Tuulikomponentti

[Olle Sälgmark 2]

Mutta kokeilepas joskus kääntää se laite 90 astetta poikittain koneessa. Missäs se silloin näyttää nokan olevan?

 

Ei väliä miten kääntelen,karttapohja GPS:ssä näyttää edelleen:

[Vieras]

Ok, kiitoksia linkeistä. Atikan speedbookleteissä lukee kuitenkin vain wind factor. Tuo Mikon antama linkki antaa sekä Headwindin sekä Crosswindin. Kumpaa tulee käyttää ja miten tuo eroaa ensimmäisessä viestissä laittamastani taulukosta?

 

Vielä tähän alkuperäiseen kysymykseen. Kuten tuossa jo mainittiin, wind chill ei ole ilmailutermi vaan vaikuttaa siihen miten punaiseksi nenäsi muuttuu kun patsastelet kovassa tuulessa pakkasella.

 

Wind factor tapauksessasi tarkoittaa vastatuulikomponenttia. Jos tuuli puhaltaa suoraan kiitoradan suuntaisesti vastaan 10 solmua, on vastatuulikomponentti / wind factor 10 solmua. Jos se puhaltaa suoraan sivusta eli 90 asteen kulmassa rataan nähden, on komponentti nolla. Jos jotain noiden väliltä, vastatuuli ( ja sivutuuli) komponentti peruskoulumatikalla tai helpommin joillain linkeissä olevista taulukoista 

 

[Vieras]

Joo olet oikeassa,ei näyta wca:ta

Mutta nokka menosuuntaan,jos ei tuule 100kt

 

Nooh, ei ne perusmopot tarvitse kahtakymmentäkään solmua sivutuulta kun nokka näyttää jo kymmenen astetta lentoradasta sivuun.

 

Kyllä se kylmä totuus on ettei se GPS-laite oikeasti tiedä missä se nokka on, vaikka olisikin hyvin lähellä oikeaa. Pitää varoa ettei sekoita niitä jotka ehkä vielä opettelevat navin perusteita 

[Olle Sälgmark 2]

Nooh, ei ne perusmopot tarvitse kahtakymmentäkään solmua sivutuulta kun nokka näyttää jo kymmenen astetta lentoradasta sivuun.

 

Kyllä se kylmä totuus on ettei se GPS-laite oikeasti tiedä missä se nokka on, vaikka olisikin hyvin lähellä oikeaa. Pitää varoa ettei sekoita niitä jotka ehkä vielä opettelevat navin perusteita 

 

Asiaa puhut.

[Guest akos]

Wind factor tapauksessasi tarkoittaa vastatuulikomponenttia.

Siis toi ATR:n Wind Factor ja vastatuulikomponentti ei ole ollenkaan sama asia.

 

F1ATR AFM:stä:

 

WIND FACTOR = the highest of

- 1/3 of the wind velocity.

- or the gust in full.

 

Ja toi Wind Factorihan lisätään sitten lähestymisnopeuteen(VAPP).

 

Oskari.

[Vieras]

Siis toi ATR:n Wind Factor ja vastatuulikomponentti ei ole ollenkaan sama asia.

 

Ei olekaan tasan sama kuin vastatuulikomponentti, vaan kuten sanoitkin, laskelmia varten kolmannes siitä, tai puuskan vastatuulikomponentti kokonaisuudessaan (jos sellaisia esiintyy). Sori, taisi jäädä epäselväksi aiemmassa kirjoituksessa.

[Guest Sakari Pyörre]

Nooh, ei ne perusmopot tarvitse kahtakymmentäkään solmua sivutuulta kun nokka näyttää jo kymmenen astetta lentoradasta sivuun.

Kyllä se kylmä totuus on ettei se GPS-laite oikeasti tiedä missä se nokka on, vaikka olisikin hyvin lähellä oikeaa. Pitää varoa ettei sekoita niitä jotka ehkä vielä opettelevat navin perusteita 

 

Tässä on vähällä seota jo hieman enemmänkin gps:llä suunnistanut. Jäin miettimään, mitä gps:ään kytketty karttanäyttö näyttää, kun olet säätänyt määränpään "ylös". Hetken miettimisen jälkeen... sekä määränpää, että ruudulla näkyvän pikkukoneen nokka ovat täsmälleen ylhäällä. Riippumatta tuulen suunnasta tai voimakkuudesta, kunhan lentonopeus on isompi kuin tuulen nopeus.

