Jaakko Kuusisto

Lentäjän vaimo

63 viestiä aiheessa

Pistänpä pahan väitteen.

 

Kun olet lentäjänä ja tienaat todella hyvin, vuositolkulla.

Tuosta seuraa aika erikoinen suhde vaimoosi, hän alkaa vaatia lisää ja lisää "luxusta".

Tuo daami vaatii lisää, vaikka tuo  reppana ei  edes tiedä mitä oikein haluaa.

Ollaan niin rahaeliittiä, että.

 

Hän määräilee miehensä menoja ja rajoittaa kavereittesi tapaamisia.

Kun tuollaiseen "hirviöön" törmää, alkaa kellot soida päässä.

 

 

Onneksi on olemassa ihania aviovaimoja  :D, myös lentäjillä.( joskus)

 

Mua on tympinyt nähdä noita riivinrautoja todella kivojen kavereiden vaimona.

 

Toivottavasti joku tajuaa mitä tarkoitan. ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Voi Jaakko, tuota olen nähnnyt muillakin kun lentäjien vaimoina, monet muutkin keskimääräistä (yli tonnin kuussa. ;D)enemmän tienaavat saattavat saada tällaisia ongelmia.

Tuosta ei varmaan kuuna päinä päästä eroon.Huomautuksena ettei itselläni tuota ongelmaa ole koska elään metsästyksestä kalastuksesta ja sienten poiminnasta, joskus joku kaveri tuo pullon kossua. 8)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

 

Tuosta ei varmaan kuuna päinä päästä eroon.Huomautuksena ettei itselläni tuota ongelmaa ole koska elään metsästyksestä kalastuksesta ja sienten poiminnasta, joskus joku kaveri tuo pullon kossua

 

***************************

 

Tuo on Arne sitä luxusta ja elämisen laatua  :thmbup:

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olen siinä mielessä ansiolentäjä, että lentämiseen menee se muissa puuhissa ansaittu tienesti ;) Mutta jos sallitaan yksi harrastelentäjän tarina tähän ketjuun...

 

Lentäjän vaimo voi esim. olla sellainen, joka ensin muutaman vuoden kuuntelee herran innostuneita tarinoita ilmavoimamuistelmineen, tulee uskollisesti mukaan Kauhavalle juhannuksina ja ostaa ilmailuhenkisiä lahjoja mösjöön merkkipäivinä...

 

...ja sitten eräänä tärkeänä pyöreiden vuosien merkkipäivänä ostaa päivänsankarilleen tutustumiskurssin oikean ilmailun pariin. Keikan päätyttyä hän katsoo miehensä sädehtiviin silmiin ja lausahtaa painokkaasti: "Kuule kyllä sun TÄYTYY lentää toi lupakirja!"

 

Niinpä herran vuosikymmenien haave toteutuu ja vaimo on innokkaana lähdössä mukaan keikalle aina kun tilaisuus tulee. Harrastuksen laajeneminen ei myöskään syö Kauhavan juhannusjuhlissa tai muissa ilmailuhenkisissä tapahtumissa vierailuja. Rouva on jopa valmis diverttaamaan perheen kesän 2008 lomamatkan Tempelhofiin pelkästään sillä verukkeella, että "kato ku tasan kuus vuoskytä sit alkoi Ilmasilta ja nyt se kenttä hävitetään"

 

Nih!  8)

 

Noooo, joskus kun vaimon uhrautuvaisuus ja epäitsekkyys tuntuu musertavan epätodelliselta, mies koettaa muistuttaa itselleen, että vaimo on insuliinidiabeetikko eikä siis itse voi saada lentolupakirjaa; niinpä hän koulutti itselleen lentäjän  :thmbup:

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olen siinä mielessä ansiolentäjä, että lentämiseen menee se muissa puuhissa ansaittu tienesti ;) Mutta jos sallitaan yksi harrastelentäjän tarina tähän ketjuun...

 

Lentäjän vaimo voi esim. olla sellainen, joka ensin muutaman vuoden kuuntelee herran innostuneita tarinoita ilmavoimamuistelmineen, tulee uskollisesti mukaan Kauhavalle juhannuksina ja ostaa ilmailuhenkisiä lahjoja mösjöön merkkipäivinä...

