakanhimon, ja siitä pääsee eroon vain olemalla polttamatta yhtään.

[Jussi Sahlberg 0]

Huomentapäivää,

 

Lopetin tupakoinnin 24.4..2008. Aloin pohtimaan tupakoinnin lopettamista muutama kuukausi sitten. Käynti lääkärillä, jossa kuulin ensin Zyban-nimisestä lääkkeestä auttamaan tupakoinin lopettamisessa. Googlasin aiheesta lisää netistä, ja tuntui siltä että Zyban ei ole mun juttu. Toisin sanoen, en halunnut alkaa napsimaan mitään mielialalääkkeitä (tai sen kaltaisia). Lääkäri kertoi Champix-nimisestä tropista, jonka vaikuttava aine toimii hieman eri tavalla. Lääkäri kirjoitti reseptin. Reilu viikko piti tupakoida lääkityksen alkamisesta, sen jälkeen lopetin. Lääkitystä pitäisi jatkaa aina 12 viikon ajan. Aloituspakkauksessa on kahden viikon napit, ja sen jälkeen nappeja saa apteekista 4 viikon annoksina. Ajattelin nyt syödä ainakin vielä seuraavat 3 viikkoa Champixia, katsotaan miten urakka joutuu.

 

Tuntuu että tällä kertaa tupakoinnin lopettaminen on ollut helpompaa kuin aikaisempina kertoina. En sitten tiedä että onko lantussa tapahtunut jotain kemiallista reaktiota vai onko plasebo-efekti tapahtunut ;-)

 

Motivaatio lopettamiseen pitää olla, sekä sitten pitää olla itsekuria. Ei mitään sopimuksia itsensä kanssa tyyliin "poltain vain kännissä" tai "poltain vain pari savuketta päivässä". Jos tuntuu että motivaatiota ei löydy, niin sitten on aina mahdollisuus lyödä vetoa jonkun kanssa (onko vapaaehtoisia?) Panos vaan riittävän korkeaksi, johan alkaa motivaatiota löytymään...

 

-Jussi

[Jussi Seppälä 1]

Kannanpa oman korteni kekoon, vaikken noista lääkevaihtoehdoista mitään tiedäkään.

 

Lopetin itse tupakoinnin ja nuuskankäytön 30.11.2004. Tupakkaa oli mennyt n. 15 vuotiaasta lähtien ja nuuskaakin säännöllisen epäsäännöllisesti. Kaikenlaisia lakkoja, lopetuksia yms. mahtui matkan varrelle lukemattomia.

 

Oma tapani lopettaa oli porkkana. Ei vihannes, vaan riittävän hyvä kannustin. Aloin silloin miettimään, että kotiteatterivehkeet pitäisi saada. Laskin pikaisesti päässä, että jo 9kk:n savuttomuudella säästäisin kaipaamani värkit. Nakkasin siltä seisomalta puolikkaan askin roskiin ja laitoin tilauksen viritinvahvistimesta menemään Saksaan. Kaiuttimet hain seuraavana päivänä paikallisesta liikkeestä.

 

Toiminta oli sen verran rivakkaa, että ymmärsin myös, että enää ei ole edes varaa polttaa. Joka tapauksessa pääsin nikotiinista irti noin. Pari viikkoa teki mieli, mutta jo kuukauden jälkeen pystyin käymään savuttomasti baareissakin ilman kummoista kiusausta. Eihän tämä metodi toki kaikille sovi, mutta jaoinpa kokemukseni. En ole repsahtanut kertaakaan koko aikana.

 

On niitä takuulla hölmömpiäkin konsteja. 

 

 

[Kristian Pöykkö 8]

Pari kaveria aikoinaan löi 1000 markkaa vetoa ko. asiasta. Siis se, kumpi repsahtaa, joutuu sen summan toiselle pulittamaan. Olimme opiskelijoita, joten voitiin puhua huomattavasta summasta.

 

Noh, seuraavana vappuna molemmat repsahtivat, joten +/- 0. 

[Jari Kähkönen 0]

Tulipas mieleen juttu Jaakko Tepolta..."ryyppee ihtensä niin turvoksiin, ettei huulet yllä yhteen..." 

 

-Kähmy

[Esa Lehtismäki 0]

Eipä se raha pidä savuttomana. Kukapa polttaisi tuommoiset 3000 euroa vuodessa savuna ilmaan, jos homma rahasta olisi kiinni. Kyllä huumeriippuvuus on semmoinen juttu, että tekosyy löytyy aina, jos sellaiselle jättää tilaa. Mutta kun ymmärtää, että tupakoimalla vain pahetaa tupakanhimoaan, ja että tupakoinnin jatkaminen tarkoittaa vain jatkuvasti huonompaa oloa, silloin ei pysty enää perustelemaan itselleen tupakointia mielekkääksi millään verukkeella. Silloin oikeasti haluaa tupakasta irti, ja silloin myös pääsee. Tuota vaan on vaikea ymmärtää niin kauan kuin polttaa, koska kukaan ei pysty tupakoimaan, jos oikeasti ymmärtää, mitä tupakointi on. Siksi kannattaa vaan yrittää lopettaa. Ymmärrys tulee pian perästä, kun näkee, ettei ilman tupakkaa olekaan kamalaa, vaan päin vastoin savuton elämä on kaikin puolin parempaa, kunhan pahimmista vieroitusoireista selviää.