[Antti Laukkanen 15]

Hmm, wind factor on nähdäkseni ihan vaan tuulikomponentti. Niitä on sitten mallia sivutuulikomponetti ja vastatuulikomponentti (ja myötätuulikin tietysti). Hommahan on ihan puhdasta vektorimatematiikkaa, josta minä tosin en muista mitään, mutta siitä huolimatta...

 

Jos leikitään, että ollaan menossa suoraan pohjoiseen ja tuuli käy suunnasta 030 20 solmun nopeudella. Äkkiseltään katsoen vastatuulikomponentin osuudeksi jää joku 17-18 solmua - joka on suoraan pois maanopeudesta - ja sivutuulikomponentin osuudeksi jää aika tasan 10 solmua. Jälkimmäinen vaatii sitten sivutuulikorjausta. Pääsääntöisestihän koneille on määritty suurin joko demonstroitu tai sallittu sivutuulikomponentti, jolla sen saa vaikkapa tuoda laskuun. Se on aika usein pikkuisemmilla koneilla 15 solmun luokkaa, joten tuossa mainitussa tapauksessa lasku hoitusi käsikirjan rajoitusten puitteissa. Jos se tuuli kääntyisikin 30 astetta lisää itään, eli puhkuisi suunnasta 060 samalla nopeudella, nuo komponettien osuudet vinksahtaisivat toisinpäin eikä esimerkin mukaan rajoitetulla koneella saisi enää käsikirjan mukaan laskua suorittaa. Joku matemaatikko mutikainen voi olla tietty asiasta toistakin mieltä, mutta kertokoon täten.

 

Ja edittinä sen verran, että lähtökohtaisesti se sivutuuli vaikuttaa ihan samalla tapaa ämdeeyhteentoista kuin perusmopoonkin.

 

Editoitaas vielä sen verran, että tuuli- ja nopeuslaskut pystyy hoitamaan aina mitä näppärimmin ruutupaperilla, jos vaan omistaa kulmaviivottimen. Siihen kun piirtää vaikkapa koordinaatiston, jossa yksi ruutu tai muu mittayksikkö edustaa jotakin määrää yksiköitä, voi piirrellä ja mitata loput. Parasta tarkoitukseen on 1*1 cm ruuduilla varustettu paperi, jossa yksi ruutu voi olla vaikkapa 10 kts (tai 5, ihan miten vaan haluaa). Siihen kun piirtelee koneen suunnan ja nopeuden sekä ymppää tuulen suunnan ja nopeuden (tämän vuoksi senttikertaasentti on kätevä, kun viivottimesta lötyyy sama asteikko jokaisessa kulmassa), sekä vetelee viivoja väliin, voi mitata oitis tuulikorjauskulmat, maanopeudet ynnä muut lennonsuunnittelussa tarpeelliset tiedot ilman ainuttakaan laskua. Sitten on tietty kakkara ja rikitaaliset laskimet, mutta niiden käyttöä olisi kerrassaan ihan hyvä välttää, kunnes on sisäistänyt asian itselleen paperilla.

 

-A-

[Joel Kajas 0]

 

No joo, ei ehkä digihärpättimillä, mutta miksei kakkaralla? Sen tuulipuoli oikeastaan vastaa tota kolmion piirtämistä paperille, jos ajattelee kakkaran keskipisteen yhdeksi kolmion kärjeksi. Homman voi hahmottaa siitä ihan samalla tavalla kuin paperilla, sen lisäksi tuulikorjauskulman ja maanopeuden laskeminen käy samalla näppärästi.