 

...ja sitten eräänä tärkeänä pyöreiden vuosien merkkipäivänä ostaa päivänsankarilleen tutustumiskurssin oikean ilmailun pariin. Keikan päätyttyä hän katsoo miehensä sädehtiviin silmiin ja lausahtaa painokkaasti: "Kuule kyllä sun TÄYTYY lentää toi lupakirja!"

 

Niinpä herran vuosikymmenien haave toteutuu ja vaimo on innokkaana lähdössä mukaan keikalle aina kun tilaisuus tulee. Harrastuksen laajeneminen ei myöskään syö Kauhavan juhannusjuhlissa tai muissa ilmailuhenkisissä tapahtumissa vierailuja. Rouva on jopa valmis diverttaamaan perheen kesän 2008 lomamatkan Tempelhofiin pelkästään sillä verukkeella, että "kato ku tasan kuus vuoskytä sit alkoi Ilmasilta ja nyt se kenttä hävitetään"

 

Nih!  8)

 

Noooo, joskus kun vaimon uhrautuvaisuus ja epäitsekkyys tuntuu musertavan epätodelliselta, mies koettaa muistuttaa itselleen, että vaimo on insuliinidiabeetikko eikä siis itse voi saada lentolupakirjaa; niinpä hän koulutti itselleen lentäjän  :thmbup:

You lucky pa.... :D . Harvassapa tuommoisia löytyy, ainakin noin pitkässä juoksussa. Varmasti sietää olla tyytyväinen...  :)

 

Ja vaikkei sairaudet koskaan kivoja olekaan (lentäjä tai ei), niin osasit silti kääntää senkin asian positiiviseksi. Loistava postaus, pisti hymyksi  :)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuommoisille pitää osata näyttää ovea riittävän ajoissa. :thmbdn:

 

Ja kunhan on muistanut tehdä avioehdon... ::)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

En ole lentäjä enkä edes lentäjän vaimo, mutta siinä onnellisessa asemassa että minä ja vaimoni tienaamme lähes saman summan kuukaudessa. Ei tule raha-asioista riitoja (kovin usein)... ::)

 

Ja en epäile yhtään, etteikö tuollaisia Jaakon kertomia raastinrautoja olisi olemassa..vieläpä yllättävän runsaastikin...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

;D ...voi lentäjien elämää, täynnä vaaroja ja sudenkuoppia, niin töissä kuin kotonakin....

Nyt asettui palkkatoiveetkin aivan uuteen valoon... Antakaa nyt hyvät ihmiset niille se palkankorotus, mutta kertokaa julkisuudessa pienemmästä, ettei kaikki mene vaimojen verhoihin ja kosmetologikäynteihin!

 

Entäs naislentäjät? Tuleeko naislentäjien miehistä samanlaisia?  :-\

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Parempi ainakin olla viemättä eukkoa autokauppaan, sillä mukaan tulee jotain missä on aivan liikaa nappeja, aivan liikaa ominaisuuksia ja aivan liikaa nollia hintalapussa. Ja parempi varmistua ettei kuljettajan häikäisysuojassa ole valaistua meikkipeiliä..

 

Ja ainahan sitä voi pysytellä köyhänä niinkuin valtaosa meistä tekee..  :)

 

Entäs naislentäjät? Tuleeko naislentäjien miehistä samanlaisia?  :-\

Taitaa mies jäädä senverran tossun alle..

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Parempi ainakin olla viemättä eukkoa autokauppaan, sillä mukaan tulee jotain missä on aivan liikaa nappeja, aivan liikaa ominaisuuksia ja aivan liikaa nollia hintalapussa. Ja parempi varmistua ettei kuljettajan häikäisysuojassa ole valaistua meikkipeiliä..

 

Ja ainahan sitä voi pysytellä köyhänä niinkuin valtaosa meistä tekee..  :)

Taitaa mies jäädä senverran tossun alle..

 

Enpä usko , että on pulmia samassa määrin. ;)

 

Kumpikin on tottunut reissaamaan ja he ovat kumpikin nähneet maailmaa ja sen elon variaatioita samalta kantilta.