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Chantix-niminen tupakoinnin lopettamislääke on todettu USA:ssa yllättävän vaaralliseksi. Pienoisia "sivuvaikutuksia":

 

serious accidents, vision problems, heart trouble, dizziness, seizures, spasms, depression, loss of consciousness, suicide

 

:'(  :'(

 

http://uk.reuters.com/article/healthNews/idUKWBT00902620080522

 

http://www.dbtechno.com/health/2008/05/21/faa-bans-anti-smoking-drug-chantix-following-report/

 

FAA on laittanut sen piloteilta kiellettyjen aineiden listalle, joten jos lääkkeissänne on sama tai samantapainen vaikuttava aine (varenicline), niin olkaapa varovaisia sen kanssa.

[Jerome Parviainen 0]

Noin 2 vuotta tuli poltettua ja moneen kertaan yritin lopettaa, mutta ei. Nyt sitten homma onnistunut ja 3 kuukautta oltu ilman 

 

Varmaan 5 kertaa tuli kokeiltua lopettamista ja joka kerta purkan kanssa, mutta ei onnistunut. Aina olin sen 1-2 päivää ilman sitten retkahdin taas.

 

Kun aloin huomata, että kunto oli laskenut aivan törkeästi (koopperin testissä 400m huonommin). Sitten vaan päätin, että nyt se loppuu ja niinhän se loppu. Tosin, kun olin 1 kuukauden ollut ilman sorruin polttamaan pari, mutta siihen se sitten jäi, koska pikemminkin ne vain alkoi ällöttää.

 

Valitettavan nuorena siis minkäkin aloin polttamaan (14v), niinkuin todella moni nykyään  .

 

Tiedä sitten olisiko lopettaminen onnistunut, jos ei tuo urheilu olisi motivoimassa.

 

Jos lopettaa aikoo, niin pitää hommaan lähteä asenteella ja selkärankaa pitää löytyä, muuten ei homma onnistu. Tosi iso apu on, jos on joku asia motivoimassa lopetusta niinkuin minulla  .

[Kai Lilja 0]

Moro!

 

Erittäin hyvä keskustelun aihe! Lopettaminen on päivittäin mielessä, vaan tarpeeksi kova motivaattori puuttuu. 9 päivää laastarin kanssa on pisin "lopettamiseni" ja sitten retkahdus.

 

Kertokaa ihmeessä lisää kokemuksista!? Uskon, että niistä on apua monelle!

 

Nostan hattua kaikille onnistuneille! 

 

Vielä se päivä koittaa, kun en halua enää polttaa! 

 

-Kaitsu

 

[Esa Lehtismäki 0]

Tosiaankin erittäin hyvä tupakoinnin lopettamiseen keskittyvä foorumi löytyy osoitteesta www.stumppi.fi. Sinne kannattaa mennä lukemaan muiden ajatuksia ja kertomaan omiaan jo siinä vaiheessa kun alkaa harkita lopettamista. Minäkin siellä edelleen jonkin verran käyn omaa rankalla tyrimisellä hankittua tietotaitoani jakamassa, joskaan en nyt enää 4 vuoden jälkeen niin hirveän tiuhaan. Tässä ketjussa voidaan herättää ajatuksia ja kertoa faktoja, mutta siinä varsinaisessa tukityössä ei kannata keksiä pyörää uudestaan, vaan Stumppi on Suomen tupakoinninlopetusfoorumi.

 

Lähdepä Kaitsu miettimään, että miksi tulee se retkahdus? Koita olla rehellinen itsellesi. Ei se ole siksi, että tupakka on vaan niin hyvää, eikä siksi, että aika ei sitten kuitenkaan ollut oikea, vaan siksi, että olet ajautunut riippuvuuskierteeseen. Poltat siksi, että polttamalla saat vieroitusoireet loppumaan. Mutta vain hetkeksi, koska tupakka aiheuttaa ne vieroitusoireet. Juuri siksi kannattaa lopettaa - sillä pääsee vieroitusoireista eroon pysyvästi. Ei tule enää sitä hermostunutta, levotonta oloa, jota pitää lievittää polttamalla lisää, vaan olo on koko ajan paljon levollisempi ja rentoutuneempi kuin tupakoidessa ikinä.