[Juha Lampi 270]

Vektoreita ja oikeastaan ympyröitäkin! Jos ajatellaan, että koneen tosi-ilmanopeutta kuvaa ympyrän kaari ja maanopeutta ympyrän sisältä sen kehälle osoittava vektori. Ympyrä siksi, että koneen voidaan ajatella lentävän mihin suuntaan vain. Tyynellä säällä molemmat vektorit alkavat ympyrän keskipisteestä eli ovat yhtä pitkät joka suuntaan. Tuulisella kelillä sen sijaan maanopeusvektorin lähtöpiste siirtyy tuulivektorin verran päin tuulensuuntaa, jolloin se ei enää olekaan yhtä pitkä joka suuntaan.

 

[ attachment removed ]

 

Tässä vielä Sakarin esittämästä tilanteesta osa-analyysi:

 

[ attachment removed ]

 

- Piirretään origon A kautta ylipitkä tosilentosuuntaviiva TC.

- Piirretään punainen tuulivektorinuoli (tässä suunnasta 180, pituus 10) ja saadaan piste B

- Piirretään piste B keskipisteenä tosi-ilmanopeuden (60) pituinen kaari, joka leikkaa TC-linjan pisteessä C

- mitataan siniseltä vektorilta CA maanopeus (tässä 59)

- mitataan violetin vektorin CB ja sinisen vektorin välinen tuulikorjauskulma, joka on noin 9,59 astetta

- oikean käden puolella tämä wca lisätään tc-suuntaan, Vasemmalle Vähennetään

- piirtämällä pisteestä A kohtisuora vektorille CB saadaan tuulivektori puretuksi vasta- ja sivutuulikomponentteihinsa.

 

Ja se Sakarin osoittama "gepsikompa" siis piili siinä, että jos gps sanoo nokan osoittavan violetin vektorin suuntaan, todellisuudessa tämä onkin koneen Holy and True Course.

 

Itse koetan lennellä maisema-, kartta- ja kellovetoisesti, mutta kyllä se gepsun viiva näytöllä antaa mukavasti selkänojaa varsinkin vieraissa maisemissa.

 

Hei, kivaa tää jomma, eix?

 

[Guest akos]

Hmm, wind factor on nähdäkseni ihan vaan tuulikomponentti. Niitä on sitten mallia sivutuulikomponetti ja vastatuulikomponentti (ja myötätuulikin tietysti). Hommahan on ihan puhdasta vektorimatematiikkaa, josta minä tosin en muista mitään, mutta siitä huolimatta...

Jossain varmaan käytetään tuosta nimitystä Wind Factor, mutta eikö oikeampi olisi Wind Component?

 

Ja tässä ATR:n tapauksessa Wind Factor tarkoittaa kuitenkin turbulenttisuuden ja mahdollisen tuulileikkauksen varalle lähestymisnopeuteen lisättävää pientä nopeusreserviä.

Ei olekaan tasan sama kuin vastatuulikomponentti, vaan kuten sanoitkin, laskelmia varten kolmannes siitä, tai puuskan vastatuulikomponentti kokonaisuudessaan (jos sellaisia esiintyy).

Hmm, minä olen ymmärtänyt, että tuo otetaan nimenomaan tuosta tuulen nopeudesta yleensä, eikä vastatuulikomponentista. Eikös se tuulileikkauksen riski ole kuitenkin olemassa tuulen puhaltaessa suoraan sivultakin(jolloin vastatuulikomponentti olisi tasan nolla)? Tuollaisessa tilanteessahan ei olisi sen varalle mitään nopeusreserviä, jos siis Wind Factor otettaisiin vastatuulikomponentista. ??? Noin niinkuin järjellä ajateltuna.

 

Voin tietenkin olla väärässäkin. Viisaammat korjatkoon.

 

Oskari.

[Vieras]

Eikös se tuulileikkauksen riski ole kuitenkin olemassa tuulen puhaltaessa suoraan sivultakin(jolloin vastatuulikomponentti olisi tasan nolla)?

 

Hyvä ja aiheellinen kysymys. Suorasta sivutuulesta ja nopeuslisistä steady winds vs. puuskat keskustelua täällä (englanniksi): http://www.pprune.org/forums/archive/index.php/t-173028.html