 

Ne lentäjäpariskunnat jotka tunnen, elävät normaalia elämää ja tulevat hyvin toimeen keskenään. :thmbup:

 

 

 

Terveisiä Marjalle ja Pekalle ( suloinen anoppisi ja Pekan äiti ei kuulunut tuohon känkkäränkkä-kastiin. )

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
Parempi ainakin olla viemättä eukkoa autokauppaan, sillä mukaan tulee jotain missä on aivan liikaa nappeja, aivan liikaa ominaisuuksia ja aivan liikaa nollia hintalapussa. Ja parempi varmistua ettei kuljettajan häikäisysuojassa ole valaistua meikkipeiliä..

 

Lentokoneissahan ei tunnetusti ole liikaa nappuloita. ;D

 

Joskus tullut mietittyä miten niitä kaikkia nappuloita edes yltää käyttämään.

 

Jos meikäläinen olisi lentäjän puoliso, niin varmasti olisin edelleen yhtä vaatimaton kuin nyt. Korkeintaan joskus yrittäisin suhteilla tunkea ohjaamoon. ::)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jaska se tietty löysi heti poikkeuksenkin, mutta pääsääntönä pysyy edelleen:

 

Anoppi on kuin olutpullo, eli parhaimmillaan kylmänä, pöydällä - avattuna.

 

Älkää myöskään kertoko anopeillenne vitsejä! Naurun tiedetään pidentävän ikää. :o  :'(

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Lehtosen Timppa sano hienosti mun häissäni -95. Muistaakseni se oli jotain , että: Lentäjä tarvii lentojarrun, muuten ei osu kentälle. Ihan oikeen sullekin joutua naimisiin, ei sun tarvi päästä yhtään sen helpommalla kun meidän muidenkaan. No mulla on ollut onni saada ilmailu-ystävällinen vaimo. ei se oo pahemmin valitellu, vaikka on joutunu kentän laidalla odotteleen. On ilmeisen sosiaalinen luonne, ja on tullu muiden kanssa toimeen.

Mutta jos Jaska oot oikeesti kalamiähiä, niin vuoden päästä kutsun sut tänne mansesteriin taimenia uisteleen. Täytyy vaan saada toi paatti ja selkä kuntoon. Antovat 16.5 perjantaina puukkoo ja menee syksyyn jotta toipuu.

Kahta en vaihda: Muijaa ja venettä tai siis traktoria ja venettä...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyllä reissumiesten vaimoilta vaaditaan paljon... Mies lähtee töihin ennen kuin aurinko nousee, palaa sen laskiessa tai sitten just päinvastoin... Toisaalta vuorotyön myötä hän saattaa olla joskus silloin kotonakin, kun vaimo on tietenkin töissä tai opiskelemassa - joskus jopa kuitenkin samaan aikaan... Vaikka ei itsellä lentäjien vaimoista ole kokemusta (siis ystäväpiirin kautta väärinkäsitysten välttämiseksi), niin reissumiehenä olen saanut neljä vuotta kulkea mitä rakastettavimman naisen kanssa. Ei se elämä aina helppoa varmasti ole vuorotyöläisen rinnalla, mutta siinäkin voi oppia elämään - asenteesta se on kiinni.

 

Omasta ammattikunnastani kertovan laulunsanat voisivat helposti olla käännettävissä lentäjän ammattiinkin. Kukas sen tekee?

 

"Jos sä konduktöörin mieheksesi sait

Valtion rautatiet sä myöskin nait

On siellä sellaiset työaikain lait

 

Häntä et sä määräaikaan nää

Olkoon helle taikka pakkassää

Joka juna aina myöhästyy

 

Vessaan kotona hän kurkistaa

Ensin sitten vasta rauhan saa

Lippuja hän unissaankin myy

 

Jos sä konduktöörin mieheksesi sait

Valtion rautatiet sä myöskin nait

On siellä sellaiset työaikain lait

 

Korso, Kerava ja Järvenpää

Häntä kotona et koskaan nää

Yksin nukkua sä yötkin saat

 

Kun hän eläkkeelle kerran jää

Silloin hällä on jo harmaa pää

Vanhan miehen vaivat öisin jaat

 

Jos sä konduktöörin mieheksesi sait

Valtion rautatiet sä myöskin nait

On siellä sellaiset työaikain lait"

 

Näihin kuviin ja tunnelmiin... Mies olisi kotona, mutta emäntä töissä...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Pjerhana! :-[

 

Onkohan tullut tehtyä vääriä valintoja... :-\

 

Tuota omaa lempivastustajaa vähän kehunut - en vieraiden vaimoja, enkä Jaskan tavoin pysynyt muutenkaan vuosikymmeniä sitkeäsi kehissä. ???