[Guest arttula]

Tosiaankin erittäin hyvä tupakoinnin lopettamiseen keskittyvä foorumi löytyy osoitteesta www.stumppi.fi. Sinne kannattaa mennä lukemaan muiden ajatuksia ja kertomaan omiaan jo siinä vaiheessa kun alkaa harkita lopettamista. Minäkin siellä edelleen jonkin verran käyn omaa rankalla tyrimisellä hankittua tietotaitoani jakamassa, joskaan en nyt enää 4 vuoden jälkeen niin hirveän tiuhaan. Tässä ketjussa voidaan herättää ajatuksia ja kertoa faktoja, mutta siinä varsinaisessa tukityössä ei kannata keksiä pyörää uudestaan, vaan Stumppi on Suomen tupakoinninlopetusfoorumi.

 

Lähdepä Kaitsu miettimään, että miksi tulee se retkahdus? Koita olla rehellinen itsellesi. Ei se ole siksi, että tupakka on vaan niin hyvää, eikä siksi, että aika ei sitten kuitenkaan ollut oikea, vaan siksi, että olet ajautunut riippuvuuskierteeseen. Poltat siksi, että polttamalla saat vieroitusoireet loppumaan. Mutta vain hetkeksi, koska tupakka aiheuttaa ne vieroitusoireet. Juuri siksi kannattaa lopettaa - sillä pääsee vieroitusoireista eroon pysyvästi. Ei tule enää sitä hermostunutta, levotonta oloa, jota pitää lievittää polttamalla lisää, vaan olo on koko ajan paljon levollisempi ja rentoutuneempi kuin tupakoidessa ikinä.

 

Ei kaikki tupakointi liity vierotusoireisiin. Vierotusoireita voidaan hoitaa lääkkeillä ja nikotiinikorvaushoidolla (laastarit, purkat yms.). Iso osa tupakoinnista on ns. tapatupakointia, ja se liittyy joihinkin sosiaalisiin tilanteisiin. Näistä vierottuminen onkin huomattavasti hankalampi juttu, kuin pelkistä vierotusoireista.

[Esa Lehtismäki 0]

Luen vieroitusoireisiin kaikki ensimmäisten kuuden kuukauden keskittömyyskyvyttömyydetkin, sillä nekin johtuvat aivojen sopeutumisesta nikotiiniin. Tavoilla on iso merkitys, niiden takia tupakka tulee mieleen kun tulee tilanne, jossa on tottunut polttamaan. Mutta nikotiiniriippuvuus on se syy, miksi sen jälkeen tekee mieli tupakka niin maan hemmetisti. Tavat ovat sitkeässä, mutta niiden voima on pieni. Se on tapa, että vetää oikean kengän ensin jalkaan. Jos alkaa tietoisesti vetää vasemman kengän jalkaan ensin, siihen tottuu pian. Huumeriippuvuus on ihan eri ongelma, ja nikotiini on varsin inhottava huume. Se on enemmän kuin vain tapa, se on aivojen sopeutumista huumeen väärinkäyttöön. Nikotinistin aivot ovat sopeutuneet toimimaan normaalisti nikotiinista huolimatta. Kun lopettaa nikotiinin käytön, aivot alkavat sopeutua taas toimimaan normaalisti ilman nikotiinia. Suurin muutos tapahtuu jo alkuviikkoina, mutta kaikkiaan sopeutumien kestää sen puoli vuotta. Tupakoinnin lopettamisessa avain on ymmärtäminen, mutta ilman tupakkaa oleminen muuttuu huomattavasti helpommaksi, kun fyysinen nikotiininhimo alkaa hellittää. Kemiallinen riippuvuus ja psykologinen tottumus ovat molemmat vastustajia, jotka pitää voittaa, eikä niitä voi tai tarvitse erotella toisistaan, sillä ei sitä voi valita, kumpaa vastaan kamppailee.

[Harri Salonen 0]

Minä lopetin käryttelyn 06.07.2007, joten vuosipäivä lähestyy Olihan tuota lopettamista jo muutaman kerran tullut harjoiteltua, mutta viime kesänä alkoi tuntua siltä, että nyt tai ei koskaan! Marssin lääkäriin joka kirjoitti Champix-reseptin ja siinä kolmen kuukauden kuurin aikana se tupruttelu sitten jäi. En minä siinä lopettamisprosessissa mitään rahansäästöä tai edes terveyttä ajatellut vaan koin enemmänkin nöyryyttäväksi olla jostain kemiallisista yhdisteistä riippuvainen. Lääkkeen tehosta en osaa sen kummempaa mainita. Mitään ihmeellisiä sivuvaikutuksia ei ollut ja muutenkin homma meni sutjakasti. Oliko onnistumisen syynä sitten aikaisempi harjoittelu, motivaatio vai lääke? Varmaan noilla kaikilla oli osuutensa asiaan. Eikä sillä mitään väliä taida olla, lopputulos ratkaisee! 8)

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Champix Suomessa näköjään sisältää juuri samaa vaikuttavaa ainetta eli varenikliiniä kuin Chantix USA:ssa, jossa sen käyttö on ilmailijoilta kielletty ja tutkimuksissa todettu juuri nuo vakavat sivuvaikutukset, joista yllä kirjoitin.

 

Jotenkin veikkaan, että Champixin mahdollisia sivuvaikutuksia on hieman vaikea erottaa nikotiiniriippuvuuden aiheuttamista vieroitusoireista, joten asiaan kannattaa kiinnittää huomiota jos Champixia popsii.

[Guest rokkikukko]

Esa puhuu asiaa. Tärkeintä lienee juuri tapojen kurimuksesta eroon pääseminen. Itse olen savutellut jo parisenkymmentä vuotta, ja yksi Champix-kuurikin on läpikäyty, mutta lopettaminen ei onnistunut silloin. Nyt kun lapset alkaa jo olla siinä iässä että kokeilevat, tuntuu että paine lopettamiseen on vähintäänkin riittävä. Kauheaa ainetta on nikotiini mutta pahinta juuri on tapa, se ettei aamua esimerkiksi voi aloittaa ilman aamusavuja ja kahvikupillista. Tämä kesä on se kesä kun lopetan!

[Harri Salonen 0]

Joo, tule vaan Juha (ynnä muut asiaa pohtivat) tänne savuttomien joukkoon Reilun kymmenen kuukauden kokemuksella uskallan väittää, että kannattaa 8)

[Guest Kiwipilot]

Huomenna napsahtaa mittariin kuusi vuotta täysin savuitta, siis ei henkosen henkosta, ei yhtään savua. Kahdeksan vuotta tuli kessuteltua vajaa aski päivässä. Loistava päätös jota ei ole tarvinut katua. Isoa peukkua täältäkin ( ) kaikille lopettamista harkitseville! Muistakaa, että jokainen päivä on kotiin päin. Itse sain parhaat kiksit juuri noista päivien laskemisesta: jo viikon jälkeen oli voittajafiilis ja vielä nykyäänkin vedän joskus puhtaat keuhkot täyteen happea ja kelaan mennyttä kuutta vuotta. Eli ei muuta kuin tsemppiä, yksi parhaista jos ei paras päätös loppuelämänne kannalta .

[Harri Salonen 0]

Kuulostaa Mikko hyvältä! Minäkin lähdin liikkeelle täysin nollalinjasta koska aikaisemmat yritykset ovat kaatuneet siihen "kait sitä nyt välillä saa parit savut vetäistä"-ajatukseen Älysin sitten lopulta, että mihinkäs minä tupakoimaton mies mitään savuja tarvitsen?

[Guest Kiwipilot]

Joo, "kultaista keskitietä" tuli kokeiltua vaikka kuinka monesti - ja turhaan. Tajusin että se on joko - tai: muuten ei vain onnistu. Nyt uskallan jo ajatella olevani selvillä vesillä mutta tiedän että yksikin rööki voi romuttaa kaiken. Ja niin sen haluankin olevan. Mites muuten on, näettekö muut lopettaneet repsahtamis-unia?

[Harri Salonen 0]

Mites muuten on, näettekö muut lopettaneet repsahtamis-unia?

 

Eipä ole kohdalle osunut minkäänlaisia tupakointiin liittyviä unia Liekö aivopeseytymiseni sitten onnistunut alitajuntaa myöten?

[Esa Lehtismäki 0]

En minäkään tupakointiunia nähnyt. Jonkun semmoisen, että tupakka-aski löytyi jostain laatikosta, ja ahisti, että vieläkö tämä täytyy polttaa. Monet kyllä polttavat unissaan paljonkin. Kai se riippuu asenteesta. Minä en varsinaisesti pelännyt repsahtamista, kun ajattelin, että musta itsestäni se vaan kiinni on ja jos tyrin, niin itsepä siitä kärsin.

[Olle Sälgmark 2]

Yksi syy lisää lopettaa suitsutus.

 

http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/article112363.ece?s=r&wtm=-16062008

 

Alkoholin käyttöä voisi ehkä lisätä.

[Matias Pusa 0]

Tänään se loppui. Lupasin itelleni keväällä että heti kun on uus fillari alla, niin tupakointi loppuu. Tänään kävin pyörän hakemassa, joten noin 8 vuoden tupakointi loppui siihen.

 

Suunnitelmissa ei ole minkäänlaista lääkekuuria eikä nikotiinivalmisteita. Normaali purkalla olen suunnitellut pärjääväni ja paljolla liikunnalla.

 

Pitäkää peukkuja