 

Nyt ei sitten kukaan kysele Salmo trutta lacustriksia pyydystämään. Aikanaan addiktoituneena voisin tyytyä jopa Salmo trutta farioonkin.

 

Jos muutaman metrin valehtelu sallitaan, niin faijan mökiltä pystyi Haarasaaressa kuistilta virvelöimään punalihaisia ja syksyllä nostamaan verkolla lahdesta siikaa sen verran kuin jaksoi kantaa. Silloin saaren kummallakin puolella oli vielä koski - nyt vain pato ja tunneli. :o

 

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?cx=3484649&cy=6776215&scale=16000&tool=siirra〈=FI

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tapasimme karkauspäivänä 1968. Menimme kihloihin kiirastorstaina 1968 . Hääpäivämme , unikeonpäivä 1968.

5 vuotishääpäivänä nautimme rapuja Itä-Karttulan koululla. 10 vuotispäivää juhlistimme ravintola kympissä lonkerolla. ( + 30)

25. Lippu salkoon ja mattopyykille. Nyt tulee 40 täyteen.

Saas nähdä mitä keksitään. 

Juha-Matti. Älä sano. Keppi käteen ja puistoon.

 

heikki

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tere

 

Eiks takavuosina ollut erittäin kuvaava artikkeli Ilmailulehdessä, millaista on olla lentäjän vaimo.

Mutta olinpa kerran kylässä lentäjällä. Tämä lentäjä touhusi keittiössä tiskien ja ruuan parissa. Vaimo tyttärineen oli olohuonessa tv:n ääressä, välillä erinäisiä pyyntöjä tarjottavan suhteen esittäen. Lopulta lentäjä jo suivaantui ja totesi, perhana minäki hyväpalkkainen Axx-kippari ja tässä keittöissä teen akkojen hommia ;D

HS

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

DATAt ekana:

 

Ensitreffit 7.12.1962.

Kihloihin 6.6.66 (Vi talar gärna svenska).

Naimisiin 6.4.69.

Eka lapsi heti 4.6.

Reilut 5 vuotta myöhemmin 1974.

 

Nykyinen lempivastustajani on ansiokkaasti toiminut tehtävän määrittämässä tarkoituksessa jo yli 39 vuotta! :thmbup:

 

MINUN mielestäni lempivastustaja oli paremman näköinen kuin sisarensa. (Miss Suomi 1964)

 

Lempparia ei koskaan kuljetettu "näyttelyissä", joten tällaisen koira- ja metsähenkisen tyypin kriteereiksi jäivät lähinnä käyttöominaisuudet ja mahdolliset periyttämisarvot. EN ole katunut valintaa.!

 

KOSKA "lemppari" päätti suostua kosintaan, hänen on pakko olla realisti ja näinkin pitkään kestettynä humanisti, optimisti ja huumorin kestävä.

 

Jos kahta EI PITÄISI vaihtaa, niin lemppari tulee ekana ja sinapinkin osaan tehdä paremman kuin "Auraten".

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Vaikka en olekaan lentäjä, silti välillä vaaditaan paljon.

Okei, sain houkuteltua Kauhavalle Juhannuksena, mutta siihen sitten jää kyllä ilmailun ilot...

Noh, saapahan laatuaikaa itsensä kanssa (ei vessassa)  :thmbup:

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eikös tästä voisi laittaa pystyyn tuonne vapaalle alueelle threadin: "Esittele tyttöystäväsi(/vaimosi)" (tai vaihtoehtoisesti poikaystäväsi/miehesi)" ;D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään